Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

LukuHAASTE: lastenkirjallisuutta

Aloittaja Amore, tammikuu 04, 2019, 16:42:25

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4

#30
Poikkesin Oodiin etsimään lastenkirjoja. Hyllyt melko tyhjiä mutta laareista löytyi lisää.
Hetken orpona kuikuiltuani lastenkirjoja, silmiini osui kotoisan näköinen orpo seisoskelemassa yksin synkässä kirjan kannessa.
Kirja näytti niin lupaavan ohuelta että en viitsinyt edes miettiä sen peittämistä miestenlehdellä vaan lukaisin, tai kuten konkarit sanovat, ahmin teoksen siltä seisomalta viidessä minuutissa. Julkisella paikalla.
Lyhyitä runoja, sarjakuvamainen pehmeä kuvitus ja kohottava tarina.
Tuli melkein pala kurkkuun.
Luin kirjan!
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789526786704

Lisäyllätyksenä havaitsin Oodin 2. kerroksen avatuksi ja ihmettelin siellä satoja tietokoneita(tai ainakin siltä tuntui),pelikoneita,ompelukoneita, lukuisia lukuhuoneita ja kokoustustiloja, 3D-printtereitä, julisteprinttereitä, rintanappikoneita,..kunnon puuhamaa!

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2019, 15:23:36
Lisäyllätyksenä havaitsin Oodin 2. kerroksen avatuksi ja ihmettelin siellä satoja tietokoneita(tai ainakin siltä tuntui),pelikoneita,ompelukoneita, lukuhuoneita, 3D-printtereitä, julisteprinttereitä, rintanappikoneita,..kunnon puuhamaa!

Onko siellä porakoneita, hitsauskoneita yms. tarpeellista?
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Brutto

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2019, 15:23:36

Lisäyllätyksenä havaitsin Oodin 2. kerroksen avatuksi ja ihmettelin siellä satoja tietokoneita(tai ainakin siltä tuntui),pelikoneita,ompelukoneita, lukuhuoneita, 3D-printtereitä, julisteprinttereitä, rintanappikoneita,..kunnon puuhamaa!

Kokoontuuko siellä ne Oodin soturit?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

a4

#33
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 08, 2019, 15:44:20
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2019, 15:23:36
Lisäyllätyksenä havaitsin Oodin 2. kerroksen avatuksi ja ihmettelin siellä satoja tietokoneita(tai ainakin siltä tuntui),pelikoneita,ompelukoneita, lukuhuoneita, 3D-printtereitä, julisteprinttereitä, rintanappikoneita,..kunnon puuhamaa!

Onko siellä porakoneita, hitsauskoneita yms. tarpeellista?
No eipä tietenkään kun kyseessä oli pääkaupunkiseudun hömpötyshökkeli.
Joistain maakuntien kirjastoista saattaisi löytyä.
Ahvenanmaalta ehkä oikeita verkkoja, virveleitä sun muuta eviä liikauttavaa ja kohottavaa vapaasti lainattavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Brutto - tammikuu 08, 2019, 15:50:25
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2019, 15:23:36

Lisäyllätyksenä havaitsin Oodin 2. kerroksen avatuksi ja ihmettelin siellä satoja tietokoneita(tai ainakin siltä tuntui),pelikoneita,ompelukoneita, lukuhuoneita, 3D-printtereitä, julisteprinttereitä, rintanappikoneita,..kunnon puuhamaa!

Kokoontuuko siellä ne Oodin soturit?
Voi olla. Kyllä siellä aika hurjan lukuhimoisen näköistä eläkeläisjengiä ja opiskelijajoukkiota päivysti joka nurkassa.


Ei muuta kuin ottamaan lastenkirjan lukuhaasteesta miehekkäästi selkävoitto! Tsemppiä!

Amore

No niin, ensimmäinen haastekirjani, jonka tulin poimineeksi kirjaston hyllystä, koska se oli sinne asetettu esille ja kirjan visuaalinen ilme kokonaisuudessaan vaikutti viehättävältä. Kannen perusteella arvelin, että kirja saattaa olla lasten kuvittama, mutta niin ei ole. Kirjan on "kertonut" eli kuvittanut Sanna Pelliccioni, suomalainen kirjailija, kuvittaja ym. Lukemassani kirjassa ei ole lainkaan tekstiä, paitsi lopussa, missä yhdellä sivulla on hieman ohjeistusta siihen, miten sanatonta kirjaa voi käyttää.

Kirjan nimi on Meidän piti lähteä (2018), mikä johdattaakin aikuisen luutuneen mielen ajattelemaan pakolaisten matkaa...tänne pohjoiseen. Tätä lukutapaa noudattaen kuvissa todellakin seurataan pienen perheen (pikkutyttö ja vanhemmat) pitkää matkaa alkukuvan kauniista puutarhasta sodan läpi, autolla ohi vuorten, vaihtuviin öisiin maisemiin ja vihdoin rannalle. Sieltä ihmisjoukko punaisissa pelastusliiveissä siirtyy punaiseen kumilauttaan. Pimeällä merellä on hienot suuret aallot. Meren vielä myrskytessä tulee näkyviin valkoinen kaupunki, jolloin ihmiset huiskuttavat herättääkseen huomiota. Sitten saavutaan auringonpaahteiselle telttaleirille. Leirille saapuu yö; yllä loistaa tähti. Lähikuva leirielämästä; telttojen keskellä leikkiviä lapsia, jotka hoivaavat pientä kukkaa. Seuraavalla aukeamalla kuva kolmesta passista ja perheestä pöydän ääressä, jonka toisella puolella kaksi lakkipäistä hieman virallisen näköistä henkilöä. Lentomatka. Saapuminen kerrostaloon illalla lumisateessa. Perhe hieman kalvakkaassa vihreässä valossa, huoneessa juomassa teetä(?) pöydän ääressä. Seuraavalla aukeamalla, vasemmalla yhteen liitetyt lapasiin puetut kädet lähikuvassa ja oikealla perheen pikkutyttö rakentamassa lumiukkoa pojan kanssa lumisateessa. Maiseman väritys on lämmin; tausta punainen ja aurinko miellyttävän keltainen; lumisade värikäs.

Tarinan jälkeen on hieman ohjeita kirjan lukemiseen lapsen kanssa. En aio kuitenkaan niihin pureutua, vaan keskityn ainoastaan kokemaan kirjaa aikuisena.

Kirjan paperi on mattapintaista, muttei karkeaa. Se toistaa värit kauniisti. Kuvitus on hieno, hyvin kaunis. Luin kirjan useaan kertaan makustellen ja väreistä nauttien. Kuvituksessa on muutama sivu melkein abstraktiin tyyliin tehty kuva, joita voi verrata esim. tahallaan sumealla linssillä kuvattuihin valokuviin. Pidin! Sanaton kirja on idea, joka toimii. Saattaa olla, että kulutin kirjan lukemiseen jopa enemmän aikaa kuin tekstillisen kirjan lukemiseen. Olin aluksi hieman varauksellinen sen suhteen, tuntuisiko kirja liikaa opettavaiselta propagandalta, mutta niin ei käynyt. Kirjasta välittyi jännällä tavalla matkan pitkä kesto, sillä itse matkustamiselle oli varattu vaiheineen niin monta aukeamaa. Jo telttaleirille pääsy tuntui kestävän kauan. Ja sitten matkustettiin vielä hieman lisää ennen kuin oltiin lumisateessa. Oliko sitten huono asia, etten kyllä pakolaisuutta sinänsä ajatellut matkan kuluessa juuri lainkaan? Nautin vain maisemista ja jopa sodan räiskeestäkin, koska se näytti ilotulitukselta pimeässä kaupungissa. En halua moittia kirjaa mistään; täydet viisi tähteä.



Linkin kautta pääset selaamaan kirjaa violetista "Lukunäyte"-laatikosta. Paperille painettuna kuvat ovat vielä kauniimpia kuin kuvaruudulla!
https://kustantamo.sets.fi/kirja/meidan-piti-lahtea/


All you need is Love

wade

Minusta tuntuu, että lastenkirjallisuutta väheksytään melko paljon - lapsille kannetaan kaikenlaista "ylhäällä - alhaalla, kylmä - kuuma" -läpysköitä. Toki hyvää ja erinomaista lastenkirjallisuutta löytyy, niin klassikoissa kuin uusissa kirjoissa. Käännöskirjallisuudessa suomennoksia ei tosin ole aina saatavilla samassa mitassa kuin aikuisille suunnatussa kirjallisuudessa.

Olen sikäli huono kirjoittaja ketjuun, että minun ei tarvitse haastaa itseäni lukeakseni: minulla on kaksi pientä lasta, joten luen lastenkirjoja päivittäin ihan haasteettakin. Kuulun siihen ryhmään ihmisiä, joiden mielestä lapsille tulee lukea paljon. Kuulun myös siihen ryhmään ihmisiä, joiden mielestä lapsille ei ole niin hankala keksiä lahjoja - kirja tai elokuva on hyvä!

Käännösongelman vuoksi ostan usein kirjoja myös ruotsin kielellä ja englannin kielellä; kirjojen simultaanitulkkaus ei kuvakirjavaiheessa ole vielä ongelma; päin vastoin se on hauskaa, kun voi itse lukiessaan pohtia mikä olisi sujuvin käännös kullekin lauseelle.

Minulla on omat suosikkikirjani, joita taidan listata. Mutta myöhemmin, nyt en ehdi.