Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Nautintoaineet, päihteet

Aloittaja Juha, maaliskuu 16, 2019, 13:22:55

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kopek

Selasin tätä ketjua ja huomasin kertsin kirjoittaneen 20. syyskuuta, että on ihmisiä, jotka paranevat alkoholismista. En ole asiantuntija enkä väitä vastaan. Olen vain ollut siinä käsityksessä, että alkoholismista ei voi parantua. Juomisen voi lopettaa, mutta alkoholismi taustalla säilyy. Toisin sanoen alkoholisti - todennäköisemmin kuin ei-alkoholisti - ratkeaa juomaan uudestaan, jos hän juo pienenkin määrän alkoholia.

Hippi

^^
Vanhemmat usein puhuvat sokerihumalasta, kun penskoilla on hauskaa joillain synttäreillä tai jos karkkipäivä on mennyt vähän överiksi. Sokerihumalaa on tutkittukin ja väittävät, että sitä ei ole fyysisenä ilmiönä.

Telkkarissa taannoin näytettiin vertaileva tutkinus synttäreistä, joilla toisella tarjottiin perinteinen herkkupöytä ja toisella oli tervelliset vaihtoehdot tarjoiluna. Kummissakin juhlissa oli ohjattuna samat leikit ja muutenkin tilanne pyrittiin saamaan samanlaiseksi ja erona vain tarjoilujen sorkeipitoisuus. Asiantuntijat seurasivat lasten toimintaa ja tekivät monenlaisia muistiinpanoja ja niistä selvisi, että sokeria saaneet lapset olivat villimpiä, äänekkäämpiä ja leikin lomassa saattoi syntyä tönimistäkin. Tervellistä tarjoilua nauttineet puolestaan käyttäytyivät hillitymmin.

Tutkijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että käyttäytymisen muutos oli enemmänkin opittua "karkit ja makea on hauskaa".

Oma "sokerihumalani" puolestaan johtaa usein sammumiseen :D
Liika makean syöminen aiheuttaa väsymystä, kun taas pieni määrä makeaa antaa energiaa hetkelliseen toimeliaisuuteen, mutta ei suinkaan aiheuta sosiaalisuuden purskahduksia, kuten alkoholi aikanaan teki. Joskus nuorempana tuli sitäkin käytettyä jonkun verran, kunnes totesin sen tarpeettomaksi.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

MrKAT

#107
^Olen ollut havaitsevinani itseni muuttuvan luovemmaksi/villimmäksi nautittuani sokerialkoholipitoisia (maltitoli, sorbitoli) Sisuja. Xylitol-pitoinen Läkerol Dents taas näyttää tuovan nopeammin unen.

Jo viinilasillinen tai pari päivässä näyttää uuden laajan tutkimuksen (107 845 ihmistä eri maista) mukaan olevan
sydänvärinäriski -->veritulppa --> aivoninfarktiriski.

Nyt loppui tissuttelu! Tutkimuksen mukaan jo yksi lasillinen viiniä päivässä on sydänriski – voi johtaa aivoinfarktiin
- MTV, julkaistu 4 tuntia sitten
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Amore

I was bruised and battered
I couldn't tell what I felt
I was unrecognizable to myself
Saw my reflection in a window
And didn't know my own face
Oh brother are you gonna leave me wastin' away
On the streets of Philadelphia?

I walked the avenue, 'til my legs felt like stone
I heard the voices of friends vanished and gone
At night I could hear the blood in my veins
Just as black and whispering as the rain
On the streets of Philadelphia

Ain't no angel gonna greet me
It's just you and I my friend
And my clothes don't fit me no more...


https://www.youtube.com/watch?v=d3ekqnXvojA
All you need is Love

Amore

Päihteiden käyttö näkyy mm. Helsingissä. Tietyt päihdepaikat tunnetaan kyllä muissakin kaupungeissa. Onhan näistä kirjoitettu Rovaniemi (Reindeerspotting), Lahti...

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008585898.html?utm_medium=alsoreadthese&utm_campaign=hs_tf&utm_source=www.is.fi
All you need is Love

MrKAT

/Kari Lumikero: Tätä en vielä kertonut. Tammi, 2021/
s. 184
.. yllättävän harva ruotsalainen on vieraillut Suomessa pitempään kuin korkeintaan päiväristeilyllä.
...
Tallink Silja ja Viking Line mainostavat ahkerasti matkojaan, mutta suomenlaivojen maine on Hietasaaren
mukaan ruotsalaisten keskuudessa varsin huono. "Niitä pidetään kelluvina juottoloina, jotka eivät hirveästi
houkuttele. Siinä meillä on tekemistä, koska laivojen taso ei vastaa sitä, mitä ruotsalaiset matkoiltaan haluavat."
Aika kovaa tekstiä, täytyy sanoa. Olin ehtinyt jo kuvitella, että tuollaiset ennakkoluulot olisivat ruotsalaisten
keskuudessa mennyttä maailmaa, mutta näköjään olin väärässä. Olisiko tässä myös yksi selitys sille,
että ruotsinsuomalaisten jälkeläiset eivät välttämättä halua liputtaa suomalaisia juuriaan vaan mieluummin
vaikenevat niistä.


Miljoonia suomalaisten verorahoja työnnetään juottoloihin jotka karkottaa ruotsalaiset turistit -> lisää menetettyjä turistituloja...


Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Amore

Suomi on nuorten huumekuoleminen kärkimaita

Tuoreen raportin mukaan Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa.

Tiedot ovat hälyttävää luettavaa. Sen tietää myös Aseman Lapset ry:ssä työskentelevä Miisa Lohi...

Nuorten päihteiden ihannointi on muuttunut merkittävästi.
– Vastuu tästä on myös meillä. Millaista viestiä annamme vaikutteille alttiille nuorille?

Sosiaalisesta mediasta on Lohen mukaan helppo imeä päihdemyönteisiä vaikutteita. Luotettava tieto huumeista hukkuu tietotulvan sekaan.
– Kovien huumeiden käyttö on lisääntynyt alaikäisillä. Ennen piti aina tuntea joku piireistä, jotta sai alaikäisenä huumeita. Nyt netti mahdollistaa huumeet kaikille.

Lohi arvelee, että tämä voi myös näkyä huumekuolematilastoissa.
– Eihän nuoret voi todellakaan tietää netistä kasvottomalta ihmiseltä tilatessaan, mitä he käyttävät.


https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomi-on-nuorten-huumekuoleminen-karkimaita-entinen-huumeidenkayttaja-miisa-kertoo-miten-se-nakyy-kaduilla-nuoret-voivat-todella-huonosti/8461880#gs.8hecay

Minusta yleiseen asennemutoksen löystymiseen on vahvasti vaikuttanut puhe huumeiden viihdekäytöstä, joka näyttäytyy harmittomana, koska on paljon viihdekäyttäjiä, joille käytöstä ei muodostu ongelmaa. Laajalle levinnyt päihdekulttuuri kuitenkin on muokannut yleistä asenneilmastoa huumemyönteiseksi ja tuoreimpana lisänä tähän on tullut psykedeelien paluu lääketutkimukseen. Nuoret huumekokeilijat eivät ajattele aineista analyyttisesti pohtien eri aineiden pitkäaikaisvaikutuksia. He hakevat kokeiluista jännitystä elämään ja jotkut myös "kovan jätkän/kimman" statusta kaveripiirissä kokeilemalla yhä useampia ja yhä kovempia aineita.

Ihan oikeasti aikaisemmalla nurjalla suhtautumisella huumeisiin ja niiden käyttäjiin oli pelotevaikutus, joka ehkäisi kokeiluja. Nykyisin ongelmana on mm. aineiden huomattavasti helpompi saatavuus ja sosiaalisten piirien pirstoutuminen. Yhä useampi elää omassa ahtaassa kuplassaan, oli sitten kyse anime-harrastajista, tietokonepelaajista tai preppereistä ym. Kuplien sisällä normien ja näkemysten muodostus saa eri tavalla vauhtia kuin laajemman yhteiskunnan junnaavissa keskusteluissa ja saattaa siten nopeasti eriytyä varsin kauas kulttuurin valtavirrasta.
All you need is Love

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 13, 2022, 16:22:32
Ihan oikeasti aikaisemmalla nurjalla suhtautumisella huumeisiin ja niiden käyttäjiin oli pelotevaikutus, joka ehkäisi kokeiluja.

Tai rohkaisi. Riippuu niin tyypistä. Kyllä moni ihan oikeasti on aloittanut tupakoinnin, viinan juomisen tai huumeiden käytön ihan sen vuoksi, että pelotellaan ja varoitellaan.

Se mitä tarvittaisiin on asiallinen, todenmukainen informaatio.

T: Xante

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 13, 2022, 18:17:19
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 13, 2022, 16:22:32
Ihan oikeasti aikaisemmalla nurjalla suhtautumisella huumeisiin ja niiden käyttäjiin oli pelotevaikutus, joka ehkäisi kokeiluja.

Tai rohkaisi. Riippuu niin tyypistä. Kyllä moni ihan oikeasti on aloittanut tupakoinnin, viinan juomisen tai huumeiden käytön ihan sen vuoksi, että pelotellaan ja varoitellaan.

Se mitä tarvittaisiin on asiallinen, todenmukainen informaatio.

T: Xante

Sisko todistaa väkevästi!

Olen itsekin yrittänyt ja toistaiseksi epäonnistunut aina silloin tällöin ja tilanteen huomioiden väärään aikaan ajatusteni dokumentoimiseksi rajaamaan epäkohtaa yhteiskunnassamme, että se suhtautuu ihmisten töppäilyihin tavalla joka ehkä toimii tarkoituksenmukaisesti yhden tyypin töppäilijöiden kohdalla mutta toimiikin kuitenkin liian usein tarkoitustaan vastaan toisen laisen tyypin töppäilijöiden kohdalla. Olisiko tässä joku jokin paikka jollekin toimimattomalle  kulutushyödykkeelle tai jollekin Helsingin kaupungin työntekijöiden palkanmaksun tulevaisuudessakin laiminlyövälle innovaatiolle, joka huomioisi samaan aikaan mahdollisimman monen eri kategorian töppäilijän preferenssit niin että kukin töppäilijä saisi yhteiskunnan kanssa asioidessaan oikein kohdellun palveluyhteiskunnan asiakkaana huomioidun kokemuksen, että hakataan jos vastaavissa merkeissä jatkossa tavataan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Amore

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 13, 2022, 18:17:19
Lainaus käyttäjältä: Amore - elokuu 13, 2022, 16:22:32
Ihan oikeasti aikaisemmalla nurjalla suhtautumisella huumeisiin ja niiden käyttäjiin oli pelotevaikutus, joka ehkäisi kokeiluja.

Tai rohkaisi. Riippuu niin tyypistä. Kyllä moni ihan oikeasti on aloittanut tupakoinnin, viinan juomisen tai huumeiden käytön ihan sen vuoksi, että pelotellaan ja varoitellaan.

Se mitä tarvittaisiin on asiallinen, todenmukainen informaatio.

T: Xante
Kyllä siinä moni heikkoluontoinen pysyi aisoissa kun vaarana oli joutua paheksunnan kohteeksi, minkä lisäksi yleinen käsitys huumeista oli, että ne ovat vaarallisia väistämättä. Mehän emme koskaan näe niitä, jotka jättivät kokeilut kokeilematta paheksunnan ja pelon takia.

Mutta nykymaailmassa sama mekanismi ei enää mitenkään toimi, koska ihmiset kuplaantuvat kuka minnekin ja aineiden saatavuus on helppoa. Globalisaation aikakaudella ei enää ole paikallisia yhteiskuntia, joiden paheksunta tai varoittelut purisivat moderneihin individualistisiin yksilöihin.

Informaatiota meillä on liikaakin. Olemme juuri heräämässä siihen, että ihmiset eivät ole likimainkaan niin rationaalisia kuin itse uskovat olevansa. Tämä kysymys on länsimaisen kulttuurin kriisin keskiössä. Se saataa olla jopa kulttuurimme kohtalonkysymys.
All you need is Love

Hayabusa

Bilekukko kiekui viisaita demariketjussa.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 18, 2022, 11:29:35
En tiedä mitä nuoriso nykyään käyttää. Joskus 60-luvulla hipit poltteli ruohoa, minun nuoruudessani vedettiin kaljaa, kossua ja omppupomppua. Sitten 80-lukuiset nuuhki tinneriä ja 90-luvulla alettiin käyttää lääkkeitä. Nyt saattaa olla jauhot in.

Ilman muuta alkoholin mainoskiellot ja wiinan hyvien puolien korostamatta jättäminen ja kaikkien päihteiden leimaaminen yhtä kelvottomiksi on aikaansaanut sen, että nuoriso on alkanut valita mielestään tasahyvien vaihtoehtojen välillä. Ja kaikenlaisia sekakäyttöjäkin suositaan, mistä seuraa arvaamattomia äkkikuolemia.

Olisiko aika alkaa suosia mietoja päihteitä kuten kannabista ja viinejä. Kekkosenaikainen kauhea känni on antanut väärän mielikuvan siitä, miksi päihteitä pitäisi käyttää. Niillä pitää tavoitella kivaa hyvänolon tunnetta ja yhteisöllistä meininkiä sekä tiukkaakin löysempää seksuaalimoraalia, ainakin hetkellisesti. Ei tajuttomuuden rajamailla olevaa örvellystä.

Hyvin monenlaiset aineet menee päähän. Mitä vähemmän ainetta tarvitaan mukavan rentouden tai muuten kivan olon saavuttamiseksi, sitä vaikeampaa on pysyä rajoissa. Ja koska olemme yksilöitä niin kaverille sopiva annostus saattaa itselle olla aivan liian paljon. Vanhaan aikaan kun kitattiin kaljaa, oli helpompi kontrolloida silloinkin kun itselle riitti känniin tuloon kori kaljaa ja kaverille kaksi.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Melodious Oaf

#116
En oikein tiedä mikä Suomessa on kokaiinin suhteen meininki.

Ruotsissa on viime vuosina hinnat tippuneet niin, että se alkaa paikoin olla ns. tavallisten ihmisten bileissä vakiokamaa.

En usko että Suomessa ollaan ihan vielä tossa pisteessä, mutta luultavasti sitä hommaa pyörittää täälläkin järjestäytyneempi rikollisuus kuin mitä keskimäärin liittyy vaikka hamppuun tai LSD:hen — ekstaasista en oikein osaa sanoa.

Mä kai erottelen ton silleen, että mun puolestani saa vetää ihan mitä haluaa, vaikkakaan ne aineet ei ole yhtä huonoja tai vaarallisia keskenään. Mutta sitten vois tuntea vastuunsa siinä, mistä ne aineet tulee, ja jättää vaan kylmästi ja eettisenä periaatteena pois ja väliin ja kauas semmosen, missä on jengit tai muu järjestäytynyt touhu taustalla.

Tavallaan tommosten diilien itse tekeminen tai niiden sormien läpi katsominen "koska se on coolia tai kuuluu asiaan" on aika sama kuin äänestäis eduskuntaan vaan suoraan jengityyppejä. Siinä jaetaan kuitenkin rahaa ja sitä kautta valtaa.

On ihmisiä joilla oikeasti pysyy hanskassa joku amfetamiini tai kokaiini tai kovemmat aineet, ja eipä mulla siihen sinällään sen itse aineen puolesta ole niin sanomista, jos se touhu oikeasti on vastuullista ja pysyy lapasessa, vaikka tietysti tommoset ihmiset varmaan on aivan äärimmäisen harvassa.

Hayabusa

^LSD:n luokittelu huumeeksi on sinänsä mielenkiintoista. Sitähän on käytännössä mahdoton ottaa yliannostus ja aineeseen ei jää koukkuun. Tietysti jos sattuu paha trippi, niin ahdistus voi olla hyvin ikävää. Mutta huonoilla trippailijoilla lienee muutenkin vaikeaa, joten syy-seuraus-suhteen määrittely ei ole niin suoraviivaista. Tietysti aistihavaintojen vääristyminen tripin aikana voi olla vaarallilsta. Ehkäpä LSD:lle nimenomaan sopisi ne käyttöhuoneet.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Norma Bates

LSD:n kohdalla huonon tripin lisäksi ongelmana ovat jälkitripit. Eli ainetta ei tarvitse käyttää aktiivisesti kokoajan, vaan ihan ilman mitään käyttöä yhtäkkiä pamahtaa ties mitä kokemuksia.

Amore

Nähtyäni ehkä pari vuotta sitten jostakin uutisklipistä tms ensimmäistä kertaa fentanyylinarkkareita mietin, milloin ilmiö mahtaa tulla vastaan kotimaan katukuvassa ihan livenä. Se tapahtui ehkä noin viikko sitten, kun odotin Sörnäisissä ulkona hissiä metroon (siis siihen välitasolle, mistä rullaportaat lähtee alas). Hissi on uusittu ja siinä on nykyisin lasiovi. Kun hissi tuli ylös, se oli täysi ja siellä näkyi yksi todella omituisesti käyttäytyvä noin kolmikymppinen nainen. Nainen työnsi laukkuaan seinää vasten kohti kattoa ikään kuin olisi odottanut siinä olevan jokin säilytysluukku tms. Hänen koko vartalonsa huojui ja liikkui hieman levottomasti. Oli hassua katsoa tätä "toista todellisuutta" lasioven läpi kuin televisiota: etualalla ilmeettömät "normaalit" hissimatkustajat, keskellä määrittelemätön outo henkilö ja takana vielä joku normaali ihminen. Normaalit eivät reagoineet oudokkiin millään tavalla, eivät "nähneet" häntä. Ikkunaruutuun kehystettynä tilanne oli kuin jostakin erikoisesta modernista maalauksesta - epätodellinen ja käsittämätön. Kun hissin ovet avautuivat, normaalit matkustajat poistuivat hissistä, mutta oudokki jäi hissin perälle pyörimään, ihan kirjaimellisesti pyörähti jonkin kerran ympäri ja tuijotti sitten meitä hissiin haluavia, jotka odotimme viimeisenkin ihmisen poistumista ulos. "No, tuletko ulos sieltä?", minä sanoin. Oudokki ei heti vastannut. "Tule ulos!" Oudokki huojui ja liikutteli päätään ja sai sitten sanottua: "Ei kun mä oon menossa metroon." Me hissiä odottaneet siis menimme sisään ja ajoimme oudokin kanssa alemmalle tasolle. Oudokki tuli jonkin matkaa perässäni ja mölisi jotain rahavaikeuksista tms klassisesta päihdekäyttäjän aiheesta. Jos hän tuli alas metrolaiturille, niin hän taisi mennä eri suuntaan kuin minä, sillä en enää nähnyt häntä. Pidän melko varmana, että oudokki oli käyttänyt fentanyyliä.

Kävi sitten saman päivän iltana, että olin palaamassa illalla/yöllä kotiin ja jo melkein rappukäytäväni ovella kun näin pyörätiellä nuoren miehen polvillaan, kassi toisessa kädessä. Hän oli linkussa poski maata vasten. Näytti sammuneelta juopolta tai maahan kompastuneelta, mutta vaatteet olivat kyllä ihan siistit. Hetken kuluttua hän kuitenkin suoristi selkänsä ja teki kadulla hitaasti kumarruksia aivan tien pintaan. Liikkeet muistuttivat muslimien rukouskumarruksia. Mutta enpä usko, että kukaan muslimi rukoilee pyörätiellä. Miehen ilme kasvoilla oli myös sekava. Jäin alaovelleni tuijottamaan tyyppiä; jonkin ajan kuluttua hän nousi ja lähti paikalta. Tämäkin kohtaaminen oli kuin hidastettu kohtaus jostakin elokuvasta; täysin epätodellinen. Ja koska nämä kaksi tilannetta tapahtuivat samana päivänä, jäin miettimään, että onko nyt paikallisille päihdemarkkinoille tullut erityisen paljon fentanyyliä. Alkaako tällaisia tilanteita näkyä useamminkin?

Pari päivää myöhemmin olin jälleen menossa metroon Sörnäisissä. Näin hissinaisen makaavan laituritason penkillä. Penkin luona oli jo pari ihmistä kyselemässä naiselta "onko kaikki hyvin?". Nainen vaikutti tajuttomalta tai nukkuvalta eikä siis vastannut. Liityin ihmettelijöiden joukkoon ja ravistelin penkille tuupertunutta hissinaista olkapäästä. Hän heräsi eloon, nousi ylös ja lähti poistumaan laiturilta. Taisi sanoakin jotain, muttei mitään mieleen painunutta.

Mietin metrolla matkustaessani ja myöhemminkin päivän aikana tuota naista ja hänen elämäänsä. Koska olin ravistellut häntä olkapäästä - siis ollut fyysisesti kontaktissa häneen - hän ei enää ollut "outo kuva lasiruudussa", vaan oikea henkilö elämässäni. Hän tuntui melkein tutultani, josta minulla oli jonkinlainen huoli ja vastuu. Nyt tätä kirjoittaessanikin ajattelen häntä pikemminkin tuttuna, jolla on päihdeongelma kuin kadulla toikkaroivana narkkarina.

Fentanyylin käyttäjien maailma kiehtoo minua jonkin verran, sillä heidän liikkeensä ovat niin kummallisia. Mietin, mitä he kokevat trippiensä aikana. Jostain syystä en kauhistu heidän outoutttaan, vaan näen liikehdinnän kuin eräänlaisena tanssina. Voisin kuvitella jonkun koreografin tekevän heidän liikekielestään tanssiteoksen.

Tässä kooste Kensington Streetiltä.
https://www.youtube.com/watch?v=6i45JMm9hM4&list=PLIixrwnwdsfD2XH7U48gF_uiQu9OCvGey&index=6
All you need is Love