Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rasismi Suomessa

Aloittaja MrKAT, maaliskuu 24, 2019, 21:56:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Saares - toukokuu 09, 2019, 10:53:22
Mielenkiintoinen rotujen sekoituskoe Englannin kuningashuoneessa. Prinssin esi-isät ovat kait tiedossa aika kauas. Puolison äiti näyttää melko tummalta. Äiti jonkinsortin sekoitukselta. Saas nähdä millaiselta syntynyt poika näyttää.

Juu, todella mielenkiintoista.

Suomi voisi olla edelläkävijä ja määritellä eduskunnan päätöksellä  suomalaisuudelle sopivan vaaleansuklaanruskean ihonvärin, värikartan avulla. Sellaisten yhdistelmien lisääntyminen kiellettäisiin joiden jälkeläisillä voisi olla liikaa poikkeamaa valitusta. Näin kansalaisillamme olisi taas yhtenäinen, mutta terveempi, ihonväri ja tuntisimme suurta yhteenkuuluvuutta ja ulkomaalaiset arvostaisivat tasanäköisyyttämme ja rodullista tasa-arvoa.

Samalla eduskunta voisi valita meille sopivan uskonnon. Koska olemme jo maallistuneita luterilaisia, pienellä islamilaisella twistillä, niin kompromissina voisi buddhalaisuus olla hyvä. Siitä tehtäisiin valtiouskonto ja muiden harjoittajat häädettäisiin Ruotsiin pakolaisleireille.

Koska maamme on myös köyhä, niin voitaisiin säätää sellainenkin laki, että pitäisi olla omaisuutta vähintään 30 000€:n arvosta vaikka 25-vuotiaana, muuten ulos maasta. Samalla poistuisi tarve sosiaalitukiin, kun kaikki suomalaiset olisivat varakkaita.

Näillä kolmella pikku toimenpiteeellä Suomi saavuttaisi eräiden ikiaikaisen unelman rikkaasta, yhtenäisestä kansasta.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Laika

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 09, 2019, 09:47:42
Siinä se on nyt sitten vasemmiston kultsipuppeli jonka puolesta ulistiin netissä päivätolkulla miten raukkaparkaa ajojahdataan.

Kenen kultsipuppeli sinä muuten nykyään olet?
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Juuli

.
Lainaa

Juu, todella mielenkiintoista.

Suomi voisi olla edelläkävijä ja määritellä eduskunnan päätöksellä  suomalaisuudelle sopivan vaaleansuklaanruskean ihonvärin, värikartan avulla. Sellaisten yhdistelmien lisääntyminen kiellettäisiin joiden jälkeläisillä voisi olla liikaa poikkeamaa valitusta. Näin kansalaisillamme olisi taas yhtenäinen, mutta terveempi, ihonväri ja tuntisimme suurta yhteenkuuluvuutta ja ulkomaalaiset arvostaisivat tasanäköisyyttämme ja rodullista tasa-arvoa.

Samalla eduskunta voisi valita meille sopivan uskonnon. Koska olemme jo maallistuneita luterilaisia, pienellä islamilaisella twistillä, niin kompromissina voisi buddhalaisuus olla hyvä. Siitä tehtäisiin valtiouskonto ja muiden harjoittajat häädettäisiin Ruotsiin pakolaisleireille.

Koska maamme on myös köyhä, niin voitaisiin säätää sellainenkin laki, että pitäisi olla omaisuutta vähintään 30 000€:n arvosta vaikka 25-vuotiaana, muuten ulos maasta. Samalla poistuisi tarve sosiaalitukiin, kun kaikki suomalaiset olisivat varakkaita.

Näillä kolmella pikku toimenpiteeellä Suomi saavuttaisi eräiden ikiaikaisen unelman rikkaasta, yhtenäisestä kansasta.


.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 18, 2019, 14:28:45
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 09, 2019, 09:47:42
Siinä se on nyt sitten vasemmiston kultsipuppeli jonka puolesta ulistiin netissä päivätolkulla miten raukkaparkaa ajojahdataan.

Kenen kultsipuppeli sinä muuten nykyään olet?

Mitä tulee puolueisiin, niin olen nukkuvien jäsen. Noin muuten haluaisin olla yhden tietyn poitsun, mutta en tiedä miehen aivoituksista.

Norma Bates

Miten tulee suhtautua sellaiseen että ihminen itse leimaa omaa etnistä ryhmäänsä?

Alibi 6/2019:

Romaninainen on esiintynyt puhelimessa poliisina ja huijannut ikäihmisiltä pankkitunnuksia käyttöönsä. Rällännyt huijaamansa 10.000 € ravintoloihin. Kun naista kuulusteltiin, sanoo hän ensin:

En muista, että olisin syyskuussa tehnyt mitään tällaista. Näitä juttuja on tehnyt niin moni romani, että miten te voitte olla varmoja, että juuri minä olen ollut tekemässä sitä. Onko minut nähty tai onko minusta olemassa jokin äänitallenne?

Aika erikoista vedota siihen että meikäläiset nyt duunaa tätä kokoajan enivei...

Hippi

Ei kai mikä tahansa oman etnisen tai muun edustamansa ryhmän mainitseminen ole leimaamista, vai onko?

"En muista, että olisin huhtikuussa tehnyt mitään tällaista. Ilman pyöräilykypärää ajaa niin moni muukin (kantasuomalainen) nainen, että miten te voitte olla varmoja, että juuri minä olen ollut tekemässä sitä. Onko minut nähty tai onko minusta olemassa jokin kuvatallenne?"

En tuossa mieelstäni "leimaa" muita kuin ne edustamani ryhmän jäsenet, jotka tuota teekvät. En kaikkia kantasuomalaisia naisia (tai mikä hyvänsä se ryhmä kullakin on)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Kopek

#216
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 06, 2019, 12:35:40
Entä sitten, jos ihmisryhmien välillä olisikin eroja? Mitä konkreettista siitä pitäisi mielestäsi seurata ja miksi? Sinua tuntuu asia kovin vaivaavan ja jopa ahdistavan ja jatkuvasti pyörivän mielessäsi, tai ainakin kirjoitat siitä useammin kuin kukaan muu täällä. Miksi?

En olisi huomannut tätä kertsin kommenttia ellei tuottavuusloikka olisi eräässä toisessa ketjussa antanut linkkiä tämän ketjun kirjoituksiin, joiden perusteella hän kertoi muuttaneensa mielipidettään. Missä ja miten, se jäi hieman epäselväksi, mutta kun etsinnän tuloksena löytyikin edellä esitetty viesti, niin vastaanpa siihen.

Syy siihen, miksi otan tuon aiheen niin usein esille, on luultavasti jonkinlainen ärsyyntyminen. Sitä voisi ehkä verrata vakaumuksellisen ateistin ärsyyntymiseen yhteiskunnassa, jossa joka mutkassa toistettaisiin, että jumala sitä ja jumala tätä.

Kuuntelin sattumalta toissa päivänä autolla ajaessani Radio Deitä, jossa Tapani Ruokanen haastatteli Huvudstadsbladetin toimittajaa Staffan Bruunia. Haastattelu oli sinänsä aivan mielenkiintoinen. Bruun kertoi elämästään ja työstään ja näkemyksistään. Kun tuli puheeksi hänen Ruotsissa viettämänsä aika ja satojen tuhansien suomalaisten muuttaminen Ruotsiin leveämmän leivän perässä, Bruun vertasi tilannetta nykyiseen maahanmuuttoon ja ihmetteli, miksi jotkut vastustavat sitä, koska ovathan Ruotsiin muuttaneet suomalaisetkin sopeutuneet hyvin, ja heitä on jo johtavilla paikoilla ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Bruun arveli, että näin tulee käymään myös nykyisten maahanmuuttajien kohdalla, kunhan aikaa kuluu. Lisäksi hän sanoi, että maahanmuutto hyödyttää aina sekä muuttajia että vastaanottavaa yhteiskuntaa. Muuttajien elintaso paranee, ja heidän panoksensa ansiosta myös vastaanottavan maan elintaso paranee. Eli maahanmuutto on kaiken kaikkiaan hyvä asia. Bruun totesi vielä, että maahanmuuttajat ovat tavallaan seulottua väkeä eli yhteiskuntansa parhaimmistoa. Se, että he ovat saanet lähdetyksi ja järjestetyksi matkansa, on Bruunin mielestä osoitus sen tyyppisestä aktiivisuudesta, että he tulevat menestymään myös uuden yhteiskunnan jäseninä.

Minun mielestäni Bruunin mielipiteet edustavat nykyisin muodissa olevaa uskonnon kaltaista oppia, jossa järkkymättömänä totuutena pidetään sitä, että kaikki maailman ihmiset ovat periaatteessa samanlaisia pienistä ulkonäköeroista riippumatta. Eli jos 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet suomalaiset Jussi ja Maija ovat menestyneet Ruotsissa, ja heidän lapsensa ovat kouluttautuneet elinkeinoelämän ja politiikan johtajiksi, sama onnistuu sudanilaiselta Faheemilta ja kamerunilaiselta Nafissahilta. Uskonnolla ja rodulla (joita ei ole edes olemassa) ei ole merkitystä. Kaikilla on yhtäläinen potentiaali menestyä. Mistä tahansa kansasta yhtä suuri osuus ihmisistä voi päätyä teoreettisen fysiikan tohtoreiksi. Älykkyyserot ja Pisa-tulosten erot ovat merkityksettömiä, roskaa, valhetta, vinoutuneita tutkimustuloksia. Ei eroja oikeasti ole. Kaikki ihmisjoukot ovat keskimäärin yhtä älykkäitä.

Minun mielestäni suomalaisten maahanmuuttajien ja jostakin "etnisistä" kaukomaista tulleiden maahanmuuttajien välillä on eroa, jos asiaa tarkastellaan ruotsalaisesta näkökulmasta. Suomalaisten uskonto ja kulttuuri ovat lähellä ruotsalaisten vastaavaa, koska onhan Suomi ollut osa Ruotsia ja saanut kulttuurinsa ja sivistyksensä suurelta osin sieltä. Lisäksi ihmiset eivät etnisesti poikkea ratkaisevasti toisistaan. Suomalaista ei välttämättä erota ulkonäöltään ruotsalaisesta. Henkisissä kyvyissäkään ei taida olla ratkaisevaa eroa. Kieli on ollut suurin haaste, mutta kun siitä on selvitty, suomalaiset ovat sulautuneet ruotsalaisiksi. En väitä, että se olisi ollut kaikkien kohdalla helppoa, koska onhan Ruotsista tullut ihmisiä poiskin, mutta vähitellen näin on tapahtunut.

En epäile, etteivätkö myös kauempaa muuttaneet voisi yksilöinä menestyä. Heitä ja heidän jälkeläisiään on jo merkittävissä asemissa ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Veikkaan kuitenkin, ja käytäntökin tämän osoittaa, että näiden kauempaa tulleiden täydellinen sopeutuminen ja sulautuminen osaksi ruotsalaisuutta on hitaampaa. Eiväthän esimerkiksi Ruotsiin muuttaneet suomalaiset eristäytyneet ghettoutuviin väkivallan ja rikollisuuden täyttämiin lähiöihin kuten osa Ruotsin uusista maahanmuuttajista on eristäytynyt. Pieni joukko suomalaisista ajautui rikollisiksi ja huumeiden käyttäjiksi, mutta suuri enemmistö työllistyi tehtaisiin, mikä toisaalta oli 1960-luvulla helpompaa kuin nykyisin, kun työntekijöiltä edellytetään enemmän koulutusta ja osaamista.

Islamin usko, varsinkin jos sitä noudatetaan sen fundamentalistisessa muodossa, on suuri kehityksen jarru johtuen suurelta osin naisten heikosta asemasta ja syrjäytymisestä. On myös muita hidasteita kuten heikko koulumenestys ja syrjäytyminen, josta voi tulla ylisukupolvista, kuten joidenkin ryhmien keskuudessa näyttää käyvän.

P.S. Bruunin mielipiteet mm. Halla-ahosta käyvät ilmi mm. tästä kirjoituksesta.

https://www.hbl.fi/artikel/medierna-gjorde-fiasko/

safiiri

Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

-:)lauri

#218
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 09, 2019, 14:09:36
Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

Olen samaa mielipuolta. Pelkäämpä vain on, että nämä vain ovat niitä tilanteita, joissa älyllisesti heikkolahjaiset voivat omasta mielestään kokea hyvää itsetuntoa, koska kuuluvat (täysin mielipuolisesti valittuun) ihmisryhmään, jonka sanotaan olevan jossain asiassa parempi kuin muut. Ei tätä täysin merkityksettömän pientä - jos sitä edes on - älykkyyseroa muuten rummutettaisi älyllisesti heikkolahjaisten toimesta jatkuvasti.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Xantippa

Ja jos voimme todeta nämä erot katsomalla elintapoja, uskomuksia, jne niin sitten meidän on todettava, että nämä perinnölliset älykkyyserot koskettavat myös suomalaisia. Että on se geneettisesti vähempiälyisempi porukka.

Mutta jostakin syystä tätä emme halua ajatella, vaan kiemurtelemme kysymyksyn ympärillä monisanaisesti ihan muuhun siirtyen.

T: Xante

Kopek

#220
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 09, 2019, 14:09:36
Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

Olen sellainen. En peittele sitä, että olen täydellinen luuseri, josta ei ole mihinkään. Enkö ole rehellisesti tuonut tämän esille vähän väliä? Vai olenko koskaan kehuskellut älykkyydelläni? Päinvastoin olen kertonut, että koulu meni huonosti ja opiskelut sitäkin huonommin, ja työura on ollut täysin olematon, ja matematiikassa olen täysi nolla, ja koko sukumme on luusereita. Edes työttömyys ei ole onnistunut. Mitä vielä vaaditaan?

Miksi kansojen välisiin älykkyyseroihin on vaikea uskoa, kun asiasta on mittaustuloksia? Ovatko tulokset vääriä, ja jos ovat, miksei joku tee sellaisia mittauksia, joissa tulokset ovat oikeita? Mikä tässä kaiken kaikkiaan on ongelma? Sitä paitsi eivät suomalaiset kuulu mittausten mukaan maailman älykkäimpiin. Kiinalaiset ja korealaiset ja japanilaiset ja ehkä jotkut muutkin päihittävät älykkyydessä meidät. Näin ollen en esitä vaatimusta, että meillä suomalaisilla tulisi olla subjektiivinen oikeus muuttaa näihin maihin ja siten omalta osaltamme alentaa niiden asukkaiden keskimääräistä älykkyystasoa.

Kun itse olen heikkolahjainen ja todennäköisesti matalan älykkyysosamäärän omaava, minulla olisi tietenkin houkutus vähätellä älykkyysmittauksia ja sanoa, että ne mittaavat vääriä asioita, koska niiltä jää huomaamatta piilevä luovuuteni ja erityislahjakkuuteni. En jaksaisi kuitenkaan jankuttaa tuollaista, koska sisimmässäni tiedän, mitään tuollaisia piilokykyjä ei löytyisi, vaikka miten mitattaisiin.

Tietenkin jopa minunlaiseni yleislahjattomuus voi olla jossakin asiassa satunnaisesti parempi kuin jotkut muut, mutta se ei johdu luontaisista lahjoista vaan siitä, että on ollut asioista kiinnostunut ja harrastanut niitä. Muut eivät ehkä ole olleet. Mutta kun he kiinnostuvat ja alkavat harrastaa samoja asioita, he ovatkin parempia.

Myönnän toki sen, että länsimaissa kehitetyt älykkyystestit mittaavat sen tyyppisiä asioita, jotka täällä ovat tarpeellisia ja arvostettuja. Toisenlaisessa ympäristössä kasvaneilla ihmisillä voi esiintyä vahvana joitakin muita hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka ehkä selviäisivät toisenlaisilla testeillä, joissa puolestaan me länsimaalaiset emme menestyisi. Luulisin esimerkiksi, että jos mitattaisiin sosiaalista älykkyyttä eikä niinkään matemaattis-teknistä älykkyyttä, afrikkalaiset saattaisivat menestyä testeissä hyvin. Hehän - erityisesti nigerialaiset - onnistuvat huijaamaan meitä länsimaiden asukkaita miten päin vain, vaikka me muka olemme älykkäämpiä. Eihän yleensä tyhmempi huijaa älykkäämpäänsä vaan päinvastoin. Toisenlaisilla testeillä nigerialaiset saattaisivat pähittää meidät. Koko käsite "älykkyys" on loppujen lopuksi keinotekoinen ja keksitty asia. Jos se määritellään eri tavalla, paremmuusjärjestys voi muuttua. Ikävä kyllä, länsimainen menestymispolku on mitoitettu länsimaisen älykkyyskäsityksen pohjalta. Eli joka ei täkäläisissä testeissä pärjää, ei paljon hyödy "vaihtoehtoisesta" älykkyydestään, mitä se sitten onkin.

Edelliseen liittyen ajatelkaammepa vaikka miten karmea karsintaperuste matematiikka nyky-yhteiskunnassa on. Jos on poikkeuksellisen lahjaton siinä, lähes kaikki mielenkiintoiset opiskeluväylät ja hyväpalkkaiset työt ovat pois suljettuja. Edes sosiaalityöntekijäksi ei voi kouluttautua, jos on matemaattisesti täysin lahjaton kuten minä. Sain katkeralla tavalla kokea tämän taistellessani erään tilastotieteen tentin kanssa, johon koko valmistumiseni tuntui kaatuvan. Sain sen lopulta läpi toimimalla moraalisessa mielessä epäeettisillä keinoilla, mutta en kerro millä. Suoranaiseen lunttaamiseen ei sentään tarvinnut turvautua, vaikka olin jo varautunut siihenkin mahdollisuuteen. Tuntui nimittäin kohtuuttomalta, että vuosien opiskelu mitätöityisi yhden surkean tentin takia, jossa kaiken lisäksi käsiteltiin asioita, joita en tulisi ikinä tarvitsemaan. No, viikon päästä en olisi muistanut sitä vähääkään, jolla lopulta sain tentin rimaa hipoen läpi. Muistan, kun yksi tyttö itki katsellessaan tenttituloksia ja huomatessaan, ettei ollut päässyt läpi. En tiedä, monestiko hän oli yrittänyt.

Koulun lyhyen matematiikan selvitin tehtäviä ulkoa opettelemalla tajuamatta asioista yhtään mitään. En kertaakaan osannut tehdä esimerkiksi kotitehtäviä. En ymmärtänyt kirjastakaan mitään. Vaikka olisin osannut mekaanisesti ulkoa kopioida ja esittää täydellisesti kaiken, mitä kirjassa koealueeseen kuului, en olisi osannut laskea laskuja. Kokeeseen pänttääminen oli sitä, että opettelin viimeisenä iltana ja koeaamuna ulkoa, että kun tulee tämän näköinen tehtävä, numeroita aletaan "pyöritellä" ja liikutella seuraavasti. Vaihe 1, vaihe 2, vaihe 3 ja niin edelleen. Mutta miksi noin tehdään, ja mitä laskussa oikein tapahtuu, sitä en jaksanut edes miettiä. Ulkoa opetteleminen ja asioiden pitäminen tunnin ajan mielessä riitti. Tiedon siitä, miten tehtävissä pitää edetä, sain muiden tekemistä kotitehtävistä, jotka kopioin tunnilla taululta, jossa ne esitettiin. Itse en koskaan tehnyt kotitehtäviä, koska en osannut, kuten jo edellä mainitsin.

Jos yhtenä päivänä sain kokeesta esimerkiksi arvosanan 8 (sain kerran jopa kympin), viikon päästä olisin saanut samasta kokeesta nolla, kun ulkoa opeteltu olisi ehtinyt haihtua päästä. Kertasin asioita monesti aivan viime sekunneilla ennen kokeen alkamista aina siihen asti, kun muistiinpanot piti panna pois. Kun sain tyhjän paperin käteeni, kirjoitin siihen kevyesti lyijykynällä juuri mieleeni painamiani apumuistiinpanoja tehtävissä auttamaan. Lopuksi pyyhin nämä apumuistiinpanot pois.

Eiköhän tämä selitys yksityiskohtaisine esimerkkeineen kertonut oleellisen.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 09, 2019, 15:31:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 09, 2019, 14:09:36
Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

Olen sellainen. En peittele sitä, että olen täydellinen luuseri, josta ei ole mihinkään. Enkö ole rehellisesti tuonut tämän esille vähän väliä? Vai olenko koskaan kehuskellut älykkyydelläni? Päinvastoin olen kertonut, että koulu meni huonosti ja opiskelut sitäkin huonommin, ja työura on ollut täysin olematon, ja matematiikassa olen täysi nolla, ja koko sukumme on luusereita. Edes työttömyys ei ole onnistunut. Mitä vielä vaaditaan?

Et sinäkään ole esittänyt, että suomalaiset ovat vähemmän älykkäitä kuin muuta kansat. Oletpahan vain itsesi todennut hieman vähäisemmällä älyllä siunatuksi.

LainaaMiksi kansojen välisiin älykkyyseroihin on vaikea uskoa, kun asiasta on mittaustuloksia? Ovatko tulokset vääriä, ja jos ovat, miksei joku tee sellaisia mittauksia, joissa tulokset ovat oikeita? Mikä tässä kaiken kaikkiaan on ongelma? Sitä paitsi eivät suomalaiset kuulu mittausten mukaan maailman älykkäimpiin. Kiinalaiset ja korealaiset ja japanilaiset ja ehkä jotkut muutkin päihittävät älykkyydessä meidät. Näin ollen en esitä vaatimusta, että meillä suomalaisilla tulisi olla subjektiivinen oikeus muuttaa näihin maihin ja siten omalta osaltamme alentaa niiden asukkaiden keskimääräistä älykkyystasoa.

Juu siis on meitäkin älykkäämpiä, mutta ei sentään olla ihan pohjasakkaa, eikö?


wade

Minun on aina ollut aika hankala löytää mielenkiintoa "kansojen" mahdollisia älykkyyseroja kohtaan.

Tarkoittavatko älykkyyserot sitä, että mikäli valkoihoiset eurooppalaiset olisivat olleet vastuussa muinaisen Egyptin valtakunnan loistosta - tai kaksoisvirran alueen korkeakulttuureista - ne olisivat olleet sitäkin upeampia ja pitkäaikaisempia? Tarkoittavatko erot kansojen älykkyydessä sitä, että eurooppalainen Keskiaika olisi ollut vielä heikompimaineinen, mikäli Eurooppaa olisivat kansoittaneet Lähi-idän kansat... tai vielä pahempaa, mustat afrikkalaiset?

Ihmettelen myös sitä, miten eri maantieteellisten alueiden kehityksen ja taantuman vaihtelu on selitettävissä, jos älykkyys on merkitykseltään suurta yhtälössä: esimerkiksi, kasvoiko suomalaisten älykkyys 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi, kun Suomi nousi suhteellisesta köyhyydestä suhteelliseen rikkauteen? Vai tuleeko ajatella, että viinaanmenevä ja olosuhteiden vinoon pieksemä kansamme on aina ollut merittävän älykästä ja vain odottanut sitä pientä kohtalon suomaa mahdollisuutta saada se manifestoitumaan.

Nythän puhutaan siitä, kuinka Eurooppa on kadottamassa suhteellista etuaan maailmassa - samalla kun Kiina (tai Aasia laajemmin) on painamassa ohitse. Onko tätäkin suhteellista muutosta käsiteltävä älykkyyden kautta, samalla tavalla kuin afrikkalaisten kehittymättömyyttä tulisi uskaltaa lähestyä älykkyyden kautta?

Muistelen tässä tutkimusta, joka tehtiin intialaisten (?) kausityöntekijöiden parissa: ennen kausityön alkamista työläiset ovat heikossa jamassa. Varat ovat loppuneet ja arki on hankalaa. Työn alkaminen tuo helpotuksen ja kauden päättyessä heille on kertynyt pesämuna, jonka varassa tuleva vuosi tulisi pärjätä. Tutkimuksessa työläisille teetettiin älykkyystestejä ennen kauden alkua (kun he olivat huolestuneita elannostaan, stressaantuneita) ja kauden päätyttyä (kun he olivat ansainneet työllään kovasti kaivattuja taloudellisia resursseja elannon takaaiseksi). Tutkimuksen tulos oli, että työläisten älykkyystestin tuloksissa oli merkittäviä eroja testattaessa ennen kauden alka (pula, stressi) ja sen jälkeen (helpotus, turvallisuus). Kurjat elinolot yksin riittivät alentamaan testipistetuloksia yksilö- ja siten myös ryhmätasolla todella paljon. En enää muista tarkalleen kuinka paljon, mutta ero oli hätkähdyttävä. Myös "kansakuntien" sisällä älykkyystestien tulokset vaihtelevat voimakkaasti sosioekonomisen statuksen mukaan - alhaisempi status, alhaisempi älykkyys, keskimäärin.

Kopek

#223
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 09, 2019, 22:02:22
Minun on aina ollut aika hankala löytää mielenkiintoa "kansojen" mahdollisia älykkyyseroja kohtaan.

Tarkoitukseni oli olla kirjoittamatta tästä aiheesta enää, ja jonkin aikaa onnistuin olemaankin kirjoittamatta. Satuin kuitenkin "löytämään" kertsin vanhan kirjoituksen, jossa hän kysyi, miksi niin usein kirjoitan aiheesta. Sorruin vastaamaan, vaikka olisi ehkä kannattanut olla vastaamatta, koska vastaamalla tulin taas kirjoittaneeksi aiheesta. Kerroin kuitenkin lähinnä omista tunteistani ja niiden syistä, koska tunteiden kautta selviää mielestäni vastaus kertsin kysymykseen "miksi niin usein". Aihe itsessään ei enää vatvomalla parane.

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 09, 2019, 22:02:22
Tarkoittavatko älykkyyserot sitä, että mikäli valkoihoiset eurooppalaiset olisivat olleet vastuussa muinaisen Egyptin valtakunnan loistosta - tai kaksoisvirran alueen korkeakulttuureista - ne olisivat olleet sitäkin upeampia ja pitkäaikaisempia?

Muinaiset egyptiläiset eivät olleet samoja kuin nykyiset egyptiläiset. Egyptin väestössä - samoin kuin kaksoisvirran alueen väestössä - on tapahtunut muuttumista tuhansien vuosien aikana. Ja niin on tietysti myös Euroopan asukkaissa. Oma kysymyksensä on se, kuinka onnellinen asia Egyptin loisto oli alueen tavallisille asukkaille. Kuinka paljon järkeä oli esimerkiksi siinä, että valtava määrä ihmistyötä ja resursseja käytettiin mausoleumien rakentamiseen muutamille kuolleille ihmisille.   

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 09, 2019, 22:02:22
Tarkoittavatko erot kansojen älykkyydessä sitä, että eurooppalainen Keskiaika olisi ollut vielä heikompimaineinen, mikäli Eurooppaa olisivat kansoittaneet Lähi-idän kansat... tai vielä pahempaa, mustat afrikkalaiset?

Kysymys on provosoiva kuten edellinenkin. Vastaan, että mahdollisesti. Aihe on kuitenkin niin monimutkainen, ettei siihen ole yhtä selkeää vastausta. Jotkut asiat olisivat kenties menneet vieläkin huonommin kuin ne menivät, mutta jotkut olisivat voineet mennä paremminkin. Riippuu määrittelyistä. Mitä tarkoitetaan esimerkiksi "kansoittamisella" ja kenestä kansoittajista tarkalleen ottaen puhumme, ja miten kansoittaminen olisi tapahtunut ja niin edelleen. Olihan osa Euroopasta arabien ja muslimien kansoittama, nimittäin suuri osa nykyisestä Espanjasta. Alueella kukoisti taide ja tiede, ja ajanjaksolta on säilynyt upeita rakennuksia. Ei voida kuitenkaan verrata tuhat vuotta sitten asuneita ihmisiä nykyihmisiin. Joissakin kansakunnissa ja kulttuureissa on tapahtunut kehitystä, ja jotkut ovat taantuneet tai pysyneet ennallaan muun maailman mennessä eteenpäin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Andalus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_tekniikka

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 09, 2019, 22:02:22
Ihmettelen myös sitä, miten eri maantieteellisten alueiden kehityksen ja taantuman vaihtelu on selitettävissä, jos älykkyys on merkitykseltään suurta yhtälössä: esimerkiksi, kasvoiko suomalaisten älykkyys 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi, kun Suomi nousi suhteellisesta köyhyydestä suhteelliseen rikkauteen? Vai tuleeko ajatella, että viinaanmenevä ja olosuhteiden vinoon pieksemä kansamme on aina ollut merittävän älykästä ja vain odottanut sitä pientä kohtalon suomaa mahdollisuutta saada se manifestoitumaan.

Luulen, että asia on niin kuin Wade esittää. Suomalaisissa on ollut potentiaalia saada älykkyytensä nousemaan. Se on vaatinut kouluttamista ja sivistämistä ja paljon kovaa ja määrätietoista työtä ja kai vähän vauhdin potkimista myös ulkopuolisten toimesta, mutta lopputulos on ollut hyvä.

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 09, 2019, 22:02:22
Nythän puhutaan siitä, kuinka Eurooppa on kadottamassa suhteellista etuaan maailmassa - samalla kun Kiina (tai Aasia laajemmin) on painamassa ohitse. Onko tätäkin suhteellista muutosta käsiteltävä älykkyyden kautta, samalla tavalla kuin afrikkalaisten kehittymättömyyttä tulisi uskaltaa lähestyä älykkyyden kautta?

En osaa sanoa, miten paljon älykkyydellä on merkitystä. Näyttää siltä, että kun kansat saavuttavat tietyn älykkyystason, kenties älykkyyspotentiaalinsa maksimin, ne lopettavat lisääntymisen ja tekevät tavallaan hitaan itsemurhan. Japanilaiset ovat hyvä esimerkki, ja Euroopassakin kärsitään alhaisesta syntyvyydestä.

Kiina on ilmeisesti siinä vaiheessa kehitystä, että siellä kaikkia älykkyysresursseja ei ole vielä hyödynnetty ja valjastettu suurvallan kehityksen edistämiseen. Maaseudulla on todennäköisesti edelleen paljon ihmisiä, joista saa kouluttamalla irti paljon enemmän kuin mikä on tilanne nyt. He ovat tavallaan vajaakäytössä. Kunhan Kiina saa elintasonsa edelleen nousemaan ja koko väestönsä tehokkaaseen käyttöön, Kiinasta voi tulla johtava maailmanvalta, jonka pillin mukaan muu maailma elää.

Edistyykö toinen runsasväestöinen maa Intia samalla tavalla, jää nähtäväksi. Epäilen, että se ei pärjää Kiinalle.

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 09, 2019, 22:02:22
Muistelen tässä tutkimusta, joka tehtiin intialaisten (?) kausityöntekijöiden parissa: ennen kausityön alkamista työläiset ovat heikossa jamassa. Varat ovat loppuneet ja arki on hankalaa. Työn alkaminen tuo helpotuksen ja kauden päättyessä heille on kertynyt pesämuna, jonka varassa tuleva vuosi tulisi pärjätä. Tutkimuksessa työläisille teetettiin älykkyystestejä ennen kauden alkua (kun he olivat huolestuneita elannostaan, stressaantuneita) ja kauden päätyttyä (kun he olivat ansainneet työllään kovasti kaivattuja taloudellisia resursseja elannon takaaiseksi). Tutkimuksen tulos oli, että työläisten älykkyystestin tuloksissa oli merkittäviä eroja testattaessa ennen kauden alka (pula, stressi) ja sen jälkeen (helpotus, turvallisuus). Kurjat elinolot yksin riittivät alentamaan testipistetuloksia yksilö- ja siten myös ryhmätasolla todella paljon. En enää muista tarkalleen kuinka paljon, mutta ero oli hätkähdyttävä. Myös "kansakuntien" sisällä älykkyystestien tulokset vaihtelevat voimakkaasti sosioekonomisen statuksen mukaan - alhaisempi status, alhaisempi älykkyys, keskimäärin.

Waden selostama tutkimus kertoo sen yleisesti tiedossa olevan seikan, että ulkoisilla olosuhteilla on merkitystä. Luultavasti tästä löytyy vastaus myös suomalaisten nousuun aikoinaan. Mitä tulee älykkyyden ja sosioekonomisen statuksen keskinäiseen suhteeseen, niin siinä joudutaan kysymään, kumpi on ensiksi, eli aikaansaako korkea sosioekonominen asema lisää älykkyyttä, vai johtaako  älykkyys korkeaan sosioekonomiseen statukseen. Luulen, että vähän kumpaakin.

Eri ihmisryhmien älykkyyksiä voitaisiin yrittää verrata esimerkiksi siten, että tutkittaisiin eri maista adoptoituja lapsia. Verrattaisiin esimerkiksi sitä, onko Kiinasta adoptoitujen ja Afrikasta adoptoitujen lasten tuloksissa eroja. Jos adoptioperheet olisivat samantasoisia, myöskään lasten välillä ei pitäisi olla systemaattista eroa. Luulen, että asiasta on viranomaisilla (opettajilla ja tutkijoilla ja virkamiehillä) tietty käsitys, mutta jostakin syystä sitä ei kerrota julkisuudessa. Eikö kannattaisi kertoa, jos tehdyt havainnot osoittavat, että mitään eroja ei ole olemassa. Paljastamalla tämä tieto saataisiin rasistien suut tukituksi ja heidän väitteensä kumotuksi.

J.P. Roos, joka on Halla-ahon ja hänen aatteidensa vastustaja, on esittänyt älykkyyden merkityksen kansakunnan kannalta mielestäni hyvin kommentoidessaan tutkija Petri Ylikosken esittämiä väitteitä:

Älykkyyserot ovat syntyneet siis paitsi seksuaalivalinnan niin myös ympäristöerojen vaikutuksesta. Älykkyys itsessään on normaalijakautunut, eli valtava enemmistö ihmisistä on käytännössä suurin piirtein yhtä älykkäitä. Älykkyyden poikkeamilla varsinkin korkeamman älykkyyden suuntaan on ollut ja on iso merkitys ihmiskunnan kehityksessä. Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa. Juuri siksi on niin omituista että yliopistoissa älykkyys on tabu, ja Ylikoskenkin täytyy nähdä paljon (turhaa) vaivaa älykkyyden vähättelemiseksi. Älykkyys on takuulla merkittävä selittäjä, jota vain ei uskalleta käyttää (tai puhua siitä oikealla nimellä).

Minun mielestäni J.P.Roosin lausunnosta voi johtaa sen olettamuksen, että jos jonkin maan asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso laskee viidelläkin pisteellä, maa putoaa kansainvälisessä kilpailussa B-sarjaan eikä enää kilpaile maailman huipulla, jossa tekniset innovaatiot ja huipputason tieteellinen tutkimus ovat merkittävä kilpailutekijä. B-sarjaan pudonnut maa ei enää pysty pitämään yllä hyvinvointipalveluja siinä laajuudessa, että sitä voitaisiin kutsua aidoksi hyvinvointivaltioksi.

Viiden pisteen aleneminen ei tietenkään tapahdu hetkessä, mutta jos johonkin maahan muuttaa valtava määrä ihmisiä, joiden mitattu älykkyystaso on selvästi alhaisempi kuin maan kantaväestön, kyllä se vähitellen alkaa näkyä. Jos muuttajat vielä ovat kiinnittyneet sen tyyppiseen kulttuuriin ja uskontoon, joka ehkäisee henkisten kykyjen tulemista täysimittaisesti käyttöön (esimerkiksi naiset eristetään kotiin ja jätetään kouluttamatta), niin aina vain pahempi. Tulokkaat alkavat olla taakka, joka painaa maata kohti kehitysmaastatusta. Tämän asiantilan huomaamista haittaa se, että jotkut tulijat menestyvät hyvin ja nousevat korkeisiin asemiin. Keskiarvohan ei tarkoita sitä, että kaikkien älykkyys olisi sama. Kaikissa kansoissa on hyvin älykkäitä ihmisiä. Muutama yksilö ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa, kuten J.P.Roos toteaa. Ihmisjoukon keskiarvo ratkaisee, koska sen kautta määräytyy, miten paljon ihmisiä eri segmenteissä on.

https://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/AikalainenYlikoski.htm

wade

Äh, kirjoita vain, Kopek, mistä huvittaa - kyllä tänne tekstiä mahtuu.

Ei ongelmani lähtökohtaisesti ole se, että joku saattaa olla toista älykkäämpi - tai että ihmisryhmien välillä saattaa olla eroja keskimääräisissä älykkyysluvuisssa.

Tuntuu kuitenkin hankalalta, jos aletaan selittää historiallisia tapahtumia tietyn populaation geneettisen älyllisen potentiaalin kautta. Esimerkiksi suomalaisten menestys viimeisen sadan vuoden aikana tuntuu tapahtuneen mahdollisesta kansakunnan älykkyydestä huolimatta, ei niinkään sen seurauksena. Ja mikäli suomalaisen yhteiskunnan poikkeuksellinen hyvinvointi päättyy, syyt ovat jälleen muualla kuin genetiikassa.