Rasismi Suomessa

[safiiri]

Ehkä tämä kertoo jotain Olarin Prismasta ja Ikeasta, eikä niinkään mistään muusta. Oletko siis sitä mieltä, että asiasta tehdyn tutkimukset tulokset ovat vääriä - jos, kritiikki olisi kiva kuulla.

T: Xante

En ole perehtynyt tutkimukseen uutisotsikkoa enempää, joten minulla ei ole mielipidettä siitä. Jos se on tehty tieteen kriteerejä noudattaen, sen tulosta on pidettävä luotettavana.

Jos  ulkomaalainen sukunimi haittaa työn saamisessa, pitäisikö asialle tehdä jotain?

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että julkinen sektori pitäisi velvoittaa palkkaamaan työntekijät työttömänäoloaikatilaston lopusta päin. Pitkäaikaistyöttömät olisivat siis automaattisesti ensimmäisinä työhön palkattavien joukossa. Nythän tilanne on se, että mitä kauemmin olet työttömänä, sitä todennäköisemmin pysytkin työttömänä.

Anonyymi työnhaku on yksi vaihtoehto. Hakemukset käsitellään ilman henkilötietoja siihen saakka, kun ollaan haastatteluvaiheessa.

[-:)lauri]

Työnantajat karsastavat tummaihoisia työnhakijoita jo pelkästään siitä syystä, että kaikki mahdolliset ongelmatilanteet tullaan ensikohtaamisen jälkeen tarkastelemaan rasismilasien läpi.

Tämäkin syy olisi parhaimmillaankin vain rakenteellisen rasismin legitimointia, eli rasismia. Muutenkaan ei pitäisi syytellä muita siitä, että itse tekee väärin.

Totta kai se on nykymääritelmän mukaan rasismia, mutta sen arvottaminen oikein-väärin-akselilla on hyvin ongelmallista. Olemme tilanteessa, jossa kaikki rasismi ei enää olekaan välttämättä paha asia.

Tässä tapauksessa se lienee kaiketi yhdentekevää minkä aikakauden määritelmän mukaan perusteeton syrjintä luetaan rasismiksi. Ellei pysty osoittamaan, että omat irtisanomista koskevat pelkotilat reslisoituisivat, kyseessä on yksiselitteisesti rikollinen toiminta. Eikä tuohon kyllä lakiakaan tarvitse. Kaikki normaalit ihmiset ymmärtävät sen jo ilman lakiakin, että jos pelkästään omat pelkotilat pakottaa syrjimään ihmisiä, kyseessä on kusipää. Mielenterveyden taso kertoo sitten onko ihan aito kusipää vai täyttä ymmärrystä vailla. Mutta kuten todettua, jos pystyy osoittamaan, että pelkotila realisoituu, silloin asia on tietenkin eri.

[Hayabusa]

No miten olisi edes uutisointi aiheesta, jo linkattu tähänkin keskusteluun

https://yle.fi/uutiset/3-11023468?fbclid=IwAR2zGAI_UMvGa65cC1U3VWSfR3huSGOxVLOMyZMy0cx0qJkorKeUg_5EioA

Uutisoinnissa oli vain hakemukset. CVt ja cittariesimerkkini kaipaamat paikkatiedot puuttuivat. Hakemuksissa yhteen oli kirjoitettu muita parempi kokemus - Jameksella oli edustustarjoilukokemusta.

Myös se missä järjestyksessä hakemukset lähetetään/saapuvat voi hyvinkin vaikuttaa. Joihinkin hommiin palkataan eka minimiehdot täyttävä, joitakin hierotaan kuukausitolkulla.

[Toope]

Anonyymi työnhaku on yksi vaihtoehto. Hakemukset käsitellään ilman henkilötietoja siihen saakka, kun ollaan haastatteluvaiheessa.

Tuohan on asia, josta on esitetty ikäviä esimerkkejä. Värvääminen siirtyy katutasolle, tuttujen kautta palkataan ihmisiä. Anonyymit hakemukset menevät roskikseen, koska kukaan pientyönantaja/yksityisyrittäjä ei uskalla palkata tuolla tavoin ihmisiä. USA:ssa oli tästä esimerkkejä, kun jossain osavaltiossa haluttiin anonyymia hakua. Yritykset eivät laittaneet enää julkisia hakuja, vaan hakivat työntekijöitä tuttujen, ex-työntekijöiden ja katuhuhujen perusteella. Siten kykenivät välttämään näitä hyväksikäyttäjiäkin, jotka heti syyttivät rassismista tms. syrjinnästä.

Idealistinen ajatus, joka ei toimi. Palkkaisitko itse ihmisen, joka pienyritykseesi hakee anonyymina? Ei kukaan työnantaja halua tuollaista tehdä. Työnhakijan perusvelvoite on esittää pätevyyttään henkilökohtaisesti pomon edessä. Jos ei siihen kykene, on jo huono hakija!

[Einsten]

Kiinnostavaa olisi, jos tutkimuksessa vakioitaisiin työnantajien etninen tausta. Matalapalkka-aloilla kuten siivouksessa, on paljon ulkomaalaisia työnantajia.

En ole tutkimusta lukenut, mutta onko jollain parempaa tietoa siitä, miten kausaatio syrjinnän osalta on osoitettu?

[Saares]

Mitenkähän tuo työnhakututkimus käytännössä toteutettiin? Nimittäin jos eteeni tulisi kaksi vain nimen osalta eroavaa hakemusta, niin haistaisin oitis palaneen käryä. Todennäköisesti jo aiemmassa screenauksessa asia huomattaisiin.

No tämä tutkimus, josta tässä on puhe, oli hieman tieteellisempi.

Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.
Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.



Näitä hakemuksia lähetettiin siis 5000 kpl.

T: Xante

Joroisten kunta haki toimistosihteerin toimeen virkailijaa. Tuli 5 hakemusta joista valittiin Maija Meikäläinen. Muut hakijat olivat etunimeltään Fatima, Suleiman, Xantippa ja Safira. Sukunimi kaikilla Al-Qurashi. Olisiko vääryys jos Meikäläinen valittaisiin vaikka Fatima olisi lääkäri, Suleiman insinööri, Xantippa keittäjä, Safira dipl.ennustaja?

[Toope]

Kiinnostavaa olisi, jos tutkimuksessa vakioitaisiin työnantajien etninen tausta. Matalapalkka-aloilla kuten siivouksessa, on paljon ulkomaalaisia työnantajia.

En ole tutkimusta lukenut, mutta onko jollain parempaa tietoa siitä, miten kausaatio syrjinnän osalta on osoitettu?

Niin, onko ulkkarien heikommassa työllistymisessä kyse vain siitä, että ovat keskimäärin kielitaidottomampia, ammattitaidottomampia ja kykenemättömiä sopeutumaan suomalaiseen työympäristöön? Pysyvätkö töissä, kun tarvitaan säännöllistä työssäkäymistä? Tällaisista ongelmista itse olen kuullut, että monilla on ongelmia sopeutua esim. säännölliseen työaikaan...

[mikainen]

Saares ja Toope käyvät kilpaa typerimmästä kommentista "asiaan jolla en vaivaa päätäni, mutta kommentoitava on".

Kokeilkaa nyt kuitenkin lukea tuo uutinen edes:

       https://yle.fi/uutiset/3-11023468?fbclid=IwAR2zGAI_UMvGa65cC1U3VWSfR3huSGOxVLOMyZMy0cx0qJkorKeUg_5EioA     

[MrKAT]

PhD Akhlaq Ahmadin se viimeisin 5000 testin tutkimus on maksumuurin takana, mutta löysin hänen väitöskirjansa (Getting a Job in Finland; The Social Networks of Immigrants from the Indian
Subcontinent in the Helsinki Metropolitan Labour Market) vuodelta 2005.

S. 13 selviää, että rasismin lähde ei ole aina työnantajat vaan myös rasistiset (siivousyrityksen) asiakkaat:
Trux (2002, 195-196) also speaks of the prominence of trust, although in the context of
the company's clients rather than of employers. She refers to cleaning supervisors who
spoke of the reluctant attitudes of some clients who had stopped using the cleaning
company's services because it did not provide workers of a preferred 'race'.
(Valitettavasti tuo Marja-Liisa Truxin tulos on Suomesta.)

Samalla sivulla on yksittäinen työharjoittelijan tapauskertomus:
  I had a good job-training place in a bakery. In my opinion, all went very well. I learned
  to carry out the different tasks, and I really liked my work. I don't believe there was
  anything to complain about in my work. When the training period ended, I was told that
  there was no work. A few weeks later, I went to that bakery again and found they had
  hired three new [Finnish] workers. (Valtonen 1999, 21)

S. 41 syrjintä, aitosyy tai tekosyy, laitettiin työntekijöiden rasismin/syrjinnän piikkiin:
One of the employers asked whether the applicant was Russian. "I'm not against the Russians personally,
but other workers don't like to see them at the workplace," he told the applicant.

[Xantippa]

No miten olisi edes uutisointi aiheesta, jo linkattu tähänkin keskusteluun

https://yle.fi/uutiset/3-11023468?fbclid=IwAR2zGAI_UMvGa65cC1U3VWSfR3huSGOxVLOMyZMy0cx0qJkorKeUg_5EioA

Uutisoinnissa oli vain hakemukset. CVt ja cittariesimerkkini kaipaamat paikkatiedot puuttuivat. Hakemuksissa yhteen oli kirjoitettu muita parempi kokemus - Jameksella oli edustustarjoilukokemusta.

Myös se missä järjestyksessä hakemukset lähetetään/saapuvat voi hyvinkin vaikuttaa. Joihinkin hommiin palkataan eka minimiehdot täyttävä, joitakin hierotaan kuukausitolkulla.

Tässä nyt kuitenkin oli kysymys juuri tästä tutkimuksesta, joka on siis ihan oikea tutkimus. Ei jokaisen mielikuvituksen ja -maiseman spekulaatioista.

T: Xante

[safiiri]

Anonyymi työnhaku on yksi vaihtoehto. Hakemukset käsitellään ilman henkilötietoja siihen saakka, kun ollaan haastatteluvaiheessa.

Tuohan on asia, josta on esitetty ikäviä esimerkkejä. Värvääminen siirtyy katutasolle, tuttujen kautta palkataan ihmisiä. Anonyymit hakemukset menevät roskikseen, koska kukaan pientyönantaja/yksityisyrittäjä ei uskalla palkata tuolla tavoin ihmisiä. USA:ssa oli tästä esimerkkejä, kun jossain osavaltiossa haluttiin anonyymia hakua. Yritykset eivät laittaneet enää julkisia hakuja, vaan hakivat työntekijöitä tuttujen, ex-työntekijöiden ja katuhuhujen perusteella. Siten kykenivät välttämään näitä hyväksikäyttäjiäkin, jotka heti syyttivät rassismista tms. syrjinnästä.

Idealistinen ajatus, joka ei toimi. Palkkaisitko itse ihmisen, joka pienyritykseesi hakee anonyymina? Ei kukaan työnantaja halua tuollaista tehdä. Työnhakijan perusvelvoite on esittää pätevyyttään henkilökohtaisesti pomon edessä. Jos ei siihen kykene, on jo huono hakija!

Taas Toope tässä kertoo, miten muut ihmiset ajattelee "oikeasti". Hän on jo unohtanut, miten kävi sillekin väitteelle, etten minäkään "oikeasti" ottaisi romania vuokralaiseksi.

Anonyymi työnhaku on jo kokeiltua ja monilla työnantajilla käytössä yhtenä työkaluna rekrytoinneissa. On myös turhaa esitellä "vaaraa", mikä anonyymissä rekrytoinnissa piilee. Eihän anonyymius ole loppuvaiheessa ole useinkaan edes mahdollista, vaan kyse on esim. juuri niiden hakijoiden seulomisesta, jotka kutsutaan haastateltaviksi. Silloin se henkilökohtaisesti pomon edessä pätevältä näyttäminen on mahdollisuus myös niille, jotka muutoin eivät pomoa koskaan edes tapaisi. Kun se hakmeus meni ö- mappiin jo ensivaiheessa pelkän nimen perusteella.

Kyse on tässä juuri siitä, että onko ihmisen nimi pätevyyden osa. Onko tosiaan Pekka pätevämpi kuin Ahmed , jos eroa on vain tuo nimi?

Orkesterit muuten ovat käyttäneet anonyymiä hakua, jossa kuunnellaan hakijoiden koesoitto näkemättä soittajaa. Tosin siinä havaittiin eräs kompastuskivi, kun pelkkä kenkien kopina (korot) paljastivat - tai loivat mielikuvan - että hakija on nainen. Tarkkana siis pitää olla. Nyt tietenkin voitte kertoa, miksi paikkaa orkesterissa ei pitäisi antaa soittotaidon perusteella.

[Brutto]

Nyt tietenkin voitte kertoa, miksi paikkaa orkesterissa ei pitäisi antaa soittotaidon perusteella.

Entä jos hakija on hyvä soittamaan, mutta hakijan uskonto vaatii häntä polvistumaan rukoukseen kaksi kertaa kesken konsertin ja kulttuuri kieltää soittamasta yhdessä naismuusikoiden kanssa? Saako tämän hakijan hylätä uskonnollisista ja kulttuurisista syistä?

[Brutto]

Ellei pysty osoittamaan, että omat irtisanomista koskevat pelkotilat reslisoituisivat, kyseessä on yksiselitteisesti rikollinen toiminta. Eikä tuohon kyllä lakiakaan tarvitse. Kaikki normaalit ihmiset ymmärtävät sen jo ilman lakiakin, että jos pelkästään omat pelkotilat pakottaa syrjimään ihmisiä, kyseessä on kusipää.

Onko oikeasti näin? Kyse on riskien arvioinnista eli tulevaisuuden ennustamisesta. Sitä ei kukaan pysty tekemään 100% varmuudella mutta jokaisen ihmisen on kuitenkin pakko sitä tehdä. Erityisesti yritysmaailmassa yrityksen toiminnan jatkuvuus riippuu siitä, kuinka tarkasti riskit ja mahdollisuudet osataan ennakoida. Väärä rekrytointi saattaa suistaa yrittäjän perikatoon. Siksi on moraalisesti täysin hyväksyttävää antaa työnantajat valita työntekijänsä omilla kriteereillää. Joka kantaa vastuun, sillä on oltava myös oikeus tehdä valinnat.

Ja lakihan ei ole koskaan moraalin mittapuu, vaikka niin väität.

[safiiri]

Nyt tietenkin voitte kertoa, miksi paikkaa orkesterissa ei pitäisi antaa soittotaidon perusteella.

Entä jos hakija on hyvä soittamaan, mutta hakijan uskonto vaatii häntä polvistumaan rukoukseen kaksi kertaa kesken konsertin ja kulttuuri kieltää soittamasta yhdessä naismuusikoiden kanssa? Saako tämän hakijan hylätä uskonnollisista ja kulttuurisista syistä?

Aika ennakkoluuloisia ja asenteellisia kysymyksiä. Entäs, jos muusikon ideologia vaatii all-male orkesteria? Saako hänet erottaa / jättää rekrytoimatta sen takia?

Tosiasiassa esittelemäsi vaatimukset ovat riittävä syy jättää rekrytoimatta. Sen sijaan, että tuollainen tilanne osoittautuisi työnantajalle ongelmalliseksi, on kyse siitä, että työnantaja ei halua antaa lupaa asioihin, joiden järjestäminen olisi täysin mahdollista ilman mitenkään kohtuutonta haittaa työn tekemiselle, eivätkä kustannusvaikutuksetkaan olisi kohtuuttomia. Näitä keissejä on ratkottu oikeudessa: huivin tai turbaanin käyttäminen, rukoshetken viettäminen työtauolla tai järjestämällä työvuoroja, oikeus käydä vessassa työvuoron aikana tai tila, jonka viittomakielen tulkit tarvitsevat työtilassa. Kyse ei useinkaan ole ollut vaatimusten kohtuuttomuudesta, vaan haluttomuudesta sietää erilaisuutta.

Vastaavia vaatimuksia muuten esittävät myös muut kuin muslimi. Lääkäreille on vaadittu oikeutta kieltäytyä tekemästä abortteja. Papit ovat vaatineet oikeutta kieltäytyä työskentelemästä yhdessä naispappien kanssa.  Ideologiasta kumpuavia erityiskohtelun vaatimuksia tulee myös niiltä pekoilta ja päiveiltä. Nimi ei ole ollenkaan se paljastava tekijä tässä.

[Xantippa]

Nyt tietenkin voitte kertoa, miksi paikkaa orkesterissa ei pitäisi antaa soittotaidon perusteella.

Entä jos hakija on hyvä soittamaan, mutta hakijan uskonto vaatii häntä polvistumaan rukoukseen kaksi kertaa kesken konsertin ja kulttuuri kieltää soittamasta yhdessä naismuusikoiden kanssa? Saako tämän hakijan hylätä uskonnollisista ja kulttuurisista syistä?

Vain siinä tapauksessa, että hän haastattelussa kertoo aikovansa polvistua rukoukseen kaksi kertaa kesken konsertin. Jos taas hänellä ei ole aikomustakaan noudattaa uskontonsa vaatimuksia kesken konsertin tai naismuusikoiden suhteen, työnantaja on perin, perin typerä, jos hän nimen perusteella olettaa hakijan näin tekevän ja menettää hyvän soittajan.

T: Xante