Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Kirjallisuusnurkka

Aloittaja A.V. Vatanen, tammikuu 04, 2019, 15:38:25

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 22, 2019, 23:55:45
Kulttuuriministeriön budjetti 2019 on 6,4 miljardia euroa, josta aika paljon on tuettu taiteita. Kuten sanoin, en sinänsä pidä asiaa pahana, katson vaan, että ehkä liikaa.
Koska rahalle olisi tärkeämpiä kohteita.
Ei, en sano, että rahoitus tulisi lopettaa. Sitä voisi karsia jonkin verran, koska yhteiskunnalla ei ole varaa tärkeämpien rahoituskohteiden ollessa puutteessa.

Nuo 6,4 miljardia eivät kuitenkaan ole taiteilija-apurahoja, vaan suurin osa rahasta kuluu taideinstituutioiden ylläpitoon. Vaikkapa siihen kirjastolaitokseen. Sitten myös olisi sytä suhteuttaa tuo kulttuuribudjetti mm. sen työllisyysvaikutuksiin. On typrrää tarkastella pelkkiä tukirahoja, kun kaikissa muissa budjettimenoissa kyllä myös tarastelaan sitä, mitä rahalla saadaan. Mm. työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi jonkun paikkakunnan kyky houkutella asukkaita korreloi mm. kulttuuritarjonnan kanssa. Jostain syystä ihmiset pakkautuu asumaan niihin kaupunkeihin, joissa on toimiva kulttuurielämä. Väestö vähenee paikkakunnilla, joilla ei ole teatteria, ei konsertteja, ei kulttuuria.


Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 23, 2019, 07:18:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 22, 2019, 23:55:45
Kulttuuriministeriön budjetti 2019 on 6,4 miljardia euroa, josta aika paljon on tuettu taiteita. Kuten sanoin, en sinänsä pidä asiaa pahana, katson vaan, että ehkä liikaa.
Koska rahalle olisi tärkeämpiä kohteita.
Ei, en sano, että rahoitus tulisi lopettaa. Sitä voisi karsia jonkin verran, koska yhteiskunnalla ei ole varaa tärkeämpien rahoituskohteiden ollessa puutteessa.

Nuo 6,4 miljardia eivät kuitenkaan ole taiteilija-apurahoja, vaan suurin osa rahasta kuluu taideinstituutioiden ylläpitoon. Vaikkapa siihen kirjastolaitokseen. Sitten myös olisi sytä suhteuttaa tuo kulttuuribudjetti mm. sen työllisyysvaikutuksiin. On typrrää tarkastella pelkkiä tukirahoja, kun kaikissa muissa budjettimenoissa kyllä myös tarastelaan sitä, mitä rahalla saadaan. Mm. työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi jonkun paikkakunnan kyky houkutella asukkaita korreloi mm. kulttuuritarjonnan kanssa. Jostain syystä ihmiset pakkautuu asumaan niihin kaupunkeihin, joissa on toimiva kulttuurielämä. Väestö vähenee paikkakunnilla, joilla ei ole teatteria, ei konsertteja, ei kulttuuria.
Summaan käsittääkseni sisältyy myös tuota harkinnanvaraista tukea, mitä saavat 65 eri somalijärjestöä (koska osaavat vedättää!), ja ties kuinka monet yleiset monikulttuurihankkeet, joihin uppoaa vähintäänkin kymmeniä, ellei satoja miljoonia. Erilaisiin pienhankkeisiin uppoaa valtavia määriä suomalaisten veronmaksajien rahoja. Kokonaiskuvaa on vaikea saada, kuten Pauli Vahterakin sanoi arvioidessaan maahanmuuton kustannuksi n. 3,2 miljardia Euroa vuodessa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 11, 2019, 00:11:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 23, 2019, 07:18:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 22, 2019, 23:55:45
Kulttuuriministeriön budjetti 2019 on 6,4 miljardia euroa, josta aika paljon on tuettu taiteita. Kuten sanoin, en sinänsä pidä asiaa pahana, katson vaan, että ehkä liikaa.
Koska rahalle olisi tärkeämpiä kohteita.
Ei, en sano, että rahoitus tulisi lopettaa. Sitä voisi karsia jonkin verran, koska yhteiskunnalla ei ole varaa tärkeämpien rahoituskohteiden ollessa puutteessa.

Nuo 6,4 miljardia eivät kuitenkaan ole taiteilija-apurahoja, vaan suurin osa rahasta kuluu taideinstituutioiden ylläpitoon. Vaikkapa siihen kirjastolaitokseen. Sitten myös olisi sytä suhteuttaa tuo kulttuuribudjetti mm. sen työllisyysvaikutuksiin. On typrrää tarkastella pelkkiä tukirahoja, kun kaikissa muissa budjettimenoissa kyllä myös tarastelaan sitä, mitä rahalla saadaan. Mm. työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi jonkun paikkakunnan kyky houkutella asukkaita korreloi mm. kulttuuritarjonnan kanssa. Jostain syystä ihmiset pakkautuu asumaan niihin kaupunkeihin, joissa on toimiva kulttuurielämä. Väestö vähenee paikkakunnilla, joilla ei ole teatteria, ei konsertteja, ei kulttuuria.
Summaan käsittääkseni sisältyy myös tuota harkinnanvaraista tukea, mitä saavat 65 eri somalijärjestöä (koska osaavat vedättää!), ja ties kuinka monet yleiset monikulttuurihankkeet, joihin uppoaa vähintäänkin kymmeniä, ellei satoja miljoonia. Erilaisiin pienhankkeisiin uppoaa valtavia määriä suomalaisten veronmaksajien rahoja. Kokonaiskuvaa on vaikea saada, kuten Pauli Vahterakin sanoi arvioidessaan maahanmuuton kustannuksi n. 3,2 miljardia Euroa vuodessa.

Yritä nyt keskittyä. Juu, summassa on jonkinlainen osuus myös harkinnanvaraista tukea. Tosin harkinnanvarainen tuki EI ole vain somalijärjestöille annettavaa tukea, vaan mm. vapaan kentän taiteen tuki on tuota harkinnanvaraista. Harkinnanvarainen siis tarkoittaa tukea, joka harkitaan joka kerralla eriksen ja uudestaan eli siinä ei ole esim. VOS-teatterien tuen jatkuvuutta. Maahanmuuton kustannukset taas eivät kuulu kulttuuribudjettiin, vaikka jotakin kulttuurirahoistusta kohdistuukin myös maahanmuuttajatoimintaan. Tuo 3,2 miljardia ei siis ole todellakaan maahanmuuttajien saama kulttuurirahoitus. Kokonaiskuvaa on todellakin vaikeaa saada, jos koko ajan tuohon sinun tapaasi sotkee keskenään aivan erilaisia tukia ja rahoja ja hyppelee ilman mitään logiikkaa juttelemaan välillä kultuuribudjetista, välillä maahanmuuton kustannuksista. "Erilaisia pienhankkeita" ovat monenmoiset täysin suomalaisvoimin ja suomalaisten toimin tehdyt paikallishankkeet. Joku patsas jonnekin pikkupaikkakunnalle, jokin lasten- ja nuorten taidetoimintatempaus, jokin tanssituotanto tai nuoren taiteilijan lyhyt residenssipätkä. On pelkkää höpinää sotkea kulttuurirahat ja maahanmuutto, sillä maahanmuuttajien kulttuuriin liittyvien tukirahojen lakkauttaminen on todellakin niin pienen pieni rahamäärä, että sillä ei todellakaan ole minkäänlaista käytännön merkitystä yhtään mihinkään. On todella typerää yrittää noita rahoja kauhistelemalla saada koko kulttuurin rahoitus kyseenalaiseksi.

On myös todella outoa, että kaiken sen maahanamuuttajien kulttuurisen surkeuden kauhistelemisen jälkeen sinusta siis ei pitäisi edes yrittää tarjota heille osallisuutta suomalaisessa kulttuurissa. Miten ajattelit heidän voivan oppia meiltä, jos heitä ei kulttuurin piiriin edes yritetä ottaa mukaan? Olisiko siis sinusta turvallisempaa antaa heidän luoda sitä omaa kulttuuriaan täysin irrallaan ja ihan vain keskenään, eikä vahingossakaan pyrkiä luomaan heille kulttuurista yhteyttä meihin suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuritoimintaan? Ilmeisesti siis maahanmuuttajien kulttuuritoiminnan pitäisis sinusta tapahtua moskeijoissa, niinkö? Porttikielto kaikkeen muuhun kulttuuritoimintaan, sillä siihenhän voi kulua muutama euro budjetista, mikä on hirveää ja vastustettavaa?


Sepe

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 23, 2019, 07:18:59

... Esimerkiksi jonkun paikkakunnan kyky houkutella asukkaita korreloi mm. kulttuuritarjonnan kanssa. Jostain syystä ihmiset pakkautuu asumaan niihin kaupunkeihin, joissa on toimiva kulttuurielämä. Väestö vähenee paikkakunnilla, joilla ei ole teatteria, ei konsertteja, ei kulttuuria.

Minä koen asian toisin päin: kulttuurielämä kehittyy niissä kaupungeissa joissa on asukkaita. Kärjistäen: teatteri tulee kaupunkeihin joissa on asukkaita, ei niin päin että asukkaat tulevat kaupunkehin joissa on teatteri.
Muuttotappiokuntien ensimmäinen torjuntakeino ei ole teatteri.

Toope

#65
Safiirille raha (=yhteiskunnan veroraha) on jotain, joka on vain paperilla, ei todellisuudessa.
Somali- tms. monikulttuurijärjestöt sinusta tarvitsevat rahaa. Minusta heillä itsellään on se velvollisuus sopeutua tänne.
Onhan se nyt naurettavaa, jos olemme kustantaneet somalijärjestöjä 1990-luvun alusta asti ja silti heidän sopeutuminen on heikkoa ja työllistyminen naurettavaa.
Kulttuuria ja uskontoa kai ei saa syyttää, eihän? ::)

Sepe: "Olen äärimmäisen kiltti."
Miksi olet, kun yhteiskunnallisia epäkohtia kohdatessaan tulee ÄRÄHTÄÄ, eikä olla kiltti?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 12, 2019, 01:12:37
Safiirille raha (=yhteiskunnan veroraha) on jotain, joka on vain paperilla, ei todellisuudessa.
Höpö höpö. En vain niele sun kauhistelevia ja liiottelevia väitteittäsi. Se kulttuuribudjetti ei todellakaan ole kokonaan somlijärjestöille annettua rahaa. Mutta sinä haluat laittaa näiden välille yhtäläisyysmerkit.

Lainaa
Somali- tms. monikulttuurijärjestöt sinusta tarvitsevat rahaa. Minusta heillä itsellään on se velvollisuus sopeutua tänne.

No hyvin ovat sopeutuneet, jos osaavat toimia suomalaisen yhteiskunnan tapaan järjestöissä ja hakea toiminnalleen tukea kulttuurirahoista :) Ellet nyt sitten tarkoita, että ne suomalaiset, jotka toimivat järjestöissä ja hakevat toiminnalleen myös julkista rahoitusta, ovat sopeutumattomia.

Toope sun kritiikki olis tehokkaampaa, jos edes auttavasti osaisit puhua järkevästi ja perustaen argumentaatiosi tosiasialliseen tietoon. Nyt vain huidot ja kauhistelet.

PS. Tällä keskustelulla ei nyt ole enää mitään tekemistöä kirjallisuuden kanssa.

a4

Lastenkirjallisuuskin voi olla vaarallista ja myyntimenestys.  :)



Tositapaukseen perustuva kuvakirja kahden urospingviinin kasvattamasta pingviininpoikasesta on ilmestymisensä (2005) jälkeen ollut jatkuvasti listan kärjessä kirjoista, joista on valitettu eniten amerikkalaisissa kirjastoissa. Kirjaa syytetään "homoseksuaalisen agendan ajamisesta". Teosta ei ole vielä suomeksi käännetty, mutta ruotsiksi se on saatavilla.

KIRJAKOHU! Kirjallisia teoksia kohujen keskellä

Toope

Tuollaisia suositaan, Peppiä ja Tinttiä sensuroidaan. Hieno yhteiskunta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 15, 2019, 23:28:56
Tuollaisia suositaan, Peppiä ja Tinttiä sensuroidaan. Hieno yhteiskunta.

Onko siis suosimista se, että kirja julkaistaan ja on saatavilla kirjastossa? Vai oliko suosimista se, että sitä ostetaan?? Kirja perustuu todellisin tapahtumiin. Olisiko niissä sinusta jotakin salattavaa, jota ei pidä julkaista - ehkei kenellekään kerto, ehkä biologien pitäisi leikkiä, etteivät näe koko asiaa?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 16, 2019, 06:55:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 15, 2019, 23:28:56
Tuollaisia suositaan, Peppiä ja Tinttiä sensuroidaan. Hieno yhteiskunta.

Onko siis suosimista se, että kirja julkaistaan ja on saatavilla kirjastossa? Vai oliko suosimista se, että sitä ostetaan?? Kirja perustuu todellisin tapahtumiin. Olisiko niissä sinusta jotakin salattavaa, jota ei pidä julkaista - ehkei kenellekään kerto, ehkä biologien pitäisi leikkiä, etteivät näe koko asiaa?
Sallitaan kaikkia, Tinttiä ja Peppiäkin, sitä sanon. Ei pidä sensuroida mitään, vaikka eräillä on kova halu sensuuriin.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 17, 2019, 00:11:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 16, 2019, 06:55:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 15, 2019, 23:28:56
Tuollaisia suositaan, Peppiä ja Tinttiä sensuroidaan. Hieno yhteiskunta.

Onko siis suosimista se, että kirja julkaistaan ja on saatavilla kirjastossa? Vai oliko suosimista se, että sitä ostetaan?? Kirja perustuu todellisin tapahtumiin. Olisiko niissä sinusta jotakin salattavaa, jota ei pidä julkaista - ehkei kenellekään kerto, ehkä biologien pitäisi leikkiä, etteivät näe koko asiaa?
Sallitaan kaikkia, Tinttiä ja Peppiäkin, sitä sanon. Ei pidä sensuroida mitään, vaikka eräillä on kova halu sensuuriin.

Edelleen kysyn, mikä tuon kirjan (joka sinua ei miellytä) julkaisemisessa osoittaa suosimista?

Toope

No, Ruotsista ja kai Suomestakin löytyy esimerkkejä siitä, että jotkut julkisviranhaltijat haluavat asenteellista lastenkirjallisuutta. Ihan kuin et muka olisi asiasta kuullut?
Pois vanhat Tintit, Pepit sun muut. Tilalle jotain homopingviinejä... :-\
= Terveitä lapsia.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 20, 2019, 23:29:46
No, Ruotsista ja kai Suomestakin löytyy esimerkkejä siitä, että jotkut julkisviranhaltijat haluavat asenteellista lastenkirjallisuutta. Ihan kuin et muka olisi asiasta kuullut?
Pois vanhat Tintit, Pepit sun muut. Tilalle jotain homopingviinejä... :-\
= Terveitä lapsia.

Totta kai AINA pohditaan sitä, millaista opettavaista tai muuten vain oikeanlaista (jostakin näkökulmasta) kirjallisuutta lapsille tulisi tarjota. Tämä keskustelu nyt vain on ikiaikaista, eikä siinä ole mitään juuri nykyisyyteen tai vaikkapa erityisesti sukupuolitematiikkaan liittyvää. 70-luvulla piti lapsille tarjota sitä, mitä silloin pidettiin tarpeellisena ja jopa perinteisissä saduissa on agendansa. Asenteellisiahan ovat kaikki ns. opettavaiset tarinat ja sadut. Suoraan tai piilotetummin. Joku Roald Dahl sitten on esimerkiksi pyrkinyt kirjoittamaan vastoin näitä ajatuksia ja rikkomaan sellaista opettavaisuuden kaavaa, jonka olisi tarkoitus ohjata lapsia oikeaksi ajateltuun suuntaan (tottelevaisiksi ja kuuliaisiksi).

Mutta tietenkin, jos ensin päättää, mitä haluaa nähdä, voi lastenkirjallisuuden erilaiset ilmiöt tulkita siitä todisteeksi...

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 20, 2019, 23:29:46
No, Ruotsista ja kai Suomestakin löytyy esimerkkejä siitä, että jotkut julkisviranhaltijat haluavat asenteellista lastenkirjallisuutta. Ihan kuin et muka olisi asiasta kuullut?
Pois vanhat Tintit, Pepit sun muut. Tilalle jotain homopingviinejä... :-\
= Terveitä lapsia.
Muistelen, että Peppi Pitkätossu -kirjoista tuli kohu, kun Pepin isä nimettiin niissä neekerikuninkaaksi, ja nimitystä pidettiin rasistisena ja halventavana. ja nykyaikaan sopimattomana, mitä se onkin. Tintissäkin taisi olla jokin vastaava rasimikohu. Pitääkö tuo vinkunasi tulkita siten, että sinusta on tervettä opettaa lapsille rasistisia asenteja?Terveempää kuin opettaa suvaitsevaisuutta esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan?

Myös hieman hassunkuristakin on kyllä tuo Peppi-kirjojen ihannointisi seuraavista syistä. Itse pidin niistä kovasti lapsena, ja pikkutytölle tuo hyväntahtoinen maailman vahvin tyttö tuntui olevan kiva optimismia valava ja voimaannuttava esikuva, feministinenkin. Hän oli anarkistinen, eikä suostunut siihen alistuvaan, sievään, tuppisuisen pelokkaaseen naisenmuottiin, johon konservatiiviset, tekopyhät ja ahdasmieliset yhteiskunnan tukipilareiksi itsensä kuvittelevat, sosiaalitantat ja muut paheksujat häntä yrittivät väkisin tunkea. Hän oli ennakkoluuloton ja rohkea. Orvoksi jäänyt pikkutyttö, jolla ei ole ketään nukuttamassa uneen tai pitämässä huolta, mutta joka silti pärjää. Ja ennen kaikkea hän oli tyttö - lastenkirjoissa ei tyttö päähenkilönä aiemmin kai ollut mikään itsestäänselvyys.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️