Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Huijausta?

Aloittaja Karikko, maaliskuu 03, 2019, 10:15:43

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Millainen yhtiö on valtion omistama pohjolan rautatiet.

Mahtaako se olla joku politiikkojen levähdyspaikka, tai veronmaksajien rahojen uudelleen jakomenetelmä.

Taitaa olla jonkunlainen konsulttiyhtiö, valtion rahalahjan kuluttajana. 105 miljoonaa euroa on kiva pesämuna yksityistämisen kiimassa olevalle hallituksen suosimalle politiikalle.  Nopeasti nuo valtion antamat nesteen osakkeet realisoitiin.:: 


Valtioneuvoston yleisistunto päätti torstaina valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautateitä. Valtio luovuttaa öljynjalostusyhtiö Nesteen osakkeita oman pääoman ehtoisesti enintään 107 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautateille.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa toimiva Pohjolan Rautatiet on keskiviikkona perustettu valtion täysin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on rautatietoimialan "kokonaisvaltainen" kehittäminen ja suurten raideliikenneinvestointien edistäminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan rautatietoimialaan kohdistuu monenlaisia muutospaineita. Kasvava ympäristötietoisuus, kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttävät liikkumisen ja logistiikan "kokonaisvaltaista" muutosta.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen tavoitteena on tehdä junalla matkustamisesta houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kilpailun seurauksena rautateiden henkilöliikennepalvelujen tarjonta lisääntyy, monipuolistuu ja vastaa nykyistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin.



Liikenne- ja viestintäministeriö  1.3.2019 9.16
Tiedote
Pohjolan Rautatiet Oy on myynyt tänään 1.3.2019 nopeutetussa tarjousmenettelyssä suomalaisille ja kansainvälisille instituutiosijoittajille kaikki omistamansa 1 236 994 Neste Oyj:n osaketta, eli noin 0,5 prosenttia kaikista Nesteen osakkeista. Myyntitulot olivat yhteensä noin 105 miljoonaa euroa.
TÄTÄ TIEDOTETTA EI SAA JULKAISTA TAI LEVITTÄÄ YHDYSVALLOISSA, AUSTRALIASSA, KANADASSA, JAPANISSA TAI MISSÄÄN MUUSSA SELLAISESSA MAASSA, JOSSA ARVOPAPEREIDEN TARJOAMINEN TAI MYYMINEN OLISI SOVELTUVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAAN KIELLETTY.
Pohjolan Rautatiet Oy on myynyt tänään 1.3.2019 nopeutetussa tarjousmenettelyssä suomalaisille ja kansainvälisille instituutiosijoittajille kaikki omistamansa 1 236 994 Neste Oyj:n osaketta, eli noin 0,5 prosenttia kaikista Nesteen osakkeista. Myyntitulot olivat yhteensä noin 105 miljoonaa euroa


Hippi

En tuollaisesta suuresta yritystaloudesta kyllä ymmärrä mitään, mutta hakematta tuli mieleen, että Austraaliassa odotetaan, että rautatiet tulisi myyntilistalle, ainakin jos uskotaan noin viikon uutisten muutaman vuoden takaista osaa sähköverkon myynnistä.


Jukka Lindström & Noin viikon uutiset: Sähkö
Tuo pätkä on noin 10 minuutin mittainen ja kaiketi se tapahtumien kulku on tuollainen ollut.

Valmistaudutaanko tuossa nyt VR pilkkomaan palasiksi ja myymään pois?
Siihen ainakin viittaisi sanat "kokonaisvaltainen kehittäminen".
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Karikko

Tämä on ihan uusi firma, tai mikä lie konsulttiyhtiö.

Tuleeko se mahdollisesti kilpailemaan veeärrän kanssa, valtion omistuksessahan molemmat.


Vai oliko vain mukava pistää rahaa käytettäväksi tiedä mihin tarkoitukseen.  Varmaan löytyy sopivia johtajia tuohon hommaan. Ei tuo firma mitään junia ostele olettaisin.


Kehitysyhtiönä se todennäköisesti tekee erilaisia kaavailuja, ratkaisuehdotuksia ja konsultoi mahdollisia "oikeita "firmoja jotka miettivät lähteäkö kilpailemaan V_R kanssa matkustajista.

Tuommoinen toimiala, jos tuosta jotain selvää saa:

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa toimiva Pohjolan Rautatiet on keskiviikkona perustettu valtion täysin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on rautatietoimialan "kokonaisvaltainen" kehittäminen ja suurten raideliikenneinvestointien edistäminen


Karikko

#3
Sipilä on kyllä luovasti osannut käyttää yhteiskunnan varoja. Hän aikoinaan myi amerikkalaisille yhtiön, jonka toimitusjohtajaksi oli päässyt.
Silloin se oli rautaruukin omistuksessa ja hän perusti oman holding yhtiönsä ostaen sen yhtiön (solitra, taisi olla nimi) jonka osaomistaja oli itsekin. Lainaten rahat Yllätys-yllätys "rautaruukilta"  ja hieman myöhemmin myi sen jenkeille.  Osakkeiden ostohinta noin 50 miljoonan paikkeilla ja amerikkalaisille myydessä 200 miljoonaa. Rautaruukille lainan vakuutena oli samat osakkeet.


Sipilän toimet kyllä (ahneus) ymmärtää, mutta miksi ihmeessä silloinen ruukki, joka oli valtion omistuksessa (70%) meni tuohon kauppaan, joka hyödytti ainoastaan Sipilää ja hänen kumppaneitaan.


Selitys voi löytyä vaikka siitä, että silloin omistajaohjauksesta vastasi Kääriäinen ministerinä ja Väyrynen hallintokunnan (poliittinen) johtajana.


Eikä tuo ole ainoa sipilän saavutus: Tuota pörssipeliä on paljon muutakin-Amerikassa varmaan tutkittaisiin ja hutkittaisiin poliittisessakin ympyrässä paljon perusteellisemmin.


ROOSTER

Olen jo pitkään ihmetellyt jonkun imaginäärisen kymmenen vuoden päässä olevan vajeen käyttämistä päivänpolitiikan iskuvälineenä. Näyttää Hurrikin  kummastelevan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006024497.htmlHaaparanta, Taimio ja Kanninen huomauttavat aiheellisesti, että tällaiselle VM:n korko-oletusten systemaattiselle liioittelulle ei ole ollut päteviä perusteita.

Ainoa perusteltu korko-oletus tällaisiin laskelmiin löytyy heidän mukaansa velkakirjamarkkinoiden päivittäin noteeraamista valtion pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakoroista eikä suinkaan yhdenkään virkamiehen tai ekonomistin hihoista ravistelemalla.

He osoittavat, miten VM:n virheellisten korko-oletusten korvaaminen valtion 30-vuotisen velkakirjan markkinakorolla saa kestävyyslaskelmat ja niiden johtopäätökset kääntymään päälaelleen.

Kestävyysvaje muuttuukin kestävyysylijäämäksi.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Kaikenlaista tapahtuu:  Työeläkefirmojenkin tase putosi viime vuoden tilastoissa, 6.4 miljardia euroa.
Onhan silti voittoja kertynyt pitkään, mutta nyt taisi tulla taite siihen.

Ehkä ei kannata uskoa, että eläkkeet säilyvät tulevaisuudessakaan, vaikka pörssipelurit parhaansa yrittävät.

ROOSTER

Työeläkkeitä maksetaan vuodessa 27 miljardia, työeläkemaksuina kerätään 21 miljardia eli rahastoista pitää ottaa 6 miljardia vuodessa. Rahastoituna on 202 miljardia, joten se riittää nykyisellä tasolla 34vuotta jos sijoitustuotto olisi nolla - mitä sen ei tietenkään pitäisi olla. 
Lainaus käyttäjältä: https://www.elakesaatioyhdistys.fi/Eläkevarojen pidemmän aikavälin sijoitustuotto on eläkesäätiöillä ja eläkekassoilla ajalla 1998 – 2017 keskimäärin 6,2 prosenttia.

Koska lisäksi suuret ikäluokat kohta alkavat kuolla runsaasti ja muillehan, pieneneville ikäluokille,  ei kunnollisia eläkkeitä, kaiken maailman syistä, aiota ikinä maksaakaan, niin eläkemaksuihin ei kohdistu minkäänlaista kestävyysvajetta tai korotuspainetta. Ainakaan virallisten lukujen mukaan.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 06, 2019, 17:58:20
Työeläkkeitä maksetaan vuodessa 27 miljardia, työeläkemaksuina kerätään 21 miljardia eli rahastoista pitää ottaa 6 miljardia vuodessa. Rahastoituna on 202 miljardia, joten se riittää nykyisellä tasolla 34vuotta jos sijoitustuotto olisi nolla - mitä sen ei tietenkään pitäisi olla. 
Lainaus käyttäjältä: https://www.elakesaatioyhdistys.fi/Eläkevarojen pidemmän aikavälin sijoitustuotto on eläkesäätiöillä ja eläkekassoilla ajalla 1998 – 2017 keskimäärin 6,2 prosenttia.

Koska lisäksi suuret ikäluokat kohta alkavat kuolla runsaasti ja muillehan, pieneneville ikäluokille,  ei kunnollisia eläkkeitä, kaiken maailman syistä, aiota ikinä maksaakaan, niin eläkemaksuihin ei kohdistu minkäänlaista kestävyysvajetta tai korotuspainetta. Ainakaan virallisten lukujen mukaan.


Niin, tuo rahastoidun arvioitu suuruus on tuo ja sehän putosi viimevuoden aika sen 6,4 miljardia.


On silti hyvä muistaa, että nuo arvot ovat tämän hetkisiä laskennallisia suuruuksia ja, jos niitä esimerkiksi alettaisiin voimakkaasti realisoimaan, ne putoaisivat jyrkästi. Saati sitten, jos muutkin sijoittajat tekisivät sitä samaan aikaan.  Osakkeiden arvohan on riippuvainen siitä ostaako niitä joku ja millä hinnalla.
Osakkeille maksettava korko on reaalituloa.

Eläkefirmojen taseessa on nykyisin iso osa kiinni ulkomaalaisissa osakkeissa.

Mutta maksetaanhan Suomestakin  yli puolet helsingin pörssissä noteeratuista osakkeiden korkotuotosta) ulkomaille.


Osaketuotosta (pääomatulosta) ei myöskään makseta työeläkemaksuja.

Karikko

Espoon sinimäellä on toimistorakennus jossa on lähes 150:n yritysryppään osoite. Siellä ei silti vältellä veroja, vaan pikemminkin hyötykäytetään niitä.

Kysymys on Vähätiittojen konsernista.  TA eli entinen tarveasunnot ja siihen liittyvät yritykset jotka toimivat luovasti toisiaan tukien, kuten isännät kapakasta lähtiessään samaa matkaa taittaessaan.

Valtion tuilla rakennetaan ja tukia nostellaan eri muodoissaan. TA-Rakennus lienee suomen suurimpia asuntorakentajia 15000:N asuntokannallaan ja sillä on näppinsä pelissä monella tapaa.

Kepun säätiöt (useita) ovat myös monessa mukana ja saavat osinkoja noista yrityksistä.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Gingston - maaliskuu 10, 2019, 13:42:27
Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 10, 2019, 10:26:49
–  Yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa.
–  Okei.

- Työmies on palkkansa ansainnut.
- Okei.

Lainaus on huumoriketjusta, tosin ajatukseni oli minusta tärkeä.

Gingstonin kommentti on oikeustajullisesti tasa-arvoton. Tasa-arvon vaade epätasa-arvoisessa tilanteessa voi olla tyypillistä.

Vedotaan tasa-arvoon, ja johonkin samaan, vaikka asetelmat itsessään olisivat hyvin räikeitä. Pointteja näissä nostetaan yleensä hyvin valikoiden.

Vaikuttaa tyypilliseltä, isoimpien huijausten yhteydessä. Havainnon voi yleistää, ja voi toimia aika kauttaaltaan, tosin myös yksilöjä koskevasti.

Sumutus on tässä vähän huono juttu, sillä se viittaa hetkellisyyteen. Asetelmallisiin juttuihin ei taida olla ihan kuvaavaa nimikettä. Huijauskin on aika selkeästi jotain ala-maailmaa, joka on olemassaololtaan jo kyseenalaista.

Ehkä suurimmat epäselvyydet vaikuttavimmillaan ovat niitä, jotka kestävät jonkin seikan perusteella selkeää päivänvaloa. Kyseenalaista eletään, ja muu rakentuu se-lähtöisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Juha - maaliskuu 13, 2019, 10:26:34

Ehkä suurimmat epäselvyydet vaikuttavimmillaan ovat niitä, jotka kestävät jonkin seikan perusteella selkeää päivänvaloa. Kyseenalaista eletään, ja muu rakentuu se-lähtöisesti.

Päivänvaloa kaivattaisiin kyllä noissa suhmuroinneissa, mutta systeemin sisäisinä  mekanismeina sitä on vaikea saada.

Ylen toimittaja oli syyteharkinnassa seitsemän vuotta, kun hän tutki noita kepuun liittyviä vähätiiton asioita.

Päätös oli lopulta vapauttava.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 13, 2019, 10:32:41Päivänvaloa kaivattaisiin kyllä noissa suhmuroinneissa, mutta systeemin sisäisinä  mekanismeina sitä on vaikea saada.

Jokainen tietää sen, mitä elämme. Siihen kuuluu oikeuksia, ja ilman senkaltaisia emme eläisi näin.

Voi olla yllättävän oikein sanoa, että ketjun aloituksessa mainittu asia on osa oikeusvaltion toimintaa. Siihen voi kuulua osaltaan valittelua. Sen merkitys voi olla siinä, että kaiken voidaan todeta menevän kuten on tarkoitus.

Paitsi että on oikeutta paperilla, niin on myös kirjoittamattomia oikeuskäytäntöjä. Vaikea sanoa noiden välisestä suhteesta, ja millaiset tekijät noihin vaikuttavat.

Yksittäiskeisseistä nykyään sanon sen, mitä jo alkanut tottua kertomaan. Ei kiinnosta, koska mitä sitten.

Yksittäiskeisseihin kaventumista kyllä tarvitaan, jos joku on jostain hyvin riippuvainen. Tällä tavoin systeemisenä tämä taas on mielenkiintoinen asia.

Yleensäkään erikoisuuksista ei tarvitse välittää, koska maailma on paljon aika hajanaista. Mitä niistä.

Karikko

Sipilän julkikuvaa on kovasti kaunisteltu, mutta "pikku piruhan" se siellä taustalla luuraa.
IL -leh poimittu:

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen on tutkinut, miten vahva asema lestadiolaisilla on eduskunnassa.

Lestadiolaisia tai lestadiolaislähtöisiä ehdokkaita oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yhteensä 24, joista 15 (63 %) lukeutui vanhoillislestadiolaisiin, neljä rauhansanalaisiin ja niin ikään neljä esikoislestadiolaisiin.

Talosen tutkimuksen valossa kansalaisten toriparlamenttien epäilyt vaikutusvaltaisesta "lestadiolaismafiasta" tuntuvat liioitelluilta.

Lestadiolaisia kansanedustajia valittiin Arkadianmäelle viisi. Oulun vaalipiiristä valittiin kaksi vanhoillista ehdokasta: keskustalaiset Tapani Tölli (9 369 ääntä) ja Niilo Keränen (5 696 ääntä).

Samasta vaalipiiristä eduskuntaan valittiin pääministeriksi noussut rauhansanalainen Juha Sipilä, jonka äänisaalis oli 30 758 ääntä (12,3 % vaalipiirin äänistä ja 28,9 % vaalipiirin keskustan äänistä).

Lapin vaalipiiristä eduskuntaan äänestettiin vanhoillinen Markus Lohi (4 793 ääntä). Keskustan kannatus Lapin vaalipiirissä oli varsin korkea, 43 293 ääntä (42,9 %), mutta Lohen osuus vaalipiirinsä keskustan äänisaaliista jäi 11,1 prosenttiin.

Vaasan vaalipiiristä läpi meni kristillisdemokraattien Peter Östman 6 577 äänellään.

Talosen tutkimusartikkeli on julkaistu Lapin yliopiston tuoreessa kirjassa Politiikka, talous ja työ – lestadiolaisuus maailmassa (2019).

Sipilän valkopesua
Kirkkohistorian professori arvioi, että Juha Sipilän edustamaa rauhansanalaisuutta yritettiin vaalien jälkeen pestä julkisuudessa vapaamielisemmäksi kuin mitä suuntaus todellisuudessa on. Yhdeksi valkopesijöistä Talonen nimeää tietokirjailija Risto Uimosen, joka kirjoitti elämäkerran Sipilästä ennen tämän pääministeriyttä.

- Kirjan lukijalle jää Uimosen tekstin äärellä vaikutelmaksi jonkinlainen Sipilän `valkopesu` yleisen mielipiteen ja valtamedian silmissä osittain kielteisenä pidetystä lestadiolaisuudesta. Kirjoittaja korostaa voimakkaasti sitä, ettei Sipilä ole vanhoillislestadiolainen. Rauhansanalaisuus nähdään SRK-vanhoillisuutta `liberaalimpana` ja kansankirkkoa lähempänä olevana uskonliikkeenä, Talonen kirjoittaa.

Uimonen määritteli Sipilän kuuluvan rauhansanalaisuuden liberaaliin siipeen: "He erottuvat vanhoillislestadiolaisista vapaamielisyydessä ja suvaitsevaisuudessa. Televisiota ei ole heiltä kielletty, ja elokuvissa saa käydä. Lasia saa kallistaa ja maljoja nostaa." (Uimonen 2015)

Talonen ei sulata tulkintoja, joissa rauhansanalaisuus yritetään erottaa kokonaan vanhoillislestadiolaisuudesta.

- Kirjoittaja maalasi aika suurella pensselillä rauhansanalaisuuden tietoista vastakohtaa SRK-vanhoillisuuteen korostaen tämän ryhmän `konservatiivisuutta` ja julkisuuden esillä pitämää kielteistä kuvaa.

Sipilä on kertonut hyväksyvänsä naispappeuden, mutta hän äänesti homoliitot sallivaa avioliittolakia vastaan.

Sipilää voi kutsua vanhoillislestadiolaiseksi

Karikko

Sininen tulevaisuus, ei houkuta edes sinisen tulevaisuuden airutta, eli Jussia, kun haluaa ratsastaa hieman eri värisävyllä.


https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/65a8876f-ddb0-416f-98d8-223df65fc441


ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 06, 2019, 10:57:14
Olen jo pitkään ihmetellyt jonkun imaginäärisen kymmenen vuoden päässä olevan vajeen käyttämistä päivänpolitiikan iskuvälineenä. Näyttää Hurrikin  kummastelevan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006024497.htmlHaaparanta, Taimio ja Kanninen huomauttavat aiheellisesti, että tällaiselle VM:n korko-oletusten systemaattiselle liioittelulle ei ole ollut päteviä perusteita.

Ainoa perusteltu korko-oletus tällaisiin laskelmiin löytyy heidän mukaansa velkakirjamarkkinoiden päivittäin noteeraamista valtion pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakoroista eikä suinkaan yhdenkään virkamiehen tai ekonomistin hihoista ravistelemalla.

He osoittavat, miten VM:n virheellisten korko-oletusten korvaaminen valtion 30-vuotisen velkakirjan markkinakorolla saa kestävyyslaskelmat ja niiden johtopäätökset kääntymään päälaelleen.

Kestävyysvaje muuttuukin kestävyysylijäämäksi.


Kauhea kuhina on käynyt myös eläkerahojen riittämättömyydestä tulevaisuudessa ja maksujen korotustarpeista. Nyt kuitenkin kertoo itse Eläketurvakeskus:

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-10696326?origin=rssTyöeläkemaksu TyEL voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, kertoo Eläketurvakeskus. Sen jälkeen työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine.

Siis nyt lyödään painetta vuoteen 2050 ja sen jälkeiseen aikaan. Imaginäärinen maksujen korotuspaine siirtyi kauemmas.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS