Lusikka sopassa ja haarukka herkkupalassa, muttei veitsi suussa (eihän?!)

[Hippi]

Ensi sunnuntaina on laskiainen. Joten perinteinen kysymys: hillo vai manteli?

Molemmat.

Ostan aina laskiaispullat mantelimassalla ja kotona lätkäisen vielä hilloa väliin

[-:)lauri]

[Hippi]

^
Ei kai laskiaispullaankin ole jo tungettu vihreää kuulaa   

En oikein tajua sitä ideaa, että jotain makua yritetään ryöstöviljellä. Tuotahan on nyt laitettu niihin "Jaffa-kekseihin", suklaakonvehteihin ja jossain muuallakin muistan nähneeni, mutten nyt saa päähäni missä. Nyt on ne Pihlajanmarjakarkit joutuneet saman ryöstön kohteeksi.

Olen nuo testannut ja pettymys on ollut. En tiedä onko sen täytteen makua laimennettu vai onko niin, että keksi ja suklaakuorrute peittävät marmeladin makua niin, että ei se oikein tahdo noissa muissa tuotteissa maistua. Jos paketin päällä ei olisi mainintaa, niin en tunnistaisi makua. En osta toista kertaa.

[-:)lauri]

https://kotiliesi.fi/ruoka/leivonta/laskiaispulla-ohje/

Ei vain vihreitä kuulia; näköjään salmiakkikin kelpaa.

[ROOSTER]

Semmoista se on. Kun antaa pirulle pikkusormen...

Joku häiriintynyt kokeilija laitti mantelimassaa, sai muutamia seuraajia ja sitkeän myyräntyön ansiosta nykyään jo merkittävääkin kannatusta kieroutuneelle yhdistelmälleen. Nyt siis yritetään tunkea mitä tahansa pullan väliin. Oivoi.

[kertsi]

Veikkaan, että se aito ja alkuperäinen on nimenomaan ruotsalainen semla. Ja tämä hillopullia on suomalainen pervertoitunut versio.

Jeps: https://en.wikipedia.org/wiki/Semla
Paastoon laskeuduttin katolisessa Ruotsissa päivänä, jonka nimi on fettisdag, rasvatiistai, jolloin nimenomaan rasvaista ruokaa mätettiin, jotta paaston kestäisi paremmin.

Joskus olen luullut ostaneeni oikeita laskiaispullia, eli mantelisia, ja voi sitä tyrmistystä ja pettymystä, kun olikin tullut hillopullia ostaneeksi vahingossa.

[ROOSTER]

Veikkaan, että se aito ja alkuperäinen on nimenomaan ruotsalainen semla. Ja tämä hillopullia on suomalainen pervertoitunut versio.

Jeps: https://en.wikipedia.org/wiki/Semla
Paastoon laskeuduttin katolisessa Ruotsissa päivänä, jonka nimi on fettisdag, rasvatiistai, jolloin nimenomaan rasvaista ruokaa mätettiin, jotta paaston kestäisi paremmin.

Joskus olen luullut ostaneeni oikeita laskiaispullia, eli mantelisia, ja voi sitä tyrmistystä ja pettymystä, kun olikin tullut hillopullia ostaneeksi vahingossa.

Minä olen aina luullut, että semla tarkoittaa sämpylää.

Tämä laskiaispulla-asia on samanlainen kuin moni muukin kysymys. Puhutaanko suomalaisesta traditiosta, vai siitä mistä se on lähtenyt kehittymään? Koska ollaan Suomessa, niin oletan tietysti puhuttavan suomalaisesta laskiaispullaperinteestä.

Siihen ei mantelimassa istu, koska manteli ei Suomessa kasva. Maitoa tosin syntyy täälläkin, mutta en suostuisi laskiaispullaamaidossa-perinteeseen. 

The oldest version of the semla was a plain bread bun, eaten in a bowl of warm milk.

Tosin tämä keskustelu on kohdaltani jo akateeminen, sillä kuulun aina yhä kasvavaan gluteenittomien joukkoon, Norman lailla. Kermavaahdonkin pitäisi olla laktoositonta. Maistoin kyllä gluteenitonta ja laktoositonta laskiaispullaa hillolla viime vuonna, ei jatkoon. Yritän säilyttää makumuiston sellaisena kun se oli, joskus.

[-:)lauri]

Saatana, taasko asialla ruottalaiset. Luulin jo että Surströmming ja Julmust olisivat heidän ainoat paheensa.

[kertsi]

Veikkaan, että se aito ja alkuperäinen on nimenomaan ruotsalainen semla. Ja tämä hillopullia on suomalainen pervertoitunut versio.

Jeps: https://en.wikipedia.org/wiki/Semla
Paastoon laskeuduttin katolisessa Ruotsissa päivänä, jonka nimi on fettisdag, rasvatiistai, jolloin nimenomaan rasvaista ruokaa mätettiin, jotta paaston kestäisi paremmin.

Joskus olen luullut ostaneeni oikeita laskiaispullia, eli mantelisia, ja voi sitä tyrmistystä ja pettymystä, kun olikin tullut hillopullia ostaneeksi vahingossa.

Minä olen aina luullut, että semla tarkoittaa sämpylää.

Tämä laskiaispulla-asia on samanlainen kuin moni muukin kysymys. Puhutaanko suomalaisesta traditiosta, vai siitä mistä se on lähtenyt kehittymään? Koska ollaan Suomessa, niin oletan tietysti puhuttavan suomalaisesta laskiaispullaperinteestä.

Siihen ei mantelimassa istu, koska manteli ei Suomessa kasva. Maitoa tosin syntyy täälläkin, mutta en suostuisi laskiaispullaamaidossa-perinteeseen. 

The oldest version of the semla was a plain bread bun, eaten in a bowl of warm milk.

Tosin tämä keskustelu on kohdaltani jo akateeminen, sillä kuulun aina yhä kasvavaan gluteenittomien joukkoon, Norman lailla. Kermavaahdonkin pitäisi olla laktoositonta. Maistoin kyllä gluteenitonta ja laktoositonta laskiaispullaa hillolla viime vuonna, ei jatkoon. Yritän säilyttää makumuiston sellaisena kun se oli, joskus.

Riikinruåtsissa semla on laskiaispulla, mutta suomenruotsissa (vehnä?)sämpylä. Vehnäsämpylä taas on Riikinruåtsissa fralla, jota sanaa käytetään väärässä merkityksessä tuolla wikisivulla, pitäisi kai olla bulle tai vetebröd, jos pullassa on sokeria.

Laskiaispulla kuumassa maidossa ei ole mielestäni hyvää. Eli olenkin vain semi-konservatiivinen.

[Hayabusa]

Ruåtsistahan kaikki (paha) tänne tulee. 

Näkisin, että mantelipulla on versio 1.0 ja suomalainen hillopulla on versio 2.0. Itse käytän hillona vattuhilloa, joten sitä voinee kutsua versioksi 2.1.

[Amore]

Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: "Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Ruokaväärennykset ovat ympäri maailmaa kasvavaa liiketoimintaa. Euroopassa valvontaviranomaiset tekevät harvakseen aitoustutkimuksia. Ja nekään harvat eivät vakuuta mehiläistutkijoita ja -tarhaajia.
– Tilanne on jatkuvaa kilpajuoksua. Kun tutkimuslaboratoriot kehittävät testausmenetelmän, jolla väärennökset saadaan kiinni, niin väärentäjät muokkaavat omaa menetelmäänsä, Suomen mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala

Suomen Ruokavirasto sen sijaan luottaa laboratorioiden pätevyyteen ja vähittäiskaupan omavalvontaan. Sen sijaan Suomen Mehiläishoitajain liitto (SML) toivoo, että tuontihunajaa tarkistettaisiin enemmän.
– Euroopassa parhaillaan käytävä keskustelu ja Eurooppaan tuotavan hunajan hyvin edullinen hinta viittaavat siihen, että osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä, Maritta Martikkala kertoo.

Rehellisille hunajan tuottajille ja mehiläistarhaajille väärennökset merkitsevät suurta tulon menetystä, koska huijari polkee hintoja...

Hunajaksi saa sen nimisuojan nojalla kutsua vain hunajaa, johon ei ole lisätty tai poistettu mitään ainetta. Hunaja sisältää pääosin hedelmäsokeria ja rypälesokeria sekä entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja.

Bluffihunaja ei ole pelkästään mehiläisten kasveista keräämää ja valmistamaa luonnontuotetta, vaan erilaisilla siirapeilla laimennettua ja väriaineilla muokattua hunajaa. Sokeriliuoksissa ei ole kukkien medestä peräisin olevia aineita, jotka vaikuttavat hunajan koostumukseen ja bioaktiivisuuteen, eli antibakteerisuuteen ja antioksidatiivisuuteen.

Sen lisäksi että hunajan aineosia ei saa vaihtaa, sen kosteuden on oltava alle 20 prosenttia. Sitä ei myöskään saa pastöroimalla kuumentaa valmistusvaiheessa, vaan hunajan on oltava mehiläisten itsensä kypsäksi viimeistelemää eikä ihmisen kuivaamaa. Kuumentaminen vähentää myös hunajan bioaktiivisuutta.
–Jos puhutaan pelkistä ravintoarvoista kuten rasvat, hiilihydraatit ja proteiini, niin niihin ei väärennöksillä ole suurta vaikutusta, koska väärentäjät lisäävät hunajaan aavistuksen verran siitepölyä, jotta hunaja näyttäisi tutkimuksissa juuri ja juuri oikealta, SML:n Maritta Martikkala kertoo.

Yksi petoksen muoto on että huijari nopeuttaa hunajan sadonkorjuuta ottamalla hunajan pois pesästä liian aikaisin, jolloin se on liian kosteaa ja raakaa. Huijari kuivaa sen sitten itse. Näin toimien hunajantuottaja saa normaalia useampia satoja. Kiinassa esimerkiksi yhden vuoden aikana mehiläispesistä otetaan ulos peräti 5-8 satoa. Suomen luonnonoloissa korjataan vain yksi sato vuodessa.

Kiinan mallissa mehiläistarhaajat siirtävät jatkuvasti pesiä pitkien matkojen päähän, jotta mehiläisillä riittää ympäristöstä mettä ja siitepölyä, vaikka hunaja riistetään koko ajan keskeneräisenä.

Tarhaajat eivät itse jatka hunajan purkitusta, vaan tuote siirtyy heti välikäsille. Maailman hunajamarkkinoista noin 30 prosenttia tulee Kiinan hämäristä mehiläistarhaus- ja tuotanto-oloista...

https://yle.fi/uutiset/3-11771903

[Hippi]

Joskus, ehkä useamminkin, olen maininnut, että olen aika huono syömään kalaa. Uskon sen johtuvan vauva-aikaisesta kala-allergiasta, joka sai eritteet lentämään molemmista päistä niin, että olin jo välillä sairaalahoidossa. Kun elimistöni alkoi vihdoin rauhoittua, aloitettiin ruokkiminen kevyistä ruuista, joihin sitten sisältyi kalaa. Rumba alkoi alusta. Allergia meni aikanaan ohi, mutta vastenmielisyys kalaa kohtaan säilyi pitkään. Vieläkin keitetty kala on sellainen, jota mieluummin välttelen, mutta paistettu kyllä menettelee jo.

Olen kokeillut erilaisia valmisjuttuja, joita kaupasta on saatavilla. Kalamurekepihvejä ja kirjolohipyöryköitä yms. Nyt sitten oli tarjouksessa "Täysjyvä kalafileet"



Sai halvemmalla, kun otti kaksi pakkausta. Valmistin toisen ja totesin, että siltikin kohtalaisen kova hinta rasvaiselle kokojyväjauholle tai mitähän murua se pinnoite sitten olikaan. Pakkauksen kuva on todellakin vain viitteellinen tai kuva siitä, mitä olisi kiva löytää paketista. Enpä taas kiireessä tai laiskuuttani viitsinyt lukea tuoteselostetta, sillä kalaa oli vain 65% tuotteen määrästä.

Jos nyt kehua pitää, niin kala ei juurikaan maistunut, vaikka haisi kyllä, kun kissakin tuli keittiöön vesi kielellä. Lisäksi leivite oli rapea.
En osta toista kertaa.

[MrKAT]

^ Kalat on minullekin varsin mauttomia, paitsi paistetut ja Apetit Säkylän lohimurekepihvit* (nam nam) vaikka vain mikrossa lämmitettynä (tehdasmaustettu tillillä ym). Apetit Säkylän järvikalapihvit on taas aika mauttomia. Nuo tuontapaiset kuorrutetut kalafileetkin kaupoissa on olleet mauttomia pettymyksiä.

"Uuden" vähän käytetyn kahvinkeittimen mukana tuli kestosuodatin. Se on läpikuultava/näkyvä joten ei kovin tiheä mutta riittävästi että pienimmätkin porot jää sihtiin. Yllättäen kahvi maistui pahalta. Seuraavan kerran laitoin kestosuodattimen  pestynä hyllyyn odottamaan hätäpäivää ja tilalle paperisuodatin. Nyt kahvi maistui paremmalle ja pehmeämmälle!
   Tästä innostuneena seuraavalla kerralla laitoin 2 paperisuodatinta päällekkän! Mutta ei se maku siitä juuri muuttunut.
Veden ja kahvijauheen määrää mun on vaikea vakioida joka sekoittaa vertaamista mutta laimentaminen näyttää pehmentävän makua. Kahvijauhe on hyvin ohutta tummapaahtoista ja minulle uutta merkkiä.
  Keittimessä on myös n.s. aromikytkin mutta en edes ohjeita seuraamalla tajua mitä se tekee tai tarkoitus.

*JK. Korjasin nimet.

[-:)lauri]

Kala on kyllä ihan parasta. Lähinnä vain ruotojen nikkarointi pois suupaloista haittaa. Sen vuoksi lohi on muodossa jos toisessa on se paras kala kun siinä ruotoja on vähän ja ne ovat riittävän isoja, jotta ne saa nypittyä helposti pois tai esimerkiksi kuopiolaiset torimuikut (niissä niin pienet ja rapeat ruodot, että ne voi huoletta syödä).

[Hippi]

^
Noista muikuista tuli mieleen, miten lapset on ennakkoluulottomia. Heille voisi varmasti syöttää huoletta niitä paahdettuja heinäsirkkoja ja toukkiakin, eikä olisi millänsäkään siitä.

Oltiin ex-mieheni vanhempien luona Vesannolla kesällä, jolloin nuorimmaiseni oli  noin 1,5-vuotias. Päiväkahvilla mummo oli laittanut tapansa mukaan pöydän notkolleen kaikkea herkkua ja tarjolla oli myös paistettuja pieniä muikkuja. Pappa pisteli niitä muikkuja, mutta päät hän taittoi noista, vaikka joku muu söi niitä päineen. Päät hän laittoi syrjään lautaselle. Hän ihmetteli, että mitä se taapero siinä vierellä häärää ja sitten hän huomasi, että likka noukki niitä päitä suuhunsa ja söi innoissaan

On kyllä aikuisenakin jokseenkin ennakkoluuloton maistelija. Varmaan tuokin on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, sillä vuotta vanhempi siskonsa on paljon arempi maistelija ja oli sitä jo pienenä.