Rasismi Suomessa

[Toope]

MrKAT, joskus ehkä on syytä...?!
Me tiedämme hyvin, että tietyt ryhmät ovat ongelmia.

[Norma Bates]

Aina kun kantasuomalainen on epäystävällinen tai ilkeä ulkomaalaistaustaiselle, oletusarvona on että kyseessä on rasismi. Jolloinka olettaa voinee myös päinvastoinkin:

https://www.apu.fi/artikkelit/anna-leena-harkonen-olen-todella-kyllastynyt-ruokapelleilyyn

Ystäväni esitteli minulle hiljattain etnisen ostoskeskuksen. Puhos sijaitsee lähellä Itäkeskusta.

Jos Lidlissä käyminen on minulle seikkailu, Puhos tuntuu tajunnan räjäyttävältä tripiltä toiseen maailmaan. Valtava valikoima tahinikastikkeita ja papuja! Seesamirinkeleitä, taatelitäytekeksejä, savustettuja hasselpähkinöitä.

Onneksi oli selkäreppu mukana.

Löysin myös pienen pullon valkosipuliöljyä. Onneksi myyjä valisti minua. Öljy oli tarkoitettu päänahan hoitoon. Minä olisin lorauttanut sitä keittoihin tai kastikkeisiin. Jäi ostamatta. Valkosipuli on hyvää, mutta ei päässä.

Puhoksesta saa siis muutakin kuin ruokaa. Kuten esimerkiksi vajaa neljä euroa maksavaa Retinol-voidetta. Kahviloita ja ravintoloitakin löytyy. Irakilaisravintolassa sai syödä istuen pehmeillä palleilla koristekuvioidussa loosissa. Tuntui kuin olisi ollut Lähi-idässä! Palvelu oli pääasiassa ystävällistä. Ainoastaan yksi myyjätär kieltäytyi palvelemasta meitä. Ehkä huivittomat naiset ärsyttivät.

Kumma kun ei raha kelpaa. Mutta hei, positiivista että vain yksi myyjätär dissasi huivipäätöntä. Toistaiseksi.

(Itse olen kyllä asioinut huivipäisten ihmisten kanssa ilman ongelmia, vaikka surettaakin se että ilmaisevat asusteellaan haluaan alistua miehillle. Tosin esihenkilöt kai tykkäisivätkin kyttyrää jos huivipää kieltäytyisi palvelemasta ihmisiä apteekissa tai ruokakaupassa, joissa asiointini ovat tapahtuneet.)

[Hayabusa]

Discossa oli lähtenyt väärä kipale soimaan.
"Me halutaan olla..." – Lahtelaisessa yökerhossa soi kappale, josta repesi someraivo: Nyt puhuu dj

Jos joku ei jutusta ymmärrä mistä aikansa hitistä on kysymys, niin jukeboxista löytyy. Eetu poistakoon, jos on sopimaton.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,4.msg162315.html#msg162315

[Norma Bates]

Discossa oli lähtenyt väärä kipale soimaan.
"Me halutaan olla..." – Lahtelaisessa yökerhossa soi kappale, josta repesi someraivo: Nyt puhuu dj

Jos joku ei jutusta ymmärrä mistä aikansa hitistä on kysymys, niin jukeboxista löytyy. Eetu poistakoon, jos on sopimaton.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,4.msg162315.html#msg162315

– Tiedosto oli väärällä nimellä, ja siksi tuli väärä kappale. Laitoin sen soimaan, katsoin, että näkyy signaalit, ja käännyin juttelemaan asiakkaan kanssa. Lopetin soittamisen heti, kun huomasin, mikä kappale soi, dj kertoo ja pahoittelee tapahtunutta.

Jonkun käytännön pila...? Kai tästäkin taas keuhkotaan vähintään kaksi viikkoa putkeen. Joku voisi kysyä, että onko se rasismia, että joku laulaa nimenomaan haluavansa olla neekeri?

Jostain syystä tulee nyt mieleen ns. nakusaitilta miehet jotka kirjoittelevat vuodatuksia siitä miten haluavat pukeutua naiseksi ja alistua toiselle miehelle. Minua ne jutut jotenkin alkavat aina jurppimaan, koska inhoan sitä että joku yhdistää naiseuden ja alistumisen. Tässä mielessä kaiketi voisi ajatella ettei N-sanan viljely ole myönteinen asia, vaikka ännyyttä käsiteltäisiinkin myönteisesti. Eihän se kaikenlaiseen rytmiin ja hauskanpitoon yhdistäminen näet kauhean hyvä hommeli kai ole. 

[Norma Bates]

Tutkijan mielestä monikulttuurisuuskasvatuksesta olisikin tehtävä selkeästi antirasistista.

Jos monikulttuurisuuskasvatuksesta pitää nyt tehdä antirasistista, niin siitähän voi sitten päätellä että aiemmin se on ollut rasistista. Tästähän änkeää väkisinkin mieleen ajatus että kaikkein eniten rasismista kouhottavat ovatkin itse niitä varsinaisia rasisteja, koska he vauhtisokeudessaan eivät tule kiinnittäneeksi huomiota rasismin kohteeksi päätyviin ihmisiin itseensä, vaan vouhottavat vain vouhottamistaan omaa visiotaan. On melko itsekäs pusertaa väkisin jotain omaa näkemystään esille, silloin kun se koskee jotain ihmisiä, kysymättä lainkaan heidän omaa mielipidettään.

https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-hyvantahtoisuus-ei-pure-koulussa-piilevaan-rasismiin/

Linkissä käytetään esimerkkinä jotain Afrikan makujen viikkoa. Sensijaan että koulun oma keittiö sävelsi jotain omasta päästään, olisi tapahtuman voinut järjestää vaikkapa siten että oppilaat olisi itse otettu mukaan luomaan teemapäiviä. Josko olisi vaikkapa ollut senegalilainen oppilas koulussa, hän olisi kotoaan tuonut reseptejä ja sitten olisi puputettu senegalilaista ruokaa yhtenä päivänä, ja oppilas olisi informoinut kulttuuristaan halukkaille.

Tosin ex-koulukiusattuna tietysti mietin että tekeekö tuollainen oppilaasta silmätikun? Vai voisiko taustojensa esittely olla myönteinen juttu? Ehkä jossain Steiner-koulussa...?

[Toope]

Ei ongelmamme ole rasismi. Suomi jopa typerästi tukee vähemmistöjä.
Rasismi-ideoloigian vouhotus on se ongelma. Meille tyrkytetään syyllisyyttä asioista/ongelmista.
Itse kehottaisin katsomaan vankiloihin ja rikostilastoihin, siten näemme, ketkä ongelmia yhteiskunnassamme aiheuttavat.
Eivät saamelaiset, eivät lestadiolaiset, eivät ehkä kantasuomalaisetkaan, vaan mitkä ryhmät...?

[Norma Bates]

Jos rasismi on Suomessa niin perin kovaa että siitä suiviintuneena pitää alkaa raiskailemaan (ja Ruotsissa jopa räjäyttelemään paikkoja), niin ehkäpä olisi syytä harkita kotiinpaluuta. Siellähän ilmeisesti se käki on kukkunut kultaisemmin, kun siellä ei ole tarvinnut raiskata eikä räjäytellä (vai miten lienee).

Mietiskelin sitä että jos suomalaisella naisella on huonoja kokemuksia suomalaisista miehistä, johtaako se automaattisesti siihen että ulkomaalaiset miehet koetaan potentiaalisina liittolaisina? Miksiköhän omalla kohdallani noin ei ole käynyt? Paremminkin päinvastoin; ikävät kokemukset suomalaisten miesten kanssa ovat nostaneet niskakarvat entistä pystympään kun luen mitä ulkomaalaiset miehet tekevät. Eli pidän kuitenkin suomalaisia melko nössö- tai pehmoversioina niistä todellisista hirviöistä joita maailmassa pyörii, Isis lähinnä ensimmäisenä mieleen tullen.

Johtuuko tämä sitten hyvinvoinnista, että meillä ei meno ole kuin Lähi-idässä? Jos johtuu, pitääkö sitä hävetä?

[kertsi]

Tutkijan mielestä monikulttuurisuuskasvatuksesta olisikin tehtävä selkeästi antirasistista.

Jos monikulttuurisuuskasvatuksesta pitää nyt tehdä antirasistista, niin siitähän voi sitten päätellä että aiemmin se on ollut rasistista. Tästähän änkeää väkisinkin mieleen ajatus että kaikkein eniten rasismista kouhottavat ovatkin itse niitä varsinaisia rasisteja, koska he vauhtisokeudessaan eivät tule kiinnittäneeksi huomiota rasismin kohteeksi päätyviin ihmisiin itseensä, vaan vouhottavat vain vouhottamistaan omaa visiotaan. On melko itsekäs pusertaa väkisin jotain omaa näkemystään esille, silloin kun se koskee jotain ihmisiä, kysymättä lainkaan heidän omaa mielipidettään.

https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-hyvantahtoisuus-ei-pure-koulussa-piilevaan-rasismiin/

Linkkaamasi artikkeli oli kiinnostava.

Sen sijaan päättelysi (lue: olkinukkesi), että "Jos monikulttuurisuuskasvatuksesta pitää nyt tehdä antirasistista, niin siitähän voi sitten päätellä että aiemmin se on ollut rasistista." ei ole validi. Pikemminkin on niin, että jos rasismiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, tarkoittaa se simppelisti sitä, että aiemmin siihen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Se puolestaan voi tarkoittaa vähän mitä tahansa rasismin asteen osalta, esim., että aiemmin monikulttuurisuuskasvatus on ollut joko ei-rasistista, neutraalia tai rasistista. Mutta antirasistisuuteen vaan ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota, ja siksi ei tiedetä onko se ollut rasistista tai ei-rasistista tai jotain siltä väliltä.

Myöskään päättelysi "kaikkein eniten rasismista kouhottavat ovatkin itse niitä varsinaisia rasisteja, koska he vauhtisokeudessaan eivät tule kiinnittäneeksi huomiota rasismin kohteeksi päätyviin ihmisiin itseensä, vaan vouhottavat vain vouhottamistaan omaa visiotaan." kaipaisi kyllä edes jonkinlaista evidenssiä tuekseen. Päättelysi ei tässäkään tapauksessa ole validi. Eiköhän eniten rasisteja ole sellaiset, jotka esimerkiksi vähättelevät rasismia väittäen, ettei Suomessa edes ole rasismia, ja myös sellaiset, jotka käyttävät kaiken valveillaoloaikansa vihapuheen tuottamiseen esim. afrikkalaistaustaisia kohtaan, jotka kiihottavat kansanryhmää kohtaan, lietsovat väkivaltaa vähemmistöjä kohtaan jne., sanalla sanoen radikalisoitunut äärioikeisto, tai konservatiivisen diskurssin tuottajat linkkaamassasi artikkelissa, ks. alla.

Linkkaamasi artikkeli (boldaukset minun):

HUMMELSTEDT jakaa opettajankouluttajien monikulttuurisuusdiskurssit konservatiivisiin, liberaaleihin ja kriittisiin. Yleisin oli liberaali diskurssi, josta Afrikan ruokaviikko tarjoaa edustavan esimerkin.

– Liberaali näkee moninaisuuden rikkautena, mutta epätasa-arvoa tuottaviin rakenteisiin hän ei kiinnitä huomiota. Riskinä on, että hyvistä aikeista huolimatta näin tullaan lisänneeksi "meidän" ja "muiden" välistä eroa, Hummelstedt sanoo.

Konservatiivisessa diskurssissa erot maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä nähdään pysyvinä: maahanmuuttajat ovat ongelma ja uhka, joka hälvenee vain sopeuttamalla muukalaiset suomalaisiin normeihin.

– Kriittisessä diskurssissa kritiikki kohdistuu eriarvoistaviin rakenteisiin, omat tiedostamatta jääneet asenteet mukaan lukien, Hummelstedt selittää.

Aikaisemmat selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että ei-suomalaisina pidetyt oppilaat joutuvat usein kohtaamaan rasismia.

Tutkijan mielestä monikulttuurisuuskasvatuksesta olisikin tehtävä selkeästi antirasistista.

– Rasismista pitää puhua asiana joka tapahtuu, ja samalla pitää kuunnella niitä, joille se tapahtuu. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta rasismin tunnistamien rasismiksi voi olla opettajalle hyvin vaikeaa.

Ilman muuta on syytä pyrkiä tuohon viimeiseen, eli kriittiseen diskurssiin. Noista kolmesta sinä siis näet liberaalin pahempana kuin konservatiivin, mikä on täyttä hölynpölyä ja trollailua.

[Norma Bates]

Haluan nähdä pelkkiä ihmisiä, mutta tuntuu että ihmisten ihonväristä tai sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta pyritään tekemään suuri numero, ja sitten tulee kiusaantunut olo. Treeneissä on ollut huojentavaa että jos meillä on ollut ulkomaalaisia mukana, heitä ei ole noteerattu sen kummemmin kuin että asiat on selitetty myös englanniksi. Kertaakaan meille ei ole sormi pystyssä jäkätetty mistään rasismista.

Äitini haukkui jotain indonesialaista naista kotona, että ruman värinen. Voi olla että tämä on vaikuttanut siihen että minä en halua että ihonväri otetaan esille. Millään tavalla. Ylipainoisuutta olen ruotinut, koska enemmistön kohdalla se on valinta syödä liikaa. Ihonväri ei ole valinta.

Minusta todellinen rasismi on sitä että ihmisiä vietetään puihin ja poltetaan elävältä tai kuolleelta. En lähtisi välittömästi leimaamaan lapsia rasistiksi, jos kiusaavat erilaisuudesta, koska lapsille erilaisuuteen riittävät mitä naurettavimmat asiat. Mietityttää tehdäänkö ulkomaalaistaustaisista silmätikkuja, jos erityisesti heihin kohdistuvasta kiusaamisesta saarnataan joka päivä. Eikö riittäisi että KAIKKI kiusaaminen on kielletty, oli tekosyy kiusaamiseen mikä hyvänsä.

[Toope]

Tutkijan mielestä monikulttuurisuuskasvatuksesta olisikin tehtävä selkeästi antirasistista.

Jos monikulttuurisuuskasvatuksesta pitää nyt tehdä antirasistista, niin siitähän voi sitten päätellä että aiemmin se on ollut rasistista. Tästähän änkeää väkisinkin mieleen ajatus että kaikkein eniten rasismista kouhottavat ovatkin itse niitä varsinaisia rasisteja, koska he vauhtisokeudessaan eivät tule kiinnittäneeksi huomiota rasismin kohteeksi päätyviin ihmisiin itseensä, vaan vouhottavat vain vouhottamistaan omaa visiotaan. On melko itsekäs pusertaa väkisin jotain omaa näkemystään esille, silloin kun se koskee jotain ihmisiä, kysymättä lainkaan heidän omaa mielipidettään.

https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-hyvantahtoisuus-ei-pure-koulussa-piilevaan-rasismiin/

Linkkaamasi artikkeli oli kiinnostava.

Sen sijaan päättelysi (lue: olkinukkesi), että "Jos monikulttuurisuuskasvatuksesta pitää nyt tehdä antirasistista, niin siitähän voi sitten päätellä että aiemmin se on ollut rasistista." ei ole validi. Pikemminkin on niin, että jos rasismiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, tarkoittaa se simppelisti sitä, että aiemmin siihen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Se puolestaan voi tarkoittaa vähän mitä tahansa rasismin asteen osalta, esim., että aiemmin monikulttuurisuuskasvatus on ollut joko ei-rasistista, neutraalia tai rasistista. Mutta antirasistisuuteen vaan ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota, ja siksi ei tiedetä onko se ollut rasistista tai ei-rasistista tai jotain siltä väliltä.

Myöskään päättelysi "kaikkein eniten rasismista kouhottavat ovatkin itse niitä varsinaisia rasisteja, koska he vauhtisokeudessaan eivät tule kiinnittäneeksi huomiota rasismin kohteeksi päätyviin ihmisiin itseensä, vaan vouhottavat vain vouhottamistaan omaa visiotaan." kaipaisi kyllä edes jonkinlaista evidenssiä tuekseen. Päättelysi ei tässäkään tapauksessa ole validi. Eiköhän eniten rasisteja ole sellaiset, jotka esimerkiksi vähättelevät rasismia väittäen, ettei Suomessa edes ole rasismia, ja myös sellaiset, jotka käyttävät kaiken valveillaoloaikansa vihapuheen tuottamiseen esim. afrikkalaistaustaisia kohtaan, jotka kiihottavat kansanryhmää kohtaan, lietsovat väkivaltaa vähemmistöjä kohtaan jne., sanalla sanoen radikalisoitunut äärioikeisto, tai konservatiivisen diskurssin tuottajat linkkaamassasi artikkelissa, ks. alla.

Linkkaamasi artikkeli (boldaukset minun):

HUMMELSTEDT jakaa opettajankouluttajien monikulttuurisuusdiskurssit konservatiivisiin, liberaaleihin ja kriittisiin. Yleisin oli liberaali diskurssi, josta Afrikan ruokaviikko tarjoaa edustavan esimerkin.

– Liberaali näkee moninaisuuden rikkautena, mutta epätasa-arvoa tuottaviin rakenteisiin hän ei kiinnitä huomiota. Riskinä on, että hyvistä aikeista huolimatta näin tullaan lisänneeksi "meidän" ja "muiden" välistä eroa, Hummelstedt sanoo.

Konservatiivisessa diskurssissa erot maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä nähdään pysyvinä: maahanmuuttajat ovat ongelma ja uhka, joka hälvenee vain sopeuttamalla muukalaiset suomalaisiin normeihin.

– Kriittisessä diskurssissa kritiikki kohdistuu eriarvoistaviin rakenteisiin, omat tiedostamatta jääneet asenteet mukaan lukien, Hummelstedt selittää.

Aikaisemmat selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että ei-suomalaisina pidetyt oppilaat joutuvat usein kohtaamaan rasismia.

Tutkijan mielestä monikulttuurisuuskasvatuksesta olisikin tehtävä selkeästi antirasistista.

– Rasismista pitää puhua asiana joka tapahtuu, ja samalla pitää kuunnella niitä, joille se tapahtuu. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta rasismin tunnistamien rasismiksi voi olla opettajalle hyvin vaikeaa.

Ilman muuta on syytä pyrkiä tuohon viimeiseen, eli kriittiseen diskurssiin. Noista kolmesta sinä siis näet liberaalin pahempana kuin konservatiivin, mikä on täyttä hölynpölyä ja trollailua.

Tuossa on konservatiivien kohdalla lapsellinen virhepäätelmä. Konservatiivisuus ei käsittele yhteiskunnan tiloja pysyvinä/vakiintuneina, vaan hakee niihin ratkaisuja varovaisesti ja vähitellen. Konservatismi tarkoittaa hallittua muutosta/kehitystä. Osaamattomat tutkijat/toimittajat käsittävät konservatismin taantumukseksi, mikä kertoo heidän osaamistasostaan, pahaa.

[Toope]

Jos rasismi on Suomessa niin perin kovaa että siitä suiviintuneena pitää alkaa raiskailemaan (ja Ruotsissa jopa räjäyttelemään paikkoja), niin ehkäpä olisi syytä harkita kotiinpaluuta. Siellähän ilmeisesti se käki on kukkunut kultaisemmin, kun siellä ei ole tarvinnut raiskata eikä räjäytellä (vai miten lienee).

Mietiskelin sitä että jos suomalaisella naisella on huonoja kokemuksia suomalaisista miehistä, johtaako se automaattisesti siihen että ulkomaalaiset miehet koetaan potentiaalisina liittolaisina? Miksiköhän omalla kohdallani noin ei ole käynyt? Paremminkin päinvastoin; ikävät kokemukset suomalaisten miesten kanssa ovat nostaneet niskakarvat entistä pystympään kun luen mitä ulkomaalaiset miehet tekevät. Eli pidän kuitenkin suomalaisia melko nössö- tai pehmoversioina niistä todellisista hirviöistä joita maailmassa pyörii, Isis lähinnä ensimmäisenä mieleen tullen.

Johtuuko tämä sitten hyvinvoinnista, että meillä ei meno ole kuin Lähi-idässä? Jos johtuu, pitääkö sitä hävetä?

https://yle.fi/a/74-20007139
Selityksiä on jengiväkivallalle. Monikulttuuri-ideologian epäonnistuminen ei ole selityksissä mukana...

[Kopek]

Tuon tuostakin uutisoidaan miten elämä muuttuu kun raitistuu, lopettaa polton, laihduttaa. Minä en voi tehdä noista mitään ollakseni terveempi.   

Jos asioille ei voi tehdä mitään, niiden suhteen on alistuttava, koska ei kai muutakaan voi. Alistuminen ei ole sama asia kuin hyväksyminen. Joskus ärsyttää, kun näistä asioista tehdään synonyymit. En minä ainakaan tule ikinä hyväksymään sitä, että vieraat ihmiset kaappasivat kotini ja sen mukana suuren osan yksityisomaisuudestani ja dokumenteistani ja muistoesineistäni. Näin viimeksi viime yönä unta, jossa asuin menetetyssä kodissani. Siihen karmeaan tosiasiaan olen joutunut kuitenkin vastentahtoisesti alistumaan, että en pääse enää kotiini.

Ikävät asiat on jotenkin vain kestettävä, vaikka niitä ei hyväksyisikään. Miten ne voi kestää, siihen on varmaan jokaisella omat keinonsa. Ehkä se auttaa, että ei jatkuvasti mieti niitä eikä piehtaroi niissä.

Rasistista kohtelua ja rasistisia kommentteja silloin tällöin osakseen saava henkilö on ehkä valinnut selviytymisstrategiakseen sen, että hän ei mieti ikäviä asioita päivät pitkät vaan suhtautuu elämään positiivisesti ajatellen mieluummin niitä asioita, jotka ovat hyvin.

Yllättäen kivenkoloista kömpii areenalle omahyväisiä karvaisia otuksia, joita suvakeiksi kutsutaan. Näitä peikkoja kiinnostaa ennen kaikkea oma julkisuus ja moraalipaistattelu. Niinpä he nostavat rasismin tikun nokkaan. Heille ei kelpaa se, että joku haluaisi unohtaa rasistisen kohtelunsa. He vaativat, että syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuneiden on valitettava kokemastaan rasismista ja pidettävä sitä esillä mieluummin liioitellen kuin vähätellen. Syrjittyjen ihmisten on esitettävä rasismin uhrin roolia suvakkien mieliksi, jotta suvakkien asia tuntuisi tärkeämmältä, ja suvakit saisivat valtaa ja julkisuutta. Rasismin uhrit ovat tässä kyynisessä pelissä pelkkiä välikappaleita.

(Kirjoitin hieman tarinahengessä ja liioittelevaan sävyyn, joten tämä otettakoon huomioon.)

[Norma Bates]

Tuon tuostakin uutisoidaan miten elämä muuttuu kun raitistuu, lopettaa polton, laihduttaa. Minä en voi tehdä noista mitään ollakseni terveempi.   

Jos asioille ei voi tehdä mitään, niiden suhteen on alistuttava, koska ei kai muutakaan voi. Alistuminen ei ole sama asia kuin hyväksyminen. Joskus ärsyttää, kun näistä asioista tehdään synonyymit. En minä ainakaan tule ikinä hyväksymään sitä, että vieraat ihmiset kaappasivat kotini ja sen mukana suuren osan yksityisomaisuudestani ja dokumenteistani ja muistoesineistäni. Näin viimeksi viime yönä unta, jossa asuin menetetyssä kodissani. Siihen karmeaan tosiasiaan olen joutunut kuitenkin vastentahtoisesti alistumaan, että en pääse enää kotiini.

Ikävät asiat on jotenkin vain kestettävä, vaikka niitä ei hyväksyisikään. Miten ne voi kestää, siihen on varmaan jokaisella omat keinonsa. Ehkä se auttaa, että ei jatkuvasti mieti niitä eikä piehtaroi niissä.

Rasistista kohtelua ja rasistisia kommentteja silloin tällöin osakseen saava henkilö on ehkä valinnut selviytymisstrategiakseen sen, että hän ei mieti ikäviä asioita päivät pitkät vaan suhtautuu elämään positiivisesti ajatellen mieluummin niitä asioita, jotka ovat hyvin.

Yllättäen kivenkoloista kömpii areenalle omahyväisiä karvaisia otuksia, joita suvakeiksi kutsutaan. Näitä peikkoja kiinnostaa ennen kaikkea oma julkisuus ja moraalipaistattelu. Niinpä he nostavat rasismin tikun nokkaan. Heille ei kelpaa se, että joku haluaisi unohtaa rasistisen kohtelunsa. He vaativat, että syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuneiden on valitettava kokemastaan rasismista ja pidettävä sitä esillä mieluummin liioitellen kuin vähätellen. Syrjittyjen ihmisten on esitettävä rasismin uhrin roolia suvakkien mieliksi, jotta suvakkien asia tuntuisi tärkeämmältä, ja suvakit saisivat valtaa ja julkisuutta. Rasismin uhrit ovat tässä kyynisessä pelissä pelkkiä välikappaleita.

(Kirjoitin hieman tarinahengessä ja liioittelevaan sävyyn, joten tämä otettakoon huomioon.)

Alistuminen on sairautta. Sinäkin voisit, koska osaat kirjoittaa ja jopa hyvin, pusata vaikka kirjan kokemuksistasi. Ties millainen pestselleri siitä tulisi, ja ainakin saisit jonkin verran annettua potut pottuina, kun kertoisit tasan tarkkaan että mitä tapahtui ja kuka teki kenelle, ja mistä syystä. Muistaakseni jossain ketjussa mainitsit että sinua kohdellaan huonommin sukunimesi vuoksi, joten jos nimelläsi tosiaan on edelleenkin merkitystä, niin pääsisitpähän pöllyyttämään väärintekijöiden omatuntoa ja koko seudun sekalaista väestöä.

Itseäni ärsyttää että elämä on silkkaa degeneroitumista, ja se sitten pitäisi vaan hyväksyä. Minä. En. Hyväksy. Olkoon ikääntyminen, krempat, ylipaino, mikä hyvänsä, niin en. Koska en ole mies, tapani kapinoida ei ole se että laittaisin kultaketjun kaulaan ja polkaisisin "mopon" käyntiin. Born to be wild ja silleen. Kapinoin kirjoittamalla, ja sehän ei ole sukupuoleen liittyvä juttu, minun persoonaani ennemminkin.

Mietiskelin olen ikinä pystynyt oikeasti tekemään yhtikäs mitään millekään puutteelleni tai heikkoudelleni. Noh, se että jotkut eivät usko että olen autistispiirteinen, varmaan kertoo siitä että sille olen kuitenkin jotain mahtanut. Näkökulma-foorumin aikoina kun nimim. Pönni ilmoitti että olen kuin hän (ilmeisesti miedompana versiona kuitenkin), ja samoihin aikoihin oli tämä yksi sahajajoogikin kiukuttelemassa, jota myöskin pidin assina, aloin miettimään että muistutan tosiaan kumpaakin ja selvästikin minulla on tietynlaisia taipumuksia. Sen koommin olen yrittänyt niitä vähän kyttäillä ja suitsia.

Jopa motoriselle kömpelyydelleni olen sittemmin mahtanut edes jotain KM:n parissa, vaikkei minusta koskaan tulekaan mitään erinomaisen etevää. Autistisuus on jotain mille ei mahda mitään, se tulee paketissa mukana kun synnyt, mutta jos ei ole vaikeasti autistinen eli kehitysvammainen, sen kanssa on mahdollista sompailla jossainmäärin. Uskon että kyllä vielä tulee tilanteita joissa joudun vain toteamaan että sori en pysty käsittämään, ja useimmiten ne tilanteet liittyvät naisena olemiseen. Joku normaaleille naisille ihan "itsestäänselvä" asia menee minulla täysin yli hilseen. Kuten nyt vaikka miesten miellyttäminen. En voi käsittää että kun on kysymys aikuisista, olletikin täyspäisistä ihmisistä, että miksi heitä pitäisi paapoa ja paijailla kuin pikkulapsia. Parisuhteessa voi toki heittäytyä myös leikkimieliseksi ja jopa ihmisryhmissä voi välillä iloitella ja olla lapsekas, mutta käytännön elämässä en koe mitään jatkuvaa tarvetta suhtautua miehiin kuin he olisivat joku herkän herkkä mimosa jonka sielu värjyy, ja joka suutahtaa milloin mistäkin (kuten toka eksäni tosin teki...)

Ihmisiä pitäisi neuvoa kehittämään toleranssia. En nyt todellakaan tarkoita että pitää olla niin parkkiintunut että joku apinaksi huutelu pitää hyväksyä, saati naureskella itse siinä joukon mukana että juu kyllä taidan marakatti Marokosta olla jep jep. Mutta suomalaiseen mielenmaisemaan ei oikein istu sellainen että joku ihmisryhmä otetaan muista erilleen ja vahditaan kokoajan mustasukkaisesti ettei heitä nyt vaan tölvitä, ja kun heitäkin sitten kumminkin tölvitään, niin siitä raivostutaan aivan erityisesti, koska suosikkiporukkaa on kiusattu, ja hehän ovat syntyneet sädekehä päänsä ympärillä, ja ei enkeleitä saa kiusata.

Suomalaisuuteen kuuluu mielestäni tasa-arvo. Ei se että jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tai kuten itse päässäni asiat nimitän, että "jotkut ovat rusettipäitä jotka ovat parempia kuin muut". Ei kukaan ole, oli sukupuoli tai tausta mikä hyvänsä.

[kertsi]

Yllättäen kivenkoloista kömpii areenalle omahyväisiä karvaisia otuksia, joita suvakeiksi kutsutaan. Näitä peikkoja kiinnostaa ennen kaikkea oma julkisuus ja moraalipaistattelu. Niinpä he nostavat rasismin tikun nokkaan. Heille ei kelpaa se, että joku haluaisi unohtaa rasistisen kohtelunsa. He vaativat, että syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuneiden on valitettava kokemastaan rasismista ja pidettävä sitä esillä mieluummin liioitellen kuin vähätellen. Syrjittyjen ihmisten on esitettävä rasismin uhrin roolia suvakkien mieliksi, jotta suvakkien asia tuntuisi tärkeämmältä, ja suvakit saisivat valtaa ja julkisuutta. Rasismin uhrit ovat tässä kyynisessä pelissä pelkkiä välikappaleita.

(Kirjoitin hieman tarinahengessä ja liioittelevaan sävyyn, joten tämä otettakoon huomioon.)

Kirjoitit kusipäisesti, esittäessäsi etteivät suvakeiksi haukkumasi ihmiset ole edes ihmisiä, vaan omahyväisiä ja itsekkäitä karvaisia otuksia, jotka asustavat kivenkoloissa.

Tuollaiset kirjoitukset panevat miettimään mistä ne kumpuavat. Ehkä siksi että koska olet itse rasisti, yrität saada jotkut sinua kritisoineet pahalle tuulelle, esittämällä heidät vielä pahempana? Samaa yritti Normakin.

Teidät on kyllä niin samasta puusta veistetty, että alan jo mieltämään teidät nimellä Korma-Norpek, ja tulee alakouluainen lällätys mieleen, Norma ja Kopek ne yhteen soppii, kohta ne viedään pussauskoppiin.

[Hayabusa]

Tämän linkin olisi voinut laittaa kouluketjuunkin, koska käsittelee miten kannustava opintojen ohjaaja sai S2-oppilaan parantamaan huimasti koulumenestystään ja on nyt hyvällä tiellä. Juttu on varsin pitkä, mutta lukemisen arvoinen monestakin näkökulmasta. Nostan tänne yhden kohdan, joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä meille viime vuosina on saarnattu.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009437572.html

Kahdeksan vuotta Suomessa asunut nuori nainen pitää suomalaisia reiluina ja avarakatseisina ihmisinä. Hänellä on enemmän suomalaisia kuin ulkomaalaisia ystäviä.

– Suomessa kaikki tapaamani ihmiset ovat kohdelleet minua hyvin. En ole koskaan kohdannut rasismia.