Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Rasismi Suomessa

Aloittaja MrKAT, maaliskuu 24, 2019, 21:56:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Kopek - heinäkuu 04, 2020, 13:38:15
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 04, 2020, 10:54:33
Itse olen toki sitä mieltä että neekeri-sanaa ei tule käyttää, koska muistakaan ihmisryhmistä ei ole mitään vastaavaa nimitystä, eli sana ikäänkun poimii tietyt ihmiset erilleen ja täten voidaan mieltää halventavaksi nimikkeeksi.

Intiaani ei ilmeisesti kuulu samaan sarjaan? Entä aasialainen?

Joskushan ihmisiä kuvataan ulkonäön perusteella tietämättä heidän kansallisuuttaan. Kiinalaisilta näyttäviä saatetaan esimerkiksi sanoa "aasialaisiksi". Kuitenkin nuo aasialaisilta näyttävät henkilöt voivat olla suomalaisia tai amerikkalaisia, eivätkä he ole välttämättä Aasiassa käyneetkään.

"Afrikkalaisessa" on se huono puoli, että se joko sulkee valkoihoiset afrikkalaiset pois, tai ei sulje, jolloin se ei kerro mitään ihmisen ulkonäöstä. Valkoihoinen eteläafrikkalainen ja valkoihoinen marokolainen ovat myös afrikkalaisia. 

"Neekeri" oli siitä hyvä sana, että se sisälsi paljon informaatiota pienessä tilassa. Sana kertoi seitsemällä kirjaimella sen, minkä kertomiseen nyt menee vähintään kaksi pitkää sanaa "mustaihoinen afrikkalainen" tai "tummaihoinen afrikkalainen", eikä asia tule näilläkään sanoilla kattavasti kerrottua. Miten nimitetään tummaihoista intialaistaustaista, joka asuu Afrikassa. Jos häntä sanotaan "tummaihoiseksi afrikkalaiseksi", ihmiset luulevat, että hän on... se, mitä sanaa ei saa sanoa. Onko hän afrikanintialainen.

Se, että afrikkalainen on alkanut tarkoittaa ainoastaan mustaihoista ihmistä, jolla on paksut huulet ja musta kihara tukka, on riistänyt "afrikkalaisen" statuksen muilta Afrikassa asuvilta ihmisiltä.

Nimittelyt ja niiden kieltäminen saattavat johtaa aina vain sekavampaan tilanteeseen tulevaisuudessa. Naista ei saa sanoa naiseksi eikä miestä mieheksi, ettei loukattaisi muunsukupuolisia. Ja niin edelleen.

Olen nimikkeiden vaikeutta miettinyt itsekin. Sikäli kuin Kolumbus tosiaan kuvitteli tulleensa Intiaan rantauduttuaan Amerikkoihin, kummittelemaan jäänyt intiaani-nimike kertoo eurooppalaisten typeryydestä. Luulisi että noloa asiaa eli erehdystä ei haluta muistella, mutta eipä tuota sitten tultu ajatelleeksi kun Amerikan alkuasukkaille oli jo nimi päätetty.

Jos ihmisellä on ohuet huulet ja suora tukka, niin pitääkö hänelle keksiä joku nimike joka jo itsessään kertoo hiusten laadusta ja pärstäkertoimen muodosta? Itse olisin varmaan kummajainen, koska minulla lapsena oli suora tukka, sitten se alkoi kihartumaan mutta vain alahiuksista, ja nykyään on taas suora tukka.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 04, 2020, 16:46:56
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 04, 2020, 10:49:15
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 04, 2020, 03:02:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 03, 2020, 21:50:25
Milloinkas se Elovenatyttö katoaa:
Kaura tuli Suomeen noin 1200-1300-luvulla jolloin naisemme oli hunnutettuja joten..
->hunnutettu nainen ja teksti "jo muinoin keskiajalla Suomessa viljeltiiin kauraa"... ;D

Persuilla vaan repee taas iskupotkuperse ja lyövät kättä internextuaalisen feministiryhmän kanssa painostavasta maalittavasta some-kostoiskusta ilkeää epäisänmaallista/misogyynistä kapitalistimyllyä vastaan. ;D Suomen naista sortavasta menneisyydestä EI saa hiiskua ulkopuolisille, se on häpeänpaikka!

Olen nähnyt kuvia ennallistetuista muinaispuvuista, ja yhteenkään näistä ei ole kuulunut kasvoja peittävä huntu. Jos tiedät paremmin, niin osaat varmaan heittää matskua (mielellään kuvineen) näistä "hunnutetuista" naisista. Vai onko taas kerran mennyt huolettomasti huivi ja huntu sekaisin? Ne ovat ihan eri vaatekappale.

Lainaa
Suomalaisissa kansallispuvuissa
Hunnuksi kutsutaan myös eräisiin kansallispukumalleihin kuuluvaa kokovalkoista päähinettä; sen koko voi vaihdella otsalle kiinnitetystä napista (Sakkolan - Raudun puku) aina koko pään peittävään ja joskus selkäänkin yltävään liinaan (Kaukolan puku). Huntu on Suomen kansallispuvuissa nimenomaan karjalainen päähine; kansallispukusääntöjen mukaan sitä käyttävät naimisissa olevat luterilaiset naiset, ortodoksisilla naimisissa olevilla naisilla on päähineenä sorokka.
Wikipedia

Koko pään peittävään? Eli jää vain silmät näkyviin? Tämä oli uutta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 04, 2020, 18:56:39
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 04, 2020, 10:49:15
Olen nähnyt kuvia ennallistetuista muinaispuvuista, ja yhteenkään näistä ei ole kuulunut kasvoja peittävä huntu. Jos tiedät paremmin, niin osaat varmaan heittää matskua (mielellään kuvineen) näistä "hunnutetuista" naisista. Vai onko taas kerran mennyt huolettomasti huivi ja huntu sekaisin? Ne ovat ihan eri vaatekappale.
Vuosia sitten US-blogissa ammattiarkeologi arvosteli (hyväntahtoisesti) keskiajann tai viikinkielokuvasarjan virheitä ja yksi virhe oli liian paljaat naiset (hiuksen,naamat?). Nyt löysin+muistin nimen: Ilari Aalto (muistelen kirjansakin lukeneeni), jahka löydän lisää mutta tässä välipala Turusta keskiajan kaivauksilta:

Minulla ei ole aavistustakaan kellarin käyttäjästä, mutta tämä tuntuu olevan kovin lähellä. Tai on yksi aavistus: kaivausmaasta löytyi nuppineula, joten ainakin yksi hunnutettu nainen on kellarissa joskus käynyt, ehkä työskennellytkin.
- http://mullanalta.blogspot.com/2015/08/keittioastioita-ja-keskiaikainen-viemari.html

JK. No niin tässä lisää. Ilari Aalto esitti kriittisiä huomioita YLEn nuortensarjasta Heroes of The Baltic Sea:
Ensimmäisen jakson perusteella sarjassa on otettu laajoja tulkintavapauksia keskiajan suhteen. Puvustuksessa ei ole nähty minkäänlaista vaivaa, vaan hahmojen vaatteet ovat jonkinlaisia "entisajan" fantasiavaatteita. Naiset esimerkiksi peittivät 1400-luvulla hiuksensa hunnulla, mutta tästä ei ole sarjassa tietoakaan.
- US-blogi Ilari Aalto 26.12.2016: Ylen nuortensarja tulkitsee vapaasti...

En hyväksy hunnuksi mitään muuta kuin kankaan joka on asetettu niin että kasvoista peittyy kaikki muut paitsi silmät. Tämä siksi että jos halutaan erityisesti korostaa että Suomessakin (silloin kun Suomi ei ollut vielä Suomi, edes) on naiset peitelty kuin musliminaiset, niin sen hunnun pitää sitten olla vastaava huntu, eikä jotain muuta. Nuppineulalla huivin voi kiinnittää hiuksiin, vaikkapa nutturaan, kaiketi palmikoihinkin. Eli jos ajatuksena oli että sillä neulalla oli kiinnitetty kangas niin että nenä, suu ja leuka jäävät peittoon, niin en usko ennen kuin näen kuvan.

Toope

Pohjoismaissa on ollut tapana, että naimattomat ja naidut naiset ilmaisevat asemansa esim. päähineillä tai huiveilla.
Tuosta on vaikea tehdä verrantoa afgaanien tai iranilaisten julmaan kaapuun.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 20:55:48
Pohjoismaissa on ollut tapana, että naimattomat ja naidut naiset ilmaisevat asemansa esim. päähineillä tai huiveilla.
Tuosta on vaikea tehdä verrantoa afgaanien tai iranilaisten julmaan kaapuun.

Mutta silti tuon päähineen nimike on ollut myös huntu. Ettei vain olisi tätä sanaa vasta myöhemmin ryhdytty käyttämään näistä meille vieraammista muiden kulttuurien piirin asusteista. Et kai sentään sellainen muiden nöyristelijä ole, että haluat luopua vanhasta suomalaisesta perinteestä ja asusteiden nimistä vieraan kulttuurivaikutuksen tähden?

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 10:27:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 20:55:48
Pohjoismaissa on ollut tapana, että naimattomat ja naidut naiset ilmaisevat asemansa esim. päähineillä tai huiveilla.
Tuosta on vaikea tehdä verrantoa afgaanien tai iranilaisten julmaan kaapuun.

Mutta silti tuon päähineen nimike on ollut myös huntu. Ettei vain olisi tätä sanaa vasta myöhemmin ryhdytty käyttämään näistä meille vieraammista muiden kulttuurien piirin asusteista. Et kai sentään sellainen muiden nöyristelijä ole, että haluat luopua vanhasta suomalaisesta perinteestä ja asusteiden nimistä vieraan kulttuurivaikutuksen tähden?

Nyt käsittääkseni kumminkin on kyse siitä että musliminaisten hunnuttautumista yritetään ajaa sisään suomalaiseen yhteiskuntaan vetoamalla että muinaissuomalaiset ovat myös hunnuttautuneet. Mutta jos suomalaisten "huntu" ei ollut kasvot peittävä vaate, niin yhteismitallisesta asusteesta ei ole kyse.

Norma Bates

Voisi myös kysyä että jos Suomesta löytyisi arkeologisia löydöksiä joiden mukaan täälläkin on käytetty siveysvöitä, niin merkkaisiko se sitä että nykypäivänäkin on ihan ok alistaa naisia käyttämään hankalia varusteita koska miehet eivät saa typeriä seisokkejaan muuten pidettyä aisoissa?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 05, 2020, 10:45:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 10:27:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 20:55:48
Pohjoismaissa on ollut tapana, että naimattomat ja naidut naiset ilmaisevat asemansa esim. päähineillä tai huiveilla.
Tuosta on vaikea tehdä verrantoa afgaanien tai iranilaisten julmaan kaapuun.

Mutta silti tuon päähineen nimike on ollut myös huntu. Ettei vain olisi tätä sanaa vasta myöhemmin ryhdytty käyttämään näistä meille vieraammista muiden kulttuurien piirin asusteista. Et kai sentään sellainen muiden nöyristelijä ole, että haluat luopua vanhasta suomalaisesta perinteestä ja asusteiden nimistä vieraan kulttuurivaikutuksen tähden?

Nyt käsittääkseni kumminkin on kyse siitä että musliminaisten hunnuttautumista yritetään ajaa sisään suomalaiseen yhteiskuntaan vetoamalla että muinaissuomalaiset ovat myös hunnuttautuneet. Mutta jos suomalaisten "huntu" ei ollut kasvot peittävä vaate, niin yhteismitallisesta asusteesta ei ole kyse.

Taisit kyllä keksiä tuon ajamisen ihan itse. Kyse on siitä, että jaksat valittaa huntu-sanan "väärästä" käytöstä, vaikka oikeastaan sen merkitys ON laajempi kuin pelkkä muslimien kasvot peittävä huntu. Morsiushuntukin tarkoittaa kasvot peittävän hunnun lisäksi myös sellaisia malleja, joilla ei peitetä kasvoja. 

LainaaHuntu on ohut ja mahdollisesti läpinäkyvä liinamainen vaatekappale, joka puetaan pään tai vartalon ympärille siten, että se roikkuu alareunastaan vapaana. Huntuja on käytetty useissa eri kulttuureissa.
Wikipedia

Siis - hunnun tunnuspiirre EI ole kasvojen peittäminen. Joskus sillä kyllä voidaan peittää kasvot, mutta usein vain pää - tai vartalo. Huntuja on käytetty useissa kulttuureissa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 05, 2020, 10:47:47
Voisi myös kysyä että jos Suomesta löytyisi arkeologisia löydöksiä joiden mukaan täälläkin on käytetty siveysvöitä, niin merkkaisiko se sitä että nykypäivänäkin on ihan ok alistaa naisia käyttämään hankalia varusteita koska miehet eivät saa typeriä seisokkejaan muuten pidettyä aisoissa?

Sun ajatukset laukkaa nyt kyllä ihan itsekseen. Sulle taidettiin lähinnä selittää, ettei huntu tarkoita sanana aina kasvojen peittämistä, joten sun päätelmät perustuu omaan väärään sanantulkintaasi.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 10:56:14
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 05, 2020, 10:45:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 10:27:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 20:55:48
Pohjoismaissa on ollut tapana, että naimattomat ja naidut naiset ilmaisevat asemansa esim. päähineillä tai huiveilla.
Tuosta on vaikea tehdä verrantoa afgaanien tai iranilaisten julmaan kaapuun.

Mutta silti tuon päähineen nimike on ollut myös huntu. Ettei vain olisi tätä sanaa vasta myöhemmin ryhdytty käyttämään näistä meille vieraammista muiden kulttuurien piirin asusteista. Et kai sentään sellainen muiden nöyristelijä ole, että haluat luopua vanhasta suomalaisesta perinteestä ja asusteiden nimistä vieraan kulttuurivaikutuksen tähden?

Nyt käsittääkseni kumminkin on kyse siitä että musliminaisten hunnuttautumista yritetään ajaa sisään suomalaiseen yhteiskuntaan vetoamalla että muinaissuomalaiset ovat myös hunnuttautuneet. Mutta jos suomalaisten "huntu" ei ollut kasvot peittävä vaate, niin yhteismitallisesta asusteesta ei ole kyse.

Taisit kyllä keksiä tuon ajamisen ihan itse. Kyse on siitä, että jaksat valittaa huntu-sanan "väärästä" käytöstä, vaikka oikeastaan sen merkitys ON laajempi kuin pelkkä muslimien kasvot peittävä huntu. Morsiushuntukin tarkoittaa kasvot peittävän hunnun lisäksi myös sellaisia malleja, joilla ei peitetä kasvoja. 

LainaaHuntu on ohut ja mahdollisesti läpinäkyvä liinamainen vaatekappale, joka puetaan pään tai vartalon ympärille siten, että se roikkuu alareunastaan vapaana. Huntuja on käytetty useissa eri kulttuureissa.
Wikipedia

Siis - hunnun tunnuspiirre EI ole kasvojen peittäminen. Joskus sillä kyllä voidaan peittää kasvot, mutta usein vain pää - tai vartalo. Huntuja on käytetty useissa kulttuureissa.

Ollaan rasismi-ketjussa, joten tottahan toki on kyse musliminaisista eikä mistään muusta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 11:02:25
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 05, 2020, 10:47:47
Voisi myös kysyä että jos Suomesta löytyisi arkeologisia löydöksiä joiden mukaan täälläkin on käytetty siveysvöitä, niin merkkaisiko se sitä että nykypäivänäkin on ihan ok alistaa naisia käyttämään hankalia varusteita koska miehet eivät saa typeriä seisokkejaan muuten pidettyä aisoissa?

Sun ajatukset laukkaa nyt kyllä ihan itsekseen. Sulle taidettiin lähinnä selittää, ettei huntu tarkoita sanana aina kasvojen peittämistä, joten sun päätelmät perustuu omaan väärään sanantulkintaasi.

Viittaan edelleen rasismiketjuun. Miksi ihmeessä muuten suomalaisten naisten "hunnuttautuminen" olisi tähän mukaan otettu? MrKAT voi toki selventää asiaa halutessaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 05, 2020, 11:03:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 10:56:14
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 05, 2020, 10:45:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 10:27:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 20:55:48
Pohjoismaissa on ollut tapana, että naimattomat ja naidut naiset ilmaisevat asemansa esim. päähineillä tai huiveilla.
Tuosta on vaikea tehdä verrantoa afgaanien tai iranilaisten julmaan kaapuun.

Mutta silti tuon päähineen nimike on ollut myös huntu. Ettei vain olisi tätä sanaa vasta myöhemmin ryhdytty käyttämään näistä meille vieraammista muiden kulttuurien piirin asusteista. Et kai sentään sellainen muiden nöyristelijä ole, että haluat luopua vanhasta suomalaisesta perinteestä ja asusteiden nimistä vieraan kulttuurivaikutuksen tähden?

Nyt käsittääkseni kumminkin on kyse siitä että musliminaisten hunnuttautumista yritetään ajaa sisään suomalaiseen yhteiskuntaan vetoamalla että muinaissuomalaiset ovat myös hunnuttautuneet. Mutta jos suomalaisten "huntu" ei ollut kasvot peittävä vaate, niin yhteismitallisesta asusteesta ei ole kyse.

Taisit kyllä keksiä tuon ajamisen ihan itse. Kyse on siitä, että jaksat valittaa huntu-sanan "väärästä" käytöstä, vaikka oikeastaan sen merkitys ON laajempi kuin pelkkä muslimien kasvot peittävä huntu. Morsiushuntukin tarkoittaa kasvot peittävän hunnun lisäksi myös sellaisia malleja, joilla ei peitetä kasvoja. 

LainaaHuntu on ohut ja mahdollisesti läpinäkyvä liinamainen vaatekappale, joka puetaan pään tai vartalon ympärille siten, että se roikkuu alareunastaan vapaana. Huntuja on käytetty useissa eri kulttuureissa.
Wikipedia

Siis - hunnun tunnuspiirre EI ole kasvojen peittäminen. Joskus sillä kyllä voidaan peittää kasvot, mutta usein vain pää - tai vartalo. Huntuja on käytetty useissa kulttuureissa.

Ollaan rasismi-ketjussa, joten tottahan toki on kyse musliminaisista eikä mistään muusta.

Ollaan ihan missä tahansa, niin huntu ei ole yksiselitteisesti vain ja ainoastaan kasvot peittävä muslimihuntu.   Eikä siten huntu-sanan käyttämisestä voi päätellä, että tarkoitetaan kasvojen peittämistä. Ei edes rasismia käsittelevässä ketjussa.

kertsi

#1167
Aikas hyvä artikkeli suomalaisen koulujärjestelmän syrjivästä ja rasistisestakin tavasta lannistaa maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Suomi ei suinkaan ole mallimaa, mitä tulee kaikkien maassa asuvien koulutukseen. Sen sijaan Suomi on kärkipäässä siinä, miten suuret oppimiserot täällä on, miten eriytynyttä oppilaitoksiin hakeutuminen on jne..
"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa (Yle)

- Esim "PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin"
- "Maahanmuuttajien eriytyminen omiin kouluihinsa on Suomessa OECD-maiden suurinta.
- "Euroopan komission raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisista vain 27 prosentilla on korkeakoulututkinto Suomessa, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Lisäksi OECD:n vuoden 2018 koulutusraportin (siirryt toiseen palveluun)mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat Suomessa selvästi aliedustettuina korkeakouluista valmistuvien joukossa."
- "S2-opetuksessa tehdään helppoja tehtäviä ja katsotaan leffaa. Sitten ihmetellään, miksi meidän tulokset on huonompia." (S2=suomi toisena kielenä)
- "Viiden nuoren ryhmästä neljä on joutunut jäämään koulupäivän jälkeen tekemään kokeita tai kotiesseitä opettajan valvonnassa siksi, että heidän arvellaan luntanneen tai kopioineen vastauksia netistä.
Aisha on tehnyt saman matematiikan kokeen alakoulussa kolmesti. Kun opettaja ei toisen kerran jälkeen vieläkään uskonut, hän tuli välitunnilla kyselemään koekysymyksiä."
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

Kuuntelinn radiosta uutisia, ja siellä mainittiin tuo asia, jonka kertsi tuossa jo nosti esille, ja jota aioin itsekin kommentoida, kunhan ehdin.

Uutissa sanottiin, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden huonompaa koulumenetystä selittävät mm. yhteiskunnan rasistiset asenteet.

Johtuuko huonompi koulumenestys siitä, että maahanmuuttajataustainen lapsi ei viitsi lukea läksyjään, koska jollakin jossakin on rasistisia asenteita.

Vai johtuuko heikko koulumenestys siitä, että rasististen asenteiden takia maahanmuuttajataustainen ei saisi työpaikkaa, vaikka kouluttautuisikin, joten miksi kouluttautua. Kelan ja sosiaalitoimiston tädit auttavat kaavakkeiden täytössä, joten edes luku- ja kirjoitustaito ei ole vältämätön. Moskeijan vihasaarnaajat opettavat sen, mitä maailmasta tarvitsee tietää, joten kaikki on oolrait.

Kun verrataan maahanmuuttajataustaisten koulumenestystä eri maissa suhteessa kantaväestön menestymiseen, pitäisi kai kiinnittää myös siihen huomiota, keitä maahanmuuttajataustaiset ovat. Toisaalta voitaisiin verrata tietyn alkuperämaan omaavia maahanmuuttajia keskenään ja tutkia, menestyvätkö he jossakin maassa paremmin ja jossakin huonommin, ja mikä tämän mahdollisesti selittää.

Suomessa on aika paljon entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevia ihmisiä.

https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/9364578/Suomen%20ulkomaalaisv%c3%a4est%c3%b6.jpeg

Jossakin toisessa maassa, esimerkiksi Britanniassa, maahanmuuttajien taustat ovat hieman erilaiset.

https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign-born_population_of_the_United_Kingdom

Jos tutkitaan sitä, miten maahanmuuttajataustaiset menestyvät "suhteessa" kantaväestöön, opetuksen laatuun ja tasoonkin olisi ehkä syytä kiinnittää huomiota. Jos opetuksen taso on sitä, ettei kenenkään tarvitse oppia mitään, silloin erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä ovat ilmeisesti pienet. Jos opetus on kovin vaativaa, erojakin alkaa syntyä.

-:)lauri

#1169
Lainaus käyttäjältä: Kopek - heinäkuu 05, 2020, 15:10:48
Kuuntelinn radiosta uutisia, ja siellä mainittiin tuo asia, jonka kertsi tuossa jo nosti esille, ja jota aioin itsekin kommentoida, kunhan ehdin.

Uutissa sanottiin, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden huonompaa koulumenetystä selittävät mm. yhteiskunnan rasistiset asenteet.

Johtuuko huonompi koulumenestys siitä, että maahanmuuttajataustainen lapsi ei viitsi lukea läksyjään, koska jollakin jossakin on rasistisia asenteita.

Vai johtuuko heikko koulumenestys siitä, että rasististen asenteiden takia maahanmuuttajataustainen ei saisi työpaikkaa, vaikka kouluttautuisikin, joten miksi kouluttautua. Kelan ja sosiaalitoimiston tädit auttavat kaavakkeiden täytössä, joten edes luku- ja kirjoitustaito ei ole vältämätön. Moskeijan vihasaarnaajat opettavat sen, mitä maailmasta tarvitsee tietää, joten kaikki on oolrait.

Kun verrataan maahanmuuttajataustaisten koulumenestystä eri maissa suhteessa kantaväestön menestymiseen, pitäisi kai kiinnittää myös siihen huomiota, keitä maahanmuuttajataustaiset ovat. Toisaalta voitaisiin verrata tietyn alkuperämaan omaavia maahanmuuttajia keskenään ja tutkia, menestyvätkö he jossakin maassa paremmin ja jossakin huonommin, ja mikä tämän mahdollisesti selittää.

Suomessa on aika paljon entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevia ihmisiä.

https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/9364578/Suomen%20ulkomaalaisv%c3%a4est%c3%b6.jpeg

Jossakin toisessa maassa, esimerkiksi Britanniassa, maahanmuuttajien taustat ovat hieman erilaiset.

https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign-born_population_of_the_United_Kingdom

Jos tutkitaan sitä, miten maahanmuuttajataustaiset menestyvät "suhteessa" kantaväestöön, opetuksen laatuun ja tasoonkin olisi ehkä syytä kiinnittää huomiota. Jos opetuksen taso on sitä, ettei kenenkään tarvitse oppia mitään, silloin erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä ovat ilmeisesti pienet. Jos opetus on kovin vaativaa, erojakin alkaa syntyä.

Se uutinen, johon itse törmäsin keskittyi ymmärtääkseni nyt ainakin siihen, että koska opettajat eivät usko mamujen kykyihin, ei opettajat rohkaise heitä yrittämään ja ylittämään itseänsä samalla tavalla kuin opettajat tekevät vitivalkoisten verrokkien kohdalla. Opettajat pitävät mamuille toisin sanoen rimaa liian matalalla. Se ettei nuoren ihmisen kykyihin uskota, vaikuttaa nuoren motivaatioon asiassa, ja varmasti aiheuttaa seurannaisilmiönään myös laiskuutta kotiläksyjen tekemisessä. Nuori, johon ei uskota, helposti nimittäin kysyy: "Miksi edes yrittää, jos en kuitenkaan osaa?"
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.