Kirjallisuusnurkka

[ROOSTER]

^Kantiksilta menee nyt tuloslaskelma ja tase sekaisin. Oikeampaa olisi käyttää taseilmaisua omaisuushaasteellinen. Tulorajoitteinen on tuloslaskelman termi.

Entä jos tulos on hyvä mutta tase hutera? Tuleeko silloin kysymykseen pelkkä haaste?   

[urogallus]

^Kantiksilta menee nyt tuloslaskelma ja tase sekaisin. Oikeampaa olisi käyttää taseilmaisua omaisuushaasteellinen. Tulorajoitteinen on tuloslaskelman termi.

Entä jos tulos on hyvä mutta tase hutera? Tuleeko silloin kysymykseen pelkkä haaste?   

Jos huonosti käy, saattaa haasteen mukana tulla mies.

[a4]

Mites olisi köyhyyden vaihtoehtoisena faktana vaikkapa vaihtoehtoinen rikas?

[Aave]

Köyhän muuttuminen tulorajoitteiseksi on mennyt itseltäni ohi ja kuulisin tästä mielelläni lisää. Onko kyseessä newspeak vai perusteltu muutos?
Hullun medikalisoituminen ja päivittyminen mielenterveysongelmaiseksi ei yllätä tieteellistyvässä maailmassa itseäni.

Tämä menee samalla Hayabusalle, mutta termit ovat olleet alun perin Pahkasiassa, jossa tällekin (Silloin vielä nupullaan olevalle) ilmiölle irvailtiin. Poliittinen korrektius, vaivihkaista ja ujutettua suiden tukkimista. Lehden lopetuspäätöksessäänhän Pahkasian perustajat vielä ilmoittivat, että lopettamispäätöksen eräs syy oli se, että lähes kaikki leikkimielisesti mielikuviteltu typeryys, mille he ovat irvailleet, onkin käynyt elävässä elämässä toteen. Välillä nykymeno on niin absurdia, että sen tason hölmöyksiä ei keksitä edes poliittiseen huumoriin erikoistuneissa portaaleissa (Kuten The Onion).

Imbesilli, debiili ja idioottikin ovat alun perin lääketieteellinen luokitustyökalu, mutta kansan sanastoon levitessään nekin termit saivat kompremettoivan sävyn, eikä niitä enää käytetä. Samaa koskee vaikkapa neuroosia. Nyt puhutaan yleistyneestä ahdistushäiriöstä.

Jos haluaa paikallista etnoilua ja hc-meininkiä, katse kannattaisi kiinnittää saamelaisalueille tai Ahvenanmaalle. Ei meillä sentään ole äärisaamelaisia, mutta siellä on ollut viime vuosina kova kalabaliikki siitä, kuka saa edes kutsua itseään saamelaiseksi. Ahvenanmaalaisetkin pitävät itseään ennen muuta ahvenanmaalaisina, eivät suomalaisina tai ruotsalaisina. Se on jännä varsinkin kun ottaa huomioon, miten paljon ahvenanmaalaisten elämänmenoa Suomen valtion toimesta tuetaan. Pääkaupunkiseudulla mussutetaan esim. maataloustuista, mutta mikäli perehtyisivät Ahvenanmaan saamiin valtiontukiin, niin voisi löytyä vieläkin kovemman luokan mussutettavaa.

[Aave]

^Kantiksilta menee nyt tuloslaskelma ja tase sekaisin. Oikeampaa olisi käyttää taseilmaisua omaisuushaasteellinen. Tulorajoitteinen on tuloslaskelman termi.

Ei tulorajoitteista käytetäkään tässä yhteydessä taloustieteellisenä terminä, vaan kansanomaisena kiertoilmauksena köyhistä. Tämäkin siis oli alun perin Pahkasiassa!

[Toope]

^Kantiksilta menee nyt tuloslaskelma ja tase sekaisin. Oikeampaa olisi käyttää taseilmaisua omaisuushaasteellinen. Tulorajoitteinen on tuloslaskelman termi.

Ei tulorajoitteista käytetäkään tässä yhteydessä taloustieteellisenä terminä, vaan kansanomaisena kiertoilmauksena köyhistä. Tämäkin siis oli alun perin Pahkasiassa!

Miten puhua, edes kiertoilmauksin, eri ryhmistä, jotta ei syyllistyisi rassismiin (tuohon kaikkein kauheimpaan rikokseen)?

[ROOSTER]

Yrittelin jokuaika sitten lainailla kirjastosta MA Nummisen teosta Baarien Mies, joka jostain ihmeellisestä syystä on jäänyt lukematta. Sitä ei kuitenkaan ollut saatavana, kaikki kopiot olivat joko tuhoutuneet tai varastettu.

Nyt kuitenkin huomasin, että siitä on otettu 30-vuotisjuhlapainos vuonna 2016. Pitää varmaan tiedustella uudelleen.

[MrKAT]

Tämän pamfletti-kirjan piti olla ohimenevä höttöinen välipala mutta se alkoi myöhemmin muhia päässä. Sen pohjalla on syvempää ajattelua ja tutkimusta ja se panee ajattelemaan!

/Heikki Pursiainen: Olette kaikki väärässä ; Yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa, Tammi, 2019/

(osa1)

Pursiainen oli aiemmin ajatus Liberan toiminnanjohtaja, nykyään journalisti verkkomedia MustRead:ssa.
Hänen aiempi kirjansa oli Paska Suomi. (Jota en ole lukenut).
Tässä uusimmassa kirjassaan Pursiainen "hyökkää"  Jari Ehnroothia, Juhana Vartiaista, Tommi Uschanovia**, sosialisti Teivo Teivaista, kirjailija Antti Nylenin toimeentulovaikerointia, Rosa Meriläisen naisvessajono-ongelmaa, HS:n vaalikonetta, "rahamystikoita" ja luomuilijoita jne vastaan ja analysoi Stubbin suvaitsevaisuuden astetta joka jää auki.
  Heikki Pursiainen on määritellyt itsensä suvaitsevaiseksi liberaaliksi, hyvinvointiyhteiskunnan kannattajaksi mutta esim. sosialismille hän sanoo ei.
  Kappale (Jari Ehrnrooth - köyhän miehen oikeistointellektuelli) alkaa kuin suoraan Laikan suusta!: "Suomessa on pulaa oikeistointellektuelleista. Matti Apunen ei ehdi joka paikkaan.. ..siksi media on ollut kiitollinen kirjailija-filosofi Jari Ehrnroothin oikeistolaisesta herätyksestä."  Mutta  Pursiainen näkee että E. on oikeistolaisena vasta-alkaja ja ajatukset keskeneräisiä ja usein suorastaan epämiellyttäviä. Pursiaisen liberaalius merkitsee sitä että ihmiset itse voivat päättää mikä on heille tärkeää ja kuinka köyhänä tai joutilaana voi itseään pitää joten (s.43-44) "Ehrnroothia, virkamiestä tai tehtaan patruunaa ei tarvita kertomaan mitä harrastukset ovat hedonistisia ja mitkä soveliaita. ... ... Työtä ei koskaan tehdä pelkästään työnteon vuoksi tai työnväestön pitämiseksi poissa joutilaisuudesta, toisin kuin Ehrnroothin orjatyöfarmilla". 
  Pursiainen arvostelee yllättävän terävästi myös Ehnroothin persuilua maahanmuuton ja turvapaikka-asioiden ja köyhien maiden tyhmyyden  suhteen jossa E. vaatii "arvoperusteisuutta" ja "Eurooppa ei voi pelastaa kaikkia" jne.  Mutta Pursiainen vastakysyy mm.: "Minkä vuoksi sattumanvaraisesti valikoituneen syntymäpaikan pitäisi ratkaista ihmisten oikeudet?" Pursiainen myöntää kuitenkin että tuohon liittyvät kysymykset ovat liberaaleille vaikeita ja oikeistokonservatiiville (E:lle) helppoja vastata.  E:n ongelma on kollektivismi, E:n maahanmuuttoa koskevissa näkemyksissä ei ole yksilöistä jälkeäkään. Liberaali Pursiainen kummastelee kun muuttavien yksilöiden oikeuksista ja vapaudesta ei ole jälkeäkään E:n jutuissa. Liberaalista näkökulmasta kulttuureilla tai alueilla ei ole oikeuksia tai intressejä. Vain ihmisillä on niitä, joten kulttuuria ei voi käyttää perusteena maahanmuuton rajoittamiselle, sanoo Pursiainen. Ihmisiä ei voi pakottaa odottamaan että "kulttuurievoluutio" kehittyy heille suotuisaksi joskus 100 vuoden kuluttua.
  E:n uskomat kehitysavun tarpeettomuus ja köyhien maiden ihmisten (muka) laiskuus ja köyhyys saa Pursiaiselta täyden tuomion ja hällä on sille nimilappu: "tavanomaista ja väsynyttä oikeistokonservatiivistä ajattelua":


  Tällainen ajattelu on oikeiston keskuudessa yleistä, mutta se on väärin. Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä, koska se on väärin. Kehitysmaiden ihmiset ovat köyhiä, koska kohtaavat erilaiset olosuhteet ja kannustimet kuin me. Tämän voi osoittaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Köyhistä rikkaisiin maihin muuttavien ihmisten tuottavuus moninkertaistuu kertaheitolla. Hyvinvointikuilu Meksikon ja Yhdysvaltain tai Koreioiden välisellä rajalla kertoo samasta asiasta.
  Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä sen vuoksi millaisia ovat, vaan pääasiassa sen vuoksi missä he asuvat. Asiasta on aika kiistatonta tutkimusnäyttöä.*
...
-----
* Clemens(2010,2011). Clemens ym (2016), Desmet ym. (2018).


**Näistä Uschanov on vieraillut muinaisella Näkökulmallakin kommentoimassa kirjoitustani, osallistumalla keskusteluun.

JK. Lähdeviitteet tarkasti kirjan lopusta:
Clemens, M.(2010): Let Them Leave. Foreign Policy. 27.1.2010. http://foreignpolicy.com/2010/01/27/let-them-leave/
Clemens, M.(2011): Economics and Emigration: Trillion-Dollar Bills on the Sidewalk? Journal of Economiv Perspectives 25:83-106.
Clemens, M., Montenegro,C. ja Pritchett,L.(2016): Bounding the Price Equivalent of Migration Barriors. Center of Global Development Working Paper 428. https://www.cgdev.org/sites/default/files/Clemens-Montenegro-Pritchett-Price-Equivalent-Migration-Barriers_CGDWP428.pdf
Desmet, K., Nagy, D.K. ja Rossi-Hansberg, E. (2018): The Geography of Development. Journal of Political Economy 126:903-983. https://www.princeton.edu/~erossi/GD.pdf

[MrKAT]

Pursiaisen kirjan esittelyä - ja kritiikkiä.
(osa 2)

Pursiaista ottaa pattiin HS:n vaalikone jossa oltuaan vaaliehdokkaana kone määritti hänet 4-kenttäkartalla "ääriliberaaliksi" sensijaan Putinistiset Suomi takaisin tms hörhöt kone sijoitti keskustaan.  Tämä selittää tai tähän liittyy se ettei Pursianen ymmärrä mitä tarkoittaa "arvoliberaali" tai "talousliberaali". Joko liberaali tai ei. Niinpä hänellä on erikseen kokonainen kappale "Sori, Teivo Teivainen, sosialisti ei voi olla liberaali". Minusta Pursiainen näkee ehkä liberalismin niin on-off-jyrkästi että ehkä hän tavallaan on ääriliberaali?

   Rahaan keskittyviä talouskriitikoita Pursiainen haukkuu rahamystikoiksi. Raha on muka kaiken pahan alku ja juuri.
Heillä on jopa oma järjestö Talousdemokratia, "joka julkaisee rahamystistä kirjallisuutta". Heistä toisen säästöt ja varallisuus on (muka) välttämättä jonkun toisen velkaa.*
Mutta Pursiaisen  mukaan  he sekoittavat asioita. Raha on pelkkä varallisuuden kirjanpitoa, sen väline, ja todellinen varallisuus on se kiinnostava asia.  Kukaan ei halua rahaa (paitsi Roope Ankka) vaan se mitä rahalla saa.  Raha on pelkkä väline. Hinnoilla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Taloustieteilijät eivät ole kiinnostuneita rahasta (syyte oli: he ajattelevat vain rahaa.) vaan hyödykkeiden arvosta vaihtokaupassa, joka voidaan mitata kaloina tai kermajuustokimpaleina. 
   Pursiainen osoittaa käsityksensä hyvin havainnollisin esimerkein ja siksi kirjasta tuli minulle ensin vaikutelma että tässä vähän älykköeliittejä yksinkertaisempi ihminen selittää vielä yksinkertaisemmille tumpeloille - eikä P:n oma liiallisen nöyrä vaatimattomuus vähentänyt vaikutelmaa. Mutta tulkintani oli väärä. Wikipediasta huomasin että Pursiainen on valtiotieteen tohtori ja taloustiedettä lukenut. Joskus eliitti ja "älyköt" ovat oppineisuudesta huolimatta heille vieraalla alalla koululaisen tasolla ja heille pitää vääntää simppeleistä rautalangasta. (Tiedän tämän kreationismista, professoristasolla voidaan uskoa Raamatun Nooan tulvaan kirjaimellisesti).  Esimerkiksi sen miten kaikki voivat säästää yhtäaikaa.

*Jatkumolaisen kanssa debatoin siitä kun hän väitti että varallisuus on välttämättä aina toisen riistolla hankittu. Kehitin esimerkin että löydän tontiltani raaputtaen kuutio(kilo)metrisen kultakuution pinnan ja en tee mitään muuta. Varallisuuteni (ja ihmiskunnan kultavarallisuus) kasvoi yhtäkkiä valtavasti mutta silti tuossa ei riistetty ketään. Eikä kukaan velkaantunut takiani.

[ROOSTER]

*Jatkumolaisen kanssa debatoin siitä kun hän väitti että varallisuus on välttämättä aina toisen riistolla hankittu. Kehitin esimerkin että löydän tontiltani raaputtaen kuutio(kilo)metrisen kultakuution pinnan ja en tee mitään muuta. Varallisuuteni (ja ihmiskunnan kultavarallisuus) kasvoi yhtäkkiä valtavasti mutta silti tuossa ei riistetty ketään. Eikä kukaan velkaantunut takiani.

Sinä kaivoit kultaa ja ryöstit sen maapallon varoista - kulta ei ole uusiutuvaa. Lisäksi aiheutit kaikkien kullan omistajien omaisuuden arvon laskua,  inflaatiota kiihdyttämällä, koska väistämättä kullan tarjonnan lisääntyminen laskee sen hintaa.

Sinä käytit hyväksi maapallon uusiutumattomia luonnonvaroja, kiihdytit inflaatiota ja aiheutit turvattomuutta lisäämällä, sillä on kamalia seurauksia.

Kullan hinta laskee reaalisesti ja sen hinta vaihtelee rajusti, epävarmuus lisääntyy, inflaatio kasvaa, odotukset heikkenevät, yritykset eivät uskalla investoida, tuotanto laskee, työttömyys lisääntyy, konkurssit yleistyvät, ihmiset hyppivät pörssitalojen katoilta alas.

[Kopek]

Muutama huomio MrKATin esittelemästä Heikki Pursiaisen kirjasta "Olette kaikki väärässä ; Yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa" niiltä osin kun MrKAT kirjaa selostaa. En ole lukenut sitä.

Luulin ensiksi, että MrKAT kertoo jostakin "isä-Pursiaisen" kirjasta, mutta kirjoittaja näyttääkin olevan tämän neljättä kertaa naimisissa olevan punapapin poika. Älykäs mies varmaan, kuten isänsäkin.

Pursiainen arvostelee yllättävän terävästi myös Ehnroothin persuilua maahanmuuton ja turvapaikka-asioiden ja köyhien maiden tyhmyyden  suhteen jossa E. vaatii "arvoperusteisuutta" ja "Eurooppa ei voi pelastaa kaikkia" jne.  Mutta Pursiainen vastakysyy mm.: "Minkä vuoksi sattumanvaraisesti valikoituneen syntymäpaikan pitäisi ratkaista ihmisten oikeudet?"

Minkä takia sattumanvaraisen syntymän rikkaaseen perheeseen tai köyhään perheeseen pitäisi ratkaista ihmisten oikeudet? Köyhän perheen lapsi ei tule koskaan perimään miljoonaomaisuutta, mutta rikkaan perheen lapselle se on mahdollista - paitsi silloin jos perheen isä hävittää omaisuuden konkurssissa ennen kuolemaansa.

Onko tähän muuta ratkaisua kuin se, että lapset otetaan syntymänsä jälkeen pois vanhemmiltaan ja kasvatetaan tasa-arvoisesti laitoksissa. Silloin kaikilla on samat mahdollisuudet ja samat oikeudet. Silloin ei tausta eivätkä sukulaissuhteet vaikuta.

  Tällainen ajattelu on oikeiston keskuudessa yleistä, mutta se on väärin. Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä, koska se on väärin. Kehitysmaiden ihmiset ovat köyhiä, koska kohtaavat erilaiset olosuhteet ja kannustimet kuin me. Tämän voi osoittaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Köyhistä rikkaisiin maihin muuttavien ihmisten tuottavuus moninkertaistuu kertaheitolla. Hyvinvointikuilu Meksikon ja Yhdysvaltain tai Koreioiden välisellä rajalla kertoo samasta asiasta.
  Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä sen vuoksi millaisia ovat, vaan pääasiassa sen vuoksi missä he asuvat. Asiasta on aika kiistatonta tutkimusnäyttöä.*

Ehkä voitaisiin tehdä vielä yksi tutkimus.

Tehtäisiin suomalaisille älykkyystesti, jonka perusteella jaettaisiin ihmiset kahteen ryhmään. Toiseen kuuluisivat ne, joiden älykkyysosamäärä olisi 110 - 130 pistettä, ja toiseen kuuluisivat ne, joiden älykkyysosamäärä olisi 70 - 90 pistettä. Keskimääräisen älykkyyden omaavat (90-110 pistettä) sekä huippulahjakkaat (yli 130 pistettä) ja poikkeuksellisen lahjattomat (alle 70 pistettä) jätettäisiin pois. Saataisiin siis selvästi kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää: keskimääräistä älykkäämmmät (ryhmä A) ja keskimääräistä tyhmemmät (ryhmä B).

Ryhmä A kuljetettaisiin Kevätsaarelle ja ryhmä B Syksysaarelle. Perillä tehtäisiin vielä uusi älykkyystesti sen varmistamiseksi, että tulokset ovat säilyneet ennallaan.

Kun ihmiset olisivat ehtineet - esimerkiksi vuoden kuluessa - asettua asumaan saarilleen, heidät vaihdettaisiin keskenään niin, että ryhmä A siirtyisi Syksysaarelle ja ryhmä B Kevätsaarelle. Tämän jälkeen odotettaisiin taas jonkin aikaa, että ihmiset ehtisivät tottua uusiin ympäristöihinsä. Sen jälkeen kaikille tehtäisiin älykkyystesti.

Jos ympäristön vaikutuksen teoria pitää paikkansa, ryhmien älykkyystasojen pitäisi olla muuttunut siten, että aikaisemmin tyhmempi ryhmä B olisikin nyt älykkäämpi ja ryhmä A tyhmempi.

Jos kerran ihmisten tuottavuus "moninkertaistuu kertaheitolla" pelkästään siten, että he kävelevät valtakunnanrajan yli toiseen maahan, niin kai älykkyystasokin moninkertaistuu kertaheitolla tai ainakin kasvaa merkittävästi tällaisella taikakävelyllä.

Jos älykkyystaso ei uudestaan laske henkilön palattua alkuperäiseen kotimaahansa, tällöinhän voitaisiin järjestää älyyykkyydenkorotusmatkoja niihin maihin, joiden asukkaiden älykkyystestitulokset ovat tavanomaista korkeammat. Käväisy tuollaisen maan lentokentällä riittäisi. Siinä ehtisi jo saada älykkyyttä parantavaa ympäristöhoitoa.

Minunkin älykkyysosamääräni taisi nousta, kun keväällä 2016 oleskelin kymmenisen tuntia Hong Kongissa lentomatkojen välilaskun aikana. Kun tarkemmin muistelen, päässäni taisi tuntua omituista kuhinaa, kun aivosolut aktivoituivat uutta korkeampaa älykkyysosamäärääni varten. Toivottavasti ympäristönvaihdoksesta johtunut muutos on säilynyt. En ole käynyt testeissä.

https://www.quora.com/Why-does-Hong-Kong-have-the-highest-IQ-on-average

[kertsi]

Minunkin älykkyysosamääräni taisi nousta, kun keväällä 2016 oleskelin kymmenisen tuntia Hong Kongissa lentomatkojen välilaskun aikana. Kun tarkemmin muistelen, päässäni taisi tuntua omituista kuhinaa, kun aivosolut aktivoituivat uutta korkeampaa älykkyysosamäärääni varten. Toivottavasti ympäristönvaihdoksesta johtunut muutos on säilynyt. En ole käynyt testeissä.

https://www.quora.com/Why-does-Hong-Kong-have-the-highest-IQ-on-average

Mahdoitkohan lukea oman linkkisi?

10 tuntia ei taitaisi riittää, mutta jos sikiöaikanasi ja 0-2-vuotiaana olisit asunut nykyisessä Hong Kongissa, olisit todennäköisesti parempi matematiikassa ja olisit älykkäämpi kuin jos olisit asunut maassa silloin, kun ravinto siellä oli heikkoa (eli huonoa aivojen kehityksen kannalta), ja syntyvyys ja lapsikuolleisuus suurta.

"Basically any country that achieves a birth rate and infant mortality rate as low as Hong Kong's should have a high average IQ and test scores for the age 15–19 group (the group that usually takes most tests).
[/UPDATE]

It's obviously because of diet.

Most brain development occurs from age 0–2 with humans reaching 80% of their adult brain size by age 2 so diet during that time-period is going to have a big effect on IQ."

[Vaaraton Norsu]

   Rahaan keskittyviä talouskriitikoita Pursiainen haukkuu rahamystikoiksi. Raha on muka kaiken pahan alku ja juuri.
Heillä on jopa oma järjestö Talousdemokratia, "joka julkaisee rahamystistä kirjallisuutta". Heistä toisen säästöt ja varallisuus on (muka) välttämättä jonkun toisen velkaa.*
Mutta Pursiaisen  mukaan  he sekoittavat asioita. Raha on pelkkä varallisuuden kirjanpitoa, sen väline, ja todellinen varallisuus on se kiinnostava asia.  Kukaan ei halua rahaa (paitsi Roope Ankka) vaan se mitä rahalla saa.  Raha on pelkkä väline. Hinnoilla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Taloustieteilijät eivät ole kiinnostuneita rahasta (syyte oli: he ajattelevat vain rahaa.) vaan hyödykkeiden arvosta vaihtokaupassa, joka voidaan mitata kaloina tai kermajuustokimpaleina. 

*Jatkumolaisen kanssa debatoin siitä kun hän väitti että varallisuus on välttämättä aina toisen riistolla hankittu. Kehitin esimerkin että löydän tontiltani raaputtaen kuutio(kilo)metrisen kultakuution pinnan ja en tee mitään muuta. Varallisuuteni (ja ihmiskunnan kultavarallisuus) kasvoi yhtäkkiä valtavasti mutta silti tuossa ei riistetty ketään. Eikä kukaan velkaantunut takiani.

Noista talousdemokratian ajatuksista olisi kyllä mielenkiintoista lukea perusteltua pohdintaa. (Niin kuin ilmeisesti Pursiaisen.) Mun mielestä rahan syntymekanismi on sinällään hirveän mielenkiintoinen asia, josta luulisi olevan suuria seurauksia. Niin kuin se, että nimellinen talouskasvu on loputon pakko. Koska lainarahasta otetaan korkoa, ja keskimäärin lainoja ei pystyttäisi maksamaan takaisin jos talous nimellisesti supistuisi.

[Vaaraton Norsu]

Jos kerran ihmisten tuottavuus "moninkertaistuu kertaheitolla" pelkästään siten, että he kävelevät valtakunnanrajan yli toiseen maahan, niin kai älykkyystasokin moninkertaistuu kertaheitolla tai ainakin kasvaa merkittävästi tällaisella taikakävelyllä.

Jos älykkyystaso ei uudestaan laske henkilön palattua alkuperäiseen kotimaahansa, tällöinhän voitaisiin järjestää älyyykkyydenkorotusmatkoja niihin maihin, joiden asukkaiden älykkyystestitulokset ovat tavanomaista korkeammat. Käväisy tuollaisen maan lentokentällä riittäisi. Siinä ehtisi jo saada älykkyyttä parantavaa ympäristöhoitoa.

Minunkin älykkyysosamääräni taisi nousta, kun keväällä 2016 oleskelin kymmenisen tuntia Hong Kongissa lentomatkojen välilaskun aikana. Kun tarkemmin muistelen, päässäni taisi tuntua omituista kuhinaa, kun aivosolut aktivoituivat uutta korkeampaa älykkyysosamäärääni varten. Toivottavasti ympäristönvaihdoksesta johtunut muutos on säilynyt. En ole käynyt testeissä.

MrKATin lainauksessahan ei puhuttu älykkyydestä mitään, tai jos ajatuksella lukee, edes asuinpaikasta. Sanottiin, että

Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä, koska se on väärin. Kehitysmaiden ihmiset ovat köyhiä, koska kohtaavat erilaiset olosuhteet ja kannustimet kuin me.

Työn tuottavuus alhaisempi köyhissä maissa koska kannustimet erilaiset. Samojen ihmisten työn tuottavuus korkeampi heidän muutettua toisaalle. Taisitpa itsekin huomata tämän, mutta et malttanut olla sanomatta kuitenkin.

[Kopek]

MrKATin lainauksessahan ei puhuttu älykkyydestä mitään, tai jos ajatuksella lukee, edes asuinpaikasta. Sanottiin, että

Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä, koska se on väärin. Kehitysmaiden ihmiset ovat köyhiä, koska kohtaavat erilaiset olosuhteet ja kannustimet kuin me.

Työn tuottavuus alhaisempi köyhissä maissa koska kannustimet erilaiset. Samojen ihmisten työn tuottavuus korkeampi heidän muutettua toisaalle. Taisitpa itsekin huomata tämän, mutta et malttanut olla sanomatta kuitenkin.

MrKATin lainauksessa sanottiin myös seuraavaa:

Kehitysmaiden ihmiset eivät ole köyhiä sen vuoksi millaisia ovat, vaan pääasiassa sen vuoksi missä he asuvat. Asiasta on aika kiistatonta tutkimusnäyttöä.*

Lainauksessa ei puhuta älykkyydestä, enkä ole väittänytkään, että siinä puhuttaisiin. Sanat "millaisia he ovat" viittaavat kuitenkin ominaisuuksiin. Ja älykkyys - yksi ihmisen ominaisuuksista - on asia, joka usein nousee esille keskusteluissa, kun on kyse yksilöiden ja ihmisryhmien menestymisestä.

Tämä keskustelu uhkaa nyt lähteä sivuraiteille otsikosta "kirjallisuusnurkka", joten yritän kääntää sitä kirjoihin.

Seuraavaksi haluaisin lukea saksalaiskenraali Waldemar Erfurthin sotapäiväkirjan vuodelta 1944. Edellinen osa jäi niin mielenkiintoiseen vaiheeseen vuoden 1943 loppuun. Osan "1944"  painos taitaa olla lopussa.

Tuo kirja - tai kaksi (1941 ja 1942-1943) on herättänyt paljon ajatuksia, kun olen sitä lukenut. Keskeinen kysymys on ollut se, miten Erfurth ja muut hänen kaltaisensa upseerit ja virkamiehet ovat motivoineet itsensä toimimaan natsi-Saksan puolesta siitä huolimatta, että valtio teki hirvittäviä rikoksia, joista juutalaisten joukkomurha oli yksi. Erfurth on seurustellut Suomen poliittisen johdon kanssa ja käynyt pappien ja piispojen luona kylässä ja käynyt kirkossa ja niin edelleen. Hänestä saa kaikin puolin kunnollisen ja kunniallisen ja sivistyneen käsityksen. Hän oli kenraalin arvonsa lisäksi siviilissä tohtorin väitöskirjan tehnyt historiantutkija.

"Kunniallisuusko" on ollut se tekijä, joka on saanut Erfurthin ja hänen kaltaisensa upseerit tottelemaan ja palvelemaan hirviöksi osoittautunutta valtiota. Vaikka on vähitellen yhä selvemmin käynyt ilmi, millaisen pahan valtakunnan palveluksessaan ollaan, upseerin vala on ollut pyhä, eikä petos ole tullut kysymykseen.

Olisiko Hitleriä vastaan nouseminen ollut moraalisessa mielessä petos? Eikö Hitler itse kansleriksi noustuaan ollut vannonut valan, jossa hän on luvannut palvella Saksan kansaa ja edistää sen hyvinvointia? Ja mitä oli tapahtunut? Hän oli suistanut Saksan kansan tuhoisaan sotaan ja ennen näkemättömään kurjuuteen. Eikö Hitler siis rikkonut antamansa valan ja ollut sen vuoksi pelkkä rikollinen vallassa roikkuja, jonka kukistaminen olisi ollut jokaisen isänmaallisen saksalaisen velvollisuus. Näin taisivat ajatella vuoden 1944 salaliittoon osalliset, joille lopulta kävi huonosti.