Kirjoittaja Aihe: Barack Obaman perintö vasemmiston näkökulmasta katsottuna  (Luettu 114 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Laika

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 154
Ei pidä erehtyä -kirjoitan ainoastaan omien arvostelmieni läpi, mitä vaikkapa Yhdysvaltain presidentinvirassa toimivalta olisin odottanut Obaman noustessa valtaan. Minulla oli itselleni oikeutetuiksi osoittautuneet varaukseni ehdokas Obamaa kohtaan. Lainaan Current Affairs:iä, joka laskettaneen vasemmistolaiseksi verkkojulkaisuksi. Tunnen myös sen kovin huonosti, joten asiasta kiinnostuneet tekevät taustatyönsä sivustosta itse. Current Affairs kirjoittaa otsikolla 'the Obama Boys':

Let’s remember what the left critique of Obama’s administration is. Leftists argue, roughly, that while Obama came in with lofty promises of “hope” and “change,” the change was largely symbolic rather than substantive, and he failed to stand up for progressive values or fight for serious shifts in U.S. policy.

Kirjoittaja jatkaa antamaan listan moraalisesti kyseenalaisia päätöksiä (vouhotettaessa asemyynneistä Israelin kanssa pitäisi varmaan tarkastella sitä, miten vaarallista logiikkaa asevarustelu alueella näkyy noudattelevan, eikä se ole niinkään palestiinalaiskysymys). Itselleni erityisen silmiinpistävää listassa oli Obaman hallinnon täydellinen kyvyttömyys puuttua rahoitusalan vinoutuneeseen kulttuuriin. Tavallaan säälin niin Trumpia kuin Obamaa, sillä heidän molempien luulisi ihmettelevän pienuuttaan heitä suurempien voimien sätkynukkeina. Vaan siinä se, kumpikaan ei pystynyt ihmettelemään sitä.

Lyhyesti sanottuna Obama ei ollut sosialisti, koska hän ei ajanut mitään sosialisteille tyypillisiä poliittisia muutoksia. Enemminkin hän muistuttaa Ranskan Macronista, jonka solmion väriä ei kukaan muista enää uutiskuvien jälkeen.

Centrism and compromise were central to Obama’s personal philosophy from the start. The speech that put him on the map in 2004 was famous for its declaration that there was no such thing as “blue” and “red” America, just the United States of America. A 2007 New Yorker profile said that “in his skepticism that the world can be changed any way but very, very slowly, Obama is deeply conservative.” Obama spoke of being “postpartisan,” praised Ronald Reagan, gave culturally conservative lectures about how Black people supposedly needed to stop wearing gold chains and feeding their children fried chicken for breakfast. From his first days in office, there simply didn’t seem to be much of a “fighting” spirit in Obama.

Sepä se -amerikkalaisilla ei ole edes valita vasemmistolaisesta ehdokkaasta. Senaattori Sanders olisi suoraselkäinen (no pun intended) ehdokas ensi vaaleihin, joskin hän on kovin vanha. Jos Sanders sattuisi höperehtimään virassaan, pitäisi seuraajan olla valmiiksi äänestettynä astumaan virkaansa. Se taitaa olla suurin huolenaiheeni Sandersista. Suoraselkäisyyttä häneltä on edustanut pitää tuloeroista tai veronkierrosta puhumisen esillä. Opportunismi oli amerikkalaisille hyve, kunnes opportunistinen tapakulttuuri teki heistä tarpeeksi tyytymättömiä.

Amerikkalaiset olivat ensin koko kuluneen puoli vuosisataa, ja siksi kai tuntuu niin ontolta ja oudolta monesta ulkomaalaisesta kuulla America first nykyään. Se kuulostaa öykkärin puheelta. Minkä kansakunnan puoli vuosisataa edellinen oli, ellei sitten Amerikan? Se oli niin menestyksekäs, että muutti muun maailman amerikkalaisemmaksi mukanaan. Ja nytkö muu maailma uhkaa muuttaa amerikan joksikin, jota se ei ollut? Sekö on uhka?

Obaman ja Trumpin väliltä löytyy samankaltaisuuksiakin. Kumpikin pyörittää omaa pientä bisnestään, esittää omanlaisensa pikku shown. Obama hurmasi esityksellään. Kaikki paikallaolijat rakastivat hänen charmiaan ja esiintymistään. Mutta kuten artikkeli toteaa, tuntuu kuin kukaan ei muistaisi, mistä hän puhuu. Pahempaa vielä, kukaan ei muista mitä hän olisi tehnyt saadakseen aikaan 'muutoksen, johon uskoa'. Siihen verrattuna presidentti Benito Cheetolini joutuu aina tyytymään kakkostaiteilijan rooliinsa, ja se pohjautuu enemmän slapstickiin. Hyvän kakkosshown (pun) hän silti tekee, eipä sillä.

But the “hope and change” they sought consisted of getting Obama elected. Obama “made our union more perfect simply by entering the White House,” Litt says. After that, it was all a bit “gauzy but vague” (Pfeiffer’s words). No wonder, then, that after being elected Obama disbanded his grassroots organizing apparatus—an act regarded by some as one of the worst political mistakes of his presidency.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 12, 2019, 04:02:47 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 602
Vs: Barack Obaman perintö vasemmiston näkökulmasta katsottuna
« Vastaus #1 : Maaliskuu 12, 2019, 15:44:28 »
^Hyvää analyysiä! Kuvaisin Obamaa yhdellä sanalla promiseware. Häneen asetettiin kaikenlaisia odotuksia, jopa enemmän kuin hän itse lupasi. Toteuma onkin sitten varsin karua kertomaa.

Sama kohtalo tosiaan odottaa myös Trumpia. Hänen lupauksensa ovat erilaisia, mutta vähintään yhtä heikosti voi odottaa niille käyvän.

Poissa Renttu

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 976
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Barack Obaman perintö vasemmiston näkökulmasta katsottuna
« Vastaus #2 : Maaliskuu 13, 2019, 20:55:41 »
Vasemmistolaisorientoitunut amerikkalainen sosiologi kitisee siitä, että Obama ei ollut hänen mielestään vasemmistolainen?

Ketjun otsikkoa paljon parempi kysymys: miksi minun pitäisi lukea tai välittää siitä?!

Paljon enemmän sietäisi kiinnostaa kotimaiset vasemmistolaisemme. Puolueen johdossa on akateeminen ämmänläpyskä, joka ei ole tehnyt ikinä mitään oikeita töitä. Mut sillä on kapinaan kannustavia tarroja läppärissään, siispä sen täytyy olla duunarin puolella ja muutenkin hurja? :)

Aiempi puheenjohtaja? Vieläkin turhempi entinen jalkapallohuligaani! Revi siitä vakavasti otettavaa politiikkaa!

Moderni vasemmistolaisuus on dikotomia rinkirunkkausta: yhtäältä se on näitä jo nuorina ummehtuneita akateemisia salonkisosialisteja, jotka eivät tiedä tai piittaa duunareista tuon taivaallista, toisaalta se on joidenkin syntymäsyrjäytyneiden voimatonta riekuntaa, seksuaalivähemmistöjen ja turvapaikanhakijoiden toiseusmaailmanhalailua. Ei todellakaan ihme, että persut keräävät vanhojen vasureiden ääniä. Voisi jopa väittää, että vasemmistolaisuus on kaapattu, degeneroituneiden sosiologien ja syrjäytyneiden ragettajien toimesta!

Hei vasurit! Milloin Li Andersson takoo läppärinsä auraksi?! Vittu te soijarouhetärähtäneistö osaa edes takoa mitään! Ette edes turpaan! :)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 14, 2019, 03:08:03 kirjoittanut Renttu »
Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta -Marcus Aurelius

Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut - Cao Cao

Poissa mikainen

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 323
Vs: Barack Obaman perintö vasemmiston näkökulmasta katsottuna
« Vastaus #3 : Maaliskuu 18, 2019, 14:15:33 »
Vasemmistolaisorientoitunut amerikkalainen sosiologi kitisee siitä, että Obama ei ollut hänen mielestään vasemmistolainen?

Ketjun otsikkoa paljon parempi kysymys: miksi minun pitäisi lukea tai välittää siitä?!

Paljon enemmän sietäisi kiinnostaa kotimaiset vasemmistolaisemme. Puolueen johdossa on akateeminen ämmänläpyskä, joka ei ole tehnyt ikinä mitään oikeita töitä. Mut sillä on kapinaan kannustavia tarroja läppärissään, siispä sen täytyy olla duunarin puolella ja muutenkin hurja? :)

Aiempi puheenjohtaja? Vieläkin turhempi entinen jalkapallohuligaani! Revi siitä vakavasti otettavaa politiikkaa!

Moderni vasemmistolaisuus on dikotomia rinkirunkkausta: yhtäältä se on näitä jo nuorina ummehtuneita akateemisia salonkisosialisteja, jotka eivät tiedä tai piittaa duunareista tuon taivaallista, toisaalta se on joidenkin syntymäsyrjäytyneiden voimatonta riekuntaa, seksuaalivähemmistöjen ja turvapaikanhakijoiden toiseusmaailmanhalailua. Ei todellakaan ihme, että persut keräävät vanhojen vasureiden ääniä. Voisi jopa väittää, että vasemmistolaisuus on kaapattu, degeneroituneiden sosiologien ja syrjäytyneiden ragettajien toimesta!

Hei vasurit! Milloin Li Andersson takoo läppärinsä auraksi?! Vittu te soijarouhetärähtäneistö osaa edes takoa mitään! Ette edes turpaan! :)

Minkälainen se "oikea" vasemmistolaisuus sitten olisi?

Taisit muuten löytää ihan itse vastauksen kysymykseesi:        
   
Ketjun otsikkoa paljon parempi kysymys: miksi minun pitäisi lukea tai välittää siitä?     



Kun luit ja vielä välitit niin paljon, että kommentoit.  :)