Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

[MrKAT]

Oletko laskenut, miten paljon rasvaa tulee syötyä enemmän tuollaisen siivutuksen seurauksena kuin mitä söisit ihan tavallisesta halkaistun sämpylän kanssa?

1) Ei tarvi laskea kun seuraan viikottaista Floran kulutusta (n.½ pk/vk ~ 200-250g/vk aboutti tekee 135-170 g rasvaa/vk).
2) Minulla lienee rasvanpuutetta kroonisesti (kuiva iho jne).
3) Kekseissä olisi ehkä enempi (piilo)rasvaa. Ne korvaa keksejä.

Viikolla kyllästyin tummapaahto-kahviin joka maistui eka kerrasta lähtien PAHALTA. Loppujämät viskasin varakahvipussiin ja aukaisin Silkkisen sinkkukokoisen kahvipaketin. Aaah, mikä helpotus ja nautinto!

[-:)lauri]

Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.

[Hippi]

Ostin 4x400gr jauhelihaa, joista kaksi oli alle 10% ja toiset kaksi siinä parinkymmenen pinnassa. Alkoi tehdä mieli omatekoisia lihapullia ja pakastimesta kaikki oli syöty. Kotiin päästyäni oli kuitenkin poikkeuksellisesti nälkä, joten enpä alkanut palleroita näpräämään, sillä siinä menee sen verran aikaa, että nälkä ehtii mennä jo ohi.

Nyt sitten jätin huomiselle homman ja ajatuksissa lihapullat jo muuttuivat lihamurekkeeksi, jota meillä kutsuttiin läskikakuksi. Nimi jäi elämään, kun joskus aikanaan likat tulivat kyselemään, mitä tein ruuaksi, niin sanoin läskikakkua. Tuo oli kovin toivottua ruokaa meillä ja juuri tuolla nimellä. Joskus pyydettiin herkkuläskikakkua, missä oli noin 1/4 jauhemaksaa joukossa.

Saapa nähdä, kummanko nyt huomenna teen, läskikakun vai lihapullat. Läskikakku syntyy vähemmällä vaivalla, kun samainen taikina vain taputellaan pötkön muotoon paistovadille ja laitetaan uuniin. Lihapullien pyörittelyssä menee kauemmin, mutta paistoaika puolestaan on reilusti lyhyempi. Lihapullat voi pakastaa irtonaisena ja vasta sen jälkeen pakata pusseihin, joista voi ottaa aina tarvittavan määrän sen mukaan millainen nälkä on. Lihamureke pitää siivuttaa ennen pakastusta ja siivujen väliin laittaa kaksinkertainen leivinpaperipala, jotta siivut saa irti toisistaan paremmin. Murekepalat puolestaan on vähän vaikeampi saada "annoskokoon", kun usein tuntuu, että yksi viipale on vähän liian vähän, mutta kaksi taas liikaa. Samoin käy usein myös jauhelihapihvien kanssa.

Puolensa on siis kummallakin, hyvät ja vähän huonommat, joten jää nähtäväksi missä asennossa tähdet huomenna on ja mitä tulee tehtyä

[kertsi]

Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.

No kuis kävi? Toimiko pata, ja tuliko hyvää?

Itse silmäilin eilen kaupassa pakastettuja pieniä joulukinkkuja, ja tulit sinä mieleen. En kuitenkaan ostanut. Milloinkahan viimeksi olen ostanut joulukinkkua, en edes muista.

[kertsi]

Yritän itse kehitellä energiaa alkaakseni ruoanlaiton. Tarkoituksena on tehdä
Broilerin koipireisiä ja kasviksia/juureksia uunissa, ja marinoitua kirpeää tofusalaattia, ja myskikurpitsa-kasvissosekeittoa.

uunissa
1. valmiiksimarinoitua broileria, josta marinadi pesty melkein pois (liikaa suolaa)
(valmiiksimarinoituja ihan vaan hinnan takia, taisivat maksaa vähän päälle 3 € iso satsi)
2. samalla pellillä juureksia, rosmariinia, tummaa siirappia
3. kun em. valmiita, samalla pellillä vielä myskikurpitsa siivuina (suolaa, jotain yrttimaustetta)

sosesoppa
4. sillä välillä kun em. uunissa, perkkaan broilerit, ja keitän perkuujätteestä liemen
5. kun kurpitsa on valmis, soseutan sen em. liemessä. Viimeksi siitä tuli huikean hyvänmakuista. Saatan tällä kerralla lisätä vähän em. uunipalsternakkoja ja varsielleriä ja herkkusieniä?.

Vähän tässä arvon, että mitä juureksia. En muista tehneeni nauriita uunissa, mutta eiköhän se aika lailla lantun aavalla mene? Vähän nopeammin kypsyy ehkä?

Uunikasviksia/-juureksia
- violetteja porkkanoita kokonaisina
- palsternakkaa
- punajuuria lohkoina
- nauriita puolikkaina
- lanttu
- (perunaa tai bataattia?)
ei-juurekset
- varsiselleriä kokonaisena
- sipuli puolikkaina
- herkkusieniä

Iso paketti tofua olisi myös, ja kehittelen tässä mielessäni siitä jonkinlaisen kirpeän salaatin tai marinoidun lisukkeen broilerille ja uunikassviksille:
- tofu
- thai sweet chili
- hapankaalia
- (balsamicoa, jos tarvitsee)
- valkokaalia
- varsisellerikiekkoja
- (valkosipuli ja tuore inkivääri sopisivat, mutta maha ehkei kestä. Samaten kirsikkatomaatti tai aurinkokuivattu tomaatti.)
- (soijakastikekin sopisi, mutta on turhan suolaista)

Riskinä on, että valmistaa liikaa ruokaa. Sitä on sitten jo neljäntenä päivänä tympeää syödä. Jos yrittäisi tehdä vain kahdeksi päiväksi? Siinä olisi jo haastetta. Voisi tällätä myskikurpitsan samanaikaisesti, niin ei jäisi tilaa liioille kasviksille. Jesh.. Niinpä taidankin tehdä. 

[kertsi]

No voi turkanen. Alkoikin väsyttämisen lisäksi myös närästää pelkkä ajatuskin ruoasta, puhumattakaan sipulista, ja herkullisesta uuniruoasta, jota tulee syötyä usein liikaakin kun se on vastavalmistettua. Eikä millään jaksaisi vaan alkaa. Ehkä muutan suunnitelmaa niin, että nakkaan uuniin ensin broilerin ja myskikurpitsan. Niiden valmistumista odotellessa teen salaatin/tofumarinadin, ja sitten esikäsittelen kasvikset ja juurekset, ja yritän pitää määrän kohtuullisena. Ehkä lämmitän jotain einestä, "ruoanlaittoruokaa", jotta jaksan alkaa hääräämään. Kunnon lounas jäi nimittäin väliin tänään, kun sen sijaan söin kaksi sämpylää, jotka pitää tänään syödä pois. Aloittamista vähän hillitsee sekin, että olen hukannut esiliinani jonnekin, ja kekkuloin alusvaatteisillani, silloin ei parane saada päällensä esim. uunikuumia rasvaroiskeita.

[-:)lauri]

Tilasin puolikiloa (kaksi) bataattia, 1/3 kiloa ruusukalia ja kaksi valkosipulia. Mulla on myös persiljaa, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja jotain lime-mehua. Juuri saapui kotiin nimittäin uusi uunin ja astianpesukoneen kestävä viiden litran ämpärini. Pääsen siis heti testaamaan tuota padan virkaa hoitavaa kattilaani.

No kuis kävi? Toimiko pata, ja tuliko hyvää?

Itse silmäilin eilen kaupassa pakastettuja pieniä joulukinkkuja, ja tulit sinä mieleen. En kuitenkaan ostanut. Milloinkahan viimeksi olen ostanut joulukinkkua, en edes muista.

En kerennyt eilen ruoanlaittoon. Yritän tänään tai huomenna ennättää. Tänään oli tosin jo lounaaksi joulukinkkua perunoita ja rosollia ja sitä sorttia on edelleen reilusti, joten saa nyt nähdä.

[ROOSTER]

Onko kenenkään muun tullut mieleen maistaa näitä?



Maistuu makealta ja voilta, hyvin rapsakka. Tuoteselosteen mukaan ei sisällä nilviäisiä.   https://www.taffel.fi/tuote/taffel-delisips-karamellisoitu-voi-merisuola-150-g/

Ihan OK tuote, ainakin verrattuna toiseen kokeilumielessä ostettuun (tryffeli)sipsipussiin, josta kukaan tuntemani henkilö ei toista kertaa napannut.

[MrKAT]

MN testasi mitkä on parhaa piparit.  https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009223127.html

Tämä S-kaupan halpis on minusta mitä herkullisin...

... mutta MN-raati arvosteli sen surkeaksi.

Tämä kertoo sen että tämmöisten raatien maku-arviot "kannattaa ottaa ripauksella suolaa"=Älä ota näitä vakavasti.

[MrKAT]

Hayabusan vinkki että kahvi aromeineen säilyy parhaiten pakkauksessaan, näyttäisi pitävän paikkansa, toiminut jo usean päivän, hianot aromit aina tuoksahtaa. MUTTA wanha mittakuppi on ollut pitkään varreton ja kun se lipsahtaa pussin pohjalle niin sen onkiminen alkaa mennä vaikeaksi (ja tuo happea pussiin*). Pakko hankkia varrekas mitta, liimaamalla tahi uusi...


*Idea: Happi diffundoituu erittäin hitaasti, virtaukset on oleellisempia. Entäs jos kahvipakettia säilyttäisi kokoisessaan styrox-rasiassa jääkylmässä, jonka tuo huoneeseen suu suljettuna kahvinkeittimen viereen. Silloin kylmästä pussista ei virtaa ylös aromeita eikä lämmintä happea tilalle ja aromit säilyy vielä paremmin. (Vähän kuin avonainen pakaste-allas kaupassa, kylmä makaa raskaana pohjalla ja pitää ilmavirtaukset kurissa.) Styrox-seinä rasiassa estää kahvipaketin seinämän lämpiämisen ja pystyvirtaukset ylös. Tai sen voi korvata metallisella astialla+styroksilla.

[kertsi]

^ Mulla on mittalusikka pienessä lasissa kahvipaketin vieressä kaapissa. Helpompaa sellainen, kuin onkia lusikkaa.

[kertsi]

Ostin Lidlistä vihreitä linssejä, ja huomasin, että mulla olikin kotona vielä jäljellä linssejä. Menneet vanhaksi helmikuussa, joten päätin käyttää ensin ne.

Tuli herkullista kasvis-siskonmakkara-linssi-soppaa.

Keitin erillisessä pienessä kattilassa linssit.

Isossa kattilassa:
7 maustepippuria, keitettyyn veteen liotettu kasvisliemikuutio,
pienehkö lanttu, 4  porkkanaa, 2 punajuurta, palsternakka, 3 perunaa (nää pilkottuna kypsymiseen kuluvan ajan mukaan, hitaasti kypsyvät pienimmäksi)
vähän purjoa (pakastettu)
--- kun em. melkein kypsiä:
siskonmakkaraa
linssit
varsisellerin varsi, pala kukkakaalia, pieni kesäkurpitsa  (1 min keitto)
romaine-salaatti (hyvä tapa hukata salaatti)  (vain pöyräytetään sopassa)

Tuli 5 litraa soppaa, josta osa menee pakkaseen.
Ihanan makuista. (Olin ajatellut lisätä rosmariinia tai persiljaa, mutta jätin väliin. Toimi mainiosti näinkin.)

[Hippi]

FB:n muistoista kuuden vuoden takaa tuli vastaan urputukseni:

Ranskalaiset perunat on ehkä paskinta ruokaa ikinä. Siitä huolimatta niitä tekee aina joskus mieli jostain kummasta syystä. Jo pussin kyljessä oleva paisto-ohje on mahdoton "... paistetaan 15-20 minuuttia kunnes ovat rapeita ja saaneet kauniin värin". Olettaisin, että se kaunis väri tarkoittaa jotain kullanruskeaa, tai ainakin tasaista väriä. Ongelma vain on siinä, että siinä vaiheessa ne ei suinkaan ole rapeita vaan löysiä. Rapeita ne on vasta ns. kunnolla paistuneina, joka tarkoittaa palaneita päitä. Syödessä nämä rapeat on mahdotonta saada haarukkaan, kun ne katkeavat ja kumpikin puolisoko lentää iloisesti taholleen, kun haarukkaa tökkää vähän reippaammin. Jotta rapeat pystyy syömään muuten kuin sormin, on ne liotettava ketsupissa, mikä sitten jäähdyttää ne.

Tänään oli lounaaksi paistettuja nakkeja ja rapeaksi paistettuja, ketsupilla ja kurkkusalaatilla pehmennettyjä ranskalaisia. Nakit olivat hyviä ja ketsupin ja kurkkusalaatin olisi voinut nauttia ilman lionneita ranskalaisiakin. Aina sama pettymys ja kämppä haisee lopun päivää ranskalaisille.
Koskahan oppisin, että ei kannata.


Tuo uunissa paistamisen mahdottomuus on varmaan pulma, johon en ikinä löydä ratkaisua. Olen kokeillut monia eri valmistajien tuotteita ja on ollut tikkuversiota, vähän tukevampaan versiota ja poimutettua versiota. Joskus muinoin kyttäsin vielä erikseen rasvan määrää, mutta nykyään en, koska noita tulee käytettyä kuitenkin niin harvoin, että ihan sama, jos vain saisi ne paistettua hyvin.

Toinen ongelma on pakkauskoko, siis jos laitan ranskalaisia vain itselleni. Pakkauksia on puolesta kilosta aina kiloon asti ja sellaisesta kun varistaa pellille yhden annoksen, niin se näyttää uunipellillä todella onnettoman pieneltä, joten aina tulee tehtyä liikaa. Ja liikaa vielä sen verran, että ne on melkein pakko syödä siinä samalla, kun niitä on kuitenkin liian vähän seuraavalle aterialle. Tosin ne on sitten joko kuivuneita tai sitkistyneitä, mutta se nyt on pikkuvika. Nykyisin vielä uutena ongelmana on sähkön kulutus. Järjetöntä yhden annoksen vuoksi pitää uunia kuumana lämmitysvaihe+20minuuttia.

Rooster jonkin aikaa sitten mainitsi mikroranskalaiset ja itse asiassa niistä tosiaan tulee oikeastaan melkoisesti parempia kuin nuo uunissa valmistettavat ja toisekseen yksi rasiallinen tuntuu olevan juuri sopiva annoskoko minulle. Olen oikein kiitollinen, että Rooster palautti mieliin nuo jo unohtamani ranskikset.

[ROOSTER]

... Tosin ne on sitten joko kuivuneita tai sitkistyneitä, mutta se nyt on pikkuvika. Nykyisin vielä uutena ongelmana on sähkön kulutus. Järjetöntä yhden annoksen vuoksi pitää uunia kuumana lämmitysvaihe+20minuuttia.

Rooster jonkin aikaa sitten mainitsi mikroranskalaiset ja itse asiassa niistä tosiaan tulee oikeastaan melkoisesti parempia kuin nuo uunissa valmistettavat ja toisekseen yksi rasiallinen tuntuu olevan juuri sopiva annoskoko minulle. Olen oikein kiitollinen, että Rooster palautti mieliin nuo jo unohtamani ranskikset.

Kiitos kiitollisuudesta.  On hienoa olla hyödyksi.

[ROOSTER]

Peruna on, paitsi perusraaka-aine ruuanvalmistuksessa, niin myös perusongelma myös raakana.

Minulla on tämän päivän projektina ollut vuokaruoka johon tarvitsen perunaa. Ostin siis lähikaupasta 2kg muovipussin yleisperunaa ja kaksi purkkia kuohukermaa. Otti oikeasti pattiin kun olivat pääsääntöisesti vihertäviä. Näin kävi edellisellä kerrallakin kun ostin perunoita muovipussissa - tuskin teen sitä enää. Kaiken kaikkiaaan 2kg:n pussista jäi vain 300grammaa syötävää perunaa.

Väittämä: Vihertävä peruna on myrkyllistä

– Totta. Vihertävissä perunoissa on alkaloideja, jotka ovat myrkyllisiä suuremmissa määrin syötynä. Vihreät perunat pyritään lajittelemaan pois, mutta joskus perunat alkavat vihertää kaupassa saatuaan liikaa valoa. Nämä perunat kannattaa aina heittää pois!

Eipä siinä sen ihmeempää, pihapiirin metsäkauriille maistatan ne perunat, ajelin uudelleen kauppaan ja ostin kilon multaperunoita irtomyynnistä. Ja ruuanlaitto jatkuu...

Eilen oli erilainen ruokapäivä, söin etanoita ja ankankoipea ravintolassa. Tänään sitten näin ja huomisesta ei vielä tiedä. Thats life.