Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Jukebox

Aloittaja Hayabusa, tammikuu 02, 2019, 19:49:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 13 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hayabusa

Ronnien muistolle soimaan popmusiikin kulta-ajan parhaimmistoa.




An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Hayabusa

Ei täysin masenneta nykyisiä Euroviisuyrittäjiä omassa ketjussaan, joten laitetaan nämä Suomi-klassikot tänne.







An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Hayabusa

Paratiisi kutsui hänetkin.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Hippi

Meat Loaf on minulle ollut aina jonkinlainen mysteeri enkä tunne siltä kuin yhden biisin.



Ilmeisesti tuo on ainoa, jota on ylipäätään radiossa soitettu? Aina olen tuosta pitänyt, mutta olen ajatellut sen olevan tyypin ainoa biisi, eli kyse olisi yhden hitin ihmeestä. Vasta nyt minulle selvisi sekin, että tuo ei olekaan bändi vaan laulaja  :o

Ilmeisesti radiosoiton vähyys johtuu biisien mitasta, joka näyttää pikaisella silmäyksellä säännönmukaisesti olevan siinä 7-9 minuutin kieppeillä. Noilla kunnianhimoisilla teoksilla on taipumus jäädä vain musiikin erikoisohjelmien yksittäisiksi helmiksi vaikka olisivat miten upeita hyvänsä. Pitääpä nyt jälkikäteen perehtyä tähänkin "uuteen" tuttavuuteen.  :-\
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

a4

Törmäsin musiikillisena ummikkona jännään artistiin, koska UMK:n viimeisintä esiintyjää verrattiin viisukuppilan keskusteluissa häneen:


Aave

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 21, 2022, 14:01:47
Meat Loaf on minulle ollut aina jonkinlainen mysteeri enkä tunne siltä kuin yhden biisin.
Sinulla on siis kunnon rockin ja oopperahevin saralta suuri aukko sivistyksessä mutta eihän se mitään haittaa, kun korjataan se nyt tässä ja heti! Ei pidä kuitenkaan käsittää sillä tavalla, että olisin itsekään ollut mikään suuri ja aktiivinen fani; varsinkin hänen debyyttilevynsä ja sen tunnuskappale lukeutuu kuitenkin yleissivistykseen samalla tavalla, kuin vaikkapa Steppenwolfin motskaribiisi
Born To Be Wild, tai Black Sabbathin Paranoid. On se nyt kumma, jos ei muka niitäkään tietäisi - enkä tietenkään kirjoita tätä mitenkään pahalla. :)

Meat Loaf oli kuollessaan 74-vuotias, ja tuo tietämäsi kappale on levyltä Bat Out of Hell II, joka julkaistiin isolla promolla vuonna 1993. Tuolloin jäi mieleen se RIP-ketjussa mainitsemani yhteishaastattelukin. Bat Out of Hell II on kokonaisuutena kelpo levy ja taattua Meat Loafia sekin, mutta eipä mennä asioiden edelle.

Meat Loaf lauloi ja esiintyi alkuperäisessä Rocky Horror Picture Showssa (Eddien roolihahmo). Debyyttilevynsä Bat Out of Hell julkaistiin vuonna 1977, ja se on tänäkin päivänä yksi kaikkien aikojen myydyimmistä rock/hevilevyistä. Suosittelen vilpittömästi kuuntelemaan sen kerralla kokonaan alusta loppuun, eikä vain satunnaisina biiseinä silloin tällöin. Se on yksiselitteisesti klassikkolevy. Ehkä kuitenkin vielä sellaisella kierteellä, että jos on nuorukainen joka tykkää custom-moottoripyöristä, buutseista, hyvistä farkuista ja prätkärotseista, niin nuorukaisessa täytyy silloin olla jotain pahasti vialla, ellei se silloin tykkää myös Meat Loafista.

Enivei, silloin joskus 1980-luvun aikana Meat Loafille lirahti supersuosion myötä mittava nestemäärä virtsaa päähän. Puhutaan useista sadoista litroista, vaikka sen ei pitäisi olla fysiologisesti edes mahdollista! Kun levy myi vuosi vuoden perään platinaa ja keikkaa pukkasi, niin taloudellisia ongelmia ei silti ollut. Hänestä tekeytyi kuitenkin niin hankala tyyppi, että lopulta oikein kukaan ei enää halunnut tehdä hänen kanssaan yhteistyötä, ja ajan saatossa ura vajosi pohjamutiin. Vuonna 1993 julkaistu Bat Out of Hell II oli samalla ns. comeback, jota oli samalla edeltänyt melkoinen peiliin raatorehellisesti tuijottelu, ryhdistäytyminen, ja pitkä sarja anteeksipyyntöjä vähän joka suuntaan. Tämä oli hyvää ja kaunista, ja Meat Loaf oli comebackinsä ansainnut. Ajanhenki kuitenkin oli jo toinen, eikä menneiden aikojen loisto enää samalla mittakaavalla palannut, vaikka varsin hyvin hänellä ysärilläkin meni. Nuorisomusiikillinen ajanhenkihän oli tuolloin jo amerikkalaista grungea, ja brittirockia; Freddie Mercury oli kuollut pari vuotta aiemmin.

Meat Loaf kuoli koronaan. Hänellä oli vaikean astman ohella paljon muitakin terveysongelmia; hurja nuoruus oli varmasti sekin vaatinut veronsa. Luonteelleen uskollisesti hän oli maski, rokote- ja muutenkin koronavastainen, mutta ainakin minä sen hänelle poikkeuksellisesti suon. Jätkä kun oli puhtaimmillaan ja parhaimmillaan sellaista tasoa, että ei sellaiseen pysty kuin muutama ihmiskunnan jäpykkä sadassa vuodessa. Paska juttu sekin, että hän olisi mennyt alkavalla kuulla studioon tekemään uutta levyä - vaan otti ohraisesti.

Ensilevyä ei toisaalta suotta verrata esim. Bruce Springsteeniin, varsinkin levyyn Born To Run. Semminkin, että E-Street bändin jätkiä myös soittaa sillä. Wikipediassa on laaja artikkeli levystä, sen vaikutteista ja tuotannosta, jos sattuisi kiinnostamaan enemmän. Edellä kertomassani on kuitenkin pääpiirteittäin perusasiat.

Lopuksi jotain ihan muuta - paitsi, että ei sittenkään. Arvelen, että Hayabusa saattaisi tietää mitä seuraavalla biisillä ja esiintyjällä on yhteistä Meat Loafiin; kappale on tyylilajiltaan vahvasti samantyyppistä. Teatraalista, mahtipontista, ajanhenkensä edustava otos ja tribuutti...

Bonnie Tyler  - Total Eclipse of The Heart:






"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Hayabusa

^Luulen, että vaikka veli Aave tuossa mainitsi E-Street Bandin pojat, niin hän ei tarkoita pianistia tai rumpalia. Selkeämpi yhteys löytyy biisien tekijästä, eli viime vuonna edesmenneestä Jim Steinmanista. Tuon säveltäjävelhon sulkakynästä ovat peräisin molempien artistien suurimmat hitit.

Sydämen täydellinen pimennys on levytetty myös suomeksi. Asialla luonnollisesti Virve Rosti.

Sitten, kun artistit taas lähtevät kiertämään kuppiloita, täytyy mennä kokemaan Virve. Tietysti Vantaalle. Virve on profeetta omalla maallaan ja tunnelma taatusti katossa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Aave

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 22, 2022, 08:55:18
^Luulen, että vaikka veli Aave tuossa mainitsi E-Street Bandin pojat, niin hän ei tarkoita pianistia tai rumpalia. Selkeämpi yhteys löytyy biisien tekijästä, eli viime vuonna edesmenneestä Jim Steinmanista. Tuon säveltäjävelhon sulkakynästä ovat peräisin molempien artistien suurimmat hitit.
Näin on nännit ja näppylät!

Meat Loafista ei voi kirjoittaa ilman, että ei kirjoitettaisi samalla Jim Steinmanista. He olivat dynaaminen duo, ja Steinman on tehnyt hittibiisejä monille muillekin tahoille. Hän ei muuten pitänyt esiintymisnimestä Lihamureke lainkaan, ja sen vuoksi debyyttilevyn alaosassa lukee erikseen "Songs by Jim Steinman". Steinman soitti itse ensimmäiset vuodet myös bändin jäsenenä.

Käsittääkseni Jimillä ja Marvinilla ei ollut ikinä henkilökohtaisesti mitään ylipääsemättömän vakavia riitoja. Silloin paluulevyn aikoihin kumpikin vahvisti, että rahariidat heidän välillään johtuivat pääasiassa agenttiensa luomasta eripurasta. Se on aika helppo uskoa, koska pitivät - kaikesta mahdollisesta huolimatta - alusta loppuun yhtä.

1980-luvun alussa, rankan kiertueen seurauksena Meat Loafille tapahtui myös jokaisen ammattilaulajan painajainen, ja hän menetti hyväksi toviksi äänensä. Myöhemmin muutkin terveysongelmat viivästyttivät levytyksiä jopa niin paljon, että alun perin Meat Loafille tehtyjä biisejä piti laittaa muille jakoon.

Steinmanilla oli jossain vaiheessa myös konseptibändi nimeltä Pandoras Box. Esimerkiksi Celine Dionin esittämänä hitiksi lävähtänyt
It´s All Coming Back To Me Now on cover-biisi Pandoras Boxilta. Myös tuon videon teemat ja kuvausmiljööt noudattavat samaa kaavaa, kuin Meat Loafin ja Bonnie Tylerin videoissa. Kappale on helppo ajatella myös Meat Loafin esittämänä. Eipä ihme sekään, että myös Andrew Lloyd Webber on osallistunut muutamaan Meat Loafille räätälöityyn kappaleeseen; hän kyllä osasi tehdä itsekin hyviä kappaleita.

1980-luku ja vielä 1990-luvun alku olivat voimaballadien kulta-aikaa, ja Steinman on tehnyt niistä edustavimmat ja ehkä myös parhaimmat kappaleet. Niistä kuulee samalla heti, että kappaleet on tapailtu alusta alkaen pianolla, kuten ABBAnkin musiikista kuulee. Piano on kyllä mahtisoitin - sillä saa musiikkiin sellaista groovea, jota on mahdoton muilla instrumenteilla loihtia! Verrokiksi Foo Fighters - josta puolestaan kuulee heti, että kappaleet on tehty aluksi akustisella kitaralla. Tuli vielä mieleen, että Metallican kappale One on sekin voimaballadi, joka siloitti samalla bändin läpimurtoa valtavirtaan - varsinainen pankinräjäyttähän oli sitten Black Album.

Katsoin muuten vielä Bat Out of Hell II:n myyntiluvut, ja sekin on myynyt yli 20 miljoonaa albumia - että joo, varsin hyvin meni Meat Loafilla ysärilläkin!
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa
Sydämen täydellinen pimennys on levytetty myös suomeksi. Asialla luonnollisesti Virve Rosti.

Sitten, kun artistit taas lähtevät kiertämään kuppiloita, täytyy mennä kokemaan Virve. Tietysti Vantaalle. Virve on profeetta omalla maallaan ja tunnelma taatusti katossa.
Ilman muuta! Minäkin tuen aina omiani jos vain kynnelle kykenen, ja meidän kylän flikoista pitää silloin mainita Paula Koivuniemi. Jos hän vain sattuu olemaan niillä kulmilla missä nykyisin asun, niin katsomaan menen. En minä hänenkään musiikkiaan sanan varsinaisessa merkityksessä muutoin kuuntelemalla kuuntele - mutta tietenkin tuen, ja kuvetta keikoille kaivan. Sinullahan on puolellasi se suuri ilo, että Virvestäkin tykkäät!
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 22, 2022, 08:55:18
Sitten, kun artistit taas lähtevät kiertämään kuppiloita, täytyy mennä kokemaan Virve. Tietysti Vantaalle. Virve on profeetta omalla maallaan ja tunnelma taatusti katossa.

Mainittu artisti oli taannoin meidän firman pikkujouluissa ja jälkikäteen kuulin, että ei  koskaan ole ollut niin tympeää tähteä pikkujouluissa. Oli ollut totaalinen pettymys, että hän lauloi jokseenkin innottomasti settinsä läpi ja se oli siinä.

Seuraavana vuonna oli ollut Antti Tuisku ja sitä naurettiin jo etukäteen, että kaikkea ne olikin keksineet. Tuisku oli vetänyt shownsa hiki roiskuen täysillä ja saanut kaikki epäilijätkin bailaamaan mukana.

Itse en ollut paikalla kummassakaan tapauksessa, mutta useampikin kaveri todisti samoin.


ps.
Nyt on kyllä niin väkevästi todistettu Meat Loafin erinomaisuutta, että pakko on kaivaa Deezeristä äijä esiin ja kuunnella tarkemmin.
Olen monesti kironnut radiosoittojen idioottimaisuutta, kun monilta artisteilta soitetaan vain jotain yhtä tiettyä radiosoittoon sopivaksi saksittua biisiä, niin kuulija saa aivan väärän kuvan kyseisestä artistista. Olen törmännyt suoratoistopalvelun valmiilla soittolistalla hyviin biiseihin ja pudonnut persiilleni, että esittäjä on ollutkin radiosoittojen perusteella inhokiksi luokiteltu tyyppi.
Maailma on pullollaan hyvää musiikkia ja radiossa soitetaan lyhyellä soittolistalla paskaa ihan kanavasta riippumatta.  >:(
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Aave

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 22, 2022, 13:52:25
Maailma on pullollaan hyvää musiikkia ja radiossa soitetaan lyhyellä soittolistalla paskaa ihan kanavasta riippumatta.  >:(
Jep. Kaikkein mieluimmin n. kolmen minuutin helposti omaksuttaviksi ja korvamadoiksi soimaan jäävää tusinahitteilyä - musiikillista pikaruokaa, jota ei varsinaisesti tarvitse keskittyä edes kunnolla kuuntelemaan. Vaan kun on taloudellisen voitonmaksimoinnin näkökulmasta perinpohjaisesti tutkittu, että nopeatempoiset soittolistat on se konsepti, joka tuottaa radiobisneksessä kaikkein eniten. Näinhän on myös mainosnäkyvyyteen perustuvan verkkouutisoinnin kanssa - niitä helvetin klikkiotsikoita katsotaan taajimmin ja tuottavat samalla kaikkein eniten, vaikka vähänkään ammattiylpeät toimittajat inhoavat niitä itsekin yli kaiken.

Samaa olen kyllä parahdellut (Joskus fyysiseksi tuskaksi asti) muidenkin taiteenlajien kohdalla. Maailmassa on miljoona loistavaa kirjaa, joista ei ikinä tule tietämään eikä niitä tule koskaan lukemaan, miljoona taidemaalaria ja kuvanveistäjää, joiden töitä ja tekemisiä ei tule ikinä näkemään... Näinkin menestyy vääryys maailmassa, sellaista on elämä, ja se vain pitää sitten hyväksyä. Perkele.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Aave - tammikuu 22, 2022, 14:36:59
Samaa olen kyllä parahdellut (Joskus fyysiseksi tuskaksi asti) muidenkin taiteenlajien kohdalla. Maailmassa on miljoona loistavaa kirjaa, joista ei ikinä tule tietämään eikä niitä tule koskaan lukemaan, miljoona taidemaalaria ja kuvanveistäjää, joiden töitä ja tekemisiä ei tule ikinä näkemään... Näinkin menestyy vääryys maailmassa, sellaista on elämä, ja se vain pitää sitten hyväksyä. Perkele.

Hassu paradoksi on, että ankara kilpailu tuottaa keskinkertaisuutta! Kulttuurialalla kilpailu on niin ankaraa että oksat pois. Ja taiteen pitäisi olla jotain muuta kuin keskinkertaista.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 22, 2022, 14:50:45
Hassu paradoksi on, että ankara kilpailu tuottaa keskinkertaisuutta! Kulttuurialalla kilpailu on niin ankaraa että oksat pois. Ja taiteen pitäisi olla jotain muuta kuin keskinkertaista.

Jep.

Joskus kuitenkin sattuu niin, että "pahimmat kilpailijat" tekevät yhdessä jonkun projektin.

The Traveling Wilburys 
https://www.youtube.com/watch?v=1o4s1KVJaVA


The Highwaymen   
https://www.youtube.com/watch?v=bMdeg-WKt1U


Chuck Berry with E-Street Band & Bruce Springsteen 
https://www.youtube.com/watch?v=6swgiM9vSEE


Cream 
https://www.youtube.com/watch?v=vFhxKv5m2Ow
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Hippi

Kiitos vaan tuosta Cream -pläjäyksestä.
Se oli kuin piikki tauolla olleelle narkkarille. Nyt pitää taas kaivaa blueskitarointia esiin ja vanhassa vara parempi. :)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Aave

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 22, 2022, 14:50:45
Hassu paradoksi on, että ankara kilpailu tuottaa keskinkertaisuutta! Kulttuurialalla kilpailu on niin ankaraa että oksat pois. Ja taiteen pitäisi olla jotain muuta kuin keskinkertaista.
Amerikkalaisessa elokuvateollisuudessa tämä näkyy erittäin hyvin. Leffojen tekemisessä ei näinä päivinä oteta oikein mitään riskejä, jolloin valtaosa elokuvista on tasalaatuista, tylsää kuraa. Ohjaajia sanan auteur -merkityksessä kaipaisi muukin maailma lisää. David Lynch on sentään pitänyt tinkimättömästi pintansa, mutta kyllä minulla tuli Twin Peaksin kolmatta kautta (Se on oikeastaan yksi todella pitkä elokuva) katsoessa mieleen, että hänenkin kikkailussaan on välillä liikaa itsetarkoituksellisuutta - kikkailua vain kikkailun vuoksi.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy