Jos uskonnosta positiivisesti puhuminen loukkaa ei-uskovaa, eikö vastaavasti uskonnosta negatiivisesti puhuminen loukkaa uskovaa.
Edellisessä kirjoituksessa tarkoitin rasistisilla käytännöillä kouluja ja oppilaitoksia, koska niissähän ihmisiä pannaan paremmuusjärjestykseen. Muodollisesti järjestys ratkeaa opiskelumenestyksen perusteella, eli kaikilla on samat mahdollisuudet. Koska kaikki eivät kuitenkaan näytä oppivan yhtä hyvin, lopputuloksena on arvojärjestys etnisten ryhmien välillä, mikä näkyy paitsi numeroissa, myös opiskelun jälkeisessä työelämässä ja elintasossa.

Pitäisikö arvosanoista luopua, jotta ei myöskään olisi paremmuusjärjestystä?
Suomessa asia on ratkaistu siten, että ei vertailla etnisten ryhmien opintomenestystä. Tukipolitiikalla puolestaan pidetään taloudellisesti huonommin menestyvien ryhmien elintaso tietyllä tasolla, joten eroja menestymisessä ei näe katutasolla opiskeluvaiheen jälkeenkään. Täysin tukien varassa elävät ihmiset työntelevät hienoja design-lastenvaunuja eivätkä eroa omilla ansioillaan elävistä ihmisistä juuri mitenkään. Tämä toimii niin kauan, kun hyvinvointivaltiokin toimii.