Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rasismi Suomessa

Aloittaja MrKAT, maaliskuu 24, 2019, 21:56:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

safiiri

Nyt päädyttiin jo älykkyyden sijaan pohtimaan älykkyysPOTENTIAALIA. Milläs se tutkittaisiin? Kuulostaa entistä enemmän siltä, että menneisyyttä on tässä ryhdytty "ennustamaan". Näin päästään siis tilanteeseen, jossa aiempaa kansan menestymättömyyttä ei selitä älyn vähäisyys, vaan onkin ollut tällainen piiloon jäänyt älyn potentiaali, joka suotuisissa olosuhteissa pääsee kukoistamaan ja menestyminen lähtee käyntiin. Kuinka ollakaan ei niillä muilla kansoilla spekuloida tällaista potentiaalia olevan. Siis niillä, joiden hienot saavutukset ovat liian vanhoja ( kirjoittajan kokemuspiirin ulkopuolella) tai joilla ei juuri nyt tällä hetkellä näytä olevan älyä (lue - menestystä). Näin olemmekin sujuvasti päässeet siihen samaan nykypäivänä usein esitettyyn mantraan, jonka mukaan menestyksestä voi suoraan nähdä kyvykkyyden. Jos sitä ei ole, on vain vikaa itse tyypissä / kansassa. Ovat tyhmiä ja laiskoja. Älykäs ja ahkera menestyy aina ja missä tahansa - ja tietenkin vain omilla ansioillaan.

Itse asiassa Kopekin valitus omasta kehnosta älystä sopii teemaan erinomaisen hyvin. Hänhän toteaa itse, että ei ole ihme ettei menestystä ole tullut, kun älyä puuttuu. Silti - mitä ilmeisimmin hänellä menee varsin mukiinmenevästi, mutta tunnepuolella on jotain, mikä saa painottamaan negatiivisia näkökulmia. Mitä ilmeisimmin älyäkin on, jos kerran olemattomista matematiikan kyvyistä huolimatta on onnistunut luovimaan eteenpäin koulussa ja opiskeluissa. Ei se ihan ilman älliä onnistu.

Ilman muuta älykkyyttä on olemassa ja jossain määrin se selittää ihmisten kyvyissä havaittavia eroja. Mutta kun mm. yleisessä älykkyyden tasossa on tapahtunut suuria muutoksia (ns. Flynn-efekti), on huomattu waden mainitsema yksilön älykkyyden muutos elämäntilanteen mukaan, suuri osa älykkyydestä on ympäristön mukaan syntyvää (vaikka perittyäkin on paljon), mensalaisissakin on paljon kehnosti menestyneitä, ölykkyystesteissä mitataan sellaisia älykkyyden alueita joita on helppoa mitata (vaikka kaikki myöntävät, että vaikkapa sosiaalinen äly tai tunneäly ovat hyvin paljon menestymiseen vaikuttavia tekijöitä) jne. niin olisi kyllä syytä hieman varovaisemmin lähteä selittämään kansojen historiaa älykkyyseroilla. Siinä päädytään juurikin ennustamaan menneisyyttä - joka ei varsinaisesti kuulosta erityisen älykkäältä.


wade

Niin, olen törmännyt lähinnä siihen, että mustien afrikkalaisten menestymättömyyttä suhteessa läntisten yhteiskuntien menestykseen selitetään genetiikkaan perustuvalla älykkyydellä. Juuri tällaista menneisyyden ennustamista. En ole törmännyt esimerkiksi sellaiseen, että nykyisten kansakuntien joukosta tunnistettaisiin geneettisen älykkyyteensä nähden liian huonossa asemassa olevia ryhmiä, jotka ovat potentiaaliinsa nähden valitettavasti olosuhteiden uhreja.

Toinen mihin olen törmännyt, on Kopekinkin edellä mainitsema älykkäämmän kansakunnan älyn liudentuminen, kun joukkoon otetaan geneettisesti heikompaa ainesta. Tässäkin minun on vaikea mielikuvitella sitä mekanismia, jolla tällainen liudentuminen konkretisoituisi. Onhan meillä yhä suomalainen populaatio, josta oletetut kansakunnan menestyksen takaavat johtotähdet nousevat, ei maahanmuuttaja ehdi suomalaista genetiikkaa ihan hetkessä liudentamaan.

Vaikka uskoisi genetiikan ja älykkyyden yhteyteen, että jokin yhteys voisi ollakin, en silti tiedä miksi se pitäisi nostaa keskeiseksi, kun pohditaan maailmanhistoriaa.

Xantippa

Ilmeisesti siis olemme todenneet myös olevan kahta  (ainakin? ehkä niitä on enemmänkin) eri geenistöä älykkyydessä, heikompaa ja parempaa. Siis variaatiota samalla tavalla kuin silmien värissä. Lisäksi lienee olemme todenneet, että näiden kahden geenistön yhtyessä parempi geenistö väistyy kuten sinisilmäisyys ruskeasilmäisyyden kohdatessaan.

Sillä miten muuten olisi mahdollista, että suomalaisten älykkyys liudentuu tulokkaiden myötä?

T: Xante

Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 09, 2019, 14:09:36
Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

Tietenkin niissä on eroja. Olisi äärimmäisen epätodennäköistä mikäli jokaisen kansan keskimääräinen älykkyys olisi sattumalta täsmälleen sama. Sen lisäksi eroja löytyy siinä, millä älykkyyden osa-alueella mikäkin kansa on vahva ja jopa siinä, mikä on kunkin älykkyyden alalajin keskihajonta. Paljon keskinkertaisuuksia takaa kansalle paremman menestyksen kuin samalla keskiarvolla paljon ääripäitä. Tämä on pelkästään oma tulkintani, sillä mielestäni juuri keskinkertaisuus luo hyvinvointia ja menestystä. Nerot ja tyhmät synnyttävät yleensä vain kaaosta.

Erot kansojen keskimäärisissä älykkyyksissä voivat olla mitättömän pieniä, mutta näillä pienilläkin eroilla on suuri merkitys tilanteessa, jossa kansat kilpailevat keskenään. Tilanne on hieman sama kuin F1-urheilussa. Tavallinen pulliainen ei huomaa silmällä mitään eroja nopeimman ja hitaimman tallin välillä, mutta kauden lopussa erot tallien pistemäärissä ovat valtavia.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

wade

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:04:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 09, 2019, 14:09:36
Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

Tietenkin niissä on eroja. Olisi äärimmäisen epätodennäköistä mikäli jokaisen kansan keskimääräinen älykkyys olisi sattumalta täsmälleen sama. Sen lisäksi eroja löytyy siinä, millä älykkyyden osa-alueella mikäkin kansa on vahva ja jopa siinä, mikä on kunkin älykkyyden alalajin keskihajonta. Paljon keskinkertaisuuksia takaa kansalle paremman menestyksen kuin samalla keskiarvolla paljon ääripäitä. Tämä on pelkästään oma tulkintani, sillä mielestäni juuri keskinkertaisuus luo hyvinvointia ja menestystä. Nerot ja tyhmät synnyttävät yleensä vain kaaosta.

Erot kansojen keskimäärisissä älykkyyksissä voivat olla mitättömän pieniä, mutta näillä pienilläkin eroilla on suuri merkitys tilanteessa, jossa kansat kilpailevat keskenään. Tilanne on hieman sama kuin F1-urheilussa. Tavallinen pulliainen ei huomaa silmällä mitään eroja nopeimman ja hitaimman tallin välillä, mutta kauden lopussa erot tallien pistemäärissä ovat valtavia.
Olin käsittänyt, että yleisellä tasolla teoria on se, että menestys vaatii vetureita - erityisen älykkäitä poikkeusyksilöitä. Kun kansan ÄÖ on korkeampi, on enemmän potentiaalisia erityisyksilöitä. Suurempi todennäköisyys neroudelle, merkittävien asioiden innovoinnille. Kun priima on veturina, voi kansan keskiarvo menestyä.

Menestys luo hyvinvointia, jonka varassa keskiverron älykkyyttä voi nostaa. Mutta ei heistä ympäristötekijöillä kovimpia älykköjä koulita. Keskimassan laadun merkitys on siinä, että se indikoi myös älykkäimmän harvojen joukon potentiaalia.

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.

Kopekillahan oli tämä lainaus:
"Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän."

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 09, 2019, 14:09:36
Olis NIIN paljon helpompaa uskoa näihin "kyllä kansojen välillä on älykkyyseroja" -väitteisiin, jos edes joskus sellaiseen uskova uskoisi itse kuuluvansa niihin, joista ei ikinä koskaan voi tulla mitään. Kertoisi tarkkaan, miten se oma äly on ihan hirveän alhainen, eikä mahdollista mitään apupojan hommia kummempaa haastetta.

Todellakin. Tosin toisinaan jotkut suomalaiset jaksavat muistuttaa miten japanilaiset ja korealaiset ovat maailman älykkäimmät kansat. En tiedä mistä tämä rakkaus sitten juontuu, olisiko taustalla haave että me suomalaiset sittenkin olemme mongoleita, kuten joskus ammoin väitettiin.  ;D

Mitä tulee ns. sukupuolirasismiin, niin miehet jotka antavat ymmärtää että miessukupuoli on jotenkin olennaisempi parempi ja etevämpi kuin naissukupuoli eivät välttämättä ole itse mitään valioyksilöitä. Mutta he jotenkin kokevat kai saavansa jonkinlaista gloriaa omallekin osalleen kuulumalla The Parempaan sukupuoleen jossa on niitä neroja. Jännä juttu että omaa sukupuoltaan silmät soikeina fanittavat miehet eivät kuitenkaan välttämättä fanitakaan jonkin toisen etnisen ryhmän miehiä mitenkään automaattisesti.

Kyllähän sitä nyt mies pitää olla. Mutta ei sentään joku pygmi.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:48:20
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.

Joltisenkin tuntuu huvittavalta nykymaailmassa ajatella, että erityisesti kyse olisi älykkyydestä, kun puhutaan yhteiskunnallisesta vakaudesta tai "kehittymisestä" (mitä tälläkään nykyään tarkoitetaan).

Älyllisyys tietysti onkin hieman eri asia kuin älykkyys, tosin, joten en tiedä, mitä tällä kansakuntien älykkyydellä - tai älyllisyydellä - lopultakaan tarkoitetaan.

Näkisin, että jos yksilöillä on mahdollisuudet kehittää itseään ja älykkyyttään, heille esimerkiksi tarjotaan koulutusta, ollaan jo ihan hyvällä kehityksen ja vakauden tiellä. Sen sijaan pohdinta geneettisestä älykkyydestä tuntuu keinotekoiselta ja tehottomalta tavalta.

T: Xante

safiiri

#233
Sitäkään ei ole hirveesti mainostettu, miten USA: n kansakunnan älykkyys laski, kun sinne rahdattiin huonolaatuista afrikkalaista väestöä julmettu määrä. Eikä tässä auta selittää, että onhan valkoiset pitäneet siellä älykkyyden lippua korkealla, kun nuissa geenikartoituksissa kummasti löytyy yhdeltä jos toiseltakin sitä "kehnoa" mustaa perimää. Eikä toisaalta ole hurrattu sillekään, miten USA:n musta väestö on nostanut älykkyyttään, kun perimät ovat sekoittuneet.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että näistä pohdinnoista otetaan käyttöön vain sopivat päätelmät. Muut aivan yhtä loogiset seuraukset samasta asiasta unohdetaan kokonaan.

Muoks. Äo- testeissä mitataan muistia, loogista ajattelua laskemista ja visuaalista taitoa. Mutta onko tuo älykkyyttä ollenkaan? Tässä jutussa ollaan eri linjoilla ja kerrotaan kolme älykkäitä ihmisiä yhdistävää piirrettä:

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005559314.html

Uteliaisuus, tunneälykkyys ja tarpeettoman järjestyksen tavoittelusta luopuminen. Mitään näistä ei äo- testi oikein tavoita.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:48:20
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.

Etenkin huippuälykkääksi itsensä kuvittelevat ovat vaarallisia.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:48:20
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.

Onhan se niinkin, että tyhmyys ja konservatiivisuus kulkevat aika lailla käsi kädessä juu.

Siitä sitten voidaan keskustella mikä ne ongelmat oikeastaan aiheuttaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Brutto

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 10, 2019, 10:41:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:48:20
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.

Siitä sitten voidaan keskustella mikä ne ongelmat oikeastaan aiheuttaa.

Jäin miettimään, onko ihmisyhteisöjen perustila aina joko neutraali tai jopa positiivinen onnela, johon jokin taho aiheuttaa ongelmia, vai onko tuo perustila aina pelkistä ongelmista koostuva helvetti, johon jokin taho, tai tahot, tuovat enemmän tai vähemmän parannusta poistamalla niitä ongelmia?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

wade

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 11:54:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 10, 2019, 10:41:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:48:20
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.

Siitä sitten voidaan keskustella mikä ne ongelmat oikeastaan aiheuttaa.

Jäin miettimään, onko ihmisyhteisöjen perustila aina joko neutraali tai jopa positiivinen onnela, johon jokin taho aiheuttaa ongelmia, vai onko tuo perustila aina pelkistä ongelmista koostuva helvetti, johon jokin taho, tai tahot, tuovat enemmän tai vähemmän parannusta poistamalla niitä ongelmia?
Tuskin ihmisyhteisö on kumpaakaan. Ajattelen, että ihmisyhteisö on ihmisenä olemisesta täysin erottamaton lähtökohta ja viitekehys, joka ei suoranaisesti ole onnela/helvetti. Yhteisön puitteissa nousee esiin ongelmia sekä ratkaistaan ongelmia, enkä usko että kumpaisetkaan, ongelmat tai ratkaisut, olisivat alkuperäisempiä ihmisen elossa.

En tiedä tarkoititko sitä, mutta mieleen tylee kysymys siitä, onko ihminen luonnostaan paha/väkivaltainen/itsekäs/eläimellinen; ja onko yhteisö tai sivistys tms. vain omahyväinen yrityksemme valkopestä lajimme olemus joksikin yleväksi. Tässäkin katson, että ihminen ei Ole paha, mutta hän ei myöskään Ole sivistynyt. Ihminen voi käyttäytyä tuhoavasti, mutta ei välttämättä. Ihminen voi myös elää näkökulmastamme sivistyneen elämän, mutta sekään ei ole totuus ihmisestä. Ei ole mitenkään epäaitoa tai huijausta, jos sivistys/rauha nähdään ihmisen olemuksena - se on ihmisen olemus, jos ihmisyhteisö onnistuu sitä ylläpitämään. Jos ei onnistu ja seuraa rumia ja väkivaltaisia asioita, sekään ei ole mitenkään ihmisen luonnon vastaista.

Brutto

#238
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 13:38:06
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 11:54:01
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 10, 2019, 10:41:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 09:48:20
Lainaus käyttäjältä: wade - kesäkuu 10, 2019, 09:23:23

Jos älyllinen keskiluokka olisi ratkaiseva tekijä, voisi ympäristön merkityksen ehkä nostaa ensisijaiseksi, sillä hyvät ympäristötekijät kyllä nostavat geneettisesti alempaan keskiluokkaan kuuluvan hyvään ylempään keskiluokkaan. Vastaavasti huono ympäristö tipauttaa potentiaaliltaan ylempään keskiluokkaan kuuluvan helposti alempaan keskiluokkaan.


Näkisin että juuri älyllinen keskiluokka pystyy pitämään kansakunnan  olosuhteet riittävän stabiilina myönteiselle kehitykselle. Olojen vakaushan on perusedellytys yhteisöjen kehittymiselle. Huippuälykkäät voivat muodostaa jopa riskin tälle vakaudelle. Politiikkaan päästessään heiltä voi odottaa hyvinkin radikaaleja ratkaisuja, joiden perimmäinen motiivi ei ole enää yhteisön yhteinen hyvä.

Siitä sitten voidaan keskustella mikä ne ongelmat oikeastaan aiheuttaa.

Jäin miettimään, onko ihmisyhteisöjen perustila aina joko neutraali tai jopa positiivinen onnela, johon jokin taho aiheuttaa ongelmia, vai onko tuo perustila aina pelkistä ongelmista koostuva helvetti, johon jokin taho, tai tahot, tuovat enemmän tai vähemmän parannusta poistamalla niitä ongelmia?
Tuskin ihmisyhteisö on kumpaakaan.

En tarkoittanut pelkkää ihmisyhteisöä, vaan koko elinympäristömme,koko luonto, on lähtökohtaisesti rakennettu ongelmista, kuten sairauksista, nälästä, saaliiksi joutumisesta, hyväksikäytetyksi joutumisesta, luonnonmullistuksista, katastrofeista, vanhenemisesta, vääjäämättömästä kuolemisesta...siis kaikesta pahasta, jonka määrää ihmisyhteisöt ovat yrittäneet minimoida, tosin enimmäkseen vain oman yhteisönsä osalta. Ei kuitenkaan niin päin, että lähtökohtaisesti elämä tarjoaisi pelkkä auvoa ellei joku taho toisi siihen jatkuvasti ikäviä ongelmia, vaikka ihmisyhteisöt itse ovatkin merkittäviä ongelmien aiheuttajia.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 10, 2019, 14:33:27
En tarkoittanut pelkkää ihmisyhteisöä, vaan koko elinympäristömme,koko luonto, on lähtökohtaisesti rakennettu ongelmista, kuten sairauksista, nälästä, saaliiksi joutumisesta, hyväksikäytetyksi joutumisesta, luonnonmullistuksista, katastrofeista, vanhenemisesta, vääjäämättömästä kuolemisesta...siis kaikesta pahasta, jonka määrää ihmisyhteisöt ovat yrittäneet minimoida, tosin enimmäkseen vain oman yhteisönsä osalta.

Koko nykyinen maailmanmeno on kermavaahdolla kuorrutettua paskaa jossa suuret ongelmat pyritään peittämään hötön alle. Jossain vaiheessa jokainen huomaa miten turhaa on ollut kaikenlainen ylimääräinen pyristely.

Luopuminen on ihanaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS