Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tietoisuus Totta&Illuusiota.

Aloittaja Karikko, huhtikuu 01, 2019, 11:27:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2020, 21:28:06
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 18, 2020, 21:03:35
Voisiko tietoisuutta omaamaton tekoäly tai jokin älytön oliolaji kyetä tuhoamaan ihmislajin tai vallata maapallon?
Voisi. Mikähän? Bakteeri? Virus? Liian älykäs tekoäly? Alienit, joille jotkut pöhelöt haluavat lähettää signaaleja avaruuteen?
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2020, 21:25:47
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 18, 2020, 21:03:35
Voiko korkeasti tietoinen ja älykäs ihmislaji kuolla sukupuuttoon, jopa tuhota itsensä ja voisiko luonto silti jatkaa olemistaan?
Kaikki eläinlajit kuolevat sukupuuttoon, ennemmin tai myöhemmin. Luonto ei ihmistä tarvitse. Päinvastoin, luonto voisi paremmin ilman ihmistä. Jopa kastemadoista on enemmän hyötyä luonnolle kuin ihmisestä.
Tulisiko noista samalla vastaus siihen ensimmäiseen kysymykseeni? Mielestäni tulisi.

kertsi

Bakteerit esimerkiksi tulevat aivan mainiosti toimeen ilman älykkyyttä ja tietoisuutta.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2020, 21:54:19
Bakteerit esimerkiksi tulevat aivan mainiosti toimeen ilman älykkyyttä ja tietoisuutta.
Siksikin oma tietoisuutemme on niin harvinaisen arvokasta.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2020, 17:47:44
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 15:51:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 15:43:58
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 18, 2020, 12:50:29
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 18, 2020, 11:31:26


Tekoälypohdinnoissakin "oletetaan" olevan mahdollisuus sen (tekoälyn) saavuttavan tietoisuuden kunhan tiedollisia verkkoja kyetään saamaan riittävästi aikaan,, no en kyllä itse tuohon usko, tuskin sellaista tulee.

Miksipä ei tulisi? Paitsi tietysti jos tietoisuuteen tarvitaan jokin vielä tieteelle tuntematon tekijä.

Tarvitaan "tunne- ja siihen liittyvä elämys, ilman niitä kone ei tiedä mitä pitäisi tuntea ja tehdä. Pelkkä ohjelman suorittaminen ei taida olla tietoista. Ehkä tietoista ei ole ihmisenkään tajunnan tiedostamattoman toiminnan prosessointi,, mutta yhteys tunteen ja tiedon kesken eli lopputulos, on>> ja sitä kutsutaan tietoiseksi.
Eli kun lukee tekstiä tietää mitä siinä sanotaan ja tuntee mitä se aiheuttaa.

Tekoäly ei taida siihen pystyä tulevaisuudessakaan, jos pystyy, saattaa tietokone tuiskaista koneenkäyttäjälle, ettei tänään huvita, painu pois näpelöimästä, hus--

Eikö ne tunteet synny siellä aivoissa nekin?

Tunteet ovat hyvinkin kehollisia (eng. embodied). Aivot (tai oikeastaan keskushermosto?) tulkitsevat (jos tulkitsevat) kehollisia reaktioita kuten sydämen lyöntitiheyttä, hikoilua, ihon kuumottelua yms.. Ja tulkinnoista voi seurata uusia kehollisia reaktioita.

Mikä tässä on sellaista mitä koneelle ei voisi rakentaa? Keskusyksikkö tulkitsemaan koneen muiden osien välittämää tietoa ja aiheuttamaan taas reaktioita koneen muihin osiin.

kertsi

^
Siihen tunteiden syntyyn liittyy muutakin. Nimenomaan se kehon viestien tulkinta taitaa olla olennaisin asia. Siinä kai yhteensovitetaan kehosta tulevat viestit olion omiin päämääriin ja motivaatioaparaattiin, ja varmaankin persoonallisuuteen, vaistoihin, elämänhistoriaan jne..

Tunteita voi kaiketi olla "sisäsyntyisestikin" aivoissa, siis ilman jotain reagointia kehollisiin tapahtumiin. Ihminen voi esimerkiksi ajatella tai muistella jotain, mikä sitten voi aiheuttaa tunteita.

En ole ihan satavarma ovatko tunteet varmasti ja nimenomaan suoraan edellytys tietoisuuden olemassaololle.

Mutta ehkä ne ainakin mutkan kautta ovat välttämättömät, koska tunteet taitavat olla osa motivaatioaparaattia, joka se ainakin taitaa olla välttämätön edellytys tietoisuudelle (?).

---
Nykyoletus taitaa olla, että kun vaan laskentatehoa (lue:neuroneita ja synapseja neuroverkossa) on riittävästi, se tietoisuus pulpahtaa olemaan (emergoituu) jotenkin automaagisesti. Se on ajatus, jota itse en oikein osta, mutta toisaalta en kyllä ole siihen kauhean hyvin perehtynytkään.

Arvelisin, että tietoisuuden rakentaminen koneelle vaatisi sen ymmärtämistä, mitä tietoisuus oikeastaan on, miten se ylipäätänsä on mahdollista. Jos insinööri ei ymmärrä asiaa, jota on rakentamassa, ei kai siitä mitään (kelvollista) voi tulla?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2020, 10:32:00
Arvelisin, että tietoisuuden rakentaminen koneelle vaatisi sen ymmärtämistä, mitä tietoisuus oikeastaan on, miten se ylipäätänsä on mahdollista. Jos insinööri ei ymmärrä asiaa, jota on rakentamassa, ei kai siitä mitään (kelvollista) voi tulla?

Joku tietoisuudentutkijahumanisti kertoo insinööreille (selkeästi) mitä ominaisuuksia halutaan ja mitä ei missään tapauksessa saa ilmetä. Sitten insinööri ottaa tähän asti parhaimman aparaatin, tutkii ja purkaa sen ja tekee siitä hieman paremman tai hienostuneemman, tai helpommin valmistettavan, riippuen tilaajan vaatimuksista.

Humanisteja pitäisi ripotella insinöörien joukkoihin vaikka 10% osuudella. Kaikilla olisi hauskempaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

^

Tekoälytutkimus tai kognitiivinen robotiikka kai parhaimmillaan voisi tuottaa tietoa siitä, millainen tietoisuus on. Tai ehkä se tuottaa tietoa, millaisia mahdollisia tietoisuuksia voisi olla olemassa, vaikka ei taida mitään takeita siitä, että rakennettu tietoisuus olisi samanlainen kuin ihmisen tietoisuus.

Vähän samaan tapaan neurotiede tuo tietoa ihmismielestä, mutta se tieto usein perustuu aivovammoihin. Kun tiedetään miten sen ja sen aivoalueen vamma vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja toimintaan, vedetään johtopäätöksiä siitä, millaiset ovat vammattoman ihmisen aivot. Tosin neurotiede taitaa tutkia muitakin asioita kuin aivovammoja.

Kognitiotiede kai tuottaa laskennallisilla malleilla tietoa siitä, millainen keinotekoinen neuroverkko on, ja millainen elävän materiaalin aikaansaama äly voisi olla. Mitään takeita siitä ei taida olla, että ns. monitoteutuvuus on valiidi oletus (eli että hardwaresta riippumatonta softwarea voisi ajaa millä tahansa alustalla, esimerkiksi mikrosiruihin perustuvalla, mekaanisella, biologisella alustalla)?

Nojatuolifilosofi tai nojatuolihumanisti: millaista oikeaa tieteellistä tietoa sellainen voi tuottaa ihmisen tietoisuudesta?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2020, 10:32:00

Tunteita voi kaiketi olla "sisäsyntyisestikin" aivoissa, siis ilman jotain reagointia kehollisiin tapahtumiin. Ihminen voi esimerkiksi ajatella tai muistella jotain, mikä sitten voi aiheuttaa tunteita.

Tunteet ovat kehollisia reakointeja ja sisäsyntyisinäkin tapahtuu energian "kulutusta".

Muutama sekunti ilman happea ja glukoosia riittää kyllä katkaisemaan tajunnan ja "tietoisuuden".

kertsi

Tämä oli kiinnostava ajatus wikipediasivulla konetietoisuudesta:

LainaaHaikosen kognitiivinen arkkitehtuuri
Pentti Haikonen[7] katsoo, ettei tietoisuutta voida saavuttaa tavallisella sääntöpohjaisella laskennalla. Hänen mukaansa aivot eivät ole tietokone, eikä ajattelu ole ohjelmoitujen komentojen suorittamista, eikä myöskään lukujen laskentaa. Sen sijaan, että pyrkisimme saavuttamaan mielen ja tietoisuuden tunnistamalla ja toteuttamalla niiden alla olevia laskennallisia sääntöjä, meidän tulisi kehittää erityinen kognitiivinen arkkitehtuuri, joka toisintaisi havaintoprosesseja, sisäisiä kuvia ja puhetta, kipu-, nautinto- ja tunnetiloja, sekä näiden taustalla olevia kognitiivisia toimintoja. Tällainen alhaalta-ylös-arkkitehtuuri tuottaisi korkeamman tason toimintoja yksinkertaisempien prosessointiyksiköiden, eräänlaisten keinotekoisten neuronien, avulla, ilman algoritmeja tai ohjelmia.

Haikonen uskoo, että riittävän monimutkaisessa mittakaavassa toteutettuna tällainen arkkitehtuuri tuottaisi tietoisuuden, jota hän kuvaa toimintatyyliksi ja -tavaksi, jota luonnehtii muun muassa havaintoprosessien ja eri aistien tuottaman informaation hajauttaminen. Haikonen katsoo siis, että tietoisuus on ennen kaikkea prosessi, ja että se voi emergoitua spontaanisti autonomisissa agenteissa, joilla on sopiva ja riittävän monimutkainen hermoverkoston inspiroima arkkitehtuuri. Saman näkemyksen ovat jakaneet mm. Freeman[8] ja Cotterill.[9] Haikosen esittämän arkkitehtuurin yksinkertaisempi toteutus ei vielä saavuttanut tietoisuutta, mutta ilmaisi tunteita odotetusti.[10]

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 18, 2020, 21:03:35

Voisiko tietoisuutta omaamaton tekoäly tai jokin älytön oliolaji kyetä tuhoamaan ihmislajin tai vallata maapallon?
Entä jos tietoinen tai älykäs olio tulee siihen johtopäätökseen, numeron 42 sijasta, että järkevintä merkityksettömän eli tarkoituksettoman evoluution jatkamisessa on muuttaa itsensä riittävän tyhmäksi, ellei jopa kuolleeksi?

Mahtaako älykäs tai tietoinen ollaa synonyymi, ?  Älykkyyttä luonnossa on kaikenlaista, ihminen taitaa katsoa asioita lähinnä omilta kanteiltaan.

Ihmisen tietoisuus on ennen muuta sitä, että hän muistaa ja osaa suunnitella etukäteen mitä tulee tapahtumaan, kun tekee määrättyjä asioita, kuten vaikka rakentaa talon.

Itsensä ymmärtämiseenkin tarvitaan tietoutta, kokemuksesta kertynyttä ja malttia katsoa miten reagoidaan erilaisissa tilanteissa. Yleensä vietit ja vaistot ehtivät edelle ja se kognitiivinen äly seuraa perässä.

-:)lauri

#70
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2020, 12:16:48
Tämä oli kiinnostava ajatus wikipediasivulla konetietoisuudesta:

LainaaHaikosen kognitiivinen arkkitehtuuri
Pentti Haikonen[7] katsoo, ettei tietoisuutta voida saavuttaa tavallisella sääntöpohjaisella laskennalla. Hänen mukaansa aivot eivät ole tietokone, eikä ajattelu ole ohjelmoitujen komentojen suorittamista, eikä myöskään lukujen laskentaa. Sen sijaan, että pyrkisimme saavuttamaan mielen ja tietoisuuden tunnistamalla ja toteuttamalla niiden alla olevia laskennallisia sääntöjä, meidän tulisi kehittää erityinen kognitiivinen arkkitehtuuri, joka toisintaisi havaintoprosesseja, sisäisiä kuvia ja puhetta, kipu-, nautinto- ja tunnetiloja, sekä näiden taustalla olevia kognitiivisia toimintoja. Tällainen alhaalta-ylös-arkkitehtuuri tuottaisi korkeamman tason toimintoja yksinkertaisempien prosessointiyksiköiden, eräänlaisten keinotekoisten neuronien, avulla, ilman algoritmeja tai ohjelmia.

Haikonen uskoo, että riittävän monimutkaisessa mittakaavassa toteutettuna tällainen arkkitehtuuri tuottaisi tietoisuuden, jota hän kuvaa toimintatyyliksi ja -tavaksi, jota luonnehtii muun muassa havaintoprosessien ja eri aistien tuottaman informaation hajauttaminen. Haikonen katsoo siis, että tietoisuus on ennen kaikkea prosessi, ja että se voi emergoitua spontaanisti autonomisissa agenteissa, joilla on sopiva ja riittävän monimutkainen hermoverkoston inspiroima arkkitehtuuri. Saman näkemyksen ovat jakaneet mm. Freeman[8] ja Cotterill.[9] Haikosen esittämän arkkitehtuurin yksinkertaisempi toteutus ei vielä saavuttanut tietoisuutta, mutta ilmaisi tunteita odotetusti.[10]

Se mitä tekoälyllä tänä päivänä ymmärretään vaikuttaisi olevan poikkeuksia lukuunottamatta juuri tuota Haikkosen tyyppistä - imitoidaan neuronien toimintaa. Poikkeukset ovat tapauksia, joissa ollaan löydetty menetelmiä oikeiden tulosten saamiseksi jotka eivät ole a) laskennallisesti yhtä vaativia kuin neuroverkon pyörittäminen b) tuottavat neuroverkoista poiketen aina virheettömän lopputuloksen, silloin kun virheetön lopputulos on ylipäätään mahdollista. Haikkonen esitti nuo ajatuksensa tuon wikipedia-artikkelin mukaan vuonna 2003. Siitä on kuljettu merkittävä matka nykypäivään ja keinotekoisten neuroverkkojen toteuttamiseen. Tämä on ollut mahdollista koska tietokoneiden laskentateho on kasvanut tänä aikana riittävästi. Tosin paljon lienee vielä matkaa kuljettavana keinotekoiseen yleistietoisuuteen, mutta periaatteessa se on enää laskentatehoa koskeva ongelma, sikäli kun Haikkosen visio tietoisuudesta on oikea.

Edit: Ongelma tosin vain taitaa olla, että tämä neuroverkon simuloiminen tietokoneilla on vain matemaattinen representaatio tuosta fyysisestä prosessista, ja en ole ihan varma, voiko tämä matemaattinen kyhäelmä olla tietoinen. Aidossa neuroverkossa materiaali ja energia liikkuvat tietyillä tavoin, kun taas keinotekoisessa neuroverkossa noita liikkuvia osia kuvaa paremminkin numerot ja niiden määrää/voimakkuutta systeemissä erilaiset matemattiset yhtälöt.

Eli kun aidossa neuronissa, jotta viesti lähtee eteenpäin, pitää raja arvon ylittyä ja raja arvo ylittyy kun natriumiumionien(?) määrä neuronissa ylitää tietyn kynnysarvon, keinotekoisessa neuronissa ei ole natriumioineita sen enempää kuin ylipäätään olisi mitään neuroneita saati viejä- tai tuojaharakkeitakaan, vaan vain numeroita ja yhtölöitä. Neuronia edustaa yhtälö ja viejä- ja tuojahaarakkeita edustaa niin ikään myös yhtälö, kun systeemille syöttää numeroita, ne muuttuvat "matkalla" useamman "neuronin" luokse ja/tai niiden välissä olleiden yhtälöiden mukaan. Kun kaikki järjestelmän "neuronit" on käyty oikeassa järjestyksessä läpi, viimeinen viejä/tuojahaarake -yhtälö pullauttaa jonkun numeron ulos. Riippuen sitten sitä, onko tulos hyvä vai huono, viejä- ja tuohajahaarake -yhtälöäiden kertoimia muutetaan haluttuun suuntaan, mitä prosessia kutsutan oppimiseksi, joka on myös vain matemaattinen prosessi sekin.

Edit, edit normaalissa neuronissa prosessi on suurinpiirtein seuraavanlainen: tuojahaarake (tuo varauksen) -> sooma (kynnysarvo päättää lähteeko saapunut varaus myös eteenpäin vai ei) -> viejähaarake (vie varauksen). Keinotekoisessa neuroverkossa prosessi (neuroniin asti) on puolestaan seuravanlainen:

sigmoid(wT•X+b)

missä sigmoid edustaa neuronin sooman kynnysarvofunktiota , X on ärsyke/varaus ja wT•X+b on viejä- ja tuojahaarakketta kuvaava yhtälö ts. yhtälö, joka päättää, kuinka voimakkaan varauksen neuronin sooma eli sigmoind -funktio saa. Näin ollen keinotekoinen kahden neuronin "neuroverkko" olisi kaiketi seuraavanlainen:

w_3T•(sigmoid(w_2T•(sigmoid(w_1T•X+b_1))+b_2))+b_3 = y

En ihan luota, että tuo yllä olisi oikea tapa kirjoittaa kahden neuronin neuroverkkoa auki, mutta idea on kuitenkin oikea, se että keinotekoinen neuroverkko on matemattinen yhtälö taikka yhtälöryhmä, joka siis pyrkii tuottamaan toivotun kulmakertoimen riippuen vain siitä, mitä alkuarvoja yhtälöryhmälle syötetään. Mitä sitten tulee keinotekoisen neuroverkon "oppimiseen", jos numero on väärä, lasketaan yhtälö takaperin muuttelemalla virheen verran (tai oikeammin lähestyen oikeaa oletettua arvoa pienin askelin) "varauksen" x kertoimia w_3T, w_2T ja w_1T sekä vakioita b_3, b_2 ja b_1. Seuraavaksi lasketaan keinotekoinen neuroverkko uudestaan läpi oikeaan suuntaan ja jos y oli edelleen väärä, lasketaan taas takaisin päin kertoimien ja vakioiden muuttamisiksi. Tämä prosessi toistetaan niin kauan, kunnes neuroverkko tuottaa halutun lopputuloksen tai kunnes keinotekoisella neuroverkollamme ratkaistavaksi annetun tehtävän ratkaisuun varattu aika tulee täyteen ja on pakko tyytyä hyvää tekoälyä kehnompaan tekoälyyn.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

a4

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - syyskuu 19, 2020, 12:39:30
Ongelma tosin vain taitaa olla, että tämä neuroverkon simuloiminen tietokoneilla on vain matemaattinen representaatio tuosta fyysisestä prosessista, ja en ole ihan varma, voiko tämä matemaattinen kyhäelmä olla tietoinen.
Ongelma ei taida olla kovinkaan iso jos elämme jo maailmassa jossa yhteiskuntia rakennetaan ja kehitetään lisääntyvästi simulaatioiden avulla ja varassa. Suunnitellaan, ennakoidaan, testataan, tutkitaan,..taidamme olla jo riippuvaisia niistä.
Lisäksi evoluution luoma oma tietoisuutemmekin simuloi mieleemme maailmaa jatkuvasti ilman tietokonelaskentaa.
Matematiikkakin kaikessa monimuotoisuudessaan on nykymuotoisen tietokoneen ja nykyisten ihmisaivojen tavoin yhdenlainen luonnossa kehittynyt ja muuttuva prosessointijärjestelmä joka abstrahoi ja simuloi maailmaa ja kuvitteellisiakin maailmoja. Lisäksi ne ovat nykytieteen eli kehityksemme kivijalkoja.
Matematiikka on kulttuurinen järjestelmä mutta koska aivot ja tietokoneet ovat sen lisäksi fyysisiä järjestelmiä ja aivot ovat biologinen järjestelmä, voidaan kysyä miksei voitaisi ajatella aivoja biologisena tietokoneena ja mikseivät aivot muistuta tietokoneita arkkitehtuuriltaan?
Yhtä mielekästä olisi ajatella lintuja biologisina lentokoneina.
Simuloimalla evolutiivisia algoritmeja, on saatu ihmisen suunnittelemista arkkitehtuureista ja ratkaisumalleista poikkeavia toimivia tuloksia ja se voisi omalta osaltaan vahvistaa sitä miksi ihmisen suunnittelemat ratkaisumallit poikkeavat usein evoluution luomista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Evolved_antenna
Evoluutioprosessitkin ovat aivojen, matematiikan ja tietokoneiden ja tieteen prosesseista poikkeavia, mutta toisiinsa liittyviä.
Minkähänlaisia uusia tietokonenarkkitehtuurejakin evolutiivisella algoritmilla voisi löytää?

-:)lauri

#72
^
Tarkoitin ongelmalla lähinnä sitä, että on tai voi olla kynnys kutsua "kulmakerroinyhtälöä" tietoisuudeksi. Ei se tietysti mahdotonta ole, mutta edellyttänee ilman sen syvällisempää filosofista pohdintaa aika rohkeita olettamuksia niin tietoisuudesta kuin matematiikastakin.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

#73
Mitä kaikkea tietoisuuteen - ja keinotietoisuuteen voisi kuulua, tai mitä keinotietoisuuteen välttämättä pitäisi kuulua, jotta se olisi tietoisuus?

https://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_consciousness
LainaaAspects of consciousness
There are various aspects of consciousness generally deemed necessary for a machine to be artificially conscious. A variety of functions in which consciousness plays a role were suggested by Bernard Baars (Baars 1988) and others. The functions of consciousness suggested by Bernard Baars are Definition and Context Setting, Adaptation and Learning, Editing, Flagging and Debugging, Recruiting and Control, Prioritizing and Access-Control, Decision-making or Executive Function, Analogy-forming Function, Metacognitive and Self-monitoring Function, and Autoprogramming and Self-maintenance Function. Igor Aleksander suggested 12 principles for artificial consciousness (Aleksander 1995) and these are: The Brain is a State Machine, Inner Neuron Partitioning, Conscious and Unconscious States, Perceptual Learning and Memory, Prediction, The Awareness of Self, Representation of Meaning, Learning Utterances, Learning Language, Will, Instinct, and Emotion. The aim of AC is to define whether and how these and other aspects of consciousness can be synthesized in an engineered artifact such as a digital computer. This list is not exhaustive; there are many others not covered.

Mitähän kaikkea nuo termit pitävät sisällään?

1. Definition and Context Setting (häh? tilanteen tai kontekstin ... käsittäminen, määrittäminen?)
2. Adaptation and Learning, Editing (? sopeutuminen??, oppiminen, muokkaus??)
3. Flagging and Debugging  (onkohan tuolle debuggingille vastinetta ihmisen tietoisuudessa? Virheenkorjausko muka?)
4. Recruiting and Control (täh? recruiting? olisikohan tämä resurssien allokointia ja delegointia ja jakamista ja kontrollointia, ottamista käyttöön vai mitä?)
5. Prioritizing and Access-Control  (mikä on access controlin vastine ihmisessä?)
6. Decision-making or Executive Function (päätöksenteko ja toiminnanohjaus)
7. Analogy-forming Function (tähän voisi lisätä myös analogioiden ymmärtämisen)
8. Metacognitive and Self-monitoring Function (metakognitio, itsetarkkailu (vaan ei itsereflektio tai itseohjautuvuus?)
10. Autoprogramming and Self-maintenance Function (tälle ei taida olla vastinetta ihmisessä? tai olisiko tää itseohjautuvuutta?)

Igor Aleksander suggested 12 principles for artificial consciousness (Aleksander 1995) and these are: 11. The Brain is a State Machine (äärellinen automaatti, täh? deterministinen vai epädeterministinen?)
12. Inner Neuron Partitioning (viittaisikohan tämä aivolohkoihin, sulcuksiin, aivokuoren eri alueisiin vai mihin? Tälle ehkei ole vastinetta ihmisessä?)
13. Conscious and Unconscious States  (olisiko siis olemassa keinotiedostamatontakin? keinounta, keinokoomaa?)
14. Perceptual Learning and Memory  *)
15. Prediction  (ennakoiminen, ennustaminen)
16. The Awareness of Self (tietoisuus itsestä)
17. Representation of Meaning (merkitysten representaatiot, mitähän kaikkea tämä pitää sisällään?)
18. Learning Utterances (? oppia ...mitä? faktoja? lausumia? äh)
19. Learning Language (kielen oppiminen)
20. Will                       (tahto!)
21. Instinct (vaisto - ai tääkö muka kuuluisi keinoTIETOISUUTEEN?)
22. Emotion (tunteet - iso osa tunteista kai ovat tiedostamattomia?)

----------------
11. vaatiikohan konetietoisuus myös aistielimiä vastaavia sensoreita? Ihmiseen kognitio on hyvin riippuvainen aistielimistä, esim. silmistä.

Mihinkähän noihin kategorioihin solahtaisi se, että ymmärtää ymmärtäneensä jotain? Metakognitioon?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Muisto Keijo Kullervo

#74
Kun kanssakeskustelija puhuu, käy usein näin kuulijalta:

-tie/toi/suus
Ja kuulija alkaa ymmärtää, mitä ja minkä laatuisessa todellisuudessa puhuja kertoo stooriaan.

Muisto Keijo Kullervo

PS. Riippuu kuulijasta minkä laatuisena illuusiona puhujaa pitää.
"Tie, Totuus ja Elämä."
  60x60x60 =216000