Tolkien

[Toope]

Suomen kieli vaikutti nimenomaan tuohon quenyaan, joka Keskimaan mytologian mukaan oli vanha haltiakieli. TSH:n aikaan quenya oli seremonialinen kieli, eli kun haluttiin ilmaista jotain korkea-arvoista, käytettiin quenyaa - siis "suomea". 

Quenya ei toki järin Suomea muistuta, siinä on kieliopillisia ja rakenteellisia yhtymäkohtia, joita en itse järin ymmärrä.

Tolkien on saattanut rakentaa jonkinlaista "ihannekielen" kielioppia. Kreikan ja latinan anti näkyy myös. Quenyan sijamuodot tai aikamuodot eivät ole samat kuin suomen. Vaikka yksikön lokatiivin pääte sattuu olemaankin -sse/ssë ja siten lähellä suomen inessiiviä -ssa/ssä, mikä ei ehkä ole sattumaa. Tärkein anti lienee taipumus lisäillä päätteitä sanan vartaloon, eli quenya agglutinoi kuten suomikin.

Silmiinpistävä erikoisuus on kieltoverbi, jota vielä taivutetaan. Se on suomen vaikutusta.

Varhaisimmat sanastot vilisivät suomalaisia ja merkitykseltään lähellä suomea olevia sanoja. Sitä mukaa kuin haltioiden kieli kasvoi ja kehittyi Tolkienin mielessä, niiden suhteellinen osuus väheni.

Pitää muistaa, että Tolkien opiskeli kielitieteilijänä Suomen kieloppia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli ei ole suomea, kuten puhumme! Kielioppimme on paljon lähempänä käyttökieltämme, kuin monissa kielissä, koska kielioppimme on hyvin nuorta. = Silti Tolkienin olisi kovasti paljon ollut ongelmia kommunikoida kanssamme.

[Toope]

Kielikäännöksistä olen aina pitänyt, Konkari-termi on poikkeus. Siitä en pidä.
Mutta kuten sanoin, olen tykännyt Juvan käännöksestä. TosiTolkienisti silti aina vähän urputtaa, kun kaikki ei mene ihan kuin haluaa.... Niin!
(Purumurjula on kaunis hobittinimi, vaikken itse mörskääni noin nimeäisikään).