Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

[Hippi]

^
Jos se on ollut sitä ihan tavallista kaakaojauhetta, niin siinä on rasvaa noin 20%. Mietin vain, miten härskiä se rasva on noin vanhassa kaakaojauheessa. Vaikka en niin kovin tarkka ole "parasta ennen" -päivämäärän^*) kanssa, niin joku roti siinäkin on oltava. Joku kuukausi vielä voi mennä yli, mutta ei kyllä vuositolkulla.

Edellä kuvatun kahvinkeittelyn jälkeen alkaa minun harrastamani eilisen kahvin mikrottaminen jo ihan raikkaalta idealta

^*)Päivämäärän "sallitun" ylityksen arvioin yleensä sen mukaan, miten pitkä on valmistusajan ja viimeisen käyttöpäivän / parasta ennen päivän erotus. Jos valmistaja lupailee pari vuotta säilyvyyttä, niin hyvinkin siihen voi puoli vuotta laittaa itse lisää ja jos on annettu kuukausi, niin ehkä viikon päivät voi itse sitä lisätä. Tietty aina tarkistetaan aistinvaraisesti, että ei ole mitään poikkeamaan tuotteessa.

[kertsi]

En muista koskaan maistaneeni semifreddoa, mutta Australian Masterchefissä sellaista tehtiin. Se on kai jonkinlainen pehmeänkuohkea puolikylmä jäätelöntapainen. Tein erään mansikkasemifreddoreseptin innoittamana ei puolikylmää vaan jälkiruokaa, jota voisi kuvata puolilämpimäksi paksuksi kermaiseksi mansikkakiisselirahkaksi. Hienon makuista, vaikka itse kehunkin. Saa kyllä ehdottaa elegantimpaa nimeä.

Pienessä kattilassa sulatellaan pakastemansikoita vesitilkassa, johon on lisätty sokeria ja vähän sitruunamehua, ja joko ripauksia mustapippuria tai luomusitruunan kuorta (keltaista osaa). Haarukalla muusataan vähän mansikoiden rakennetta rikki. Kun pehmeitä, laitetaan levy pois päältä. Haarukalla vispaten sekoitetaan joukkoon hiukan psylliumia. Sekoitellaan joukkoon maitorahkaa ja tilkka kermaa.

Määrät ihan hihasta niin kuin tavallista:

1,5 dl pakastemansikoita
3 rkl sokeria
0,5 dl vettä
1-2 tl sitruunamehua
raastettua 1/3 sitruunan kuorta tai mustapippuria myllystä pari kierrosta
1 tl psylliumia
1 d maitorahkaa
0,25 dl vispikermaa

[MrKAT]

Joku aika sitten wanha kunnon paistinpannu heilahti lattialle ja kahva irtosi. Viime viikolla ostin uuden halvan (6,95€) kiinalaisen, joka tuntuu kevyeltä ja pienemmältä. Sillä on jo paistettu lettuja mutta tänään yritin ns. pannurieskaa (~ohutta pannukakkua) puulla lämmitetyssä uunissa.
  8 minuutin päästä alkoi kuulua napsetta ja rätinää. Aukaisin uunin niin kahvasta sinkoili muovin palasia ja kaasuna tuoksui virtsamainen urea. Piti ottaa kesken pois. Pannukakku muistuttaa kattilanpohjalle kuivahtanutta 1,5 cm paksua vehnäkaurapuuro-leipää, joka on pohjalta hiukan ruskeahko. Syötävä muttei suuri herkku.

JK. Ei olisi pitänyt syödä. Mahaa on vääntänyt jo yli tunnin. Hedelmämehua ja mandariinin söin vaan maha kaipailisi appelsiinimehua. Mutta ilmastonmuutos on vieny appelsiinimehutkin hyllystä, just luin:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009923334.html
   Ihmettelinkin että kun ei ollut appelsiinimehua hyllyssä ja piti ostossa turvautua sekahedelmämehuun (yhh).

[Hippi]

^
Ihan oikeasti, kuka voi syödä jotain sellaista, johon joku muoviosa on räjähtänyt? 

Kyllähän paistinpannuissa ja keittoastioissa on merkinnät, millaiseen käyttöön ne on tarkoitettu ja minkä verran kuumuutta ne enintään sietää. MrKatti on tainnut miehekkäästi jättää tuoteselosteet lukematta tai jos on lukenut niin noudattamatta.

[kertsi]

Juureksia ja kasviksia uunissa, kera sieni-soija-lisukkeen, ja keitettyjen luomukananmunien.

Pellillä 200 C kiertoilmauunissa (jonka laitoin puolessa välin ylä+alalämmöksi), olisikohan noin tunti:

vähän öljyä pellille ja juuresten päälle
1 cm kuutioita punajuuria, lanttua, porkkanakiekkoja
4 cm palasina Hokkaidokurpitsaa (? sellainen melko pyöreä ja kirkkaan oranssi) ilman siemeniä
2 pientä perunaa kokonaisena
puolikas bataatti pestynä ja putsattuna
1 rkl rosmariinia

Proteiinilisuke pienessä kattilassa:
herkkusieniä 1 pkt
tilkka vettä
tilkka öljyä
1 chili
1 valkosipulin kynsi
(aluksi kovalla sitten keskilämmöllä hämmennellään, annetaan sienten rakenne luhistua)
1,5 dl tummaa soijarouhetta
(paistellaan tovi sienten kanssa)
thai sweet chiliä 1-2 rkl
kevytmaitoa n. 1 dl (ei ollut paha ollenkaan)
tilkka vettä, sen verran kuin tarvitsee, ettei pala pohjaan

Lautaselle eilistä chilipitoista salaattia, 2 kuorittua kananmunaa, juureksia, proteiinihöystettä. Mainion makuista.

[Hippi]

Viime aikoina olen tykästynyt erilaisiin paksuihin hedelmä- tai marjamehuihin, joita smoothieksi sanotaan. Miksihän noillekaan ei ole annettu suomenkielistä nimeä, kun tuotakin sanaa on tekstissä vaikea taivuttaa. Smoothiella on pitkä säilyvyysaika, joten niitä voi aina muutaman ostaa varalle jääkaappiin. Sopivan kokoiset 2,5dl:n pakkaukset ovat käteviä välipalana tai eväänä, jos aion viipyä reissussa vähän pidempään.

Mutta kantapään kautta sain oppia, että kaikki tuollaiset parin desin purkit ei olekaan tarkoitettu yhdellä huikalla nautittavaksi. Onneksi olin maistiaiseksi valinnut vastustuskykyä kohentavaksi tarkoitetun Shotin



Tämä nimittäin oli niin voimakkaan makuinen, että ensimmäisen suullisen jälkeen jo lopetin juomisen ja aloin tutkia pakkausta tarkemmin. Olin kyllä huomannut inkiväärin ja kurkuman, mutta en arvannut, miten voimakkaasti ne maistuivat. Eihän sitä pystynyt juomaan. Tarkemmassa tutkimuksessa huomasin, että purkissa oli merkintä 2dl = 5 annosta 

En tuota merkintää ollut huomannut lainkaan, vaan olin luullut purkillisen kerta-annokseksi, kuten yleensäkin kylmähyllystä tuon kokoisissa pakkauksissa olevat juomat ovat. Kyllä taas tunsin itseni niin tyhmäksi, kun olisi kuuleman mukaan pitänyt sanasta Shot tietää, minkä kokoinen yksi annos on. Onnekseni aloitin kokeilun juuri tuosta kirpakkaasta vaihtoehdosta, sillä muut sarjan makuvaihtoehdot on paljon miedompia ja olisi jäänyt tämäkin asia selvittämättä.

Mutta sitten heräsi huoli, että olenko aikaisemmin tätä shottia

juonut liian ison kerta-annoksen. Tuotakin ostin kokeeksi kerran ja nuo on yhden desin pakkauksia, joten kertahuikallahan tuollainen purkillinen meni. Nyt ei ole tuota kotona ja yritin netistä selvittää, että olisiko tuokin pitänyt jakaa useammaksi annokseksi. Ei selvinnyt. Olen kuitenkin vielä hengissä, joten tuskin mitään peruuttamatonta tapahtui, vaikka yliannosta olisi tullutkin.

Menee kyllä vaikeaksi, jos jokainen purnukka pitää tutkia kovin tarkasti ja jos samantapaisissa pakkauksissa on erilaiset nautintaohjeet.

[Xantippa]

Ei kai nuo shotit kuolemaksi ole, vaikka useamman kerralla nauttisikin, juovathan ihmiset viinashottejakin lärvilautasina, eli vaikka kuinka monta kerrallaan Eli tuskin näissä edes mitään yliannostuksen vaaraa on.

Lisään tähän suolapohdintani, kun on selkeästi enemmän elintarvikeasiaa kuin kremppoihin liittyvää ja poistan sieltä ketjusta:

Maun puolesta suoloissa on kyllä runsaasti eroa. Käytän äärimmäisen harvoin ns. tavallista suolaa, sillä mielestäni se on kitkerän makuista.

Merisuolan käytössä on olennaista, onko se karkeaa vai hienoa, koska nämä ovat hyvin erimakuisia.

Hifistelysuoloja on kaikenlaisia, itselläni käytössä on ollut provence, himalaja, kristallisuola ainakin. Käsittääkseni nämä ovat aika perus ja näitä voi löytää eritavoin "maustettuina", reissuissa olenkin tavannut aina bongailla erilaisia suoloja (ja mausteita yleensäkin). Hifistelyssä tosin hifistelyn lait, eli taivas rajana, paljon on siis itsellä kokeilematta ja maistamatta.

Arkikäytössä kuitenkin vanha kunnon Herbamare (nykyään joku luomuyrteillä) on pitänyt pintansa, kuten tavallinen sormisuolakin. Pirkka parhaat sormisuola on aivan parasta, sitä on aina kotona kahta mallia, tavallista ja sitruunanmakuista.

Eli MKat, jos tätäkin asiaa haluaa kehittää, todellakin rajatonta hommaa, ei tarvitse tyytyä muovipussisuolaan

T: Xante

Muoksis: tämä kai oikeasti tulee siirtää ruokaketjuun. Teen kun kerkiän!

Muoksis 2: Noista shoteista, se kai kyllä voi tapahtua, että menee ikään kuin terveysvaikutus hukkaan, eli ylimääräiset vitamiinit jne. poistuvat kehosta, eikä terveysvaikutusta siis yhtä hyvin saa.

[kertsi]

100g Herbamarea sisältää:
Jodi/jod 520 μg (347%)*
*Aikuisen keskiverto käyttäjän saannin vertailuarvo

Jos sitä käyttää ainoana suolana 5g päivässä, saa 347%/20= 17,35% vuorokausitarpeesta, eli aivan liian vähän, jos oletetaan että muu ruoka ei paljon jodia sisällä. Jodi siinä on siinä sitäpaitsi levästa peräisin, joten jodin saanti on aika arpomista, saako aivan liian vähän tai aivan liian paljon. Itse käytin vuosikausia Herbamarea liki ainoana suolana, ja jossain vaiheessa sain sitten kilpirauhasen vajaatoiminnan. En ole varma syy-yhteydestä Herbamareen, mutta jos haluaa varmistaa jodinsaantinsa, ei siitä luultavasti saa tarpeeksi.

Himalajan suola sisältää ties mitä, alumiinia, elohopeaa, lyijyä eli raskasmetalleja ja syöpää aiheuttavia ainesosia kuten esim. poloniumia. Kaikki ovat erittäin haitallisia terveydelle (aluumiini ja lyijy pahasta mm. aivoille ja hermostolle). Tiedä häntä sitten, ovatko kuinka haitallisia jos sitä suolaa ei grammakaupalla syö päivittäin. Trendisuolassa on huippumyrkyllistä ainetta – terveydelle tarpeellinen jodi voi puuttua kokonaan (Iltalehti)

[kertsi]

Paistoin "vaihteeksi" taas lohta eilen öljyssä, chilillä, valkosipulilla rosmariinilla, kurkumalla ja mustapippurilla maustettuna. Kypsennys hellävaraisesti, ei käristäen. Laitoin aluksi kannen paistinpannun päälle, ja muutaman minuutin kuluttua rullasin lohen nahan pois. Lohi jätetään vähän raa'aksi, sillä se jatkaa kypsymistä pannulla. Tänään se oli ihanan makuista tälla lailla lämmitettynä kuvun alla:

Pari pestyä putsattua raakaa pientä perunaa kolmeen osaan pilkottuna lautaselle, 2,5 min mikrossa.
Kourallinen ruusukaalia putsattuna ja halkaistuna, lisätään perunoiden seuraksi, mikrossa 1 min.
Em. lohiruokaa perunoiden ja ruusukaalin päälle, mikrossa 1 min.

Salaattina lautaselle em. päälle: kesäkurpitsaa, paprikaa (vähän), varsiselleriä, oliiviöljyä, Lidlin laihaa balsamicoa(!).

Tätä voisi luonnehtia vaikka lämmin-kylmäksi lohi-peruna-salaatiksi. Hurmaavaa. Luultavasti melko terveellistä. Ruoan valmistus kesti noin 5 minuuttia.

[ROOSTER]

Tein torstaina kaalikääryleitä äidin reseptillä, niitä syötiin to ja pe. Lauantaina tyttäreni teki oman tyylinsä mukaisia. Niitä syötiin eilen ja tänään.

Nuo olivat valtavan hyviä mutta luulen, että maanantaina syön jotain muuta.

Opin sen, että ainakin puolet voi laittaa kaurahärkäpapuvalmistetta mukaan nautajauhelihan sijaan, ei ole yhtään huonompaa siten. Maustaminen on ratkaisevammassa roolissa. Seuraavaksi kokeilen soijaröyhettä vaikkei se olekaan niin kotimainen vaihtoehto.

[Xantippa]

Kuten sanottua, itselleni olennaista suolassa on sen maku. Jos en käyttäisi suolaa, jonka mausta pidän, en käyttäisi suolaa lainkaan. En toisaalta kyllä laske muutoinkaan mitenkään kovin tarkkaan ruuan pitoisuuksia, vaan luotan siihen, että perusterveellinen ruokavalio pitää minut tarpeeksi terveenä - tai niin se ainakin on tähän saakka toiminut.

Tosiaankin nuo hifistelysuolat ovat hifistelyä, ei ole mitään järkeä jauhelihakeittoon niitä ajaa. Eli en usko niiden pitoisuuksienkaan terveyttäni vaarantavan.

Jos jonkin suhteen olisin huolissani, se on kyllä maaperä, eli se, että eihän oikein kai mitkään juurekset tai kasvikset enää ole yhtä terveellisiä kuin ennen, koska ne kasvavat niin ravintoköyhässä maaperässä.

T: Xante

[ROOSTER]

Tein torstaina kaalikääryleitä äidin reseptillä, niitä syötiin to ja pe. Lauantaina tyttäreni teki oman tyylinsä mukaisia. Niitä syötiin eilen ja tänään.

Nuo olivat valtavan hyviä mutta luulen, että maanantaina syön jotain muuta.

Väärin luultu. Tänään söin loput kaalikääryleet, tosin kylkeen pannulla lämmitetty juustoinen grillimakkara ja puolukoita sekä pussimuusia.

Ihmeekseni kaali, tietysti myös koko ateria, oli hyvää tänäänkin. Huomenna ei taida enää maistua, olisikohan nkalan aika...

[Hippi]

^
Hienoa, että joku kehtaa tunnustaa, että sama ruoka kelpaa useampana päivänä ja joku pieni viritys riittää saamaan samasta ihan uutta makuelämystä

Minua ihmetyttää suuresti ihmisten ahkeruus keittiössä. Miten ihmeessä niin monet ovat suorastaan yltiöahkeria kotikeittiössä ja vielä työpäivän jälkeen. Liian hyvälle on perhe opetettu, että joka päivälle pitäisi olla juuri valmistettua ruokaa. Eiliset jämät ei tahdo millään kelvata.

Valmistin tänään pussipataa, Thaihenkistä, jos oikein muistan. Valmistusohjeessa käskettiin laittaa tipua, mutta laitoin soijasuikaleita, jotka olin mehevöittänyt kanaliemessä. Suikaleita oli liikaa siihen nähden, mitä olisi tarvinnut, joten muiden ainesten määrää lisäsin muutamalla chilillä, nahistuneella omenalla (pilkottuna), pakaste parsakaali-kukkakaali-porkkana sekoituksella ja meni sinne ananaspalojakin mehuineen. Kun määrää tuli lisättyä, niin nappasin jonkun Red Curry purkin ja siitä laitoin "vähän" maustetta lisää.

Tuota nyt syön vielä ehkä neljä päivää, mutta se oli niin hyvää, että ei tule tuottamana mitään ongelmaa

[ROOSTER]

Hienoa, että joku kehtaa tunnustaa, että sama ruoka kelpaa useampana päivänä ja joku pieni viritys riittää saamaan samasta ihan uutta makuelämystä

Minua ihmetyttää suuresti ihmisten ahkeruus keittiössä. Miten ihmeessä niin monet ovat suorastaan yltiöahkeria kotikeittiössä ja vielä työpäivän jälkeen. Liian hyvälle on perhe opetettu, että joka päivälle pitäisi olla juuri valmistettua ruokaa. Eiliset jämät ei tahdo millään kelvata.

On tässä tietysti se taka-ajatus, että kun on syöty viisi päivää perustaltaan samaa ruokaa, on ikäänkuin ansaittu joskus pieni iloittelu eksklusiivisempien herkkujen parissa. 

[kertsi]

^Viime päivinä olen katsellut sillä silmällä tätä Lennyn laskelmaa jolla pysyi 1,4 e/päivä/suu tahdissa vuonna 2019. Että josko kokeilisi...

Jos oikeasti lähdetään säästölinjalle ja vieläpä niin, että kaikki on kannettava kaupasta, ruoka on aika tylsää, joskin hyvinkin ravitsevaa. Keitettyä perunaa ja kaurapuuroa bulkkina ja päälle sitten mihin ikinä budjetti taipuu. Esimerkiksi kaalia ja porkkanaa. Muutama kananmuna jos on oikein rahoissaan.

Edit: Laskin äkkiä n. 20 euron ruokavalion kahdelle aikuiselle ihmiselle viikoksi:

10,0 Perunoita 3kg/pv
3,0 Kaurapuuroa 2pkt/vk
3,0 Kaalia
2,0 Porkkanoita
2,0 Kananmunia 2kpl/pv

Tuolla pitäisi pystyä jo fyysiseen työhön ja urheiluunkin tarvittaessa. Mitään ei tarvitse löytyä kaapista, mutta suola ja sokeri voisivat olla ihan kiva lisä tuohon jos sattuu nurkista löytymään. Ei tuolla budjetilla valmistella kivoja intialaisia herkkuja, mutta tiellä pitäisi pysyä.

Ravitsemustieteen ketjuun kirjoitin kerran:
HS 27.11.2020 on juttu THL:n tutkijasta. Ravitsemustutkija Heli Kuusipalo sanoo:
" Hän kertoo laskeneensa huvikseen, kuinka montaa ruoka-ainetta ihminen päivittäin tarvitsee välttyäkseen puutostaudeilta.
Hän päätyi viiteen. Riittävän määrän ravinteita, hivenaineita ja vitamiineja saa näistä: viisi palaa ruisleipää, kaksi silakkaa, muutama peruna, lasillinen piimää ja kipollinen mustikoita."

Tuossa Kuusipalolla oli minimoitu ruoka-aineiden lukumäärä ja maksimoitu terveys, mutta silakkaa ei tahdo saada enää ja mustikat ei minusta ole halpoja.(Esim. mustaherukat on halvempia).

Hyviä löydöksiä. Joitakin kommentteja:

Silakka ei ole terveellinen joka päivä syötynä, koska ympäristömyrkyt. Muistaakseni sitä ei voisi syödä kuin parilla aterialla kuukaudessa, mutta en ole varma, enkä nyt jaksa hakea tietoa.

Myöskään kananmuna joka päivä ei liene terveellinen, eikä 2 kpl niitä myöskään. Varsinkin, jos sairastaa esim. valtimokovettumatautia, diabetesta, sepelvaltimotautia, familiaalista hyperkolesteromiaa (yleinen geenivirhe Suomessa) jne..

Flavonoideja pitäisi saada monenlaisia ravinnosta - ei riitä, että on valkoista (peruna ja keräkaali) ja oranssia (porkkana), pitäisi olla kaikkia värejä, myös esim. vihreää etenkin tummanvihreää, lilaa, keltaista jne..

Tummanvihreistä kasviksista saa myös K-vitamiinia (ja juustosta). Molemmissa esimerkkiruokavalioissa uupuu K-vitamiini. K-vitamiini pitää kalsiumin luustossa niin, ettei se liukene ja tälläydy verisuonten seinämiin tukkeeksi, aivoihin yms. pehmytkudoksiin.