Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

[Hippi]

Nyt on uutuutta taas maisteltu. Olen varmaan maininnut, että käytän aika paljon näkkileipää. Sitä on yleensä aina kotona, joten leivän puutteen vuoksi ei tarvitse kauppareissua tehdä. Nyt kaupassa osui silmiini vanhasta Koulunäkistä viritetyt kaksi uutuutta ja niitähän oli otettava maistiaiseksi. Näyttää leivistä tuttu "Ohut Herkku" siirtyneen nyt myös näkkäriin.



Ravintosisällöt löytyvät linkeistä:
https://www.vaasan.fi/tuotteet/vaasan-koulunakki-ohut-herkku-pellava-hirssi/
https://www.vaasan.fi/tuotteet/vaasan-koulunakki-ohut-herkku-klassikko/

Klassikossa on hiukan kuminaa mausteena, mutta se ei nouse päämauksi, vaan sopivasti sävyttää makua. Itse olen kyllä kaivannut sitä vanhanaikaista reilusti kuminalla maustettua ruutunäkkiä, mutta sen aika on ollut kauan sitten ohi eikä sellaista enää valmisteta.

Pellava - Hirssi -versio oli jopa maukkaampi. Tätä kokeilin nyt sekä kinkkuleikkeellä että pelkällä rasvalevitteellä ja yllättäen kinkku oli turha. Pelkällä rasvalevitteellä mielestäni tuo oli parempi ja heti tuli mieleen MrKAT, jotta siinäpä olisi hänelle erinomainen keksin korvike.

Noita näkkäreitä voisi jo ehdottaa "kevyempänä" tarjolle, jos aikoo painoa pudottaa, sillä noissa on toinen puoli aivan sileä, joten voitelu onnistuu erittäin ohuelti. Normaaleissa näkkäreissä se reiätönkin puoli on niin epätasainen, että rasvaa tulee laitettua melkoisesti epätasaisuuden vuoksi turhaan.

Oikein onnistunut uutuus. Mielenkiinnolla jään odottamaan muiden näkkärivalmistajien vastaiskua

[Xantippa]

Ennenvanhaan oli kioskeja joista myytiin pelkkiä nakkeja ja ketsuppia+sinappia sai kaupan päälle. Historiaa:

 Kuopion torille haettiin nakkimakkarain myyntilupia ainakin jo 1930-luvulla. Lupia myös myönnettiin, mutta niitä jouduttiin vähentämään järjestyshäiriöiden takia. Joillain paikkakunnilla makkaran myyminen kiellettiin kokonaan, historian väitöskirjatutkija Pirjo Ovaskainen kertoo.

Olisi jo silloin kannattanut kieltää nakkien syönti klo 22 jälkeen, sillä se aiheuttaa väkivaltaa. MOT.

En tiedä, miten pitkä nakkimatka sinulle tulisi, mutta ainakin Helsingin r-asemalla Aseman Wursti myy edelleen höyrynakkeja, sinappi ja ketsuppi kuuluu kauppaan. Mutta sekin taitaa muistin mukaan olla hävyttömän pitkään auki yön puolelle! Eikä pelkkiä nakkeja.

Mutta muistelenko, että moinen kioski olisi ollut Tampereen keskustassa, siinä Tillikan vieressä, jossa myytiin pelkkiä nakkeja? Miten on, Brutto?

T: Xante

[Hippi]

Eräästä lehtijutusta poimin atriapalvelun https://growfit.fi, josta en tähän mennessä ole kuullut.

Vaikutti aika mielenkiintoiselta palvelulta, jossa jokaiselle päivälle tulee viisi ateriaa ja päivittäisannoksen energiamäärän voi valita oman kulutuksensa mukaan. Erikoisruokavalioista ei tuossa näyttänyt olevan muita kuin vähähiilarinen. Toimii siis vain arkipäivisin.

Hetken kaiveltuani löysin FAQ:sta, että menu pyritään uusimaan 2-3 kuukauden välein, joten aika pian ruokakiposta oppii katsomaan, mikä päivä tänään on, joten saattaa muutaman viikon jälkeen alkaa tökkiä. Painonpudotukseen tuo olisi oivallinen apu, mutta sitä ennen pitäisi kyllä omat herkkukaapit tyhjentää. Hintaero viiden päivän satsille kitudieetin ja treenaajan dieetin välillä ei ole iso 150 euroa / 175 euroa.

Onkohan joku tuota kokeillut?

[-:)lauri]

Tällainen söpöliini käveli interwebissä vastaan. Makkarasopan ystävänä tää innovaatio ei todennäköisesti ole niin pahanmakuinen kuin miltä se näyttää. En tosin ole varma sopiiko hyytelö kuinka hyvin juuri nakkien kyytipojaksi.

[Hippi]

Lihahyytelössähän se hyytelöliemi on lihan keitinlientä, jossa on mausteita, eli hyytelössä on ihan yhtä paljon maku akuin niissä sattumissakin. Nakkejahan ei kuulu keittää eikä ainakaan nuo hyytelössä lilluvat nakin palaset näytä keitellyiltä, joten veikkaan liemen olevan aika mautonta. En ehkä haluaisi tuota

[-:)lauri]

^
Mä en ole oikein noiden suolaisten hyytelöiden ystävä. Joskus yrittänyt tutustua lihahyytelöihin, mutta ei ole ystävyys onnistunut. Makeat hyytelöt uppoavat maltillisissa määrissä nautittuna kyllä. Joku siinä hyytelön tekstuurissa on sellaista, että se edellyttää makeutta, jotta maistuisi. Tosin tuossa kuvassa oleva hyytelö ei todennäköisesti nakkeja lukuun ottamatta maistu miltään

[Toope]

Tällainen söpöliini käveli interwebissä vastaan. Makkarasopan ystävänä tää innovaatio ei todennäköisesti ole niin pahanmakuinen kuin miltä se näyttää. En tosin ole varma sopiiko hyytelö kuinka hyvin juuri nakkien kyytipojaksi.

En söisi tuollaisia.

[MrKAT]

Nami nami: Pullapirtin
  - Artesaanisämpylät ja
  - Mummonpullat.

[MrKAT]

Sen se tekee kun lukee ravitsemusterapeutin kirjaa, jossa kehuu karkkien sijasta parempia on viikunat, rusinat...
Niitähän piti ostaa ja nami nami kun kuivatut viikunat on sokerisia namuja. Vähän liiankin sokerisia, kohta paketti on loppu... Luulin muuten etten eläissäni ole maistanut (eksoottisilta kuulostavia) viikunoita mutta olinhan minä.

[Hippi]

^
Ihan vaan vinkiksi, että hammaslääkäreillä on sellainen termi kuin rusinareikä.
Kuivattujen hedelmien sokeri on erittäin tahmeaa ja jää hampaiden pintaan muhimaan.

Onhan ne viikunat tosiaan sokerisia, kun 85% siitä on sokeria 1 069 kJ (255 kcal) / 100g ja rusinat 84% 1 213 kJ (290 kcal) / 100g

[MrKAT]

^Siksihän minä syönkin niitä lähinnä vain kuuman kahvin kanssa. Kuuma kahvi huuhtelee...

[Hippi]

MrKAT:ille vinkiksi, kun nyt olet innostunut noihin kuivattuihin hedelmiin, niin aprikoosi on myös vallan mainio. Hyvin varustetuissa kaupoissa on kahdenlaisia, pehmeitä jotka on naposteluun tarkoitettua ja sitten on niitä perinteisiä kuivattuja.

Viimeksi mainituista teen yleensä hilloa, jolla on monenmoista käyttöä.

Hilloa varten silppuan saksilla aprikoosit pieneksi silpuksi kattilaan. Useimmiten teen kerralla kahdesta pussillisesta ja joskus kolmestakin. Lisään kattilaan vettä niin, että silput juuri ja juuri peittyvät ja sitten kiehumaan hiljaisella lämmöllä noin parikymmentäminuuttia, kunnes aprikoosit vaikuttavat pehmeiltä. Joskus joutuu hiukan lisäämään vettä, mutta todella vähän kerrallaan, ettei lopputuloksesta tule vetelää.

Keittämisen jälkeen huristan sauvasekoittimella aprikoosit melko tasaiseksi massaksi. Voi tuon tehdä varmaan yleiskoneellakin, jos sellainen on tai muussisurvimella, mutta viimeksi mainitulla ei ehkä tule kovin sileää.

Kattila takaisin liedelle ja vielä hiukan keitellään ja jos massa on vetelää niin keitellään hiukan pitempään ja haihdutetaan vettä. Jos tuntuu liian kirpeältä ilman sokeria, niin tuossa voi hiukan sokeria lisätä. Lopputuloksen voi pakata mieleisiin kippoihin riippuen, miten aikoo käyttää. Osan voi laittaa pakkaseen odottamaan käyttöä.

Aprikoosihillosta olen tehnyt vispipuuroa ja riisipuuroa (vrt omenariisipuuro)
Hilloa olen käyttänyt joulutorttujen täytteenä ja siihen kannattaa tehdä erikseen aika tönkköä hilloa.
Toimii Bostonkakun täytteenä.
Toimii tavallisen pullaviipaleen tai paahtoleivän päällä "marmeladina".
Varmaan se sopii myös letuille ja pannukakullekin.

[kertsi]

^
Hitsi, nyt alkoi tehdä mieli Sacherkakkua (siinä on aprikoosihilloa välissä).
https://kotiliesi.fi/resepti/sacherkakku/

Enpä muista itse keittäneeni aprikoosihilloa, mutta mainio idea, sillä kuivemmaksi kuivatut aprikoosit ovat niin hankalasti purekseltavia ja vähemmän herkullisia, mutta muistaakseni paljon edullisempia.

Varmaan hillon teko helpottuisi huomattavasti, jos aprikoosit liottaisi muutaman tunnin tai vaikka yön yli.

[kertsi]

Itselläni äsken teki mieli herkutella, ja tein tällaisen lautaselle:

päärynä
mandariini
A+-piimää
Lidlin luksusmysliä (jossa kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä)
sesamin siemeniä

[ROOSTER]

... aprikoosi on myös vallan mainio. Hyvin varustetuissa kaupoissa on kahdenlaisia, pehmeitä jotka on naposteluun tarkoitettua ja sitten on niitä perinteisiä kuivattuja.

Monien ihmetykseksi silloin tällöin himoitsen noita kuivattuja aprikooseja. Jostain syystä ne maistuvat minulle, kaikki ei tykkää. Jotkut hyväksyvät ne vain osana sekahedelmäsoppaa. Sekin on tosi hyvää mutta vain jos luumuja ei ole yltisesti ja jouluriisipuuron kanssa pakollinen, siis se soppa.

Apropoo,

Aprikoosi on erinomainen antioksidanttien lähde, minkä vuoksi aprikoosia pidetään myös tärkeänä ainesosana sekä kauneudenhoidossa että nuorekkuuden ja kokonaisvaltaisen elinvoimaisuuden ylläpidossa.

Välttyäksesi liiallisista kemikaaleilta ja torjunta-aineilta, varmista ennen aprikoosin syömistä että hedelmän alkuperä on orgaaninen.
...
Hunza-kansa (tunnetaan myös Burusho-kansana tai Botraj-kansana) on Pakistanin ja Intian alueella elävä alkuperäiskansa, joka on tullut tunnetuksi länsimaisessa kulttuurissa pitkän iän kansana. Hunzan asukkaiden ruokavalio on täysin kasvipohjainen ja mielenkiintoista kyllä, aprikoosi niin tuoreena kuin kuivattuna näyttelee tärkeää osaa asukkaiden päivittäisessä ravitsemuksessa.
...

Oikeastaan, pitäisi syödä paljon enemmänkin sillä:

Aprikoosi omaa verrattain monipuolisia terveysvaikutuksia koko kehon hyvinvoinnin kannalta:

    Aprikoosin antioksidantit ja beetakaroteenit auttavat ehkäisemään vapaiden radikaalien aiheuttamaa ennenaikaista solujen vanhentumista.
    Antioksidantit ovat lisäksi yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä degeneratiivisten eli rappeuttavien sairauksien kuten Alzheimerin taudin ja sydän- ja verisuonisairauksien syntyä.
    Omaa lisäksi tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia, jotka auttavat myös helpottamaan tulehdusperäistä kipua ja ärsytystä.
    Ehkäisee silmiin ja näköön liittyviä sairauksia kuten silmäpohjan rappeumaa, hämäräsokeutta ja näön heikentymistä.
    Erityisesti kuivatun aprikoosin korkea rautapitoisuus auttaa ehkäisemään ja hoitamaan raudanpuuteanemiaa.
    Korkea kaliumpitoisuus poistaa ylimääräisiä nesteitä ja laskee kehon turvotusta.
    Hoitaa korkeaa verenpainetta.
    Tehostaa suoliston toimintaa ja ehkäisee ummetusta.
    Aprikoosin korkea hedelmäsokeri- ja kuitupitoisuus pitää nälkää loitolla pitkään sekä hillitsee sokerinhimoa, toisin sanoen se on erinomainen vaihtoehto korvaamaan epäterveellisiä herkkuja.
    Vähentää jalkojen lihasten kramppeja.
    Tasapainottaa hermoston toimintaa ja helpottaa stressiä ja ahdistuneisuutta.
    Laskee veren korkeita kolesteroliarvoja.

Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli "Armenian luumu" viittaa Armeniaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen "auringon kultamuna". Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.

Kasvata itse oma aprikoosisi ja tee vaikka kompottia.

Eksotiikkaa suomalaiseen puutarhaan!
Alunperin Kiinasta kotoisin olevalla aprikoosilla on muiden sukulaistensa tapaan ihastuttava kukinta alkukesällä. Todella mielenkiintoinen hedelmäpuu terassille, parvekkeelle ja kasvihuoneeseen. Hillittykasvuinen ja itsepölytteinen. Aprikoosi voi talvehtia ulkona edullisella paikalla, mutta talvehtimisen varmistamiseksi suositellaan talvetusta esim. kasvihuoneessa tai kellarissa. Toimituskorkeus 70-80 cm.

Amarettoa voi nautiskella sadon kehittymistä odotellessa. Sitäkin voi itse valmistaa - tuo vaikka lavallisen Saarenmaata Virosta ja sekoittelee itse likööriksi. Ohje:

https://www.allrecipes.com/recipe/17770/amaretto/