Kirjoittaja Aihe: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?  (Luettu 27742 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3512
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1125 : Joulukuu 02, 2019, 17:32:48 »
Juuri vähän aikaisemmin oli Haavistosta juttua, että hänen tultuaan ulkoministeriksi, ministeriön ilmapiiri muuttui aika hyytäväksi ja siellä on tullut jo Soinia ikävä.

Aika yllättävää, sillä Haaviston luppana olemus ei kyllä antanut mitään vihjettä, että tämä olisi inhottava tyyppi päästyään big boss -asemaan.
Menetti juuri yhden äänen seuraavissa pressan vaaleissa.
Halosenkin julkinen kuva oli jotain ihan muuta, kuin hänen maineensa ministeriöissä. Ei ollut "mukava muumimamma", vaan ilmeisesti aika pirullinen henkilö.

Poissa Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2089
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1126 : Joulukuu 02, 2019, 18:35:04 »
Mitä vikaa lyhytpinnaisuudessa on? Onko se edes oikea pahe?

Jos Soini oli luttana ja Haavisto on lyhytpinnainen, niin ehkä meillä pitäisi päinvastoin olla lyhytpinnaisia ulkoministereitä enemmänkin. Tiedä vaikka se kielisi moraalisesta integriteetistä.

Kyllä johtajan lyhytpinnaisuudesta väistämättä on useimmin enemmän haittaa kuin hyötyä. Siinäkin tapauksessa, että kilahtelee oikeamielisten asioiden puolesta.

Jos totta on, että Haavisto on luonut ministeriöön huonon pelon ilmapiirin, se ei mielestäni ole ok, vaikka hän tyyppinä olisi maailman oikeamielisin ihminen.

T: Xante

Muoksis: eikä kyllä tässä tapauksessa moraalisesta integriteetistä kerro se, että julkisuudessa kiemurtelee ja kiertelee asiaa ja kulisseissa yrittää pakottaa yksittäistä virkamiestä ottamaan vastuun (jos asia siis totta on). Myönnän kyllä näiden juttujen perusteella pettyneeni Haavistoon.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 02, 2019, 18:36:54 kirjoittanut Xantippa »

Poissa Saares

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1197
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1127 : Joulukuu 02, 2019, 22:52:35 »
Laika:
"Mitä vikaa lyhytpinnaisuudessa on? Onko se edes oikea pahe?"
Lyhytpinnaisuudesta aiheutuu harkitsemattomia lausuntoja ja tekoja.

Poissa Amore

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 577
  • Totuuden kuvastin
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1128 : Joulukuu 03, 2019, 00:09:05 »
Mitä vikaa lyhytpinnaisuudessa on? Onko se edes oikea pahe?

Jos Soini oli luttana ja Haavisto on lyhytpinnainen, niin ehkä meillä pitäisi päinvastoin olla lyhytpinnaisia ulkoministereitä enemmänkin. Tiedä vaikka se kielisi moraalisesta integriteetistä.

Myös Sauli Niinistö tunnetaan helposti tulistuvana henkilönä.

Tulistuva henkilö näyttäytyy tietenkin yleensä pahana ja häntä on helppo pitää ilmapiirin pilaajana ja hankalana ihmisenä. Voi ollakin, mutta osa helposti tulistuvista tyypeistä myös leppyy nopeasti. Eikä ihmisen luontaisen temperamentin (oli sitten tulistuva tai viilipytty) pitäisi olla leima, joka peittää alleen hänen muut ominaisuutensa. Voidaan hyvin myös kysyä eikö jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi oppia käsittelemään omia ja toisten vihanpurkauksia? Ja osata toimia myös "hankalien" ihmisten kanssa yhteistyössä? Minusta koulussa pitäisi opettaa tällaisia asioita. Kuten myös "vääränlaisten" ihmisten arvostamista.
All you need is Love

Poissa Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2089
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1129 : Joulukuu 03, 2019, 08:07:11 »
Mitä vikaa lyhytpinnaisuudessa on? Onko se edes oikea pahe?

Jos Soini oli luttana ja Haavisto on lyhytpinnainen, niin ehkä meillä pitäisi päinvastoin olla lyhytpinnaisia ulkoministereitä enemmänkin. Tiedä vaikka se kielisi moraalisesta integriteetistä.

Myös Sauli Niinistö tunnetaan helposti tulistuvana henkilönä.

Tulistuva henkilö näyttäytyy tietenkin yleensä pahana ja häntä on helppo pitää ilmapiirin pilaajana ja hankalana ihmisenä. Voi ollakin, mutta osa helposti tulistuvista tyypeistä myös leppyy nopeasti. Eikä ihmisen luontaisen temperamentin (oli sitten tulistuva tai viilipytty) pitäisi olla leima, joka peittää alleen hänen muut ominaisuutensa. Voidaan hyvin myös kysyä eikö jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi oppia käsittelemään omia ja toisten vihanpurkauksia? Ja osata toimia myös "hankalien" ihmisten kanssa yhteistyössä? Minusta koulussa pitäisi opettaa tällaisia asioita. Kuten myös "vääränlaisten" ihmisten arvostamista.

Joo näin henkilönä, tyyppinä, ihmisenä. Mutta kun ottaa ihan vapaaehtoisesti vastuun esimerkiksi kokonaisen ministeriön työntekijöiden työviihtyvyydestä, joka taas on iso osa näiden työntekijöiden koko elämää (Suomessa työllä tapaa olla tälläinen merkitys), niin kyllä siinä pitää vähän miettiä, onko reilua tulistella ja äsähdellä, saatika sitten vihanpurkauksia purkailla.

Alaisten, etenkin mitä pidemmälle isosta johtajasta mennään, on helkkarin hankala "käsitellä" ison johtajan vihanpurkauksia. En tiedä, miten tätä pitäisi koulussa opettaa.

Itse en pidä hyväksyttävänä tälläistä käytöstä sen vuoksi, että henkilö on fiksu kaveri, hyvä poltiikko, omaa hyviä, ideologisia ajatuksia, jne.

Mutta korostan, että tässä nyt on kyse vahvistamattomista juoruista, tässä tilanteessa.

T: Xante

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3669
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1130 : Joulukuu 03, 2019, 08:21:33 »
^KOmppaan kyllä tässä Xantippaa, sillä jos niiden tulistumisiensa taakse saa paljon arsenaalia - kuten saavat johtoasemassa olevat - ovat tulistumisen kohteet aseettomia tilanteessa. Lopulta voidaan kysyä, onko ok lähettää matkan ydinpommi, kun sattui tulistumaan. Maailmassahan on niitäkin, joilla valtansa kautta on tuon kaltainen arsenaali käytössään. Onko silloin kyse vain siitä, että pommitettujen pitäisi aikuisina osata silleen fiksusti käsitellä toisten ihmisten persoonaan liittyvä nopea kiihtyvyys?

Asema ja valta tuo vastuuta tässäkin, koska käsiin annetaan valtaa, jolla voi vaikuttaa toisten ihmisten elämään tavanomaista suuremmalla voimalla. Osa vastuuta on kyetä suitsimaan tulistumisiaan siten, ettei tule käyttäneeksi valtaansa niiden kautta.

Poissa Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2089
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1131 : Joulukuu 03, 2019, 08:27:21 »
Olen itse aika lyhytpinnainen ja tulistuvainen, koen, että koko elämäni olen saanut tassia kiivaita luonteenpiirteitäni. Silti ymmärrän, että ei se toisten asia ole tätä "käsitellä" sen enempää kuin mitään muutakaan luonteenpiirrettä.

Tietenkään mikään luonteenpiirre sinällään ei ole "paha" ja kaikenlaista pitää toistenkin sietää. Mutta kyllä se ennen kaikkea omalla vastuulla on, miten toisia kohtelee.

Muuten kaikkein pahin pomoni  oli juuri tulisielu, joka räiskähteli ja äyskähteli ja karjahteli ja seuraavassa hetkessä oli itse unohtanut kaiken, kaikki ne uhkaukset ja ilkeydet, mitä tuli syydettyä. Oletti, että muut tekevät samoin, heh heh, kun eihän HÄNTÄ enää harmita.

T: Xante

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1426
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1132 : Joulukuu 03, 2019, 08:42:48 »
Yle Uutisissa leireillä vieraillut toimittaja sanoi, että kurdit ovat päästäneet leireiltä pois vain pienen määrän orpolapsia. Toimittajan mukaan He haluavat koko ongelman pois käsistään kerralla  eli naiset, lapset, miehet, kaikki. Jos pelkästään lapset haettaisiin, naiset jäisivät kurdien riesaksi ties kuinka pitkäksi aikaa, koska Isis-naisia ei olisi kukaan enää kiinnostunut hakemaan.

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1994
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1133 : Joulukuu 03, 2019, 11:14:27 »
Kurdit ovat antaneet luvan orpolasten hakuun. Suomen halllituksessa on sovittu, että voidaan tapauskohtaisesti hakea lapsia pois.
Ilmeisesti siellä on kaksi orpolasta, joiden vanhemmat ovat menehtyneet> ilmeisesti suomalaisia, tai ainakin se äiti.

Joten siinä mielessä ei kaiketi ongelmaa ole, mutta lieneekö virkamieskunnassa tarpeeksi rohkeaa henkilä mennä noille sotatoimialueen lähettyville hoitamaan käytännön selvitykset asian vuoksi.

Onhan siellä joku rohkea toimittaja vieraillut useinkin.

Poissa Laika

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 427
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1134 : Joulukuu 03, 2019, 14:41:04 »
Kun ottaa huomioon että ihmiset moraalisissa kysymyksissä ovat tyypillisesti sellaisia konventionaalisen ajattelun ohjaamia lahnoja kuin ovat, minun on pakko edelleen puolustaa lyhytpinnaisuutta. En sano sen olevan kovin käytännöllinen ominaisuus, mutta sen sijaan erehdytte mikäli ette tee eroa käytännöllisyyden ja moraalisen integriteetin välillä. Itse asiassa olen pohtinut paljon, josko ne ovat mahdollisesti keskenään ristikkäisiä ominaisuuksia. Mikäli ihminen aidosti, pohjimmiltaan, ei suutu vääryydestä, väitän että myös hänen moraalinen integriteettinsä on kyseenalainen. Tällainen henkilö voi toimia konventionaalisista syistä oikein ja tiettyyn rajaan saakka käytännöllisemminkin kuin vääryyden henkilökohtaisesti ottava henkilö. Käytännöllisellä ihmisellä vastaavaa ongelmaa tunteidensa säätelyn suhteen ei tarvitse olla, jos hänen tunne-elämänsä on tarpeeksi lattea muuten. Jälleen kerran, tämä voi olla tietysti hyvä asia itsessään. Se riippuu, mihin henkilö pyrkii ja mitä hänelle ollaan sallimassa. Käytännöllinen ihminen ei välttämättä tarvitse suhteellisuudentajua moraalisessa harkinnassa tai moraalista harkintaakaan, vaan niistä olisi päinvastoin hänelle haittaa, koska suhteellisuudentajuinen ihminen närkästyy herkästi havaitessaan, miten maailma makaa. Käytännöllisessä tehtävässä tarvitaan usein vain muutamaa ominaisuutta ja lisäominaisuudet ovat haitaksi.

Olisi niin mukavaa, kun kaikki hyvät ominaisuudet yhdistyisivät ihmisessä. Kokemusteni perusteella kuitenkin ahkerin, perhekeskeisin ja käytännöllisin ihminen voi olla vaikea elämänkumppani, jonka kyky ymmärtää muita on täysin olematon, ja jonka kyky löytää olemattomia syyllisiä on kaikkein varttunein sieltä, missä syyllisiä ei ole (mutta miten uskollinen hän voikaan lähimpiä syyllisiään kohtaan silti olla!). Näin on käynyt jopa siihen rajaan saakka, että minun on ollut pakko ottaa vakavasti kysymys ristikkäisistä piirteistä. Voimakkaat piirteet kun ovat näyttäytyneet tällaisissa ihmisissä voimakkaina puutteina muissa suhteissa. Vahva luonne, joka on päättänyt olla väärässä, on kaikkein pahin. Sitävastoin hän on parempi kuin muut silloin kun on lestissään. En puhu kuvitteellisista esimerkeistä tässä. Kuvitteellinen esimerkki olisi se, jolla näitä vahvuuksiaan vastaavia heikkouksia ei ole. Yhtään sellaista ihmistä en puolestani tunne, ja joudun siksi pitämään sellaisia nykyisen kokemukseni valossa fiktiivisinä hahmoina. Tämä on se syy, miksi edistyvän tiedonvälityksen aikana historian sankarit ovat käyneet vähiin.

Kun en tunne ulkoministeriä henkilökohtaisesti, en luonnollisesti pysty ottamaan kantaa hänen persoonaansa. Joudun siksi arvioimaan pelkästään ilmi tulleita poliittisia tekoja. Epäilen yleistä ihmistuntemusta tarpeeksi, jotta uskallan kyseenalaistaa väitteet heikkouksina pidettyjen luonteenpiirteiden yksiselitteisyydestä. Ennemminkin se on kauppa. Saamme paketillisen piirteitä, joihin joudumme tyytymään, ja niistä piirteistä ja näkemyksistä ottaisin Haaviston minä päivänä hyvänsä ennemmin kuin edellisen ulkoministerimme, oli nykyinen ulkoministeri sitten kiukkuinen ja kulmikas tai menevä ja sutjakka. Useimmat äänestäjät tosin eivät ottaisi näitä kahta tai kolmattakaan tarjolla olevista vaihtoehdoista, sillä äänestäjä haluaisi aina valita fiktiivisen henkilön, jossa yhdistyvät kaikki vahvuudet ilman niiden kääntöpuolia.

Tarvitsemme melkoisen annoksen likinäköisyyttä ollaksemme uskollisia meitä ympäröiville ihmisille. Se likinäköisyys tekee meistä ihmisiä ja kykeneväisiä sosiaaliseen elämään.

Mitä kuulemiini poliittisiin tekoihin tulee, en ole saanut lukea kuin otsikon, jonka mukaan Haavisto yritti auttaa leirillä olleita lapsia ohitse virkatien. En laske uutista hänen viakseen niin kuin eräät kenties laskevat.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 03, 2019, 14:59:21 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw

Poissa Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2089
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1135 : Joulukuu 03, 2019, 16:01:55 »

Mitä kuulemiini poliittisiin tekoihin tulee, en ole saanut lukea kuin otsikon, jonka mukaan Haavisto yritti auttaa leirillä olleita lapsia ohitse virkatien. En laske uutista hänen viakseen niin kuin eräät kenties laskevat.

En minäkään tuota tekoa laskisi. Sen sijaan sen lasken, että hän on kiemurrellut julkisuudessa koskien tätä asiaa, vetäytynyt erilaisten "näita lakipykäliä Suomen on pakko noudattaa" selityksien taakse, esittänyt, että hänen kätensä ovat sidotut, koska Eu, laki, yhteisesti sovitut asiat ja ja ja - sekä samaan aikaan oletetusti yrittänyt painostaa yksittäisen virkamiehen ottamaan omakohtaisen vastuun teoista, joihin ei omaa nimeänsä suurin surmin sotke.

En yleensäkään ole ihastunut "tarkoitus pyhittää keinot" moraaliin, sillä kun on taipumus tarkoittaa, että teetetään jolla kulla muulla p*skainen työ tai tehdään asioita jonkun toisen selkänahasta repien.

Joka tapauksessa korostan edelleen, että tässä on kysymys vahvistamattomista juoruista.

T: Xante
Muoksis: muistan aiemmin jo hämmästeleeni Haaviston laimeita "niin meidän on pakko noudattaa lakia"-kannanottoja.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 03, 2019, 16:32:40 kirjoittanut Xantippa »

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3512
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1136 : Joulukuu 03, 2019, 18:26:30 »
Haaviston toimista riippumatta, en itse haluaisi noita "takaisin" Suomeen. Ovat riskiyksilöitä. Tuovat islamismia Suomeen, joka ei sitä halua.
Joten jyrkkä ei. Ei oteta tänne Isis-porukkaa.

Poissa Saares

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1197
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1137 : Joulukuu 04, 2019, 14:09:11 »
Kun ottaa huomioon että ihmiset moraalisissa kysymyksissä ovat tyypillisesti sellaisia konventionaalisen ajattelun ohjaamia lahnoja kuin ovat, minun on pakko edelleen puolustaa lyhytpinnaisuutta. En sano sen olevan kovin käytännöllinen ominaisuus, mutta sen sijaan erehdytte mikäli ette tee eroa käytännöllisyyden ja moraalisen integriteetin välillä. Itse asiassa olen pohtinut paljon, josko ne ovat mahdollisesti keskenään ristikkäisiä ominaisuuksia. Mikäli ihminen aidosti, pohjimmiltaan, ei suutu vääryydestä, väitän että myös hänen moraalinen integriteettinsä on kyseenalainen. Tällainen henkilö voi toimia konventionaalisista syistä oikein ja tiettyyn rajaan saakka käytännöllisemminkin kuin vääryyden henkilökohtaisesti ottava henkilö. Käytännöllisellä ihmisellä vastaavaa ongelmaa tunteidensa säätelyn suhteen ei tarvitse olla, jos hänen tunne-elämänsä on tarpeeksi lattea muuten. Jälleen kerran, tämä voi olla tietysti hyvä asia itsessään. Se riippuu, mihin henkilö pyrkii ja mitä hänelle ollaan sallimassa. Käytännöllinen ihminen ei välttämättä tarvitse suhteellisuudentajua moraalisessa harkinnassa tai moraalista harkintaakaan, vaan niistä olisi päinvastoin hänelle haittaa, koska suhteellisuudentajuinen ihminen närkästyy herkästi havaitessaan, miten maailma makaa. Käytännöllisessä tehtävässä tarvitaan usein vain muutamaa ominaisuutta ja lisäominaisuudet ovat haitaksi.

Olisi niin mukavaa, kun kaikki hyvät ominaisuudet yhdistyisivät ihmisessä. Kokemusteni perusteella kuitenkin ahkerin, perhekeskeisin ja käytännöllisin ihminen voi olla vaikea elämänkumppani, jonka kyky ymmärtää muita on täysin olematon, ja jonka kyky löytää olemattomia syyllisiä on kaikkein varttunein sieltä, missä syyllisiä ei ole (mutta miten uskollinen hän voikaan lähimpiä syyllisiään kohtaan silti olla!). Näin on käynyt jopa siihen rajaan saakka, että minun on ollut pakko ottaa vakavasti kysymys ristikkäisistä piirteistä. Voimakkaat piirteet kun ovat näyttäytyneet tällaisissa ihmisissä voimakkaina puutteina muissa suhteissa. Vahva luonne, joka on päättänyt olla väärässä, on kaikkein pahin. Sitävastoin hän on parempi kuin muut silloin kun on lestissään. En puhu kuvitteellisista esimerkeistä tässä. Kuvitteellinen esimerkki olisi se, jolla näitä vahvuuksiaan vastaavia heikkouksia ei ole. Yhtään sellaista ihmistä en puolestani tunne, ja joudun siksi pitämään sellaisia nykyisen kokemukseni valossa fiktiivisinä hahmoina. Tämä on se syy, miksi edistyvän tiedonvälityksen aikana historian sankarit ovat käyneet vähiin.

Kun en tunne ulkoministeriä henkilökohtaisesti, en luonnollisesti pysty ottamaan kantaa hänen persoonaansa. Joudun siksi arvioimaan pelkästään ilmi tulleita poliittisia tekoja. Epäilen yleistä ihmistuntemusta tarpeeksi, jotta uskallan kyseenalaistaa väitteet heikkouksina pidettyjen luonteenpiirteiden yksiselitteisyydestä. Ennemminkin se on kauppa. Saamme paketillisen piirteitä, joihin joudumme tyytymään, ja niistä piirteistä ja näkemyksistä ottaisin Haaviston minä päivänä hyvänsä ennemmin kuin edellisen ulkoministerimme, oli nykyinen ulkoministeri sitten kiukkuinen ja kulmikas tai menevä ja sutjakka. Useimmat äänestäjät tosin eivät ottaisi näitä kahta tai kolmattakaan tarjolla olevista vaihtoehdoista, sillä äänestäjä haluaisi aina valita fiktiivisen henkilön, jossa yhdistyvät kaikki vahvuudet ilman niiden kääntöpuolia.

Tarvitsemme melkoisen annoksen likinäköisyyttä ollaksemme uskollisia meitä ympäröiville ihmisille. Se likinäköisyys tekee meistä ihmisiä ja kykeneväisiä sosiaaliseen elämään.

Mitä kuulemiini poliittisiin tekoihin tulee, en ole saanut lukea kuin otsikon, jonka mukaan Haavisto yritti auttaa leirillä olleita lapsia ohitse virkatien. En laske uutista hänen viakseen niin kuin eräät kenties laskevat.
Kuka määrittelee vääryyden? Kuuntelepa vaikka raastuvanoikeuden päätösten ruotimista.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 04, 2019, 23:15:56 kirjoittanut Saares »

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1599
  • Hit high - not below, PS!
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1138 : Joulukuu 04, 2019, 22:26:42 »
Ulkoministeriö on julkaissut videon Pekka Haaviston tiedotus- ja kyselytilaisuudesta toimittajien kanssa Lasipalatsissa:

https://twitter.com/Ulkoministerio/status/1201578446700318721
(kesto 33m30s, julk 2.12.2019 klo 11:06)

Tuo kelpaa opettavana esimerkkinä siitä miten vakuuttavantuntuinen tiedotus- ja kyselytilaisuus pidetään.
Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.
"Viestien annostulva tekee myrkyn" - Some-Paracelsus

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3669
Vs: Pitäisikö Isis-vaimojen saada palata Suomeen?
« Vastaus #1139 : Joulukuu 05, 2019, 08:49:00 »
Kun ottaa huomioon että ihmiset moraalisissa kysymyksissä ovat tyypillisesti sellaisia konventionaalisen ajattelun ohjaamia lahnoja kuin ovat, minun on pakko edelleen puolustaa lyhytpinnaisuutta. En sano sen olevan kovin käytännöllinen ominaisuus, mutta sen sijaan erehdytte mikäli ette tee eroa käytännöllisyyden ja moraalisen integriteetin välillä. Itse asiassa olen pohtinut paljon, josko ne ovat mahdollisesti keskenään ristikkäisiä ominaisuuksia. Mikäli ihminen aidosti, pohjimmiltaan, ei suutu vääryydestä, väitän että myös hänen moraalinen integriteettinsä on kyseenalainen. Tällainen henkilö voi toimia konventionaalisista syistä oikein ja tiettyyn rajaan saakka käytännöllisemminkin kuin vääryyden henkilökohtaisesti ottava henkilö. Käytännöllisellä ihmisellä vastaavaa ongelmaa tunteidensa säätelyn suhteen ei tarvitse olla, jos hänen tunne-elämänsä on tarpeeksi lattea muuten. Jälleen kerran, tämä voi olla tietysti hyvä asia itsessään. Se riippuu, mihin henkilö pyrkii ja mitä hänelle ollaan sallimassa. Käytännöllinen ihminen ei välttämättä tarvitse suhteellisuudentajua moraalisessa harkinnassa tai moraalista harkintaakaan, vaan niistä olisi päinvastoin hänelle haittaa, koska suhteellisuudentajuinen ihminen närkästyy herkästi havaitessaan, miten maailma makaa. Käytännöllisessä tehtävässä tarvitaan usein vain muutamaa ominaisuutta ja lisäominaisuudet ovat haitaksi.

Olisi niin mukavaa, kun kaikki hyvät ominaisuudet yhdistyisivät ihmisessä. Kokemusteni perusteella kuitenkin ahkerin, perhekeskeisin ja käytännöllisin ihminen voi olla vaikea elämänkumppani, jonka kyky ymmärtää muita on täysin olematon, ja jonka kyky löytää olemattomia syyllisiä on kaikkein varttunein sieltä, missä syyllisiä ei ole (mutta miten uskollinen hän voikaan lähimpiä syyllisiään kohtaan silti olla!). Näin on käynyt jopa siihen rajaan saakka, että minun on ollut pakko ottaa vakavasti kysymys ristikkäisistä piirteistä. Voimakkaat piirteet kun ovat näyttäytyneet tällaisissa ihmisissä voimakkaina puutteina muissa suhteissa. Vahva luonne, joka on päättänyt olla väärässä, on kaikkein pahin. Sitävastoin hän on parempi kuin muut silloin kun on lestissään. En puhu kuvitteellisista esimerkeistä tässä. Kuvitteellinen esimerkki olisi se, jolla näitä vahvuuksiaan vastaavia heikkouksia ei ole. Yhtään sellaista ihmistä en puolestani tunne, ja joudun siksi pitämään sellaisia nykyisen kokemukseni valossa fiktiivisinä hahmoina. Tämä on se syy, miksi edistyvän tiedonvälityksen aikana historian sankarit ovat käyneet vähiin.

Kun en tunne ulkoministeriä henkilökohtaisesti, en luonnollisesti pysty ottamaan kantaa hänen persoonaansa. Joudun siksi arvioimaan pelkästään ilmi tulleita poliittisia tekoja. Epäilen yleistä ihmistuntemusta tarpeeksi, jotta uskallan kyseenalaistaa väitteet heikkouksina pidettyjen luonteenpiirteiden yksiselitteisyydestä. Ennemminkin se on kauppa. Saamme paketillisen piirteitä, joihin joudumme tyytymään, ja niistä piirteistä ja näkemyksistä ottaisin Haaviston minä päivänä hyvänsä ennemmin kuin edellisen ulkoministerimme, oli nykyinen ulkoministeri sitten kiukkuinen ja kulmikas tai menevä ja sutjakka. Useimmat äänestäjät tosin eivät ottaisi näitä kahta tai kolmattakaan tarjolla olevista vaihtoehdoista, sillä äänestäjä haluaisi aina valita fiktiivisen henkilön, jossa yhdistyvät kaikki vahvuudet ilman niiden kääntöpuolia.

Tarvitsemme melkoisen annoksen likinäköisyyttä ollaksemme uskollisia meitä ympäröiville ihmisille. Se likinäköisyys tekee meistä ihmisiä ja kykeneväisiä sosiaaliseen elämään.

Mitä kuulemiini poliittisiin tekoihin tulee, en ole saanut lukea kuin otsikon, jonka mukaan Haavisto yritti auttaa leirillä olleita lapsia ohitse virkatien. En laske uutista hänen viakseen niin kuin eräät kenties laskevat.

En samastaisi iihan noin sujuvasti suuttumuksen tunteiden syntymistä (vaikkapa kohdatun epäoikeudenmukaisuuden hetkellä) ja pinnan katkeamista, tulistumista ja muita maltin menettämistä kuvaavia käyttäytymisen hetkiä. TUnteilla ei ole mitään suoraa ja välttämätöntä ilmiasu tietynlaisen käyttäytymisenä. Tyypillisesti juuri se on sellaista aikuistumiseen ja oman toiminnan ohjaamisen kykyyn liittyvää taitoa, että herännyt tunne ei johda suoraan ja ehdottomasti tietynlaiseen impulsiivisesti heti tapahtuvaan käyttäytymiseen. Lisäksi kyseenalaistan ajatuksen, että tuollainen tunteesta esiin purskahtava käyttäytyminen olisi edes aina tunnistettava ja johdonmukainen seuraus tunteen aiheuttajasta. Ennemminkin on tyypillistä, että tunne kanavoituu hyvin omituisiin toimintatapoihin, joiden yhteys ei edes ehkä itsellekään ole kovin selkeä. Siten se vihaisuus, joka johtaa epäoikeudenmukaisuuden havaitsemisesta, voi malttinsa menettäneellä johtaa - epäoikeudenmukaisuuteen. Viha purskahtaa ilmoille ja kohdistuu johonkin sattumalta käsillä olevaan. Se voi olla vain kahvikuppi, joka lentää seinään, mutta se voi olla myös koira, joka lentää seinään, vaikka koira on täysin viaton asiassa.

Juuri se pienen pieni harkinnan hetki on äärimmäisen tärkeä. Tunteen pohjalta voi toimia sen jälkeen paljon tehokkaammin ja oikein kohdistetusti. Äkkipikaisuuteen myös ikävä kyllä usein liittyy sekin, että tunteen laantuessa - kuten tunteille AINA tapahtuu - myös itse asia unohtuu. TUnne vain puretaan johonkin käsillä olevaan, sitten se häviää ja koko asian voikin unohtaa. Epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen jää, kun tunteen sai purskautettua ilmoille vaikkapa hakkaamalla hetken kiivaasti näppäimistöltään voimasanoja kaihtamattoman ja loukkaavan someviestin. Se siitä ja kohti seuraavaa tunnekuohua. Kuka jaksaa enäöä huomenna edes muistaa, mistä eilen niin kiivastui.