Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tietoisuus Totta&Illuusiota.

Aloittaja Karikko, huhtikuu 01, 2019, 11:27:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 10:56:01
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 17, 2019, 10:33:15
Tietoista, tai ei, mutta ilmeisen tiedostamatonta toimintaa. Tutkijoillakin on ollut pitkä tie voidessaan päätellä miten kaikki toimii.

Tietoisuus täytyy olla jo sisäänrakennettuna munasoluun (tai siittiöön). Miten muuten esim. kutojalintu tietää olevansa juuri kutojalintu eikä adaptoi ympäristöstään esim. papukaijan käytöstä. Erikoisen pesänsä ja pariutumisrituaalinsakin se osaa moitteetta. Kaikki tämä tieto on siis oltava jo siinä ensimmäisessä solussa minkä jakaantumisen seurauksena lintu syntyy.

Tässä piisaa kyllä tutkimista, eikä varmaan selviä ihan pian. Joka muuta väittää on yhtä ulkona kuin ne, jotka jo kauan sitten väittivät, että kaikki keksimisen arvoinen on jo keksitty.

Herrajumala, emmehän tiedä oikeastaan yhtään mitään...

Oikeastaanhan se kyllä tiedetään, miksi kutojalinnuista tulee kutojalintuja eikä papukaijoja. Niiden kutojalintumainen käytös ON koodattuna niiden geeneihin. Eläimillä hyvin suuri osa käyttäytymisestä on geneettispohjaista, ei opittua. Mutta oppimistakin siihen liittyy ja eläimet myös harjaantuvat lajityypillisessä käyttäytymisessään, kun toiminnoissaan tekevät toistoja. Ero ihmiseen on hyvin karkeasti kuvattuna käyttäytymisen synnynnäisenä kaavamaisuutena, joka auttaa siinä, että eläimet tyypillisesti ovat syntyessään valmiimpia monin tavoin. Ne vaikkapa osaavat kävellä jotakuinkin saman tien. Tämä on mahdollista, mutta aiheuttaa sen, ettei käyttäytyminen ole niin muovautuvaa kuin ihmisellä. Meillä taas ihmislapsi opettelee aivan perustaitojakin pitkään tarviten hoivaa ollessaan pitkään varsin avuton. Tämä kuitenkin tuo mahdollisuuden sille, että kehittyessään ihmisellä on paljon vapautta siinä, millaisia taitoja hän oppii. Ne siis voivat kehittyä juuri sen mukaan, millaisia taitoja ja kykyjä olosuhteet ja ympäristö kulloinkin vaativat.

On hieman omituista sotkea tietoisuus tähän tuohon tapaa, että se tuottaisi kutojalintuuden. Voidaan jopa väittää, ettei meillä oikeastaan ole tietoa siitä, mieltääkö kutojalintu olevansa kutojalintu. Tähän viittaa se, että joskus eläimet, jotka jostain syystä kasvavat emostaan erossa ihan toisen eläinlajin hoivaamina, tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, että he eivät ole ollenkaan tietoisia siitä, etteivät ole samaa lajia "keinoemonsa" kanssa. Ainakaan käyttäytymisensä perusteella. Sanoisin, että lajityypillinen käyttäytyminen ei suoranaisesti todista siitä, että yksilö olisi tietoinen lajistaan.

Vastaavastihan ihmisyys ei oikeastaan synny synnynnäisesti, vaan se vaatii vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Ns. susilapset eivät käyttäydy ihmisen tapaan, eivät opi puhumaan jne. Heiltä siis puuttuu - ihmisgeeneistä huolimatta - monia ihmisyyteen liittämiämme kykyjä ja käyttäytymispiirteitä. Voidaan siis myös ajatella, että ihmisyys on vasta ihmisten vuorovaikutuksesta syntyvää, eikä siis synnynnäistä. On sikäli outoa ajatella, että tämä asia, joka vasta muotoutuu syntymän jälkeen olisikin tiedostettu ennen kuin sitä oikeastaan edes on. Se määrä, kuinka suuri osa lajityypillisistä käyttäytymispiirteistä on synnynnäistä ja kuinka suuri osa opitaan lajitoverien kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ansiosta on eläinlajikohtaisesti vaihtelevaa. Laumaeläimillä varmasti erilaiset laumassa toimimiseen liittyvät käyttäytymisen tavat ovat varmastikin vähintään osittain opittuja. Niiden kehittyminen siis vaatii sen lauman tarjoaman vuorovaikutustilanteen.

Ympäristö ja olosuhteet kyllä muuttavat eläimiä ja muokkaavat niiden käyttäytymistä, mutta osittain tämäkin tapahtuu geneettisesti ja evolutiivisen muuntumisen kautta. Eläinsukupolvet ovat usein huomattavasti ihmissukupolvia lyhyempiä, joten muutos voi olla aika nopeaakin.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 20, 2019, 17:26:51
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 15, 2019, 20:27:56Minusta aistikytkentäisempi tila sidotumpana, liittää aivot myös kieleen, joka linkkautuu vahvasti koettuun, ja etenkin muihin ihmisiin, joihin liittyy niin vahvoja vaikuttumisia menneestä, että aiemmat elämykset heräävät enemmän. Tämäkin voi tosin riippua, eli ehkä päinvastaisestikin.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 16, 2019, 07:57:27Tunne-elämyksenä se ilmee kokijalle. Pienenä lapsena se on varmaan pelkkä tunne, kuten nälkä, kipu epämukavuus ja ei niin tiedostettua.

Palaan tuohon alleviivattuun kohtaan, jota en viitsinyt lähteä haarauttamaan pitemmälle. Jatkotarina liittyy jälkimmäiseen lainaukseen.


Jos tunne-elämys jatkuu ja jatkuu, eikä kanavoidu nopeasti, niin sitten se menee hitaasti. Jännite kuitenkin lyö jotenkin läpi, jatkoseurausten vaihdellessa, varmaan monesta tekijästä. Joka tapauksessa, tunne-elämykseen liittyvä tarve jos ei toteudu, kun puhutaan vastatulleesta, niin jokin perustava juttu saa aikaan sitä, mikä ei ehkä tue kokonaisuutta.

Lyhyesti edellinen sanoen, ihminen jää tuleen, ja palaa siltä alueelta. Voi verrata esim meluvaurioon, toisin meluvammoja ei voi korjata myöhemmin, tai näkemys menee näin. Osa aivojen vaikutustiloista voi samalla tapaa aiheuttaa sellaista, jolla ihminen ei paljoa pärjäile, vastaavan koittaessa



Aivoissa väittäjäaineet säätelevät tunne-elämää. Niitä on monia jotka hidastavat ja tehostavat tarpeen tullen niiden toimintaa.


Yksinkertainen esimerkki on vaikka kofeiini joka syrjäyttää väsymystä aiheuttavan hormonin toimintaa vaikuttaen siten piristävästi. Sitoutuessaan niihin reseptoreihin.


Adrenaliini varmaan on hyvin tuttu, ainakin sen vaikutus, jonka viha pelko suhde lienee tuttu- kelle hyvänsä.


Ihminen on jonkinlaisessa tunnetila-yhteydessä jatkuvasti, sitähän aistimaailmassa eläminen on. Ehkä syvässä unessa (sen aikana) sitten tapahtuu sen kuormituksen purkua ja "kuona-aineet" pääsevät poistumaan. Silloin lienee vain vähäisiä aivo-aaltoja havaittavissa (tutkimusten mukaan) Verenkierto poistaa haitta-aineet joita aivojen reaktio-aikana tapahtuu. Vanhemmiten sekin huononee ja plakkiintumista tapahtuu ja joillakin Alois sitten ottaa vallan. (nykyään sekin yleistyy)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 21, 2019, 09:07:44
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 10:56:01
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 17, 2019, 10:33:15
Tietoista, tai ei, mutta ilmeisen tiedostamatonta toimintaa. Tutkijoillakin on ollut pitkä tie voidessaan päätellä miten kaikki toimii.

Tietoisuus täytyy olla jo sisäänrakennettuna munasoluun (tai siittiöön). Miten muuten esim. kutojalintu tietää olevansa juuri kutojalintu eikä adaptoi ympäristöstään esim. papukaijan käytöstä. Erikoisen pesänsä ja pariutumisrituaalinsakin se osaa moitteetta. Kaikki tämä tieto on siis oltava jo siinä ensimmäisessä solussa minkä jakaantumisen seurauksena lintu syntyy.

Tässä piisaa kyllä tutkimista, eikä varmaan selviä ihan pian. Joka muuta väittää on yhtä ulkona kuin ne, jotka jo kauan sitten väittivät, että kaikki keksimisen arvoinen on jo keksitty.

Herrajumala, emmehän tiedä oikeastaan yhtään mitään...

On hieman omituista sotkea tietoisuus tähän tuohon tapaa, että se tuottaisi kutojalintuuden. Voidaan jopa väittää, ettei meillä oikeastaan ole tietoa siitä, mieltääkö kutojalintu olevansa kutojalintu. Tähän viittaa se, että joskus eläimet, jotka jostain syystä kasvavat emostaan erossa ihan toisen eläinlajin hoivaamina, tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, että he eivät ole ollenkaan tietoisia siitä, etteivät ole samaa lajia "keinoemonsa" kanssa. Ainakaan käyttäytymisensä perusteella. Sanoisin, että lajityypillinen käyttäytyminen ei suoranaisesti todista siitä, että yksilö olisi tietoinen lajistaan.

No tässä on ilmeistä tiedon- perimän ja opitun keskinäisestä suhteesta.


Sitä voidaan lähestyä monella tapaa- kutojalintu kyllä "tietää" olevansa kutojalintu osatessaan luonnostaa alkaa kutomaan, mutta ei sillä varmaan mitään käsitteellistä ymmärrystä ole ja tuskin se kutsuu itseään ihmisen keksimillä nimityksillä.


Lähisukua olevat linnut voivat oppia toisen lajin tapoja, mutta tuskin se marabyhaikaran kanssa olisi luontevaa pikkulinnulle, joita nuo haikarat syövätkin.

Ihmiselle on mahdollista  suuren aivokapasiteetin ansiosta kyllä oppia tutkimalla havainnoimaan erilaisia käytöstapoja, joita luonnosta löytyy. Taitaa olla niin, että geenit paljolti määräävät käyttäytymisestä, mutta käytöstapoihin voi vaikuttaa "oppimisen kautta"

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 21, 2019, 09:07:44
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 10:56:01
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 17, 2019, 10:33:15
Tietoista, tai ei, mutta ilmeisen tiedostamatonta toimintaa. Tutkijoillakin on ollut pitkä tie voidessaan päätellä miten kaikki toimii.

Tietoisuus täytyy olla jo sisäänrakennettuna munasoluun (tai siittiöön). Miten muuten esim. kutojalintu tietää olevansa juuri kutojalintu eikä adaptoi ympäristöstään esim. papukaijan käytöstä. Erikoisen pesänsä ja pariutumisrituaalinsakin se osaa moitteetta. Kaikki tämä tieto on siis oltava jo siinä ensimmäisessä solussa minkä jakaantumisen seurauksena lintu syntyy.

Oikeastaanhan se kyllä tiedetään, miksi kutojalinnuista tulee kutojalintuja eikä papukaijoja. Niiden kutojalintumainen käytös ON koodattuna niiden geeneihin.

Yritin siis ilmaista ihmetystäni siitä, miten paljon onkaan tietoa sen ensimmäisen solunjakautumisen jälkeen jo olemassa. Ellei sitten se munasolualkio ime jotenkin sitä tietoa emästään, samaan aikaan kun jatkaa jakautumistaan.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 21, 2019, 11:52:53
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 21, 2019, 09:07:44
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 17, 2019, 10:56:01
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 17, 2019, 10:33:15
Tietoista, tai ei, mutta ilmeisen tiedostamatonta toimintaa. Tutkijoillakin on ollut pitkä tie voidessaan päätellä miten kaikki toimii.

Tietoisuus täytyy olla jo sisäänrakennettuna munasoluun (tai siittiöön). Miten muuten esim. kutojalintu tietää olevansa juuri kutojalintu eikä adaptoi ympäristöstään esim. papukaijan käytöstä. Erikoisen pesänsä ja pariutumisrituaalinsakin se osaa moitteetta. Kaikki tämä tieto on siis oltava jo siinä ensimmäisessä solussa minkä jakaantumisen seurauksena lintu syntyy.

Oikeastaanhan se kyllä tiedetään, miksi kutojalinnuista tulee kutojalintuja eikä papukaijoja. Niiden kutojalintumainen käytös ON koodattuna niiden geeneihin.

Yritin siis ilmaista ihmetystäni siitä, miten paljon onkaan tietoa sen ensimmäisen solunjakautumisen jälkeen jo olemassa. Ellei sitten se munasolualkio ime jotenkin sitä tietoa emästään, samaan aikaan kun jatkaa jakautumistaan.

Niin siihen perimään on jo olemassa eliön rakenteen ja lajityypin lisäksi ympätty se tulevan eliön toimintamalli.
Kutojalinnun, pitää osata jo kutomisen alkeet (oppimistakin lisäksi siinä tapahtuu, eli kehitystä)

Matkijalintujen ja lavastajien hienot tanssinäytöksetkin ovat perimässä ja harjoittelu parantaa sitä.

Ihminen on kovin monipuolinen myös ja ei niin rajoittunut toimissaan, jossa olisi "pakollista" yksityiskohtaisiin kosiomenoihin, vaikka onhan nekin rituaalit perittyjä ja opittuja.

Ihmisen voimavara ja syy sekä aihe useimmiten on seksuaalinen ja yhteiskunnallinen. Niihin liittyvä, koti isänmaa.- >>  "uskonto usein liitetään siihen , mutta se ei ole varsinainen tarve, vaan valtarakenteen tekemä tapa, jolla ihmisiä pidetään kurissa. Sääntö ja lakikokoelmahan se on.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 21, 2019, 10:09:00Aivoissa väittäjäaineet säätelevät tunne-elämää. Niitä on monia jotka hidastavat ja tehostavat tarpeen tullen niiden toimintaa.

Voivat liittyä tunne-elämään ja kokemuksiin, muttei välttämättä. Ehkä tunne-elämää jos on, kuten tätä arvioidaan, niin siihen liittyy aina jotain välittäjäaineita.

Jos sitten mennään säätelyyn, niin ehkä välittäjäaineet säätävät jotain, tai sitten ei mitään, tai sitten jotenkin miten meneekin. Jos säätelyä tapahtuu, ei voisi olla niin, että välittäjäaineita ei ole.

Välittäjäaineet voidaan liittää tunne-elämään, tosin lisäsin jotain ehtoja sille, mitä välittäjäaineiden olemassaolosta voi ylipäätään päätellä, tunne-elämää koskien.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 21, 2019, 18:23:08
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 21, 2019, 10:09:00Aivoissa väittäjäaineet säätelevät tunne-elämää. Niitä on monia jotka hidastavat ja tehostavat tarpeen tullen niiden toimintaa.

Voivat liittyä tunne-elämään ja kokemuksiin, muttei välttämättä. Ehkä tunne-elämää jos on, kuten tätä arvioidaan, niin siihen liittyy aina jotain välittäjäaineita.

Jos sitten mennään säätelyyn, niin ehkä välittäjäaineet säätävät jotain, tai sitten ei mitään, tai sitten jotenkin miten meneekin. Jos säätelyä tapahtuu, ei voisi olla niin, että välittäjäaineita ei ole.

Välittäjäaineet voidaan liittää tunne-elämään, tosin lisäsin jotain ehtoja sille, mitä välittäjäaineiden olemassaolosta voi ylipäätään päätellä, tunne-elämää koskien.

Hermoston toiminta edellyttää välittäjäaineiden muodostamia yhteyksiä, muuten ei viesti neuroverkossa etene.

Voidaan sanoa, ei ole syytä hermostua ja ei taatusti ole syytä, ellei välittäjäaineet toimi.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 11:31:26


Tekoälypohdinnoissakin "oletetaan" olevan mahdollisuus sen (tekoälyn) saavuttavan tietoisuuden kunhan tiedollisia verkkoja kyetään saamaan riittävästi aikaan,, no en kyllä itse tuohon usko, tuskin sellaista tulee.

Miksipä ei tulisi? Paitsi tietysti jos tietoisuuteen tarvitaan jokin vielä tieteelle tuntematon tekijä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 12:50:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 11:31:26


Tekoälypohdinnoissakin "oletetaan" olevan mahdollisuus sen (tekoälyn) saavuttavan tietoisuuden kunhan tiedollisia verkkoja kyetään saamaan riittävästi aikaan,, no en kyllä itse tuohon usko, tuskin sellaista tulee.

Miksipä ei tulisi? Paitsi tietysti jos tietoisuuteen tarvitaan jokin vielä tieteelle tuntematon tekijä.

Tarvitaan "tunne- ja siihen liittyvä elämys, ilman niitä kone ei tiedä mitä pitäisi tuntea ja tehdä. Pelkkä ohjelman suorittaminen ei taida olla tietoista. Ehkä tietoista ei ole ihmisenkään tajunnan tiedostamattoman toiminnan prosessointi,, mutta yhteys tunteen ja tiedon kesken eli lopputulos, on>> ja sitä kutsutaan tietoiseksi.
Eli kun lukee tekstiä tietää mitä siinä sanotaan ja tuntee mitä se aiheuttaa.

Tekoäly ei taida siihen pystyä tulevaisuudessakaan, jos pystyy, saattaa tietokone tuiskaista koneenkäyttäjälle, ettei tänään huvita, painu pois näpelöimästä, hus--

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 15:43:58
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 12:50:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 11:31:26


Tekoälypohdinnoissakin "oletetaan" olevan mahdollisuus sen (tekoälyn) saavuttavan tietoisuuden kunhan tiedollisia verkkoja kyetään saamaan riittävästi aikaan,, no en kyllä itse tuohon usko, tuskin sellaista tulee.

Miksipä ei tulisi? Paitsi tietysti jos tietoisuuteen tarvitaan jokin vielä tieteelle tuntematon tekijä.

Tarvitaan "tunne- ja siihen liittyvä elämys, ilman niitä kone ei tiedä mitä pitäisi tuntea ja tehdä. Pelkkä ohjelman suorittaminen ei taida olla tietoista. Ehkä tietoista ei ole ihmisenkään tajunnan tiedostamattoman toiminnan prosessointi,, mutta yhteys tunteen ja tiedon kesken eli lopputulos, on>> ja sitä kutsutaan tietoiseksi.
Eli kun lukee tekstiä tietää mitä siinä sanotaan ja tuntee mitä se aiheuttaa.

Tekoäly ei taida siihen pystyä tulevaisuudessakaan, jos pystyy, saattaa tietokone tuiskaista koneenkäyttäjälle, ettei tänään huvita, painu pois näpelöimästä, hus--

Eikö ne tunteet synny siellä aivoissa nekin?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 15:51:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 15:43:58
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 12:50:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 11:31:26


Tekoälypohdinnoissakin "oletetaan" olevan mahdollisuus sen (tekoälyn) saavuttavan tietoisuuden kunhan tiedollisia verkkoja kyetään saamaan riittävästi aikaan,, no en kyllä itse tuohon usko, tuskin sellaista tulee.

Miksipä ei tulisi? Paitsi tietysti jos tietoisuuteen tarvitaan jokin vielä tieteelle tuntematon tekijä.

Tarvitaan "tunne- ja siihen liittyvä elämys, ilman niitä kone ei tiedä mitä pitäisi tuntea ja tehdä. Pelkkä ohjelman suorittaminen ei taida olla tietoista. Ehkä tietoista ei ole ihmisenkään tajunnan tiedostamattoman toiminnan prosessointi,, mutta yhteys tunteen ja tiedon kesken eli lopputulos, on>> ja sitä kutsutaan tietoiseksi.
Eli kun lukee tekstiä tietää mitä siinä sanotaan ja tuntee mitä se aiheuttaa.

Tekoäly ei taida siihen pystyä tulevaisuudessakaan, jos pystyy, saattaa tietokone tuiskaista koneenkäyttäjälle, ettei tänään huvita, painu pois näpelöimästä, hus--

Eikö ne tunteet synny siellä aivoissa nekin?

Tekoälyn- tunteet.-  Missäs ne syntyvät prosessorissa, mutta sellaista prosessoria ei taida ihan heti keksiä.


kertsi

Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 15:51:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 15:43:58
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 12:50:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 11:31:26


Tekoälypohdinnoissakin "oletetaan" olevan mahdollisuus sen (tekoälyn) saavuttavan tietoisuuden kunhan tiedollisia verkkoja kyetään saamaan riittävästi aikaan,, no en kyllä itse tuohon usko, tuskin sellaista tulee.

Miksipä ei tulisi? Paitsi tietysti jos tietoisuuteen tarvitaan jokin vielä tieteelle tuntematon tekijä.

Tarvitaan "tunne- ja siihen liittyvä elämys, ilman niitä kone ei tiedä mitä pitäisi tuntea ja tehdä. Pelkkä ohjelman suorittaminen ei taida olla tietoista. Ehkä tietoista ei ole ihmisenkään tajunnan tiedostamattoman toiminnan prosessointi,, mutta yhteys tunteen ja tiedon kesken eli lopputulos, on>> ja sitä kutsutaan tietoiseksi.
Eli kun lukee tekstiä tietää mitä siinä sanotaan ja tuntee mitä se aiheuttaa.

Tekoäly ei taida siihen pystyä tulevaisuudessakaan, jos pystyy, saattaa tietokone tuiskaista koneenkäyttäjälle, ettei tänään huvita, painu pois näpelöimästä, hus--

Eikö ne tunteet synny siellä aivoissa nekin?

Tunteet ovat hyvinkin kehollisia (eng. embodied). Aivot (tai oikeastaan keskushermosto?) tulkitsevat (jos tulkitsevat) kehollisia reaktioita kuten sydämen lyöntitiheyttä, hikoilua, ihon kuumottelua yms.. Ja tulkinnoista voi seurata uusia kehollisia reaktioita.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

a4

Tässä lienee kyse vain ihmisen kyvystä matkia luontoa, eli myös ihmisapinan toimintoja.
Tieteen avulla ihmislaji on kehittynyt nopeasti tässä taidossa ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän, itseään kiihdyttävästi eli kumuloituen.

Tietoiset eläimet tuntuvat säännönmukaisesti olevan kehollisia, sosiaalisia, kommunikoivia, älykkäitä, tuntevia olioita.
Jos halutaan erityisesti ihmisen kaltaista tietoisuutta, pitää vain kehittää tietoisuuden suhteen ihmisen kaltaisia robotteja.
Lisäksi luonto on täynnä älykkäitä prosesseja, rakenteita ja olioita ilman tietoisuutta, joita niitäkin ihminen yrittää matkia omaksi hyödykseen. Evoluution tuotekehittelyajat ovat ihan omaa luokkaansa, ihmisen mittapuilla.

Entä jos tietoisuus ja äly ovatkin vain evolutiivisen luonnon kehittämiä yhdenlaisia kapeita ratkaisumalleja, kehityssuuntia, eivätkä edes parhaiksi osoitettavissa?
Voiko korkeasti tietoinen ja älykäs ihmislaji kuolla sukupuuttoon, jopa tuhota itsensä ja voisiko luonto silti jatkaa olemistaan?
Voisiko tietoisuutta omaamaton tekoäly tai jokin älytön oliolaji kyetä tuhoamaan ihmislajin tai vallata maapallon?
Entä jos tietoinen tai älykäs olio tulee siihen johtopäätökseen, numeron 42 sijasta, että järkevintä merkityksettömän eli tarkoituksettoman evoluution jatkamisessa on muuttaa itsensä riittävän tyhmäksi, ellei jopa kuolleeksi?

https://yle.fi/uutiset/3-5650926
https://www.aamulehti.fi/a/23241516
https://tekniikanmaailma.fi/muurahaiset-eivat-tarvitse-sillan-rakentamiseen-tyonjohtajaa-kahden-saannon-algoritmin-kaytto-riittaa-kertoo-tutkimus/

kertsi

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 18, 2020, 21:03:35
Voiko korkeasti tietoinen ja älykäs ihmislaji kuolla sukupuuttoon, jopa tuhota itsensä ja voisiko luonto silti jatkaa olemistaan?

Kaikki eläinlajit kuolevat sukupuuttoon, ennemmin tai myöhemmin. Luonto ei ihmistä tarvitse. Päinvastoin, luonto voisi paremmin ilman ihmistä. Jopa kastemadoista on enemmän hyötyä luonnolle kuin ihmisestä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 18, 2020, 21:03:35
Voisiko tietoisuutta omaamaton tekoäly tai jokin älytön oliolaji kyetä tuhoamaan ihmislajin tai vallata maapallon?
Voisi. Mikähän? Bakteeri? Virus? Liian älykäs tekoäly? Alienit, joille jotkut pöhelöt haluavat lähettää signaaleja avaruuteen?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️