Kirjoittaja Aihe: Sekaketju  (Luettu 81 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 832
  • YA JS YT
Sekaketju
« : Maaliskuu 31, 2019, 13:59:30 »
Kesytystapojen tuloksellisuus riippuu siitä, millaisia tuloksia halutaan. Jos tavoitteena on vain alistunut tottelevaisuus, jossa ei ole minkäänlaista oma-aloitteisuutta tai tekemisen intoa, niin ne kovat keinot ovat tuloksellisia. Mutta jo koirien koulutuksessa nähdään, että tuollaisilla tuloksilla on haittoja - riippuen siitä, mikä on koulutuksen tavoite. Jos halutaan koira, joka pystyy myös osittain itsenäiseen toimintaan (eli toimimaan niiden ihmistä kiinnostavien koiralle ominaisten kykyjen avulla), on voimakeinoin alistaminen tehottomampi kouluttamisen tapa. Parempia tuloksia ja luotettavammin toimivan koiran kouluttamisessa kannattaa käyttää positiivisia keinoja. Ihmisen kohdalla lienee yleensä tavoitteena vielä suurempi itsenäisen toiminnan kyky, joten keinot kandee valita tämän tavoitteen mukaan.


Ajatellut aika pitkään, mitä tuo voisi merkitä nykyrakenteille. Missä määrin ovat yhdenmukaisia ideasi kanssa.

Voi olla, että kollektiivisia työpaikkoja ja kokoontumistilanteita tarvitaan, entistä enemmän, tosin toisaalta myös itsenäistä toimitilaa, jossa syntyy sopivasti jotain tuotavaa ja jaettavaakin.

Luontevuudenmukaisuus koskee tietysti muutakin kuin työnkuvaa. Mediasta ajattelin samoin jo reilut 10 vuotta sitten. Samoin oikeastaan erilaisuudesta, ja sen hyödyntämisestä aika yleisesti.

Jos monikulttturisuuden perusteita haetaan, ja sen tuomaa rikkautta, niin pragmaattisesti voi ajatella, että on ideatason viritelmä, koska muuten kollektiivuus ei paljoa tee tilaa. Ihanteen ylläpitoon voi esim maahanmuuttajat kelvata, tosin krapalavaihe kun uhkaa, niin mitä tästä sitten sanoa.

Välttämättömyys taitaa aivan kuin pakosti viedä kohden tuloksellisuutta. Toisaalta tätä voi epäillä tavoite(/pakote)hakuisuuden terästämisenä, joka yleensä on painavana ongelmallinen, eri tavoin, ja tässä syvempimuotoisena. Näin itse lähtisin alustavasti trendiä tarkastelemaan.

Elämänrakentelua kun ajattelee, tuotantoa ja välineistöä, niin ihminen on tässä mielessä menettänyt vapauttaan ja itsenäisyyttää paljon, jos vertaa kivikauden tarjoamaan vapauteen. Luonto tarjosi haasteen, ja samalla myös vapautensa, haastetulle.

Kun monesti kertonut siitä ittestään, ja sen hakemisesta, jopa päkisteellisesti, niin eiköhän tämä osaltaan kerro jotain sulkeumasta. Huumorilla kerrottua, tosin kapitalismireitti lienee isona juttuna juuri sitä sopeutumista, joka liittyy irtioton mahdollisuuteen. Vaihe pitää sisällään aivan toisenlaiset sopeutumisvälineensä, jos ajatellaan sitä toimivuutta, jolloin aiemmat sovellukset voivat ilmetä "myrkkynä".

Minusta tätä teemaa käydään monessa. On paheksuntaa ja oikeaa actioniakin. Neutraalia luonnonkulun kuvausta vähemmän, ja sitä vähemmän, mitä ahtaampaa näin täytyy yrittää kuvata, jotta tolkkuuntumista voisi laittaa edes alulle.
Yleisateisti. Jatkuvasorttinen, YT-neuvottelija.

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2054
Vs: Sekaketju
« Vastaus #1 : Maaliskuu 31, 2019, 17:56:49 »
JOkainen voi ihan itseään miettiä ja tarkastella, millä keinoilla innostuu tekemään parhaansa. kuinka monelle se parhaiten motivoiva tekijä on rangaistuksen pelko? Sekö saa sinut luovaksi ja innokkaaksi? Ainakin itselleni rangaistus lähinnä aiheuttaa halun mennä siitä, mistä aita on matalin, petkuttaa jos mahdollista ja vältellä koko juttua. Eikä ainakaan tehdä ylitse sen, mitä vaaditaan.