Juu, ei paluuta voi estää, jos henkilö pystyy omin avuin palaamaan. Mutta apua palaamisen järjestelyyn ei liene miltään viranomaistaholta luvassa.
Jos nämä pääsevät lähimpään Suomen konsulaattiin, niin tarvittavat matkustusasiakirjat on lain mukaan annettava. Mahdollisia ohjeita näihin menettelyihin kysyessä ohjeita tulee antaa, mutta rahallista apua tai suoraa matkustusapua ei ei tarvitse antaa.
Tämä Isis-vaimojen tapaus johdattaa ajattelemaan yleisemminkin, onko rauhan aikana tavis-tason maanpetturuutta oikeastaan olemassakaan. Kansalaistottelemattomuus? Greenpeace? Isis-vaimojen ja vastaavien tapausten (jos sellaisia ilmenee) kai katsotaan vain olevan lähinnä tyhmyyttä. On kaikin puolin helpointa ajatella näin.
Kyllä rikoslaista löytyy kohtia, joita voitaisiin soveltaa. Aina voidaan laatia myös uusia lakeja, mikäli valtio kohtaa sellaisen tilanteen, jota varten ei ole olemassa riittävää lainsäädäntöä. Ongelmallista on, että jo olemassa olevia lakeja on silkkaa lyhytnäköisyyttään kavennettu siten, että niitä käytetään vain, jos maa on poikkeustilassa (Suomi olisi sodassa, miehitettynä jne).
Mieleen tulee ainakin rikoslait sotaan yllyttämisestä, luvaton tiedustelutoiminta, maanpetoksellinen yhteydenpito. Tietysti tähän kuuluu soveltaa myös terrorismia koskevia lakeja, mutta nuo nyt ovat maanpetturuuteen liittyviä.
Varsin kuvaavaa on, että eurooppalaiset poliitikot puhuvat nyt kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, jonka alaisuudessa nämä tapaukset käsiteltäisiin. Se kertoo hyvin siitä, että poliitikot välttelevät jälleen omaa vastuutaan, eivätkä haluaisi mitään tästä kontolleen. Jos nämä jutut menisivät Haagiin, eikä kunkin EU-maan oman tuomioistuimen kautta, niin retorinen kysymys on edelleen: Minne tuomitut vapautettaisiin sen jälkeen, kun ovat rangaistuksensa istuneet?
