Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Syntyvyys ja väestönkasvu

Aloittaja Renttu, maaliskuu 14, 2019, 13:59:42

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Topi - maaliskuu 24, 2019, 23:29:56
Aivovuoto ja korkeakoulutettujen suhteen koituva muuttotappio on hienokseltaan eri asia kuin se täsmällinen väite, että tänne tulee lähinnä turvapaikkaturisteja. Ylen juttu korkeakoulutettujen maastapaosta on hyvä ja asiallinen. Myös Talouselämän juttu eläkejärjestelmän kantokyvystä on hyvä.

Kysyin lyhyesti lähdettä tai mahdollista tilastotietoa sen sijaan että olisin pitkällisesti selittänyt jotakin tylsää kritiikkiä. Tausta-ajatukseni oli se, että tänne tulee porukkaa selvästi eniten Venäjältä ja seuraavaksi eniten muistaakseni Virosta. Myös Kiinasta ja Intiasta on kummastakin tulijoita Lähi-idän maita enemmän. Korkeakoulutuksen puute koskee toki siis kokonaisuutena heitäkin, mutta heitä ei nähdäkseni lähtökohtaisesti oikein voi syyttää turvapaikkaturisteiksi. 

Mitä tulee turvapaikkamenettelyyn, olen sitä mieltä että sitä hyväksikäytetään ja se pitäisi korjata. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä isoa ongelmaa maan väestörakenteesta, maahantulijoiden koulutustasosta tai aivovuodosta ulkomaille. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja muuttovoittoa nimenomaan korkeakoulutetuissa ihmisissä. Siihen voi vaikuttaa keskittymällä humanitaariseen maahanmuuttoon ja sen lopettamiseen, mutta väitteeni oli, että se ei ole ratkaisuna riittävä eikä edes ihan niin merkittävä osa koko palapeliä, kuin ymmärsin sinun lainaamassani esittävän.

Tässä esittämäni perustuu Maahanmuuttoviraston tilastoihin oleskeluluvista, kansainvälisestä suojelusta ja EU-kansalaisten rekisteröinneistä.
Suomi voi hyötyä korkeakoulutetusta siirtolaisuudesta, jota toki vähän tapahtuu.
Suomi ei ole riippuvainen siitä, voi vain hyötyä.
Kehitysmaaperäisestä ja kouluttamattomasta ja sopeutumattomasta siirtolaisuudesta Suomi kärsii taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Topi

#31
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 25, 2019, 20:37:48
Suomi voi hyötyä korkeakoulutetusta siirtolaisuudesta, jota toki vähän tapahtuu.
Suomi ei ole riippuvainen siitä, voi vain hyötyä.
Kehitysmaaperäisestä ja kouluttamattomasta ja sopeutumattomasta siirtolaisuudesta Suomi kärsii taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Sulla on ehkä vähän yksipuolinen näkemys tähän, jos katsot pelkästään sitä, ketä Suomeen tulee. Siirtolaisuus on sitäkin, että Suomesta lähdetään pois jos täällä ei ole töitä tai jos on paremmat mahdollisuudet muualla. En mä nyt sanoisi että korkeakoulutettujen siirtolaisuus on "vähäistä", jos katsotaan niitä lukuja, paljonko tänne muuttaa koulutettuja ja paljonko muuttaa pois. Tietty kaikki tarvitsee työpaikan täältä, jotta ne vois parantaa hyötysuhdetta, että jos vaihtoehto on että on täällä työttömänä tai menee töihin Viroon. Portugaliin tai Irlantiin, välittömästihän se parantaa meidän huoltosuhdetta, jos joku tekee sen ratkaisun että lähtee töihin muualle.

Pitkällä tähtäimellä, jos meillä on jatkuva muuttotappio korkeakoulutetuissa, kyllä meidän elinkeinoelämä siitä kärsii. Jotain hankkeita tai työpaikkoja ei ikinä edes synny, jos ei ole osaavaa työvoimaa niihin tehtäviin.

Se on vähän hankala konsepti, että mistä Suomi on "riippuvainen". Ei Suomi varmaan ole riippuvainen siitä, onko meillä korkeakoulutetuista muuttovoittoa vai -tappiota, mutta eihän se riippuvainen ole siitäkään, otetaanko me tänne turvapaikanhakijoita vai ei. Niillä kummallakin vain on tiettyjä vaikutuksia elinkeinorakenteeseen ja huoltosuhteeseen, on välittömiä vaikutuksia ja on pitkällä tähtäimellä realisoituvia.

Ei täällä mikään paha tilanne ole vielä maastamuuton suhteen. Joskus 1970-luvulla Ruotsiin muutti parhaimmillaan käsittääkseni 50 000 suomalaisen luokkaa vuodessa. Maasta muuttaa nyt vuosittain pois 15 000 - 20 000 henkilöä. Maahanmuuttoa on tähän nähden melkein tuplasti, joten tänne tulee enemmän ihmisiä kuin täältä lähtee. Suomalaisten osuus maastamuutosta on luokkaa 11 000 henkilöä vuodessa. Se on enemmän kuin mitä tänne tulee vuositasolla porukkaa Lähi-idästä yhteensä ja melkein yhtä paljon kuin esimerkiksi 2017 tuli Lähi-idästä ja Afrikasta yhteensä. Eli jos näillä asioilla on jotakin merkitystä, kyllä silloin pitäisi olla maastamuutollakin.

safiiri

Sitä koulutetun ja työllistyvän väen muuttamista Suomeen estää tällä hetkellä noudatettava tarveharkinta. Se tekee rekrytoinnit liian hitaiksi ja monimutkaisiksi sekä ymmärtää työvoiman ammattitaidon liian karkealla tasolla samanlaiseksi, vaikka se todellisuudessa voi olla varsin spesifiä. Käytännössä ajatus, että ensin pitää varmistaa, ettei Suomesta - tai oikeastaan EU:sta - löydy työlle tekijää, ei vain toimi.

Sepe

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 26, 2019, 09:32:39
Käytännössä ajatus, että ensin pitää varmistaa, ettei Suomesta - tai oikeastaan EU:sta - löydy työlle tekijää, ei vain toimi.
Luepa https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kymmenen-faktaa-ulkomaisen-tyovoiman-saatavuusharkinnasta
En käy toistamaan tuota juttua.
SAK on tasan eri mieltä. Tarveharkintahan ei koske asiantuntijoita ja erityisosaajia.

Topi

SAK:n tekstissä on vasta ihan lopussa yksi olennainen kohta:

LainaaMaahanmuuttoviraston tavoitteena on päättää työnteon perusteella tehdyistä oleskeluluvista neljässä kuukaudessa. Käsittelyaika on aivan liian pitkä ja lupien käsittelyaikaa pitäisi lyhentää. On kaikkien etu, jos työhön myönnettäisiin lisää resursseja.

Sittenhän siinä on vielä se TE-keskuksen osapäätös ennen tätä, johon kuuluu tarvittaessa tarveharkinta. Jos olisi tarve palkata joku töihin ja itse rekrytointipäätöksen jälkeen kestää vähintään 4 kuukautta ennen kuin luvat ovat kunnossa, onhan se nyt kohtuutonta. Voi miettiä, miten hyvin se toimii työnantajan näkökulmasta, joka oletettavasti rekrytoi tarpeeseen ja kilpailee koko ajan muiden kanssa projekteista ja siitä, pystyykö se jonkun tietyn homman toteuttamaan.

Toisekseen voi miettiä, kuinka kohtuullista se on työntekijän kannalta. Onko niiden aika sellaista, että ne voi odotella jonkun ennalta epäselvän kuukausimäärän että ne tietää, voiko ne Migrin ja TE:n puolesta tulla tänne tekemään jotain hommaa vai ei. Silloin sun pitäisi hakea töitä kuukausitolkulla ennen kuin oikeasti tarvitset -- ja kuinka moni tekee näin?

Tässä mielessähän se ei vaikuta yhtään toimivalta systeemiltä, vaikka SAK esittääkin, että siitä luopuminen aiheuttaa sitten erilaisia ongelmia. Vaihtoehtona luopumiselle olisi tietysti prosessin keventäminen ja/tai nopeuttaminen.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Sepe - maaliskuu 26, 2019, 09:50:28
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 26, 2019, 09:32:39
Käytännössä ajatus, että ensin pitää varmistaa, ettei Suomesta - tai oikeastaan EU:sta - löydy työlle tekijää, ei vain toimi.
Luepa https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kymmenen-faktaa-ulkomaisen-tyovoiman-saatavuusharkinnasta
En käy toistamaan tuota juttua.
SAK on tasan eri mieltä. Tarveharkintahan ei koske asiantuntijoita ja erityisosaajia.

Niin mutta koulutettua väkeä on muissakin kuin asiantuntijoissa ja erityisosaajissa. Lisäksi sen tarpeen tutkiminen saattaa olla sen verran pitkäpiimäinen prosessi, että koko atrve ehtii jo mennä ohi ennen kuin mitään saadaan päätettyä. Erityisosaaja tässä laissa ei tarkoita ketä tahansa tyyppiä, joka olis silleen justiinsa passeli. Asiantuntija tarkoittaa korkeakoulutettua ja yli 3000 euron palkkaa saavaa työntekijää. Siten vaikkapa mun duunia ei saisi EU:n ulkopuolelta tulevalle nuin vain antaa, vaikka siinä on hyvinkin erityistä osaamista tarvis olla ja korkeakoulututkintokin on itsellä siihen koulutuksena.

Linkkisi on SAK:n kanta, joka tunnetusti on saatavuusharkinnan säilyttämistä kannattava. Kauppalehdessä ollaan vähän toista mieltä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tarveharkinta-pahentaa-suomen-tyovoimapulaa/f47dd154-0196-3fb9-8159-cd71012945f8

Tiedä sitten, kuka oikeassa mahtaa olla. Ehkä totuus on jossain sillä välillä.

Edward

#36
Ketju on lohkaistu Sananvapauketjuun muodostuneesta rönsystä.

Renttu

Lainaus käyttäjältä: Topi - maaliskuu 26, 2019, 10:10:12
SAK:n tekstissä on vasta ihan lopussa yksi olennainen kohta:

LainaaMaahanmuuttoviraston tavoitteena on päättää työnteon perusteella tehdyistä oleskeluluvista neljässä kuukaudessa. Käsittelyaika on aivan liian pitkä ja lupien käsittelyaikaa pitäisi lyhentää. On kaikkien etu, jos työhön myönnettäisiin lisää resursseja.

Sittenhän siinä on vielä se TE-keskuksen osapäätös ennen tätä, johon kuuluu tarvittaessa tarveharkinta. Jos olisi tarve palkata joku töihin ja itse rekrytointipäätöksen jälkeen kestää vähintään 4 kuukautta ennen kuin luvat ovat kunnossa, onhan se nyt kohtuutonta.
Suomeen voi tulla vapaasti työskentelemään, mikäli tulijan palkka ylittää suomalaisen mediaanipalkan. Katala tarveharkinta ja nämä byrokraattiset prosessit ovat olemassa senkin vuoksi, että työnantajat eivät voisi virtauttaa mielin määrin halpatyövoimaa Suomeen. Että kannattaa olla varovainen toiveissaan. Prosessin hitauteen voi olla syynsä, joita tavan tallaaja ei todellakaan hokaa.

Renttu

Vaan itse ketjun aiheeseen:

Kukaan ei ennustanut syntyvyyden näin rajua romahdusta – miten Suomen käy? (IS).

"Väestöliiton Anna Rotkirchin mielestä poliitikot eivät ole vielä heränneet uuteen todellisuuteen. Hän ei hyväksy löysiä heittoja syntyvyyden laskun positiivisista ympäristövaikutuksista tai maahanmuuton pelastavasta voimasta vaan kaipaa kovia laskelmia. Niiden aika on nyt".

Niin, että ottakaahan jo ne päät pois pepuistanne. Ei se niin kovaa voi kirpaista kuin se hetki, jona sen sinne tungitte.

Renttu

#39
Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia, sanoo tutkija – Työnantajienkin pitäisi reagoida syntyvyyskatastrofiin (Talouselämä).

Ainakin tällä foorumilla on oppinut, miten liika filosofian lukeminen saattaa aiheuttaa joillekin suhteellisuudentajunsa menettämistä, ja kyvyttömyyttä ymmärtää laajoja reaalikokonaisuuksia - yli eettis-ideologisten eetosten.

a4

#40
Hyvää Juhannusta! Toista se oli ennen. Hollantilainen taidemaalarikin sai vaimoineen tavan 15 lasta joista 11 ei kuollut heti.
Vermeer - yksinäisyydestä ikoniksi ei kuvaa pääasiallisesti perheonnea vaan taidehistoriallista menestystä. :D

Oma ehdotukseni on että yli yhden hengen talouksiin pitää ottaa adoptiolapsi kehitysmaista.
Mitä enemmän adoptiolapsia, sitä enemmän yhteiskunnallisia etuja.

Renttu

#41
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 21, 2019, 18:11:39
Oma ehdotukseni on että yli yhden hengen talouksiin pitää ottaa adoptiolapsi kehitysmaista.
Mitä enemmän adoptiolapsia, sitä enemmän yhteiskunnallisia etuja.
Toki heitä voi adoptoimallakin ottaa, mutta useimmat lisääntymiskykyiset haluavat myös tehdä lapsensa itse, joten ilmiö jäisi marginaaliseksi, eikä sille kannata räätälöidä mitään erityisetuja. Samat kepit ja porkkanat kaikille, koska tasapuolisuus. Edelleen: valtio on jo tullut valmiiksi paremmin kuin hyvin lastentekoa vastaan, mutta elinkeinoelämä ei. Porkkanan sijaan sinnekin suunnalle tarvittaisiin enemmän keppiä.

Jos minä olisin jyrkkä styranki, lemmikin saisi ottaa vasta, kun sellaisia haluavalle on kehkeytynyt kolme lasta. Tämä olisi samalla luonto- ja ympäristöteko, jos mikä. Poikkeuksia olisi siten, että esim. opaskoirat, vartiokoirat, metsästyskoirat jne. olisivat sallittuja. Maanviljelijät saisivat pitää farmilla myös kissaa. Joka tapauksessa, tekisin lemmikin pitämisestä suuren etuoikeuden. Pelkästään Yhdysvalloissa kissat tappavat miljardeittain muita pieneläimiä (BBC), ja niiden murhanhimon vuoksi ainakin kaksi lintulajia on kuollut kokonaan sukupuuttoon. Todellinen syyllinen on tietysti silti ihminen, ja hänen hyvää tarkoittava mutta tuhoisa itsekkyytensä. Jos sinäkin puolestasi pidät "sisäkissaa" (Se ei ole mikään erillislaji, vaan kissan kaltoinkohtelua) jossain ahtaassa kerrostalokämpässä, niin ei se ole mikään kissan paikka muutenkaan. Sama pätee tietysti koiriin.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 21, 2019, 18:11:39
Oma ehdotukseni on että yli yhden hengen talouksiin pitää ottaa adoptiolapsi kehitysmaista.
Mitä enemmän adoptiolapsia, sitä enemmän yhteiskunnallisia etuja.

Keharimaiden naisten pitäisi toimia länkkäreiden synnytyskoneina? Ja jos nämä synnyttäjät millään tavalla palkittaisiin, niin sitenhän keharimaiden asukkaita rohkaistaisiin hallitsemattomaan lisääntymiseen. Päinvastoin heille pitäisi tarjota etuja siitä hyvästä että eivät lisäänny.

Renttu

#43
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 21, 2019, 19:19:17
Keharimaiden naisten pitäisi toimia länkkäreiden synnytyskoneina? Ja jos nämä synnyttäjät millään tavalla palkittaisiin, niin sitenhän keharimaiden asukkaita rohkaistaisiin hallitsemattomaan lisääntymiseen. Päinvastoin heille pitäisi tarjota etuja siitä hyvästä että eivät lisäänny.
Intiassa oli jossain päin lokaali käärmeongelma. Niistä ryhdyttiin maksamaan tapporahaa.

Jonkin ajan kuluttua kävi ilmi, että ihmiset olivat ryhtyneet farmaamaan käärmeitä, ja hakivat itse kasvattamillaan rahat pois. Kun sitten tapporahojen maksaminen lopetettiin, käärmeitä oli enemmän kuin koskaan. Tätä voi soveltaa luovasti myös a4:n ehdotukseen. Pelkästään se, että joku keharimaan mamma tietää lapsosensa pääsevän rikkaaseen länsimaahan kasvatettavaksi on jo itsessään palkinto.

a4

#44
Lainaus käyttäjältä: Renttu - kesäkuu 21, 2019, 18:57:13
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 21, 2019, 18:11:39
Oma ehdotukseni on että yli yhden hengen talouksiin pitää ottaa adoptiolapsi kehitysmaista.
Mitä enemmän adoptiolapsia, sitä enemmän yhteiskunnallisia etuja.
Toki heitä voi adoptoimallakin ottaa, mutta useimmat lisääntymiskykyiset haluavat myös tehdä lapsensa itse, joten ilmiö jäisi marginaaliseksi, eikä sille kannata räätälöidä mitään erityisetuja. Samat kepit ja porkkanat kaikille, koska tasapuolisuus. Edelleen: valtio on jo tullut valmiiksi paremmin kuin hyvin lastentekoa vastaan, mutta elinkeinoelämä ei. Porkkanan sijaan sinnekin suunnalle tarvittaisiin enemmän keppiä.

Jos minä olisin jyrkkä styranki, lemmikin saisi ottaa vasta, kun sellaisia haluavalle on kehkeytynyt kolme lasta. Tämä olisi samalla luonto- ja ympäristöteko, jos mikä. Poikkeuksia olisi siten, että esim. opaskoirat, vartiokoirat, metsästyskoirat jne. olisivat sallittuja. Maanviljelijät saisivat pitää farmilla myös kissaa. Joka tapauksessa, tekisin lemmikin pitämisestä suuren etuoikeuden. Pelkästään Yhdysvalloissa kissat tappavat miljardeittain muita pieneläimiä (BBC), ja niiden murhanhimon vuoksi ainakin kaksi lintulajia on kuollut kokonaan sukupuuttoon. Todellinen syyllinen on tietysti silti ihminen, ja hänen hyvää tarkoittava mutta tuhoisa itsekkyytensä. Jos sinäkin puolestasi pidät "sisäkissaa" (Se ei ole mikään erillislaji, vaan kissan kaltoinkohtelua) jossain ahtaassa kerrostalokämpässä, niin ei se ole mikään kissan paikka muutenkaan. Sama pätee tietysti koiriin.
No jos lisääntymiskykyisten lisääntyminen korkean elintason maissa ei ole ongelma niin kaikki hyvin. :)

Komppaan lemmikki-ideaasi, sallimalla kuitenkin sopeutumisajan jolloin ennen kieltoa otettujen lemmikkien lopettaminen olisi vapaaehtoista alilapsisessa taloudessa. Ne kuolevat kuitenkin melko nopeasti, lemmikit siis.
Kiitos jo etukäteen rakentavasta palautteesta kaikille kantiksen lemmikin omistajille. :D
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 21, 2019, 19:19:17
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 21, 2019, 18:11:39
Oma ehdotukseni on että yli yhden hengen talouksiin pitää ottaa adoptiolapsi kehitysmaista.
Mitä enemmän adoptiolapsia, sitä enemmän yhteiskunnallisia etuja.
Keharimaiden naisten pitäisi toimia länkkäreiden synnytyskoneina? Ja jos nämä synnyttäjät millään tavalla palkittaisiin, niin sitenhän keharimaiden asukkaita rohkaistaisiin hallitsemattomaan lisääntymiseen. Päinvastoin heille pitäisi tarjota etuja siitä hyvästä että eivät lisäänny.
Mielenkiintoinen ehdotus. Itse käyttäisin adoptiota vain väliaikaisena turvapaikkakiintiöiden valintaprioriteettina ja globaalina väestön hyvinvoinnin tasaajana ilman haitallista palkitsemista. Keitysmaita pitäisi samalla auttaa kehittymään korkeamman elintason maiksi, jotta niissäkin syntyvyys laskisi. Tarjota etuja ja realistisia mahdollisuuksia vähentää syntyvyyttään.
Lainaus käyttäjältä: Renttu - kesäkuu 21, 2019, 19:23:37
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 21, 2019, 19:19:17
Keharimaiden naisten pitäisi toimia länkkäreiden synnytyskoneina? Ja jos nämä synnyttäjät millään tavalla palkittaisiin, niin sitenhän keharimaiden asukkaita rohkaistaisiin hallitsemattomaan lisääntymiseen. Päinvastoin heille pitäisi tarjota etuja siitä hyvästä että eivät lisäänny.
Intiassa oli jossain päin lokaali käärmeongelma. Niistä ryhdyttiin maksamaan tapporahaa.

Jonkin ajan kuluttua kävi ilmi, että ihmiset olivat ryhtyneet farmaamaan käärmeitä, ja hakivat itse kasvattamillaan rahat pois. Kun sitten tapporahojen maksaminen lopetettiin, käärmeitä oli enemmän kuin koskaan. Tätä voi soveltaa luovasti myös a4:n ehdotukseen. Pelkästään se, että joku keharimaan mamma tietää lapsosensa pääsevän rikkaaseen länsimaahan kasvatettavaksi on jo itsessään palkinto.
Hyvä pointti. Ehkä kehitysmaita pitäisi bisnesvetoisesti Suomesta ja Euroopasta lähteä kehittämään ihan oman taloutemmenkin kasvattamiseksi, jotta kehitysmaat muuttuisivat korkeamman elintason ja alhaisemman syntyvyyden maiksi. Väliaikaisilla adoptiolapsi-ja turvapaikkakiintiöillä vaikkapa maailman hädänalaisimpien orpolasten muodossa voisi samalla paikata omaa syntyvyyttämme eli työvoimaamme. Toisaalta työkin on siirtymässä koneille ja kansalaisille voidaan maksaa palkkaa joutenolosta.
Globaalissa elintason kasvussa on uhkana väliaikainen kasvu myös globaalissa hiilijalanjäljessä. Ellemme yhdistä kehitysmaabisnekseen myös luonnonsuojelubisnestä cleantech-teknologian viennillä.
Itse veikkaan vaadittavaa rakennemuutos taas kerran liian vaikeaksi ihmiskunnalle, ilman pakottavaa seinää selkää vasten, joka tarkoittaa useiden miljoonien tai jopa miljardien kuolemista sodissa ja katastrofeissa. Normaalia* lyhyemmässä ajassa.  ???
Häviän mielelläni vetoni.

* Normaalisti 70 vuodessa maailmassa kuolee 7 miljardia ihmistä.