Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

[Xantippa]

^

Tämä on niin totta! Minä kaipaan pallojuustoa myös ja en tykkää viipaleista, ruuassa niitä nyt justiinsa voi käyttää, mutta ruokaankin mieluummin raastaisin juuston itse.

Ostin viime viikolla jonkun mustaleiman palasen ja eihän se maistunut miltään. Sinistä edamia ei varmaan edes saa enää mistään? Aikanaan taisi olla niin, että punainen oli pallona ja sininen suorakaiteena, vai muistelenko väärin.

Kermajuustoista en ole ikinä erityisemmin välittänytkään, joten sen kehitystä en ole niinkään seurannut.

Viroon tästä olisi lähdettävä, jos haluaisi kunnon juustoa ostaa.

T: Xante

[kertsi]

Käh? Ootteko tosissanne, että viipaloiminen vaikuttaisi juuston makuun? Pitääpä joskus kokeilla.

Lidlissä on Maasdameria viipaloituna, ja se ainakin on hyvää.

[Xantippa]

Käh? Ootteko tosissanne, että viipaloiminen vaikuttaisi juuston makuun? Pitääpä joskus kokeilla.

Lidlissä on Maasdameria viipaloituna, ja se ainakin on hyvää.

Kyllä se minun mielestäni vaikuttaa, mutta viipalointia enemmänkin tietysti vaikuttaa se, että viipaleet pakataan ilmatiiviiseen muoviin versus palana ostettu juusto, joka on pakattu esim. paperiin.

Samahan se on lihassa ja leikkeleissäkin.

T: Xante

[Brutto]

Viipalejuusto voi olla hyvää lyhyen hetken kun pakkauksen avaa, mutta se menettää makunsa nopeasti. Erityisesti viipale-emmental muuttuu kumimaiseksi muutamassa tunnissa.

[Hippi]

On vaan alkanut ruuanlaitto kyllästyttää kovasti, niin testimielessä ajattelin vähän kokeilla kaupan valmiita ruokia, jos voisi niihin siirtyä ainakin osaksi. Ensimmäisenä kokeilin Pirkan broilerikiusausta ja kinkkukiusausta, kun ne olivat tarjouksessa. Maku oli "ihan ok", eli ei oikeastaan mitään moitittavaa, mutta en nyt taivaisiinkaan niitä ylistäisi. Noidenhan ei kuulukaan olla ihan kamalan maustettuja, joten en oikein voi mausteistakaan kitistä.

Mutta pakkauskoko oli minulle sopimaton. En kyllä tajua 300gr:n annosta, jos se nyt yhdeksi annokseksi oli tarkoitettu. Minulle se oli liikaa, mutta puolittaen olisi kyllä tullut liian pieni annos. Ilmeisesi minulla joku 200gr:n annos olisi kohdallaan ja pakkauksen vuokaan olisi kyllä mahtunut hyvin 100gr lisää, jolloin annoksen voisi laittaa kahtia. Kuitenkin raasteilla yms. tulee lautasta täytettyä niin, että siitä tuliisi sopivan kylläiseksi. Tuo 300gr saa aikaan kohtalaisen ähkyn, kun en pysty ruokaa mättämään roskiin, mautta energiamäärältään (255kcal) se kaiketi vastaa yhtä annosta.

Esim. Kokkikartanolla on 700gr:n pakkauksissa valmisruokia, joten siitä saisi jo kolme annosta, jolloin voisi laittaa myös pakkaseen, ettei perättäisinä päivinä tarvi syödä samaa, vaikka ei sekään minulle ole mikään ongelma.

Tai sitten pitää vaan tyytyä tekemään itse vaikka laiskottaisi. Minulla on juuri tuollaisia laatikko- ja pataruokia varten 2.5 dl:n pakastuskippoja, joilla saa juuri sopivan kokoisia annoksia. 

[Hippi]

Jopas on taas ohje

Pikakeitä perunat – Kokin kikka toimii
Jos mieli tekee perunoita, mutta kokonaisten perunoiden keittämiseen ei ole aikaa, tee kuten Risto Mikkola.

No, mitäpä tekee keittiömestari? Hän viipaloi perunat ohuiksi viipaleiksi ja keittää ne viipaleina.



En edes halua kuvitella, miltä tuollaiset vedessä lionneet siivut maistuvat tai millainen suutuntuma niissä on. En edes kuorittuna ja kokonaisena keitettyjä perunoita halua lautaselleni.

Jos on kova kiire ja haluaa silti aterialleen perunoita, niin mikro on kelvollinen vaihtoehto. Kannattaa valita pienehköjä perunoita, pestä ne hyvin ja halkaista niin, että puolikkaista tulee mahdollisimman matalia. Puolikkaat asetellaan lautaselle leikkauspinta vasten lautasta ja päälle pirskotellaan hiukan vettä. Kuvun alla perunat kypsyvät muutamassa minuutissa. Jos tuon tekee ensitoimena, niin perunat kannattaa jättää muhimaan kuvun alle siksi aikaa, että muut lautaselle tulevat ehtii saada valmiiksi.

Lehden jutussa on loppukevennyksenä jo ennenkin nähty video jutusta "oletko aina kuorinut perunasi väärin". Videolla raavitaan sotkuisesti kuoret haarukalla. Todella "hyvä idea"

[kertsi]

On vaan alkanut ruuanlaitto kyllästyttää kovasti, niin testimielessä ajattelin vähän kokeilla kaupan valmiita ruokia, jos voisi niihin siirtyä ainakin osaksi. Ensimmäisenä kokeilin Pirkan broilerikiusausta ja kinkkukiusausta, ...

Mun herkku, johon joskus lankean, on lohikiusaus. On vaan turhan rasvaista, ja siksi puoli pikkurasiallaista, ja loput salaattia lautasella se on aika passeli, jos ei ole iso nälkä.

Mun pikaruoka mökillä oli eilen tämmöinen:
Sadonkorjuu kasviksia (pakaste, sis. mm. parsakaalia)
Quornia (pakaste, sieniproteiinia)
Lautaselle, ja lautanen mikroon kunnes lämmintä.
Päälle vähän thai sweet chiliä ja hyvää oliiviöljyä, ja fenkolia tai varhaiskaalta tms. tuoretta.

Luulen, että on aika terveellistä, poislukien thai sweet chilin sokeri.

[Hippi]

Olen pohtinut pitkään, voiko makuaistinsa jotenkin tuhota liian maustetuilla ja tulisilla ruuilla. Moni syötävä ei enää nykyisin maistu "siltä miltä sen pitäisi maistua". On kyllä harmittanut, kun monet entiset herkut ei ole enää oikein minkään makuisia. Mansikoista on ollut jo aiemmin puhetta ja sille nyt on jonkinlainen vahvistus, että en ole ainoa, jonka suussa nämä nykyiset yleisimmät lajikkeet ei maistu enää oikein miltään.

Viimeisten vuosien aikana olen ihmetellyt viinirypäleiden mauttomuutta. Olen ihan pienestä asti ollut perso viinirypäleille ja parhaan satokauden aikana olen saattanut niitä syödä melkoisen pussillisen yhdellä istumalla. Huom! siis pussillisen! Puhun tosiaan menneistä vuosista, jolloin kookkaita, makeita ja meheviä viinirypäleitä ostettiin irtomyynnistä ja itse pakattiin haluttu määrä pussiin. Minulla määrä oli aika harvoin alle puolentoista kilon.

Nykyisinhän viinirypäleet on pieniä ja kasvavat jokseenkin kompaktina terttuna, jotta ne mahtuvat hyvin 500 gramman rasiaan. Ne myös ovat siemenettömiä, sillä joidenkin mielestä siemen pilaa rypäleen. Juuri nämä pienet rypäleet on jalostuneet mauttomiksi, ainakin minun suuni kertoo näin. Joskus niissä on melkoinen hapokkuus matkassa, jotta ei niitä montaa kerralla saa syötyä, kun alkaa jo puistattaa. Sama koskee niin vihreitä kuin tummiakin rypäleitä jopa niin, että mausta ei aina erota kumpi on syömässä.

Eilen sitten huomasin ruokakaupassa, että Hevi-osaston sivuhyllyn nurkassa oli pieni koppa irtorypäleitä, sekä vihreitä että tummia. Ostin molempia ja olivat kilohinnaltaan liki puolet halvempia kuin rasiaan pakatut. Kotona sitten maistelin näitä ja ne vihreät isot rypäleet maistuivat juuri sille, miltä viinirypäleen kuuluikin maistua. Ei siis ollut vika menetetyssä makuaistissa. Tummat sen sijaan taisivat olla pakatuista purettu irtomyyntiin, sillä niissä ei ollut edes siemeniä.

Siemenet olikin yksi syy ostaa noita rypäleitä, sillä pakko on kokeilla onnistuuko rypäleen kasvatus siemenestä. Sitä en vielä ole koskaan kokeillut ja hiljattain näin tuubissa parikin videota aiheesta. Mutta jatkossa ostan vain irtorypäleitä, jos vaan niitä on tarjolla

[Xantippa]

^

No ei, olen kyllä aivan samoilla linjoilla. Olen itse käsityksessä, että tätä se on, kun kaikki hedelmät tuodaan maahan raakana, eikä niitä missään kypsytellä, vaan lyödään persikat myyntiin kivikovina, appelsiinit raakoina...Olen aina ollut innokas syömään hedelmiä kilotolkulla minäkin, mutta en enää. Kun mikään ei maistu muulta kuin kitkerältä tai kirpeältä. Sama kyllä vihanneksissa, eli salaatissa, tomaateissa, kurkussa. Avomaankurkku on vielä aavistus entisestään.

On ollut tosi vaikeaa keksiä, mitä tilalle, kun hedelmät ovat itselleni toimineet makean kaipuuseen. Olen karkkia kokeillut, nou. Keksejä kokeillut, nou. Suklaata kokeillut, hell nou. Ei vaan toimi samalla tavalla kuin pari persikkaa esim.

T: Xante

[Hippi]

^
Nyt kun mainitsit persikan, niin muistuupa mieleen aika, jolloin persikkaa haukatessa mehu valui pitkin leukaa ja piti opetella leikkaamaan veitsellä lohkoja, että sai syötyä siistimmin

Ei onnistu nykyisten persikoiden kypsyttäminen mehukkaaksi kotona, vaan ne nahistuvat ennen kuin ovat kunnolla syömäkypsiä.

Noin käy oikeastaan kaikille meheville hedelmille.

[Hiha]

Nykyisinhän viinirypäleet on pieniä ja kasvavat jokseenkin kompaktina terttuna, jotta ne mahtuvat hyvin 500 gramman rasiaan. Ne myös ovat siemenettömiä, sillä joidenkin mielestä siemen pilaa rypäleen. Juuri nämä pienet rypäleet on jalostuneet mauttomiksi, ainakin minun suuni kertoo näin. Joskus niissä on melkoinen hapokkuus matkassa, jotta ei niitä montaa kerralla saa syötyä, kun alkaa jo puistattaa. Sama koskee niin vihreitä kuin tummiakin rypäleitä jopa niin, että mausta ei aina erota kumpi on syömässä.

Epätieteellisen makusteluseuran jäsenenä olen tasan samaa mieltä. Siementen mukana jalostettiin maku pois.

[Hippi]

Siirsin toisesta ketjusta, kun innostui kirjoittamaan tuota kotireseptiäkin. Sopii paremmin tänne kuin tiedealueelle.

Jos joku löytää margariinin, jossa ei ole palmuöljyä, vinkatkaa, olkaa hyvä.

Ainakin Keijulla on useampikin vaihtoehto: https://www.keiju.fi/tuotteet/
Tuossa sivun alareunasta löytyy levitteet ja siinä voi siivilöidä mieleisensä, eli mitä haluaa olevan tai ei halua. Muistaakseni neljä tai viisi jäi haaviin. Olen jopa kerran kokeillut (kolmen öljyn versiota), mutta oli kyllä niin vetelää ettei ollut minun makuuni.


Muistaakseni Näkkärillä mainostin omin kätösin tehtyä levitettä, joka on hyvää. Siinä myös maistuu voi, jos voista pitää. Olen aina välillä sitä tehnytkin, joskin nyt on jo pidempi aika vierähtänyt.

Perusresepti: oliiviöljyä, voita (kuutioiksi pilkottuna), vettä kolmannes kutakin ja suolaa maun mukaan. Mikään ei estä laittamasta jotain muutakin makuainetta. Aineet yhteen ja sauvasekoittimella tai vastaavalla huristetaan tasaiseksi massaksi. Massa kaadetaan rasiaan ja laitetaan jääkaappiin.

Olen aika paljon kokeillut säätää noita aineiden suhteita ja tuo 1/3 ei ole kiveen hakattu, vaan voitakin voi vähentää jonkin verran, mutta seos ei niin hyvin sitten kovetu jääkaapissa. Joka tapauksessa tuossa ei sitten ole mitään säilöntäaineita tai lisättyjä vitamiineja, jos niitä haluaa vältellä.

[kertsi]

Tänks.
Oisipa ollut palmuton -vaihtoehdon lisäksi myös palmuton, maidoton ja kookokseton ja voiton. Sheasta en tiedä hölkäsen pöläystä, sitäkin noissa palmuttomissa taitaa näköjään usein olla. Palaan asiaan, jahka saan plärättyä nuo läpi.

Kai se on niin, että tyydyttynyttä rasvaa laitetaan maun takia.

[Hippi]

^
Uskoisin, että pikemminkin siksi, ettei se olisi aivan juoksevaa kuin maun vuoksi. Ne kookokset, palmut, ja voit kovettuvat jääkappikylmyydessä.

[kertsi]

Varmaan sen koostumuksenkin takia, kyllä.

Pläräsin läpi, ja näyttää ainakaan Keijusta ei ole sellaista varianttia missä ei olisi palmuöljyä, kookosta tai sheaa.

ps. kiitti Hippi, kun siirsit sen kysymykseni tähän ketjuun, jonne se tosiaankin paremmin sopii.