Kirjoittaja Aihe: Kirjallisuusnurkka  (Luettu 7494 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3512
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #195 : Marraskuu 08, 2019, 22:54:19 »
^MrKATilla on jo ihan hyvää listaa https://kantapaikka.net/index.php/topic,45.msg38385.html#msg38385

Omasta mielestä merkittäviä huomioita Tuomiselta ovat:
-Putin ei ole ennalta arvaamaton, vaan on ihan tarkkaan kertonut etukäteen miten toimii, jos joku tekee jotain.
-Suomalaiset ovat pahasti sössineet (Tuominen käyttää ärrällistä muotoa) suhteensa Venäjään. Samanaikaisesti esim. saksalaiset myyvät läjäpäin Mersuja Venäjälle, suomalaisten vältellessä kauppaa.
-Suomessa tunnetaan luvattoman huonosti Venäjää.
-Toivottavasti Venäjän seuraava johtaja on pietarilainen.  :)
Putin vaikutti Pietarissa aikoinaan KGB-aikoinaan...

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3512
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #196 : Marraskuu 18, 2019, 19:30:47 »
Tuomisen Putin-kirja luettu. Oli matkalukemisena. Sujuvaa ja paikoitellen jopa hauskaa tekstiä. Lopun lähdeluetteloon voisi joskus paremmalla ajalla tutustua.
Tuota en vielä ole lukenut. Laitapa jotain kokemusta tänne.

Saan pian luettavakseni Jared Diamondin uusimman kirjan "Mullistus". Olen pitänyt erittäin paljon Diamondin kirjoista, vaikka hän mielestäni on hieman taipuvainen vihervasuriajatteluun, mutta säilyttäen silti tiedemiehen otteen sortumatta poliittisten näkemysten vietäväksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jared_Diamond#Popular_science_works
Aika hieno kirja taas Jared Diamondilta oli (Mullistus 2019), jopa Suomea koskevat asiat olivat likimain oikein.
Hyvää analyysia, ei anna omien näkemystensä viedä kirjan ajatusta, vaan kykenee kyseenalaistamaan omiakin näkemyksiään. Hienoa tiedemiehen työtä, jättää lukijoille kysymyksiä, joihin ei nykyjournalistien tavoin anna omia vastauksia, vaan antaa lukijoiden tehdä johtopäätöksiä. Suosittelen lukemaan.

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1599
  • Hit high - not below, PS!
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #197 : Marraskuu 24, 2019, 00:02:04 »
Luin kirjan jonka ehdin palauttaa joten piti jonkun aikaa etsiä kissain koirain kanssa mikä se oli. Se oli

    /Jorma Keskitalo: Ihmiskunnan energiakriisi, Gaudeamus, 2011/

Se on akateeminen eikä haihatteluteos.
Siinä käydään paljon läpi perinteisiä fossiilisia ja vaihtoehtoja fossiilisille. Joitain oleellistuksia:
- Aalto- ja tuulienergiat oli 2011 ja on vieläkin aika vähäisiä tarpeeseen nähden eikä ratkaise modernia
  energiakriisiä. Luonnontiede ja materiaalintarpeet asettaa esteitä.
- Aurinkoenergia on vaihtoehtoisisa varteenotettavin.
- Vesivoimala voi päästää lämpimissä maissa pahimmoilleen enemmän hiilidioksia kuin vastaavan kokoinen fossiilinen. Vesivoima on aika pitkälle jo otettu käyttöön joten ei ratkaise ihmiskunnan energiakriisiä.
- Propellihattu-keksinnöt voi innostaa lööpeissä mutta tekniikkojen kehitys, käyttöönotto ja suurmittakaavaistus vie
  aina yleensä kymmeniä vuosia.
- Vetyautot ei tunnu järkevältä, koska vety vie paljon tilaa.
  Säiliö-autoihin voi vetyä puristaa vain 20 Mpa:han joten 1 bensa-säiliöauton sijasta huoltoasemalla pitäisi nyt
  käydä 20 vetyrekkaa jotta ne toisi saman energian autoihin.
- Ihmiskunnan on alettava totutella ja jäähdytellä kohti pienempää energiankäyttöä mihin on totuttu, koska öljykin
  vähenee.

Yksi muistettava kirjassa mainittu erikoisuus 2000-l lopulta josta en ole tiennyt mitään!
Teollisuus kyllästyi EU virkamiesten jähmeyteen energia-asioisssa ja alkoi puuhata itse Desertec-projektia:
Pohjois-Afrikkaan jossa aurinkoa riittää, tehtäisiin suuria valtavia aurinkovoimaloita, suuri verkosto EU:n tarpeisiin, sähköjohdot EU:hun ja tuottaisi suuren osan sähköstä.
   Se toisi myös Pohjois-Afrikkaan energiaa, työtä, teknologiaa. Ja puhdasta vettä, lannoitteita, maataloutta ja leipää. Laitteistolla erotettaisiin vettä merivedestä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 24, 2019, 00:36:42 kirjoittanut MrKAT »
Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.
"Viestien annostulva tekee myrkyn" - Some-Paracelsus

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1599
  • Hit high - not below, PS!
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #198 : Marraskuu 24, 2019, 00:23:30 »
Yöpöydälläni on juuri tuore lääketieteellinen, osin historia, kirja ihmisen sydämestä, sen toiminnata vioista ja parantamisesta.
  /Sandeep Jauhar: SYDÄN: Historia, Docendo, 2019/

Kirja on kesken mutta parisen muistiinmerkintää tähän.
- Ensimmäinen merkittävä epidemiologinen tutkimus on Framinghamin pikkukaupungista jossa seurattiin ihmisiä parikymmentä vuotta jotta huomattiin mitkä tekijät altistaa sydäninfarkteille: Tupakka, verenpaine, kolesteroli,..
- Siinä unohdettiin katsoa ihmisen ulkopuolelle: Sydänriskiin vaikuttaa myös sosiaalinen ympäristö, verkosto, uhat,
  asema, tulot jne.
- Japanilaisten siirtolaisten tultua USA:han sydäririski jopa 3-kertaistui. Ravinto ei ole ainut selittävä tekijä. Ne japsit jotka ns. sopeutui, jätti kulttuurinsa jne,  saivat moninkertaisesti enempi sydäreitä kuin ne jotka säilyttivät kulttuurinsa,eli pitivät sos.verkostonsa, kielensä ja  keskenänsä ylläpitivät sitä.
- Suhteellisen äskettäisiä tuloksia: Häkkikaneja ruokittiin ruoalla joka rasvoittaa suonet eli saavat ateroskleroosin. Osa kaneista otettiin välillä häkeistä ja hellittiin ja leikittiin. Näillä sydäririski putos 60% vs ne joita ei hellity-lellitty.
- Urosapinoiden sekaan pantiin yksi estrogeenia tihkuva viriili naaras. Sopuisista uroksista tulikin nyt kilpailevia kyräileviä tappelevia jne. Samalla niiden sydämet rasvoittuivat ja sydäririski kasvoi kovasti.

Suuri ylläritieto!:
- Sydämen lyönnissä on kriittinen 10 millisekunnin 'haavoittuva hetki'. Jos tuossa kapeassa aikaikkunassa saa sähköärsykkeen, se pysähtyy. Tähän riittää jo kunnon isku täysin terveen nuoren urheilijan rintaan pesäpallon tai jääkiekon toimesta, koska lihasten ym soluista tuolloin syntyy sähköpulssia tuolla kohtalokkaalla hetkellä kohti lähelle sydäntä. Tämä todettiin jo noin 100 vuotta sitten ja testattiin nukutetuilla porsailla joiden rintaan iskettiin tangonpäähän kiinnitetyllä pesäpallolla. Se kriittinen hetki on noin 0.3-0.35 sekuntia kustakin sydänlyönnistä.
 
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 24, 2019, 00:29:22 kirjoittanut MrKAT »
Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.
"Viestien annostulva tekee myrkyn" - Some-Paracelsus

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1599
  • Hit high - not below, PS!
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #199 : Marraskuu 27, 2019, 17:33:21 »
Kirjallisuuden Finlandiat on just jaettu. https://yle.fi/uutiset/3-11085928
- Kaunokirjallisuuden Finlandian saa Kosovon levottomuuksien albaanipakolaisen Pajtim Statovcin Bolla.
- Tietokirjallisuuden Finlandia tuli Metsä meidän jälkeemme-teoksesta journalisteille
   Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä.
- Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli.
Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.
"Viestien annostulva tekee myrkyn" - Some-Paracelsus

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3512
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #200 : Marraskuu 27, 2019, 23:24:50 »
Kirjallisuuden Finlandiat on just jaettu. https://yle.fi/uutiset/3-11085928
- Kaunokirjallisuuden Finlandian saa Kosovon levottomuuksien albaanipakolaisen Pajtim Statovcin Bolla.
- Tietokirjallisuuden Finlandia tuli Metsä meidän jälkeemme-teoksesta journalisteille
   Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä.
- Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli.
Luultavasti kirjoja, joita en tule lukemaan. Niin poliittisesti värittynyt kuva noista palkinnoista on minulle syntynyt.

Paikalla a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2030
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #201 : Marraskuu 29, 2019, 08:05:09 »
Tänä vuonna en vielä huomannut merkkejä tekoälyn tuottamasta kirjallisuudesta kirjamessuilla.
Alun jälkeen kasvu voi olla nopeaakin. Myös näytelmät, elokuvat, musiikki ja miksei robottioopperakin olisi hauskaa seurattavaa.

Kirjailija nimeltään Beta Writer, jonka nimi lienee enne, kirjoitti tietokirjan litiumakuista.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tekoaly-kirjoitti-ensimmaisen-kirjansa-litiumioniakuista/da6f8d36-d351-3a0d-951e-65d9cb45b1f0

Japanissa tunnustuksellinen teos nimeltään Päivä jolloin tietokone kirjoittaa romaanin pääsi osallistumaan kirjoituskilpailuun mutta ei vielä voittanut sitä.
https://www.tivi.fi/uutiset/tekoalyn-kirjoittama-kirja-paasi-mukaan-kirjallisuuskilpailuun/279a24d2-3f60-3ee4-8191-7c38fdaf0402

Somen pelätyt kuplivat algoritmit tulevat myös kirjallisuuteen.
https://kertojanaani.fi/tekoaly-ja-kirjat/

Vielä kun Suomi voittaisi Euroviisut muunsukupuolisella tekoälysäveltäjällä, sanoittajalla ja heavyrobottibändillä. Joka kirjoittaisi voiton jälkeen krominkiiltoisen elämänkertansa.

Poissa Laika

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 427
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #202 : Marraskuu 29, 2019, 12:09:03 »
Yksi muistettava kirjassa mainittu erikoisuus 2000-l lopulta josta en ole tiennyt mitään!
Teollisuus kyllästyi EU virkamiesten jähmeyteen energia-asioisssa ja alkoi puuhata itse Desertec-projektia:
Pohjois-Afrikkaan jossa aurinkoa riittää, tehtäisiin suuria valtavia aurinkovoimaloita, suuri verkosto EU:n tarpeisiin, sähköjohdot EU:hun ja tuottaisi suuren osan sähköstä.
   Se toisi myös Pohjois-Afrikkaan energiaa, työtä, teknologiaa. Ja puhdasta vettä, lannoitteita, maataloutta ja leipää. Laitteistolla erotettaisiin vettä merivedestä.

Muistan kun projektista puhuttiin, ja se kuulosti silloin parhaalta idealta, jonka olen energiateollisuuden saralla kuullut. Siltä se kuulostaa yhä. Hanke kai oli ja on mahdoton poliittisten tekijöiden vuoksi, ei niinkään teknisistä syistä. Ehkä jollakulla on aiheesta parempaa tietoa, mutta jäin käsitykseen ihmisten kyvyttömyydestä yhteistyöhön. Paperilla ajatus vaikutti uraauurtavalta, mutta ei sopinut käytännön ummehtuneeseen ilmapiiriimme, missä sata vuotta sitten menneeseen jämähtäneet ikäloput johtavat ylhäältä alas kansakuntiaaan kuin tyhmä lapsi legomaassaan.
Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw

Poissa Hayabusa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1429
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #203 : Marraskuu 29, 2019, 13:30:37 »
Kirjallisuuden Finlandiat on just jaettu. https://yle.fi/uutiset/3-11085928
- Kaunokirjallisuuden Finlandian saa Kosovon levottomuuksien albaanipakolaisen Pajtim Statovcin Bolla.
- Tietokirjallisuuden Finlandia tuli Metsä meidän jälkeemme-teoksesta journalisteille
   Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä.
- Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli.

Aika usein Finukka-palkittu kirja on löytynyt pukinkontista. Etenkin tänä vuonna tietofinlandiakirja kiinnostaisi enemmän kuin kaunokirja.

Sinänsä hieman ihmetytti että kaunokirjallisuuskategorian voittajaa kehuttiin kauniista kielestä - eikös se ole oletusarvo kaunokirjallisuudessa?

Paikalla a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2030
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #204 : Marraskuu 29, 2019, 14:30:31 »
Tietovisa: Mitkä julkaisuvuodet on näillä scifikirjoilla?

- Francis Godwin: The Man in the Moon
- Margaret Cavendish: Description of a New World

Poissa urogallus

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 544
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #205 : Marraskuu 29, 2019, 14:42:31 »
^ 1800-luvun loppupuolelle haisevat.

Poissa Amore

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 577
  • Totuuden kuvastin
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #206 : Marraskuu 30, 2019, 16:35:23 »
Sinänsä hieman ihmetytti että kaunokirjallisuuskategorian voittajaa kehuttiin kauniista kielestä - eikös se ole oletusarvo kaunokirjallisuudessa?

Ei ole. Suomen kielen sana kaunokirjallisuus on vain vähän vanhentunut tässä mielessä. Lienee käännöslaina ruotsin kielen skönlitteratur-sanasta, joka puolestaan pohjautuu ranskan kielen "belles letres" -käsitteeseen.

Englannin kielen fiction viittaa laajemmin vain sepitteeseen. Tämäkin sana on tullut ranskan kautta, vanhassa ranskassa oli sana ficcion. Joka tietenkin juontuu latinan verbistä fingere "to shape, form, devise, feign," originally "to knead, form out of clay".

Jos nyt sitten tarkastellaan nykyisiä kaunokirjallisuuden kirjoittajia, niin kieli on useammin ilmaisun väline kuin huomion kohde itsessään. Lähinnä runoilijan taustaa omaavat kirjailijat kiinnittävät enemmän huomiota kirjallisen kielen hiomiseen ja kehittämiseen. Myös elokuva on nykyisin usein inspiraation lähde kirjallisuuden kieleen fokusoivilla kirjailijoilla. Tällöin kielen maalailevat ominaisuudet saattavat nousta enemmän esiin. Kuten myös tarinan leikkaukset. Jos kirjailijaa puolestaan innoittaa musiikki, niin silloin hän todennäköisesti tavoittelee kerrontaan hyvää rytmiä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 30, 2019, 17:17:35 kirjoittanut Amore »
All you need is Love

Poissa Hayabusa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1429
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #207 : Joulukuu 02, 2019, 11:58:15 »
^Juu. Tarkoitin lähinnä hyvää kieltä. Ehkä vieläkin sopivampi sana olisi sujuvaa. En siis tarkoita kukkaiskieltä, vaan sellaista joka vie kertomusta hyvin eteenpäin. Rumakin sanan voi ilmaista monella tavalla.  ;)

Viime vuotinen Finlandia-voittaja, Olli Jalosen taivaanpallo, on hyvä esimerkki sujuvasta tekstistä.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3512
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #208 : Joulukuu 02, 2019, 18:11:22 »
Miksi muuten Kosovosta palkitaan albaanipakolaisen kirja, kun serbejä sieltä on karkoitettu. Albaanithan hallitsevat Kosovoa, entistä serbialuetta?!

Poissa mikainen

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 787
Vs: Kirjallisuusnurkka
« Vastaus #209 : Joulukuu 02, 2019, 23:41:05 »
Miksi muuten Kosovosta palkitaan albaanipakolaisen kirja, kun serbejä sieltä on karkoitettu. Albaanithan hallitsevat Kosovoa, entistä serbialuetta?!

Sillä on varmaan palkinnon kanssa yhä paljon tekemistä kuin sillä, että Monika Fagerholm on syntynyt Helsingissä ja asuu Tenholassa.