Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

Aloittaja Amore, tammikuu 03, 2019, 20:50:45

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

-:)lauri

Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

ROOSTER

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

#227
Tein toissapäivänä graavilohta, ja ai että on hyvää. Murskasin morttelissa valkopippuria, rosepippuria, vähän appelsiinin kuoresta vuoltuja lastuja, merisuolaa ja sokeria. Painon alle lasiastiaan jääkaappiin. Kerran käänsin kummatkin fileet. Tänään graavilohi oli valmista. (Puolet meni pakkaseen eilen.) Graavaamalla kalan terveellisen rasvahapot säilyvät parhaiten. Itsetehtynä aikaa meni muutama minuutti, ja hinnaksi tuli noin kolmannes valmiinaostettuun nähden.

Tälläsin uuniin harjattuja ja pestyjä ja putsattuja ja maustamattomia punaisia uuniperunan puolikkaita ja kokonaisen pitkulaisen bataatin kuorineen. Yleensä bataatti kypsyy paljon nopeammin kuin peruna, mutta ei tänään. Toisaalta tuollainen ei-ylikypsä bataatti on kauniimman värinen, ja ehkä ravinteikkaampi? Ihan hyvä maku kuitenkin.

Lisukkeeksi tein jonkinlaisen salaatin ja dippikastikkeen välimuodon. Punasipulin, oliiviöljyn ja etikan ja sokerin annetaan marinoitua ehkä 20 minuuttia. Lisätään purjoa hienoina puolikkaina renkaina, paprikaa, fenkolia (kasvis), kevätsipulia. Kuivattua ruohosipulia ja Provencen yrttejä. Kermaviilipurkillinen. Ei suolaa, sillä graavilohessa on senkin edestä.

---
Lautaselle myös hapankaalikimchiä, joka sopisi kyllä paremmin jonkin (rasvaisen) lihan kanssa.

Joskus tekisi mieli kokeilla tehdä itse hapatettuja kasviksia, ottaa vaikka valmista hapankaalimehua pohjaksi. Onko kukaan kantislaisista kokeillut tehdä? VInkkejä?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

ROOSTER

Tein tässä erästä herkkuani, Olivian kanaa.

Käytiin neljää broilerleikettä pannulla voissa ruskistaen, lisäsin suolaa ja mustapippuria. Sitten vuokaan ja päälle kaadoin liemen jossa sekoitettuna purkki ruokakermaa, kaksi smetanapurkillista, kaksi kananmunaa, hunajaa ja ripaus chiliä. Muutaman porkkanan viipaloin pitkiksi suikaleiksi joukkoon. Tunnin verran muhittelin noin 175asteessa. Lisäksi Pirkka tikkuperunoita uunipellillä lämmitettynä.

Tuosta ei ruoka juuri parane. Tai ehkä voisi hieman, jos muille kelpaisi myös (herkku)sienet muhimiseen lisättynä.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Amore

Minua on alkanut häiritä monien ihmisten tapa purskutella nestettä suussa juodessaan. Siis oikein pullistavat poskia ja liikuttelevat nestettä suussa ennen kuin nielaisevat. Meillä keski-ikäisillä ja vanhemmilla ihmisillä en ole tällaista koskaan havainnut, mutta nuoremmilla sukupolvilla tätä näkee usein. Antaa todella lapsellisen vaikutelman ihmisestä ja jos jossakin lounasneuvottelussa tai juhla-aterialla näin tekee, niin se on todella noloa. Purskuttelijat eivät taida itse olla edes tietoisia koko tavasta.
All you need is Love

kertsi

#230
Älä kokeile tätä kotona!


Aivan liian hyvänmakuinen vihreä parsarisotto, vaikka kotona ei edes ollut valkoviiniä ja voita, mitä yleensä laitetaan klassiseen risottoon. Örk, tätä tuli syötyä aivan liikaa, oli kertakaikkisen hyvää. Jos tulee sekava sepustus, se johtuu hiilarikoomasta ja ähkystä.

- Parsat (nippu, 500g) pestään, ja niistä napsaistaan käsillä taittaen tyven puumainen osa, joka otetaan talteen. Jos on tyvessä on vihreääkin, otetaan tyvestä se osa talteen parsojen keskiosien joukkoon.
- Tyvet silputaan ihan pieneksi ja keitetään puolisen tuntia (tai enemmän, jos on aikaa) vettä ehkä 2 dl. (Tämä olisi kannattanut tehdä jo etukäteen, niin olisi säästynyt yhden ylimääriäisen kattilan tiskaamiselta. Mutta kun oli mukamas kiire.)
- Parsan keskiosat nuppua lukuunottamatta leikataan sentin mittaisiksi ja keitetään ehkä 7 dl:ssa vettä (jossa 1 kasvisliemikuutio) noin (4-)5 minuuttia. Siivilöidään neste eri kattilaan (metallisiivilän avulla), jossa keitetään pari minuuttia ehkä 2-3 dl vihreitä pakastepapuja, joita leikellään saksilla pienemmäksi kun ovat sulaneet. Siivilöidään pavut pois nesteestä (olisi pitänyt olla kippaamatta niitä parsanpalasten päälle, sillä ne eivät olisi tarvinneet enää kypsyä yhtään enempää).
- Tyviosistakin siivilöidään neste talteen ja tyviosat heitetään pois. Vähän tätä nestettä pikkukattilaan, ja pikakiehautetaan siinä nuput, ja sulatetaan pussillinen pinaattia.
- Eli pitäisi olla siis: Siivilässä parsan keskiosat ja vihreät pavut leikattuna ja kypsennettynä. Pienessä määrässä nestettä nuput ja pinaatti pikakypsennettynä. Noin 8dl parsan keitinvettä maustettuna kasvisliemikuutiolla (olisi saanut olla enemmänkin nestettä, ehkä 1 litra.)

- Sillä aikaa kun edelliset piruetit ovat käynnissä, pilkotaan 2 pientä punasipulia, 1 valkosipulin kynsi, pieni pala pestyä ja putsattua mukulaselleriä.
- Kaadetaan ison kattilan pohjalle reippaasti oliiviöljyä ja em. sipulit ja selleri lisätään siihen. Paistellaan keskikuumalla levyllä, eikä anneta palaa.
-Lisätään sitruunapippuria (1/2-1 tl?) ja 2 rkl omenaviinietikkaa (mustapippuri myllystä ja puolikkaan sitruunan mehukin olisi varmaan sopinut, ehkä paremminkin)
- Lisätään 1,5 mukillista (huuhtelematonta) Arborio -risottoriisiä ja hämmennetään keskinkertaisella lämmöllä.
- Kun riisi alkaa tarttumaan pohjaan lisätään kauhallinen nestettä ja sekoitetaan, levy aika pienellä
(risottoa voi myöhemmin sekoitella myös siivilällä, tarkoitushan on saada semmoinen kermainen koostumus)
- Tätä jatketaan eli kuumaa nestettä lisätään vähän kerrallaan kun edellinen satsi on imeytynyt
- Kun riisi alkaa olemaan al dente mutta pehmeähkö, levy pois päältä.
- Lisätään parsat ja pavut, ja nuput ja pinaatti ja niiden keittoneste, ja sekoitetaan. Risotto saa olla semmoista löysää puuroa. (Nuput olisi voinut kyllä jättää koristeeksiksin, jos eivät olisi olleet pinaatin peitossa.)
- Lopuksi sekoitetaan runsaasti raastettua parmesaania (2/3 palaa) ja mustapippuria myllystä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

wade

Tuollainen simppeli risotto maistuu meilläkin. Olen jonkin kerran tehnyt ilman viiniä ja joko laimealla kasvisliemellä tai vedellä kasvirisottoa: fiiliksen ja sesongin mukaan valittuja kasviksia, joita lisätään sekaan risottoon siten, että ne jäävät vielä hieman napakoiksi. Oikein hyvää.

Tein viime kesänä risoton tomaattiliemestä. Liemen tekeminen melkoinen prosessi: kypsät tomaatit pilkotaan, marinoidaan, ja lopuksi murskataan hyvin kevyesti. Tämän jälkeen tomaatit sidotaan juustokankaan sisälle ja laitetaan pussi roikkumaan keittiöön. Alle asetetaan astia nappaamaan tomaateista hiljalleen tiputteleva neste. Neste on kirkasta (tai hyvin haalean vihertävää), erittäin raikkaan tomaattista. Pusdian ei missään nimessä saa puristaa vaan nesteen on annettava valua itsestään tuntien ajan: puristus samentaa nesteen ja saattaa myös tuottaa unaisen värin läpituloa.

Risoton tein sitten tähän nesteeseen kesäkasvisten kera ja tomaattisilpun keitin kastikkeeksi muuta käyttöä varten.

kertsi

Ohoh, enpä tuollaisesta tomaattimehun valmistuksesta ole kuullukaan.

Voisikohan porkkanatuoremehu toimia? Sitä saa valmiinakin.

Olen aiemmin tehnyt viinietikan avulla risottoa, mutta maku ei ole ollut kohillaan. Luulen, että tällä kertaa avitti se, että tämä viinietikka on erityisen hyvän makuista, se on luomulaatuista omenasiideriviinietikkaa (K-supermarketista, iso pullo).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

wade

Miksipä ei toimisi. Esim. uunissa paahdettua porkkanaa ja porkkanamehuun keitetty risotto.

kertsi

#235
Garam masala oli loppu, joten tein oman sekoituksen morttelissa (enimmäisjärjestyksessä):
jeeraa, (mietoa) jalapenoa, tujua chilirouhetta, kanelia, maustepippuria, kardemummaa, neilikkaa, muskottipähkinää, mustapippuria (kokonaista korianteriakin olisin laittanut, muttei ollut kotona)

Ihanaa ja aika eleganttia vegemättöä soijasuikaleista kera keitettyjen ohransuurimoiden (rouheen).
Ohraa vähän huuhtelin, ettei se limottuisi keittäessä, ja valmiina vähän pöyhin samasta syystä.

Vegemättö:  Eri kattilassa keitä muutama minuutti soijasuikaleita ja vettä (ei sen enempää vettä kuin että se imeytyy).
Tässä järjestyksessä isompaan kattilaan:
oliiviöljy
sipuli
valkosipuli
purjoa
garam masalaa (30 sek. kuumennus)
em. soijasuikaleet
thai sweet chiliä
kirsikkatomaatteja puolitettuina
pakastevihanneksia (Apetit, jokin hienompi sortti)
(ei suolaa, sillä thai sweet chilissä ja hapankaalissakin (lisuke) on suolaa)

Lautaselle: salaattia, jossa mm. rucolaa, valkokaalia ja kurkkua. Hapankaalia. Vähän kermaviiliä. Ohraa ja päälle vegemättöä, ja koristeeksi paljon sitruunamelissaa.

Törkeän hyvänmakuinen kombo. Helppo ja nopea, aikaa kului ehkä varttitunti. Edullinenkin, ainakin jos korvaa kirsikkatomaatit tavallisella tomaatilla ja sitruunamelissan jollain kuivyrtillä kuten rosmariinilla. Ja olennaiset noista aineksista on melkein aina kotona, joten siinäkin mielessä helppo kuin mikä. Kermaviiliä kyllä harvoin on kotona, mutta ehkä sen voi korvata maustamattomalla jugurtilla, jota melkein aina on jääkaapissa.

Luultavasti ohra on sieltä terveellisemmästä päästä hiilareita, on kokojyvää, siinä on alhainen glykeeminen indeksi ja liukenevaa beetaglukaanikuitua samaan tapaan kuin kaurassakin (eli mm. alentaa kolesterolia). Tai no, kermaviili-kukkuralusikallinen kyllä toimii sitten toiseen suuntaan.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

ROOSTER

Tänään tein hirvenlihapullia ja lisukkeeksi kvinoa-kikherne sekoitusta.

Onnistui niin, että oli syötävää. En taida kuitenkaan olla mestarikokki. Ainakaan tässä ruokalajissa, tällä kokemuksella.

Lihapullat olivat uunissa ehkä liian kauan ja tulivat kuivakkaiksi vaikka lisäsin purkin smetanaa. Riisinkorvike oli kuin olisi jyviä pureskellut, mitä ne taisivat ollakin. Onneksi viini oli oletettua.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 08, 2019, 16:13:05
Tänään tein hirvenlihapullia ja lisukkeeksi kvinoa-kikherne sekoitusta.
Eikös kvinoassa ole paljon proteiinia, ja ainakin kikherneessäkin? Eli kolmenlaista proteiinia tuossa.

Juuri olen lukemassa Hesarin artikkelia, jonka mukaan liika proteiini ruokavaliossa rasittaa munuaisia ja lisää joillekin diabetesriskiäkin. Liika proteiini lisää insuliiniresistenssiä, ja ennemmin tai myöhemmin sitten sen seurauksena haima väsyy, ja se nostaa verensokereita, ja siksi sitten puhkeaa diabetes. (Aiemmin on ollut jo tiedossa, että sydämellekään se ei taida tehdä hyvää.)

Ja sekin tuossa luki, että keski-ikäisiä, joilla olisi puutosta proteiinista olisi Suomessa nolla prosenttia. (Vanhuksilla proteiinista voi olla puutosta, jos ruokavalio on pelkällä puuro-, leipä- ja pullalinjalla.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

wade

Onko foorumilla melko perinteisen lihakeiton valmistuksen mestareita?

Odotan juuri että 1,5 litraa vettä, naudan keittolihalämpäre, 1 porkkana, 1 sipuli kuorineen sekä 1 valkosipulinkynsi alkaisi kiehua. Ajattelin keittää niitä n. kaksi tuntia, suolata jossain vaiheessa ja saada siten liemen ja lihan keittoon.

En ruskistanut lihaa tai kasviksia, vaikka ehkä olisi kannattanut.

Mutta vastaisuuden varalle vinkit ovat tervetulleita.

Hippi

En ole mestari ja tämän ohjeen olen joskus ainakin Näkkärillä antanut.

Lapsuuden peruja on syvällinen inho sitkeää lihaa kohtaan ja lihakeiton liha yleensä on aina sitkeää. Senpä vuoksi kypsytän lihan uunissa, eli pilkon lihan paloiksi ja sipulin, pippurin yms mausteiden kera kypsyttelen vedessä sen kuin tekisin karjalanpaistin. Joku luun nysä ei olisi huono lisä tuossa.

Sen jälkeen valmistan lihakeiton tuosta ihan normaalisti.

Joskus teen karjalanpaistin ja sen jämät jatkan lihakeitoksi sitten, kun en enää karjalanpaistina jaksa syödä.
Liemi ei ole kovinkaan kirkasta, mutta ei se minua haittaa, maku sen sijaan on erinomainen ja liha mureaa.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️