Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Perustulo ja palkoista sopiminen vapaaksi.

Aloittaja Gingston, huhtikuu 04, 2019, 20:14:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Gingston

  Kun New Yorkissa aikanaan rakennettiin Brooklynin siltaa, niin työmiehiä sairastui ja kuoli painetautiin kaivaessaan pilareiden pohjaa paineistetussa tilassa, mutta sillä ei oikeastaan ollut väliä, kun satamaan saapui päivittäin työtä tarvitsevia siirtolaisia. Tuollaisessa tilanteessa työntekijän asema ei ole kovin hyvä ja neuvottelu valtit ovat työnantajalla, joten on ollut tarvetta ay-liikkeelle, joka ajaa työntekijän oikeuksia.

  Mietin sellaistakin vaihto-ehtoa, että jos perustulo takaa jokaiselle sellaisen tulon, ettei ole pakotettu ottamaan vastaan tarjottua työtä, niin eikö silloin ay-liikkeen palkka sopimuksetkin voisi purkaa. Työnantajan pitäisi tarjota silloin sen verran suurta palkkaa, että jonkun kannattaa työhön tarttua. Jos kansalaispalkka olisi  800€ kuten vasemmistoliitto ehdottaa ja jokaisesta tienatusta 300€:sta kansalaispalkka laskisi 100€: eurolla ja 2400€ kohdalla verotus jatkusi 33% tasa-verolla, kunnes progressio alkaisi. Jos palkka olisi 6€ tunti, se tekisi 1080€ kuussa, jolloin kansalaispalkka olisi 443,6€, jolloin se tekisi yhteensä 1523,6 kuussa. Jos jokainen alle 2400€ kuussa tienaavat saisi kokonaisuudessaan tuon 800€, se tekisi 24 miljardia vuodessa, eli lopullinen kustannus menisi tuon alle. Työttömyyskorvaukset luonnollisesti loppuisivat, ja kansalaispalkka laskisi toki myös sen mukaan paljonko saa eläkettä ja muita tukia.

Juha


Mikä olisi se peruste, että perustuloa maksetaan?

Onko jotain linjaa, jota soveltaa, vai onko kyseessä diili?

Toope

Tavallaanhan meillä on jo perustulo, eli sosiaaliturva, joka kattaa välttämättömät elinkustannukset, jos ihminen ei töissä ole.
Idea toki tuossa olisi yksinkertaistaa järjestelmää, mutta en ole itse havainnut oikein toimivia ratkaisuja asiaan.

Hyvä kysymys toki on jo se, onko yhteiskunnalla velvollisuus rahoittaa työtätekemättömien ihmisten elämää!

Käytännössä toki yhteiskunnalle on hyödyllistä tukea työttömiä, mutta asia johtaa toki ongelmiinkin. Jotkut ihmiset eivät halua töitä, toisille työttömyys on etuisaa tukien kautta, koska yhteiskunnan järjestelmä ei tue esim. osa-aikatyötä. Pätkä- tai osa-aikatöistä ei hyödy. Se ei ole työttömän vika, se vika on yhteiskunnassa, järjestelmässä.

Yhteiskunnan pitäisi luoda mahdollisimman yksinkertaista ja yhteishyvällistä perusturvaa, hyödyttäen vähäntyöllistyviä ja myös estää vapaamatkustamista. Jokaisen duunipäivän tulisi hyödyttää työntekijää, ei rangaista Kelan kautta, mutta on erittäin vaikeaa luoda järjestelmää, joka huomioi jokaisen erilaiset elinolosuhteet. Nykyjärjestelmämmä on paljon kehittynyt, mutta silti sisältää ongelmia ja mahdollisia kelapommeja, jos teet osa-aikatyötä sosiaaliturvan asiakkaana.

Nykysysteemi on liikaa Kelassa kehittynyt rautalankamalliksi, joissa uudet tukijärjestelmät pyrkivät poistamaan edellisten luomia ongelmia. On aivan totta, että koko järjestelmä tulisi uudistaa. Ongelma vaan on se, ettei kukaan oikein vielä ole esittänyt sitä toimivaa perusturvauudistusta, jota tarvitsisimme.

Jaska

Kun kaikilla olisi samansuuruinen perustulo, että siitä ei perittäisi ennakonpidätystä kävisi ehkä, jos verotuksessa verovapaa tulo olisi perustulon suuruinen: Arvelen kyllä että sellaiset verotaulukot joilla korotetaan rankasti suurituloisempien verotusta, eivät tule hyväksytyiksi.

Nykyisellään täyden perustulovähennyksen saa korkeintaan 3305 euron vuositulosta  ja osittaista perustulovähennystä saa 21700 euron tuloon saakka. Valtion tuloveroasteikossa alle 17600 euron vuositelo jää alle verotettavan määrän. Asteikko on progressiivinen.

En ihan tavoittanut Gingstonin progressioajatusta. Minun perusajatus on, että kiinnitetään jokin tulomäärä, jonka katsotaan kuluvan välttämättömiin kuluihin (minimiasuminen, -ruoka, -liikenne ja tietoliikenne, -vaatteet, -terveydenhoito, -kulttuuri ym.) eikä siitä peritä välitöntä veroa, ettei toisella kädellä jouduta antamaan.  Kulutuksessa on välillistä veroa. Kun kaikilla on samansuuruinen perusvähennys tulosta, niin sen yli menevän tulon progressio voi olla lievä. Veroprosentit tulevat olemaan nykyisiä korkeampia. Toki kuntien, maakuntien ja valtion tehtävien tarpeet vaikuttavat verotarpeisiin.

Perustulo pienentäisi poistettavia sosiaalisia tulonsiirtoja runsaasti saavien tuloja ja lisäisi vähän tulonsiirtoja saavien tuloja. Oma poliittinen  pohdintansa on siinä, mitä tuloja perustulolla korvattaisiin eli mitä tukia pienennettäisiin paljon saavilta. Tunnen erään yliopistotutkijan, jonka lääkitys maksaa pysyvästi yli 10000 euroa kuukaudessa. Ei perustulolla tarveharkinnasta kokonaan päästä.

En usko että perustuloon lähdetään suurella kansalaispalkalla vaan systeemin on näytettävä toimivuutensa ennen kuin  sitä lähdetään vakinaistamaan ja laajentamaan.

Eräs oleellinen pointti on, että lisätulon hankkiminen (ja verojen maksu siitä) tulee olla aina kannattavaa. Jos muistan, niin perustulokokeilussamme työllistyminen tai yritystoiminta ei parantunut, mutta ihmiset kyllä olivat tyytyväisiä perustulolla turvallistettuun toimeentuloon.

Ammattiyhdistysten rooli varmaan kasvaisi, kun hyvinvoinnin turvamekanismeja puretaan.

Gingston

  Itselle perustulon kannattaminen on lähinnä väistämätön tosiasia, kaikille ei ole töitä, kaikista ei ole töihin, tyhjänpäällekään ei hyvässä yhteiskunnassa oli sopivaa ketään jättää. Moraalisesti on oikein tehdä töitä, koska sillä yhteiskunta pidetään pyörimässä, mutta "vapaa matkustajien" kitkemiseksi ei kannata koko tukijärjestelmää rampauttaa. Olisi ihan tervettä ihmisten ajatella, että yhteiskunta tarjoaa tietyn perustason, jolta jokainen voi ponnistaa yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Sitä paitsi suurin osa kansasta on muutenkin enempi saamapuolella.

Juha


Paljon puhutaan vapaamatkustajista ja luikureista, tai vätyksistä. Nimikkeet eivät ole ihan neutraaleja. Ihmiset itse eivät ehkä oloaan noin miellä. Jos tämä ryhmä kiinnostaa, niin kiinnostus ei taida oikein näkyä. Kun ei näy, niin ratkaisut voivat olla kaukana, koska ajautumat ovat yhteisen työn tulos, eikä tekemisen jälkeen ole hassua kertoa, ettei jotain sivuvaikutusta tulisi olla. Tässä voi jokin viirata.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Gingston - huhtikuu 05, 2019, 13:48:30Olisi ihan tervettä ihmisten ajatella, että yhteiskunta tarjoaa tietyn perustason, jolta jokainen voi ponnistaa yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi.

Pyrkyä kun on apajille, niin tämä toisaalta hankala juttu. Tulisi tavallaan pärjätä ja menestyä itse, tosin samalla tuollaista vastaan on suojauduttava.

Ehkä työpaikkakisoissa voi näkyä tämä odotusten ristiriitaisuus.

Verotulojen niukkuudesta tullut mieleen se, että kun palkan osuus käy vähäisemmäksi, kun voidaan turvata paremmin muihin resursseihin, kuten öljy ja luonnonvarat, niin vaikka talous toimii isommin, ei asia näy veroissa, sillä verotettavia on vähemmän, ja heidän palkka pahimmillaan on ylläpitokorvaus. En tiedä tarkasti tätä, tosin tulee väistämättä mieleen.

Jaska

#7
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 04, 2019, 20:37:41
Mikä olisi se peruste, että perustuloa maksetaan?
Vain Iranissa on perustulo käytössä. Vastikkeettomasti kaikille maksettavasta tulosta keskustellaan. Vasemmistolaisesti pyritään eroon palkkaorjuudesta, oikeistolaisesti halutaan syyperusteinen sosiaaliturva korvattavaksi tasaisesti jaettavalla kevyesti hallinnoitavalla perustulolla. Ajatellaan esimerkiksi, että automaatio ja robotiikka vähentävät työvoiman tarvetta niin, että valtion on huolehdittava kansalaistensa minimitoimeentulosta.

Yhtenä Sipilän hallituksen kärkihankkeena toteutettiin 2017-2018 perustulokokeilu niin, että kaksituhatta pitkäaikaistyötöntä sai vastikkeetta 560 euroa kuussa. Ymmärtääkseni jäivät tällä ilman työttömyysturvaa (peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ja myös ilman siihen liittyvää byrokratiaa). Tulokset olivat mielestäni laihat. Ihmiset olivat tyytyväisiä, että pääsivat pois hyödyttömästä byrokratiasta, mutta havaittavaa työllistymisen paranemista ei seurannut. Mukana olleet olivat vaikeasti työllistyviä ja kaiketi kokeilu tuli kalliiksi vähin tuloksin. Alle kolmannes mukana olleista edes vaivautui vatsaamaan kokeilun kyselyyn. Valtakunnan ongelmana on heikon työllisyyden kalleus.

Perustulojärjestelmä ei luo rahaa tyhjästä. Perusmallina perustulon kustantamiseksi on tuloveron kiristys ja sosiaaliturvan heikentäminen. Myös välillisen verotuksen kiristämistä voidaan käyttää, siis kulutuksen voimakkaampaa verottamista. Korkeamman tulon ankarampaa verotusta vastaa perustulon pienentäminen tulojen kasvaessa, jota myös on muotona ehdotettu.


-:)lauri

#8
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 06, 2019, 00:54:20
Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 04, 2019, 20:37:41
Mikä olisi se peruste, että perustuloa maksetaan?
Vain Iranissa on perustulo käytössä. Vastikkeettomasti kaikille maksettavasta tulosta keskustellaan. Vasemmistolaisesti pyritään eroon palkkaorjuudesta, oikeistolaisesti halutaan syyperusteinen sosiaalituirva korvattavaksi tasaisesti jaettavalla kevyesti hallinnoitavalla perustulolla. Ajatellaan esimerkiksi, että automaatio ja robotiikka vähentävät työvoiman tarvetta niin, että valtion on huolehdittava kansalaistensa minimitoimeentulosta.

Yhtenä Sipilän hallituksen kärkihankkeena toteutettiin 2017-2018 perustulokokeilu niin, että kaksituhatta pitkäaikaistyötöntä sai vastikkeetta 560 euroa kuussa. Ymmärtääkseni jäivät tällä ilman työttömyysturvaa (peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ja myös ilman siihen liittyvää byrokratiaa). Tulokset olivat mielestäni laihat. Ihmiset olivat tyytyväisiä, että pääsivat pois hyödyttömästä byrokratiasta, mutta havaittavaa työllistymisen paranemista ei seurannut. Mukana olleet olivat vaikeasti työllistyviä ja kaiketi kokeilu tuli kalliiksi vähin tuloksin. Alle kolmannes mukana olleista edes vaivautui vatsaamaan kokeilun kyselyyn. Valtakunnan ongelmana on heikon työllisyyden kalleus.

Perustulojärjestelmä ei luo rahaa tyhjästä. Perusmallina perustulon kustantamiseksi on tuloveron kiristys ja sosiaaliturvan heikentäminen. Myös välillisen verotuksen kiristämistä voidaan käyttää, siis kulutuksen voimakkaampaa verottamista. Korkeamman tulon ankarampaa verotusta vastaa perustulon pienentäminen tulojen kasvaessa, jota myös on muotona ehdotettu.

Noinkohan. Perustulokokeilu rasitti taloudellisesti tukien muodossa käsittääkaseni yhtä paljon kuin aktiivimalli, mutta edellyttämän byrokratian vähyyden ja sen ettei valtion rahaa tarvinnut kipata yksityiseltä sektorilta ostettuihin täysin turhiin kursseihin tuli perustulo todennäköisesti halvemmaksi. Kun vielä lisätään, että perustulo rasitti myös mielenterveydellisesti köyhiä vähemmän kuin aktiivimalli, on vaikea keksiä syitä olla otamatta sitä laajemminkin käyttöön.

Muutenkin kokeilu oli täysi torso. Perustulon saajat olisi pitänyt valita otoksena, joka vastaa keskivertosuomalaista eikä vain pitkäaikaistyöttömiä kuten nyt tehtiin. Mitään käytännön työllistymisvaikutuksia ei todellisuudessa tässä kokeessa siksi edes voitu testata kun tässä testattiin työllistymisvaikutuksia vain yhtä erikoistapausta koskien, mikä ei vastaa ryhmänä keskivertosuomalaista (ja liian lyhyellä aikajänteellä tai liian pienellä otoksella). Tai teoriassa toki vastaavat, mutta vasta ehkä 20 - 30 vuoden kuluttua, kun koneet tekevät kaiken työn ja kaikki ihmiset ovat työttömiä, eikä ihmisillä ole mahdollisuutta saada siksi työtä, josta maksetaan palkkaa, jolla vielä tulisi toimeen. Edellyttäen toki, ettei ihmiskunta ole kuollut sukupuuttoon tässä käynnissä olevan ekokatastrfofin (ilmastonmuutos + massasukupuuttoaalto) aiheuttamien seurausten vuoksi sitä ennen.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Jaska

#9
En löytänyt tietoa muitten sosiaalitukien leikaamisesta perustukikokeilussa, vaikka koitin hakea.

"Perustulokokeilun tavoitteena oli arvioida, voidaanko sen avulla uudistaa sosiaaliturvaa niin, että erityisesti työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenevät. Hallituksen tavoitteena oli myös edistää kokeilukulttuurin käyttöönottoa. Perustulokokeilu oli yksi hallituksen kuudesta kokeilusta."
"Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti perustulokokeilun vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista henkilöistä."

Perustuloa tuli maksetuksi 24 kk x 560 € 2000 henkeä  eli noin 27 miljoonaa. Arvaan toteutuskustannusten kertaluokaksi varovasti 100 000 euroa. Tuloksena että puheet rahan syytämisen työllistävästä vaikutuksesta on paitsi yritysten niin myös pitkäaikaistyöttömien osalta silkkaa puppua. Tutkimus mallinsi perustulon vaikutuksia suppeasti eikä esimerkiksi liittynyt kannustinloukkujen (työhön ei kannata mennä koska sosiaalitukien menettämisen vuoksi tulonlisäys jää vähäiseksi) poistamiseen, mutta enpä tippaakaan usko, että perustulo lisäisi työntekoa mainittavasti.

PS. Luin, että ennakkoon perustulokokeiluun oli budjetoitu 20 miljoonaa plus sillä Kelalla säästyvät pienituloisten tuet. tuossa kertaluokassa kuitenkin. Tulokseksi lie luettava sekin, ettei kokeilun ilmaisen rahan havaittu huonontaneen työllistymistä. Vielä ei ole esitetty lukuja minkä verran työllistymistä tapahtui perustulon saajilla ja verrokkiryhmällä.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 06, 2019, 01:57:47mutta enpä tippaakaan usko, että perustulo lisäisi työntekoa mainittavasti.
Ei lisää aktiivimallikaan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Jaska

#11
En minäkään usko ja aktiivimalli v*tuttaa enemmän. Vaikka kyllä perustulosysteemin maksaminenkin.

PS. Soininvaaran lukemisenarvoisessa blogissa http://www.soininvaara.fi/2019/02/08/16557/ todetaan, että perustulokokeilussa nimenomaan annettiin mukaan arvotuille 560 euroa kuussa lisää puhtaana käteen. Soininvaara on perustulossa ollut aktiivinen että varmaan tietää mistä kirjoittaa.

-:)lauri

#12
Kuten aktiivimallin tai sitä edeltävän osallistuttavan työtämyyskorvauksen maksamisen kulueriä (byrokratia + tempputyöllistäminen turhilla kursseilla) listasin, on syytä olettaa, että halvemaksi se perustulon maksaminen tulee kuin vaihtoehtonsa. Ottaen vielä huomioon, että sitä maksettavaa rahamäärää on reilusti nostettava, jotta ihmisoikeudet Suomessa toteutuisivat, mihin tahansa Sipilän tai Orpon kaverien rekrytointiyrityksiin minun verorahojeni kippaaminen työllistämistoimen nimikkeellä ei kuulosta edes järkevältä. Mielummin ne kanavoidaan niitä eniten tarvitseville, eli köyhille.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

a4

#13
Tässä yksi kommentti toimivan turvaverkon puolesta: Kino: Minä, Daniel Blake
Hyvinvointiyhteiskunnan rapautumista koskettavasti käsittelevä elokuva 59-vuotiaasta puusepästä, jonka elämä suistuu raiteiltaan ja hän putoaa yhteiskunnan turvaverkon sijasta byrokratian rattaisiin. Ken Loach palkittiin tästä ohjaustyöstään Cannesissa ja Euroopan elokuvapalkinnolla. (I, Daniel Blake, Englanti 2016)


wade

Toistan tässä mitä toisessa ketjussa kirjoitin.

Vastikkeeton perustulo ei ole minulle välttämätön kehitys, vaikka sitä sinällään kannatan. Minulle kävisi myös vastikkeellinen turva, jossa kansalaisen turvallisuus olisi korkeampi (tarkoittaen että etuuden maksatuksen katkeaminen olisi mahdollista, mutta kynnys siihen olisi nykyistä korkeampi ja että järjestelmä olisi samalla selkeämpi); yhdistettynä kohtaavampiin työtoimiin ja mahdollisimman toimivaan terveyshuoltoon.

Oletukseni perustulokokeilua kohtaan oli se, ettei selkeää ja suoraa työllisyysvaikutusta tule - ajatus ns. kannustinloukkujen roolista työllistymisessä tuntuu minusta mekanistiselta.

Perustulo tai käyttäjän näkökulmasta turvallisempi vastikkeellinen sosiaalietuus nimenomaan nostaisi ihmisten luottamusta elämäntilannettasn ja yhteiskuntaa kohtaan. Tämä voisi hyvässä tapauksessa johtaa omaehtoiseen työllistymiseen, mutta ennen kaikkea se voisi laskea kynnystä ottaa tukea vastaan: liittyen työllistymiseen, koulutukseen, oman toimintakyvyn parantamiseen.

Minusta on täysin väärin olettaa että saadessaan yhteiskunnalta ns. ilmaista rahaa, ihmiset jäävät laiskanpulskeina laakereilleen lepäämään. Voi olla totta, että ihmiset jäävät aloilleen, mutta eivät laiskanpulskeina ja tyytyväisinä ilmaiseen ylläpitoonsa. Suomen sosiaalietuudet pitävät jotenkuten elämässä kiinni, mutta ne eivät ole ruhtinaallisia. Etuuksilla elävien elämä on jopa hyvässä tapauksessa kädestä suuhun, eikä mahdollista nautiskelevaa eloa - paitsi ehkä hyvin pienen joukon tapauksessa, joilla on vastakulttuurinen elämänasenne ja hyvä tuuri terveyden kanssa. Lähtökohdan tulee olla se, että etuuksilla elävät haluaisivat elämältään muuta.