Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Jukebox

Aloittaja Hayabusa, tammikuu 02, 2019, 19:49:24

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 12 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hippi

^
Huh, melkein tuli hiki kuunnellessa. Tuonhan olisi voinut lisätä myös treeninurkkaan :D

Mutta rummuttelusta tuli mieleen artikkeli, jonka just hiljattain luin:

Kristian Wahlström alkoi mitata rockmusiikkia millisekuntien tarkkuudella – nyt hän väittelee Suomen ensimmäisenä AC/DC-tohtoriksi (IS)
---
Kristian Wahlström väittelee 14.5.2022 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Hän tutki muun muassa groove-ilmiötä pääasiassa spektrianalyysin avulla, ja analysoi AC/DC:n levytysten mikrorytmiikkaa millisekunnin tarkkuudella.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Gareth Dylan Smith Bostonin yliopistosta.




Biisi alkaa kitarariffillä. Laulaja ikään kuin hiipii mukaan: "Hey there, all you middle men!" Sitten tulevat rummut. Pelkkiä virveliniskuja. Raskaalla kädellä. Kuin lekalla.
Jokainen rummun isku tulee hivenen kitaraa jäljessä. Jos tarkkoja ollaan, niin 30 millisekuntia jäljessä.


No, tottahan tuon nyt jokainen kuulee  :P :P
Mutta ihan mielenkiintoinen artikkeli sinänsä, miten pienet rippuset ovat merkityksellisiä.

Tässä toinen biisi, joka jutussa on mainittu.



Tuota pistäisi verrata studioversioon, joka on puolestaan soitettu "liian tarkasti" eikä kuulosta samalta.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Norma Bates

Kauheasti en ole vielä ehtinyt tutustumaan Rammsteinin uusimpiin biiseihin. Ovat näemmä ainakin käsitelleet näitä elämän ns. perusasioita, eli rupsahtamista:


https://www.youtube.com/watch?v=hBTNyJ33LWI

Zick Zack

Hayabusa

^Juu, lentotukikohdan mukaan nimetty teutoonibändi vetää aina hyvin.

Vaihteeksi vähän vanhempi germaaniorkka lauteille. Reipasta meininkiä viime vuosisadalta.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 17, 2022, 15:53:24
Biisi alkaa kitarariffillä. Laulaja ikään kuin hiipii mukaan: "Hey there, all you middle men!" Sitten tulevat rummut. Pelkkiä virveliniskuja. Raskaalla kädellä. Kuin lekalla.
Jokainen rummun isku tulee hivenen kitaraa jäljessä. Jos tarkkoja ollaan, niin 30 millisekuntia jäljessä.


No, tottahan tuon nyt jokainen kuulee  :P :P
Mutta ihan mielenkiintoinen artikkeli sinänsä, miten pienet rippuset ovat merkityksellisiä.

Tässä toinen biisi, joka jutussa on mainittu.



Tuota pistäisi verrata studioversioon, joka on puolestaan soitettu "liian tarkasti" eikä kuulosta samalta.

Näitä oli mukava kuunnella, ja kiva kun nostit aiheen esiin.

Olen joskus miettinyt, mistä se sellainen tietty irtonaisuus tulee. Rollarit usein svengaavat aika hyvin, Neil Young on parhaimillaan aika hyvä tässä myös — ja ehkä jonkinlaisella epätarkkuudella on oma roolinsa bluesissa ja monessa muussakin musiikissa.

Voi olla että saisi jonkun oman ketjunsakin aikaan aiheesta epätarkkuudet, imu, groove ja svengi.

Vaikea ja vähän tylsä niitä pikkuasioita on eritellä, mutta olisi kiinnostava kuulla, minkälaisia biisejä ihmisille tulee tästä mieleen.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 28, 2022, 12:47:15
Olen joskus miettinyt, mistä se sellainen tietty irtonaisuus tulee. Rollarit usein svengaavat aika hyvin, Neil Young on parhaimillaan aika hyvä tässä myös — ja ehkä jonkinlaisella epätarkkuudella on oma roolinsa bluesissa ja monessa muussakin musiikissa.

Voi olla että saisi jonkun oman ketjunsakin aikaan aiheesta epätarkkuudet, imu, groove ja svengi.

Vaikea ja vähän tylsä niitä pikkuasioita on eritellä, mutta olisi kiinnostava kuulla, minkälaisia biisejä ihmisille tulee tästä mieleen.

Pieni epätarkkuus on kuin Marilyn Monroen kauneuspilkku. Inhimillisyyttä täydellisyyden keskellä. Ja lopulta kaikki hyvä vedetään trion Kaartamo-Kettunen-Kuustonen sanoin: "fiiliksellä, beibi".
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Melodious Oaf

#1355
Neil Youngilla ja Crazy Horsella on mun mielestä biisejä, joissa on on tosi makea irtonainen svengi.

Klassikkona tulee mieleen "Albuquerque" Tonight's the Night -albumilta:


Monissa niiden ihan "rivibiiseissäkin" mua ilahduttaa semmonen fiilis että se koko bändi ikään kuin kompuroi tai horjahtelee ja kaatuu ihan minä hetkenä hyvänsä. Kun se kuitenkin jatkuu ja jatkuu ja sitä ikään kuin surffaa koko ajan siinä aallonharjalla, siitä tulee parhaimmillaan aika roisi ja hieno meininki:

Double E


Vähän toisenlainen rosoinen svengi mistä tykkään on tosi yleinen esim. vanhassa bluesissa. Esimerkkinä vaikka Jimmy Rogersin "Sloppy Drunk":


Aave

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 28, 2022, 21:24:43
Neil Youngilla ja Crazy Horsella on mun mielestä biisejä, joissa on on tosi makea irtonainen svengi.
"Keep on rockin´ in the free world" lauloi Neil; saattaa olla runsaan aineiden käytön kanssa tekemistä, että jälkikasvu on kehitysvammaisia. Mutta rokki soikoon! :)
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy


kertsi

aika hieno liveversio
Led Zeppelin - Stairway to Heaven LIVE (Lyrics) HD+
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

#1360
Ajattelin kirjoittaa, että kerrankin olen Kertsin kanssa samaa mieltä. 

Päätin kuitenkin ensiksi katsoa ja kuunnella pätkän videosta.

Seuraava kommenttini voi loukata eri mieltä olevia.

Lukeminen omalla vastuulla.

Taltiointi on mielenkiintoinen ajankuva, mutta mitä itse musiikkiin tulee, se kuulostaa korvissani surkealta joikumiselta ilman sanomaa ja tarkoitusta. Jos tuollaista masentavaa vonkunaa tulee radiosta, vaihdan asemaa. Ainoastaan kitaran äänissä on jotain idean poikasta.

Kappale on Wikipedian mukaan kuuluisa, mutta se tuntuu oleva täysin tuntematon minulle.

Olen pitänyt Led Zeppeliniä räväkkäämmän tyyppisen musiikin esittäjänä.

Tiedän, että edellä esittämäni mielipide on moukkamainen ja kulttuurivihamielinen ja vaikka mitä, mutta kerroin spontaanin reaktioni. Voihan olla, että jos kuuntelisin musiikin kunnolla ja moneen kertaan, arvioni siitä paranisi.

Tämän tyyppisistä LZ:n kappaleista pidän enemmän ja tällaiseen musiikkiin mielessäni bändin yhdistän.



P.S. Ei tuokaan mikään varsinainen mielikappaleeni ole - nyt kun sitä vähän pidemmälle kuuntelin.

Hippi

Syystä, jota en tiedä, en ole päässyt oikein sinuiksi Led Zeppelinin kanssa, mutta löytyy noiltakin yksi biisi, jota en kyllästy kuuntelemaan. Ehkäpä siksi, että sitä harvemmin radiossa kuulee soitettavan muualla kuin joissain toimitetuissa musiikin erikoisohjelmissa. En ole etsinyt olisiko tuosta radiosoittoon sopivaksi typistettyä versiota. Saattaa olla tai sitten ei. Mutta itse en sitä kaipaa. Tämä kuuluu sarjaan "kolahti ensikuulemalta"

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

#1362
Väsypäivä. Tämäkin räime kolahti jostain syystä tänään (biisi varsinaisesti alkaa pitkän intron jälkeen):

Suicidal Tendencies - You Can't Bring Me Down (Official Video)


Tai oikeastaan toi oli eilisen biisi. Tänään vähän rauhallisempi:
Suicidal Tendencies - Nobody Hears
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 06, 2022, 20:52:48
Ajattelin kirjoittaa, että kerrankin olen Kertsin kanssa samaa mieltä. 

Päätin kuitenkin ensiksi katsoa ja kuunnella pätkän videosta.
Esitys parani huomattavasti loppua kohden. Jossain 7:40 jälkeen alkoi soitanta kuulostaa inspiroituneelta.

Oma esimerkkisi oli kelpo biisi (kuuntelin vähän matkaa alusta), bluesahtavaa Zeppeliiniä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hayabusa

Led Zeppelin ei ole mitään "easy listening" -kamaa. Ei siis sovellu kuunneltavaksi kaikissa mielentiloissa. Vasta nyt tajuan, että muinoin, kun baareissa oli jukeboxit, kavereiden soittaessamme "markalla eniten musiikkia" Zeppelinin pitkiä biisejä, saatoimme aiheutta joillekin kuulolla oleville oleville asiakkaille oikeasti pahaa oloa. Anteeksi.

Hieman lyhyempi veto ilmalaivan pojilta.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur