Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rasismi Suomessa

Aloittaja MrKAT, maaliskuu 24, 2019, 21:56:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Saares

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 11, 2019, 14:50:11
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 11, 2019, 13:23:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 11, 2019, 08:59:39


Porskuttaminen on ehkä väärä sana kuvaamaan taantuvaa valtiota, jonka lähiöissä käydään sisällissotaa. Kiinalaiset ovat vieneet Volvon ja hollantilaiset Ikean eikä jääkiekkokaan enää oikein suju.

Sinänsä lahjakkaiden ruotsalaisten kohtaloksi koitui, että enemmistöltä puuttui rasismigeeni.


Suomen kannattaisi ilman muuta hakea johtajansa vaikkapa Japanista jotta saisi mahdollisimman älykkäät johtajat.

Olenko muistanut mainita, ettei kannata valita liian älykkäitä johtajia. Kun ihmisen älykkyys ylittää tietyn rajan, hän tulee vääjämättä siihen johtopäätökseen että ihmispopulaation kokoa tulee rajoittaa rajusti. Tällöin täytyy vain toivoa, että kyseisellä ihmisellä olisi myös toimivia tunteita.
Hitler?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - kesäkuu 11, 2019, 17:29:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 11, 2019, 17:06:04
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 11, 2019, 16:18:09
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 11, 2019, 15:51:43
Voiko tiede päätyä rasistisiin faktoihin edes periaatteessa?
Jos voi niin rasismi ei ole lähtökohtaisesti väärin.
Jos ei voi niin rasismi on lähtökohtaisesti väärin.

Ihmiskunta on genomisesti sukua toisilleen 99,99 prosenttisesti, eli yksi tuhannesta emäspareista ilmeisesti hieman voi poiketa toisesta, mikä on luonnonmukainen ja tarpeellinen , että voidaan sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.

Eli käytännössä ei mitään rasismi-faktaa tietenkään ole.

Mutta on muita luonnovariaatioita, miksi pitää suojella omiaan ja ajaa uhkat pois omilta laitumilta, niinhän tekevät kaikki eliölajit, jopa kukkaset "tappelevat" keskenään yrittäessään viedä toisilta tilan ja paikan aurinkossa.

Niin ja sitten on niitä ovelia, jotka hyötyy toisista pärjäten niiden avulla ja yhteistyössä sen kummemmin vastaan tappelematta. Jotakuinkin kaikki erityisesti etsii itseleen sen ekologisen lokeron, jossa voivat kukoistaa muiden joukossa, koska ovat just sopivasti omanlaisiaan ja hyödyntävät niitä spesiaaleja resursseja, joita joku muu ei ihan täsmälleen halua. Suurta typeryyttä luonnossa olisi yrittää aina haalia täsmälleen samaa kuin se kilpailija halajaa. Tappeleminen kannattaa vain, jos se on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.

Laidun nyt kaiken kaikkiaan on jo jotakin luonnotonta. Kuuluu karjanhoitoon. Kukkasetkin etsii kukkimiselleen sen optimiajan, jolloin muut lajit eivät tuota liiallista kilpailua. Muun aikaa voi ottaa rennommin ja antaa muiden rehottaa vaihteeksi. Vain ihmisen avulla kasvaa yksilajisia niittyjä, joita pelloiksi kutsutaan. Luonnossa ja ilman hoitoa kasvaa monilajisia niittyjä.

Mistähän tuon jatkuvan kilpailun näkeminen kaikissa asioissa oikein johtuu? Hieman karrikoiden esitettynä Karikon ajattelutavassa olemme ikään kuin jatkuvasti sellaisen akuutin kuoleman partaalla, että kaikki mikä irti lähtee on elintoimintojemme kannalta äärettömän tärkeää ja siksi kerättävä talteen sen enempää miettimättä seurauksia. Jos vain seuraavat viisi minuuttia pysyisi hengissä.

Karikko ei ole yksin tuon tyyppisen ajattelutapansa kanssa vaan kaltaiseensa ajatteluun törmää yllättävän usein.

Puhuin luonnossa tapahtuvasta kilpailusta, väitätkö ettei sitä ole.

Elintilaa <>en tarkoita hitlerin masinoimalla tavalla,>>> mutta eliöiden eloonjäämisen  valintapaine on luonnossa vakioista, eikä sitä mikään muuksi muuta- ajattelee nyt sitten miten hyvänsä.

Apinalaumakin käy kiivaasti toisen lauman kimppuun niiden pyrkiessä valloittamaan toisen lauman omiman viikunapuun.> Ihmislaumoissa sama tapahtuu taatusti, kun luonnon varat on rosvottu.

Luonnossa ei ole ihmiskunnan lisääntymisen mahdollistanutta  ylenmääräistä ravintotilannetta, vaan on otettava tilaisuudesta vaari, jos siihen kykenee.
Ihmisethän ryöstävät luontoa teknologisesti ja syrjäyttävät monet luonnolliset eliöt- luullessaan olevansa muusta luonnosta riippumattomia.


-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 12, 2019, 16:14:45
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - kesäkuu 11, 2019, 17:29:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 11, 2019, 17:06:04
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 11, 2019, 16:18:09
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 11, 2019, 15:51:43
Voiko tiede päätyä rasistisiin faktoihin edes periaatteessa?
Jos voi niin rasismi ei ole lähtökohtaisesti väärin.
Jos ei voi niin rasismi on lähtökohtaisesti väärin.

Ihmiskunta on genomisesti sukua toisilleen 99,99 prosenttisesti, eli yksi tuhannesta emäspareista ilmeisesti hieman voi poiketa toisesta, mikä on luonnonmukainen ja tarpeellinen , että voidaan sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.

Eli käytännössä ei mitään rasismi-faktaa tietenkään ole.

Mutta on muita luonnovariaatioita, miksi pitää suojella omiaan ja ajaa uhkat pois omilta laitumilta, niinhän tekevät kaikki eliölajit, jopa kukkaset "tappelevat" keskenään yrittäessään viedä toisilta tilan ja paikan aurinkossa.

Niin ja sitten on niitä ovelia, jotka hyötyy toisista pärjäten niiden avulla ja yhteistyössä sen kummemmin vastaan tappelematta. Jotakuinkin kaikki erityisesti etsii itseleen sen ekologisen lokeron, jossa voivat kukoistaa muiden joukossa, koska ovat just sopivasti omanlaisiaan ja hyödyntävät niitä spesiaaleja resursseja, joita joku muu ei ihan täsmälleen halua. Suurta typeryyttä luonnossa olisi yrittää aina haalia täsmälleen samaa kuin se kilpailija halajaa. Tappeleminen kannattaa vain, jos se on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.

Laidun nyt kaiken kaikkiaan on jo jotakin luonnotonta. Kuuluu karjanhoitoon. Kukkasetkin etsii kukkimiselleen sen optimiajan, jolloin muut lajit eivät tuota liiallista kilpailua. Muun aikaa voi ottaa rennommin ja antaa muiden rehottaa vaihteeksi. Vain ihmisen avulla kasvaa yksilajisia niittyjä, joita pelloiksi kutsutaan. Luonnossa ja ilman hoitoa kasvaa monilajisia niittyjä.

Mistähän tuon jatkuvan kilpailun näkeminen kaikissa asioissa oikein johtuu? Hieman karrikoiden esitettynä Karikon ajattelutavassa olemme ikään kuin jatkuvasti sellaisen akuutin kuoleman partaalla, että kaikki mikä irti lähtee on elintoimintojemme kannalta äärettömän tärkeää ja siksi kerättävä talteen sen enempää miettimättä seurauksia. Jos vain seuraavat viisi minuuttia pysyisi hengissä.

Karikko ei ole yksin tuon tyyppisen ajattelutapansa kanssa vaan kaltaiseensa ajatteluun törmää yllättävän usein.

Puhuin luonnossa tapahtuvasta kilpailusta, väitätkö ettei sitä ole.

Elintilaa <>en tarkoita hitlerin masinoimalla tavalla,>>> mutta eliöiden eloonjäämisen  valintapaine on luonnossa vakioista, eikä sitä mikään muuksi muuta- ajattelee nyt sitten miten hyvänsä.

Apinalaumakin käy kiivaasti toisen lauman kimppuun niiden pyrkiessä valloittamaan toisen lauman omiman viikunapuun.> Ihmislaumoissa sama tapahtuu taatusti, kun luonnon varat on rosvottu.

Luonnossa ei ole ihmiskunnan lisääntymisen mahdollistanutta  ylenmääräistä ravintotilannetta, vaan on otettava tilaisuudesta vaari, jos siihen kykenee.
Ihmisethän ryöstävät luontoa teknologisesti ja syrjäyttävät monet luonnolliset eliöt- luullessaan olevansa muusta luonnosta riippumattomia.

Puhuessasi numeroista puhut vain numerosita 1 ja 2 ja nyt kysyt minulta, että eivätkö nuo muka ole numeroita. Luonnossa ja luonnolla on olosuhteista riippuen käyttäytymismalleja huomattavasti enemmän kuin vain tuo akuutti kuoleman välttäminen hinalla millä hyvänsä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 12, 2019, 16:14:45
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - kesäkuu 11, 2019, 17:29:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 11, 2019, 17:06:04
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 11, 2019, 16:18:09
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 11, 2019, 15:51:43
Voiko tiede päätyä rasistisiin faktoihin edes periaatteessa?
Jos voi niin rasismi ei ole lähtökohtaisesti väärin.
Jos ei voi niin rasismi on lähtökohtaisesti väärin.

Ihmiskunta on genomisesti sukua toisilleen 99,99 prosenttisesti, eli yksi tuhannesta emäspareista ilmeisesti hieman voi poiketa toisesta, mikä on luonnonmukainen ja tarpeellinen , että voidaan sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.

Eli käytännössä ei mitään rasismi-faktaa tietenkään ole.

Mutta on muita luonnovariaatioita, miksi pitää suojella omiaan ja ajaa uhkat pois omilta laitumilta, niinhän tekevät kaikki eliölajit, jopa kukkaset "tappelevat" keskenään yrittäessään viedä toisilta tilan ja paikan aurinkossa.

Niin ja sitten on niitä ovelia, jotka hyötyy toisista pärjäten niiden avulla ja yhteistyössä sen kummemmin vastaan tappelematta. Jotakuinkin kaikki erityisesti etsii itseleen sen ekologisen lokeron, jossa voivat kukoistaa muiden joukossa, koska ovat just sopivasti omanlaisiaan ja hyödyntävät niitä spesiaaleja resursseja, joita joku muu ei ihan täsmälleen halua. Suurta typeryyttä luonnossa olisi yrittää aina haalia täsmälleen samaa kuin se kilpailija halajaa. Tappeleminen kannattaa vain, jos se on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.

Laidun nyt kaiken kaikkiaan on jo jotakin luonnotonta. Kuuluu karjanhoitoon. Kukkasetkin etsii kukkimiselleen sen optimiajan, jolloin muut lajit eivät tuota liiallista kilpailua. Muun aikaa voi ottaa rennommin ja antaa muiden rehottaa vaihteeksi. Vain ihmisen avulla kasvaa yksilajisia niittyjä, joita pelloiksi kutsutaan. Luonnossa ja ilman hoitoa kasvaa monilajisia niittyjä.

Mistähän tuon jatkuvan kilpailun näkeminen kaikissa asioissa oikein johtuu? Hieman karrikoiden esitettynä Karikon ajattelutavassa olemme ikään kuin jatkuvasti sellaisen akuutin kuoleman partaalla, että kaikki mikä irti lähtee on elintoimintojemme kannalta äärettömän tärkeää ja siksi kerättävä talteen sen enempää miettimättä seurauksia. Jos vain seuraavat viisi minuuttia pysyisi hengissä.

Karikko ei ole yksin tuon tyyppisen ajattelutapansa kanssa vaan kaltaiseensa ajatteluun törmää yllättävän usein.

Puhuin luonnossa tapahtuvasta kilpailusta, väitätkö ettei sitä ole.

Elintilaa <>en tarkoita hitlerin masinoimalla tavalla,>>> mutta eliöiden eloonjäämisen  valintapaine on luonnossa vakioista, eikä sitä mikään muuksi muuta- ajattelee nyt sitten miten hyvänsä.

Apinalaumakin käy kiivaasti toisen lauman kimppuun niiden pyrkiessä valloittamaan toisen lauman omiman viikunapuun.> Ihmislaumoissa sama tapahtuu taatusti, kun luonnon varat on rosvottu.

Luonnossa ei ole ihmiskunnan lisääntymisen mahdollistanutta  ylenmääräistä ravintotilannetta, vaan on otettava tilaisuudesta vaari, jos siihen kykenee.
Ihmisethän ryöstävät luontoa teknologisesti ja syrjäyttävät monet luonnolliset eliöt- luullessaan olevansa muusta luonnosta riippumattomia.

Me väitämme, että luonnossa on muitakin tapoja toimia kuin vain toisen tappamiseen tai pois ajamiseen suuntautuminen. Valintapaine ohjaa kilpailun lisäksi etsimään jotain sellaista tapaa hyödyntää tarjolla olevia resursseja, jossa ei sitä kilpailua olisi. Kaikkien ei kannata yrittää elää viikunoilla.

a4

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 12, 2019, 08:34:41
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 12, 2019, 07:45:29
Itse johtaisin maailmankuvan, etiikan ja käsitteet kuten rasismin parhaista eli tieteellisistä tosiasioista.
Tieteellisesti testatuista ja hyväksytyistä oletuksista ja niistä tehdyistä johtopäätöksistä.

No sehän se on kevyt vaatimus. Mielelläni kuulisin esimerkin maailmankuvasta, joka on tieteellisesti testattu ja hyväksytty ynnä muodostuu näistä tehdyistä johtopäätöksistä. Ja tarkoitan siis kokonaista maailmankuvaa.

T: Xante
Tieteellinen maailmankuva ei koskaan ole täydellinen: aina tulee olemaan kysymyksiä, joihin ei ole vielä löydetty tieteen menetelmien avulla vastauksia. Tieteen arvostelevalla menetelmällä voidaan kuitenkin muodostaa muuttuva ja kehittyvä käsitysjärjestelmä, jossa aikaisempia virheitä poistetaan ja löydetään entistä tarkempia ja paremmin todellisuutta selittäviä käsityksiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankuva

Teknologistuva ja tieteellistyvä moderni yhteiskunta kasvattaa ja kouluttaa yksilöitä kohti tällaista maailmankuvaa.
Esimerkkinä vaikkapa Suomi.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 12, 2019, 00:11:38
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 11, 2019, 23:09:57
   
Tieteellisen rasismin uusi tuleminen

Tuosta saa sen kuvan että tiede on joskus ollut jopa aikanaan pätevien rasististen faktojen ja rasistisen maailmankuvan tuottaja, ja että tiedeyhteisössä vaikuttaa yhä rasistisia tutkijoita ja teorioita, vaikkakin tällä hetkellä lähinnä kriittisesti epäpäteviksi teilattuina tiedeyhteisön toimesta.

Olen varmasti ilmaissut saman ajatuksen usealla tavoin, mutta koetan vielä ilmaista sen tiivistetysti:

Minulle rasismi ei viittaa ontologisiin oletuksiin eri ihmisrotujen olemassaolosta tai olemattomuudesta, vaan näistä oletuksista tehtäviin johtopäätöksiin. Vain tietynlaiset johtopäätökset ilmaisevat tässä rasismia.

Sille on olemassa rinnastus suhteessa muuhun eläinmaailmaan. Rasistisessa maailmankuvassa vallitsee näkemys vahvemman oikeudesta. Sen mukaan esimerkiksi ihmisellä on oikeutus käyttää hyväkseen kaikkia muita eläimiä haluamallaan tavalla siksi, että ne eivät kykene järjestäytymään keskenään ja organisoimaan vastarintaa ('might is right'). Vastaavasti saman maailmankuvan mukaan vahvemman rodun täytyy ottaa etuoikeuksia oletetusti heikompien rotujen selkänahasta siksi, että se pystyy. Joskus asia ilmaistaan hienostuneemmin siten, että rasisti olettaa kaikkien muiden olevan rasisteja ja tekevän hänelle saman, ellei hän itse eturyhmineen ehdi niskan päälle ensin. Tämä on variantti rasismista, jota muun muassa natsit käyttivät perusteluna slaavilaisten kansojen tuhoamisessa.

Rasismi pitää näin ollen sisällään eettisen käsityksen, jota ei voi vielä johtaa heikompien ja vahvempien olemassaolosta sinänsä. Olisi hölmöä ajatella, että vääränlainen mutta totuudenmukainen havainto rotujen ontologiasta johtaisi suoraan rasismiin, esimerkiksi niin että kokeelliset havainnot ihmisryhmien ihonvärin tai temperamentin eroista pitäisi kieltää rasistisuutensa vuoksi.

Tästä metaetiikan tienhaarasta seuraa muutakin. Voidaan myös ajatella voiman sisältävän erityisiä velvoitteita voimakkaille suojella heikkoja. Tämä on erityisen vastenmielinen ajatus nationalisteille, jotka haluaisivat rajata kantilaisen imperatiivin koskemaan vain omaa heimoaan. Kipeä paikka nationalisteille on havaita, että itse asiassa niin monet muut eivät jaa heidän eettistä imperatiiviaan ja päinvastoin, ja tästä juuri seuraa kaikki se kohkaus mistä ihmiset nykyään kohkaavat. Siksi on niin paljon poliittisesti vastenmielisiä ihmisiä, joiden kanssa emme edes halua olla samaa mieltä asioista.
En tiedeuskovaisena voi kiistää rotu/kansanryhmien erilaisuutta, puhutaan sitten ulkonäöstä, fyysisistä ominaisuuksista (ovatko indonesialaiset yhtä pitkiä kuin pohjois-eurooppalaiset? Eivät tietenkään ole!), tai jopa henkisistä ominaisuuksista. Minä pidän luonnollisena kehityksenä sitä, että tietyt piirteet yleistyvät tietyillä alueilla/populaatioilla. Kuten sanoin, genetiikassa on eroja jopa sen suhteen, kuinka paljon neanderthalilaisten ja denisovanihmisten vaikutus näkyy tietyissä ryhmissä. Ihmiset eivät ole geneettisesti samankaltaisia. Evoluutio on vaikuttanut, ehkä jopa muutamien kymmenien tuhansien vuosien aikana?

Tuo ei tarkoita ihmisten eriarvoistamista, koska erilaisuus ja eriarvoistaminen ovat täysin eri asioita. On olemassa tutkimuksia siitäkin, miten impulsiivisuus ja aggressiivisuus vaihtelevat eri ryhmien välillä, kuten myös introverttiys/extroverttiys. Varmasti ovat paljolti kulttuurisidonnaisia, mutta mahdollisesti myös perimän kautta yleistyneitä piirteitä. Ei ole mitään ongelmaa siinä, jos ihmisryhmissä on eroja.

Pidän toki ongelmana sitä, että ihmisryhmiä väkisin halutaan sekoittaa, koska tuo voi johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Jo pelkästään kulttuurien sekoittaminen on riski, esim. libanonisoitumisesta.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 12, 2019, 17:39:40

Me väitämme, että luonnossa on muitakin tapoja toimia kuin vain toisen tappamiseen tai pois ajamiseen suuntautuminen. Valintapaine ohjaa kilpailun lisäksi etsimään jotain sellaista tapaa hyödyntää tarjolla olevia resursseja, jossa ei sitä kilpailua olisi. Kaikkien ei kannata yrittää elää viikunoilla.

Luonnossa tapahtuu kaikenlaista> Luonnotonta on silti kieltää evoluutio, vaikka ihmisen teknologiset pyrkimykset muuta väittäisivät.

Ihmiskunta on tietenkin ollut kovin hyvin varustettu eloonjäämiskilpailussa (tehokkaine aivoineen) ja siksi muodostunutkin uhkaksi muulle luonnolle,( Ja itselleen), mutta se lienee ohimenevä tilanne.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 13, 2019, 10:32:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 12, 2019, 17:39:40

Me väitämme, että luonnossa on muitakin tapoja toimia kuin vain toisen tappamiseen tai pois ajamiseen suuntautuminen. Valintapaine ohjaa kilpailun lisäksi etsimään jotain sellaista tapaa hyödyntää tarjolla olevia resursseja, jossa ei sitä kilpailua olisi. Kaikkien ei kannata yrittää elää viikunoilla.

Luonnossa tapahtuu kaikenlaista> Luonnotonta on silti kieltää evoluutio, vaikka ihmisen teknologiset pyrkimykset muuta väittäisivät.

Ihmiskunta on tietenkin ollut kovin hyvin varustettu eloonjäämiskilpailussa (tehokkaine aivoineen) ja siksi muodostunutkin uhkaksi muulle luonnolle,( Ja itselleen), mutta se lienee ohimenevä tilanne.

Evoluutiossa keskeistä on lisääntyminen, ei niinkään eloon jääminen.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - kesäkuu 13, 2019, 16:17:43
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 13, 2019, 10:32:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 12, 2019, 17:39:40

Me väitämme, että luonnossa on muitakin tapoja toimia kuin vain toisen tappamiseen tai pois ajamiseen suuntautuminen. Valintapaine ohjaa kilpailun lisäksi etsimään jotain sellaista tapaa hyödyntää tarjolla olevia resursseja, jossa ei sitä kilpailua olisi. Kaikkien ei kannata yrittää elää viikunoilla.

Luonnossa tapahtuu kaikenlaista> Luonnotonta on silti kieltää evoluutio, vaikka ihmisen teknologiset pyrkimykset muuta väittäisivät.

Ihmiskunta on tietenkin ollut kovin hyvin varustettu eloonjäämiskilpailussa (tehokkaine aivoineen) ja siksi muodostunutkin uhkaksi muulle luonnolle,( Ja itselleen), mutta se lienee ohimenevä tilanne.

Evoluutiossa keskeistä on lisääntyminen, ei niinkään eloon jääminen.

Ehkä kuitenkin elossa kannattaa olla sen aikaa, että ehtii sitä sukua jatkaa.

No ankonda saattaa kyllä tekaista ison kasan poikuetta ilmaan siitiöitäkin, mutta eivät ne täytä ja tuhoa ympäristöään.

-:)lauri

Siinä jää evoluution idea kokonaan toteutumatta jos jää mielummin eloon kuin lisääntyy, sillä lisääntymättömyys tietää sukupuuttoa omille geeneilleen.

Se taas mitä lisääntyminen edellyttää, on tutkimusten mukaan altruismi tavalla taikka toisella. Kusipäisyys kun ei varsinaisesti korreloi hyvän vanhemmuuden kanssa mikä taas korreloi sen kanssa, että jälkikasvulta puuttuu helposti edellytykset lisääntymiseen.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

^

Miten lie "kusipäisyys" lienee niin yleinen ominaisuus ihmiskunnassa, että sen yleistyminen on varmaan geenipoolin vakiotavaraa.

Toki hyönteismaailmassa lisääntyminen on tehokasta ja kuolleisuus samaa luokkaa, mutta näin suomen kesässä näyttäsi iniseviä otuksia riittävän.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 14, 2019, 10:55:19
^

Miten lie "kusipäisyys" lienee niin yleinen ominaisuus ihmiskunnassa, että sen yleistyminen on varmaan geenipoolin vakiotavaraa.

Toki hyönteismaailmassa lisääntyminen on tehokasta ja kuolleisuus samaa luokkaa, mutta näin suomen kesässä näyttäsi iniseviä otuksia riittävän.

On sekin mahdollisuus, että kusipäisyys ei ole geneettistä, vaan opittua. Silloin olisi syytä kysyä, miksi kasvatamme niin monet kusipäiksi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 14, 2019, 13:48:26
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 14, 2019, 10:55:19
^

Miten lie "kusipäisyys" lienee niin yleinen ominaisuus ihmiskunnassa, että sen yleistyminen on varmaan geenipoolin vakiotavaraa.

Toki hyönteismaailmassa lisääntyminen on tehokasta ja kuolleisuus samaa luokkaa, mutta näin suomen kesässä näyttäsi iniseviä otuksia riittävän.

On sekin mahdollisuus, että kusipäisyys ei ole geneettistä, vaan opittua. Silloin olisi syytä kysyä, miksi kasvatamme niin monet kusipäiksi.

Oppiminen vaatii geneettiset valmiudet siihen, mitä nyt sitten opitaankin- kissa oppii pyydystämään hiiriä,<(hiiren kannalta aika kusipää sekin kiusatessan uhriaan huvikseen, ennenkuin syö sen)  ihminen oppii "kusipäiseksi" monestakin syystä, mutta harvemmin ilman mitään syytä.

Jos unohdetaan tuo sana, niin silloin ei tarvitse olla kenenkään asenteista huolissaan.

-:)lauri

#298
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 14, 2019, 10:55:19
^

Miten lie "kusipäisyys" lienee niin yleinen ominaisuus ihmiskunnassa, että sen yleistyminen on varmaan geenipoolin vakiotavaraa.

Toki hyönteismaailmassa lisääntyminen on tehokasta ja kuolleisuus samaa luokkaa, mutta näin suomen kesässä näyttäsi iniseviä otuksia riittävän.

Asia lienee päinvastoin. Historiassa ihmiset olivat paljon kusipäisempiä kuin he nykyään ovat. Johtunee siitä, ettei yksinäiset sudet juurikaan pääse jatkamaan geeniperimäänsä nyky-yhteiskunnassa, jossa prososiaalisuus on varsinkin kaupunkiolosuhtessa melko välttämätöntä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - kesäkuu 14, 2019, 16:12:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 14, 2019, 10:55:19
^

Miten lie "kusipäisyys" lienee niin yleinen ominaisuus ihmiskunnassa, että sen yleistyminen on varmaan geenipoolin vakiotavaraa.

Toki hyönteismaailmassa lisääntyminen on tehokasta ja kuolleisuus samaa luokkaa, mutta näin suomen kesässä näyttäsi iniseviä otuksia riittävän.

Asia lienee päinvastoin. Historiassa ihmiset olivat paljon kusipäisempiä kuin he nykyään ovat. Johtunee siitä, ettei yksinäiset sudet juurikaan pääse jatkamaan geeniperimäänsä nyky-yhteiskunnassa, jossa prososiaalisuus on varsinkin kaupunkiolosuhtessa melko välttämätöntä.

Mahtaako olla noin, jos et vain katsele uutisia ja ole hereillä maailman menosta. Trumpahtavaa maailmaa on toki hyvä epäillä järjenkäytön ja suvaisevaisuuden esiinmarssista.
Yhteiskunnat joutuvat koetuksella vasta, niiden vaikeuksien tullessa kohdalle, kuten arabimaissa on tapahtunut,-kalifiaatti ei sekään ollut kovin onnistunut kokeilu-luulisin.