Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Perustulo ja palkoista sopiminen vapaaksi.

Aloittaja Gingston, huhtikuu 04, 2019, 20:14:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

^Ne kannustinloukuthan kai yleensä ovat juuri sellaisia, että sellainen askel kerrallaan kohti työllistymistä kulkeminen tulee todella vaikeaksi, koska muutokset tilanteessa altistavat liian herkästi kaiken tuen maksamisen peruuntumiseen tai lykkäämiseen, kunmuutoksen vaikutukset tuen ehtoihin pitää arvioida uudelleen. Tai tukea maksetaan, mutta syntyy velvoite maksaa se myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella ihmiseltä katoaa oman taloutensa hallinta ja hän jää (kasvottoman ja byrokraattisen) viranomaisen käsiin odottamaan tulkintaa pykälistä, joiden vaikutusta ei välttämättä osaa edes tuo viranomainen ennakkoon arvioida. Tuohon ongelmaan perustulo kyllä vastaa.

Mutta pitkäaikaistyöttömän työllistyminen lyhyen kokeilun ansiosta nopeasti on ylimitoitettu odotus. Jos sellaista odotettiin, niin ei todellakaan ole ihme, ettei "tuloksia" syntynyt.

wade

Musta on tuntunut että kannustinloukku nähdään jonkinlaisena yksinkertaisena kalkyylinä: "kas, voitan tällä työllä vain 250e/kk ja lisäksi etuuden maksun kanssa saattaa joutua säätämään". Ja siten kannustinloukku poistamalla kaikki nämä ihmiset ryntäisivät töihin, joita eivät ennemmin ole vastaanottaneet laskettuaan jotain allekain.

Tuskin kukaan tällä hetkellä työssä käyväkään laskee todellista nettopalkkaansa vähentämällä siitä potentiaaliset etuudet, jotka hän saisi työttömänä. "Nettopalkkani on 2000 euroa kuukaudessa, työttömänä saisin 1100e/kk,eli teenkö työtä tosiaan 900 eurolla kuukaudessa".

Ajattelen myös, että kyse on Safiirin yllä mainitsemista yksi kerrallaan otettavista askeleista: perustulo olisi yksi (isompi) askel, mutta tuntuu naiivilta olla perustulokokeilun jälkeen päättelemässä jotain merkittävää siitä, että kannustinloukun purkaminenkaan ei vaikuttanut "näiden ihmisten" työllistymiseen.

Juha

Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 06, 2019, 11:27:38Ajattelen myös, että kyse on Safiirin yllä mainitsemista yksi kerrallaan otettavista askeleista: perustulo olisi yksi (isompi) askel, mutta tuntuu naiivilta olla perustulokokeilun jälkeen päättelemässä jotain merkittävää siitä, että kannustinloukun purkaminenkaan ei vaikuttanut "näiden ihmisten" työllistymiseen.


Tätä tasoa vastaavalla päättelyllä ei voida arvioida toimivista linjoista. Ei voi mitään sille, että toimivuus löytyy, mutta löytyvyydelle on omat lainalaisuutensa.

Vaikea sanoa, miten sijoittuu se ratkaisujen hakutapa siihen, jossa on selkeästi otetta, ja pyrkimystä tuohon. Aika turhaa odottaa ihmeitä, jos ei olla mukana hakemisessa, vaikka jotenkin pitäisi löytää jotain.

Gingston

   Tuohon perustulomalliin jonka esitin sisältyy siis myös se, että jos tunnilta saa vaikkapa 6€ jostain helposta ja kevyestä työstä, sekä samalla sosiaalista toimintaa, niin voisi helpostikin nostaa elintasoaan. Tuolta pohjalta on sitten helppo lähteä tekemään enempi ja parempi hommia ja siten nostamaan elintasoaan edelleen. Jokainen työ, josta joku on valmis maksamaan edes hieman palkkaa on hyödyllinen yhteiskunnalle.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Gingston - huhtikuu 06, 2019, 13:01:21Tuohon perustulomalliin jonka esitin sisältyy siis myös se, että jos tunnilta saa vaikkapa 6€ jostain helposta ja kevyestä työstä, sekä samalla sosiaalista toimintaa, niin voisi helpostikin nostaa elintasoaan. Tuolta pohjalta on sitten helppo lähteä tekemään enempi ja parempi hommia ja siten nostamaan elintasoaan edelleen. Jokainen työ, josta joku on valmis maksamaan edes hieman palkkaa on hyödyllinen yhteiskunnalle.

Riippuen siitä, mitä tuo mainittu yhteiskunta on, hyödynsaajana. Ei välttämättä saletti.

Asia on siitä pyöreä, että 6 euroa on selkeä, mutta kokonaisuudessa ei välttämättä merkitse mitään, tai voi merkitä sitä, ettei siitä ponnistella, välttämättä odotusten mukaisiin suuntiin.

Näkyvänkin lisän saa imettyä miten vain, ellei tilanne itsessään ole aika ongelmallinen saman tien.

Tarkoitus oli sanoa, ettei yleislinjat tavoitu ihan tällä tavoin. Liikkeelle voi lähteä, tällaisista, mutta onko sitä liikejuttua lopulta mielessä, jos ei asia syvenny kestävämpään suuntaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 06, 2019, 11:27:38
Musta on tuntunut että kannustinloukku nähdään jonkinlaisena yksinkertaisena kalkyylinä: "kas, voitan tällä työllä vain 250e/kk ja lisäksi etuuden maksun kanssa saattaa joutua säätämään". Ja siten kannustinloukku poistamalla kaikki nämä ihmiset ryntäisivät töihin, joita eivät ennemmin ole vastaanottaneet laskettuaan jotain allekain.

Tuskin kukaan tällä hetkellä työssä käyväkään laskee todellista nettopalkkaansa vähentämällä siitä potentiaaliset etuudet, jotka hän saisi työttömänä. "Nettopalkkani on 2000 euroa kuukaudessa, työttömänä saisin 1100e/kk,eli teenkö työtä tosiaan 900 eurolla kuukaudessa".

Ajattelen myös, että kyse on Safiirin yllä mainitsemista yksi kerrallaan otettavista askeleista: perustulo olisi yksi (isompi) askel, mutta tuntuu naiivilta olla perustulokokeilun jälkeen päättelemässä jotain merkittävää siitä, että kannustinloukun purkaminenkaan ei vaikuttanut "näiden ihmisten" työllistymiseen.

Luulisin, että vaikkapa ahdistuksen väheneminen ja masennuksen helpottaminen, johon perustulo mahdollisesti auttaa, voi kyllä ajan myötä johtaa jopa työllistymiseen, mutta siihen luultavasti kuluu huomattavasti enenmmän aikaa kuin tuossa kokeilussa oli tarjolla. Vieläpä sitä pidempään, mitä vaikeammasta tilanteesta aloitetaan (työttömyyden pituus esim). Minusta jo kokeiluun varattu aika oli täysin epärealistinen, jotta sen aikana olisi tuloksia voinut edes olettaa työllistymisinä. Jos kyse oliskin ollut vain lyhyesti työttöminä olleista tai vain työttömyysuhan alla olevista tai vajaatyöllistyneistä, olisi tulokset saattaneet olla toisenlaisia. Se nyt kuitenkin tiedetään, että masennus tai ahdistus omasta tilanteesta eivät ainakaan paranna työllistymiseen tarvittavia kykyjä. Yleensäkin rangaistuksin ohjaaminen on tyypillisesti aika huonosti tuloksia tuottavaa. Kallistakin, koska siinä aina tarvitaan se koneisto, joka valvoo ja kurmuuttaa.

Jaska

#21
Nalle Wahlroos on ilmoittautunut myös perustulon kannattajaksi. Hänellä ajattelu näyttää menevän niin, että kun valtio huolehtikoon ihmisten toimeentulosta, niin voidaan pystyttää halpatyövoimamarkkinat. Minusta taas suomalaiset palkat saataisiin nostaa skandinaaviselle ja keskieurooppalaiselle tasolle, niin valtiokin saisi enemmän tuloveroja ja Suomi olisi vetovoimaisenpi asiantuntijoille. Eikä eriarvoistumista tule tukea. Se aihuttaa jännitteitä ja kitkaa.

Afrikan suunnalta epäilemattä olisi väkeä tarjolla sikäläistä paremmalle elintasolle, mutta en ole vakuuttunut sen väen työkykyisyydeta suomalaisessa yhteiskunnassa.  Euroopassa huonosti hallittu maahanmuutto on aiheuttanut koko lailla häiriöitä.

Gingston

Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 06, 2019, 17:46:29
Nalle Wahlroos on ilmoittautunut myös perustulon kannattajaksi. Hänellä ajattelu näyttää menevän niin, että kun valtio huolehtikoon ihmisten toimeentulosta, niin voidaan pystyttää halpatyövoimamarkkinat. Minusta taas suomalaiset palkat saataisiin nostaa skandinaaviselle ja keskieurooppalaiselle tasolle, niin valtiokin saisi enemmän tuloveroja ja Suomi olisi vetovoisenpi asiantuntijoille. Eikä eriarvoistumista tule tukea. Se aihuttaa jännitteitä ja kitkaa.

  Tietääkseni halpatyövoimamarkkinat, eivät koskisi asiantuntijoiden työtä, vaan enempi sellaista työtä, joka nyt jää osin tekemättä.

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 06, 2019, 10:13:56
^Ne kannustinloukuthan kai yleensä ovat juuri sellaisia, että sellainen askel kerrallaan kohti työllistymistä kulkeminen tulee todella vaikeaksi, koska muutokset tilanteessa altistavat liian herkästi kaiken tuen maksamisen peruuntumiseen tai lykkäämiseen, kunmuutoksen vaikutukset tuen ehtoihin pitää arvioida uudelleen. Tai tukea maksetaan, mutta syntyy velvoite maksaa se myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella ihmiseltä katoaa oman taloutensa hallinta ja hän jää (kasvottoman ja byrokraattisen) viranomaisen käsiin odottamaan tulkintaa pykälistä, joiden vaikutusta ei välttämättä osaa edes tuo viranomainen ennakkoon arvioida. Tuohon ongelmaan perustulo kyllä vastaa.

Mutta pitkäaikaistyöttömän työllistyminen lyhyen kokeilun ansiosta nopeasti on ylimitoitettu odotus. Jos sellaista odotettiin, niin ei todellakaan ole ihme, ettei "tuloksia" syntynyt.

Minusta yksi pointti tässä liittyy siihen, kun esimerkiksi wade yllä esitti, että eihän tavallinen palkkatyöläinenkään hirveästi ynnäile palkkatulojaan ja mieti, paljonko saisi jos olisi työttömänä. Nimenomaan työttömällä on niin, että mennään joka tapauksessa aika siinä rajoilla, riittävätkö rahat pakollisiin menoihin. Sako laskut maksettua, tai vuokran, onko rahaa ostaa jotain, mitä ehkä kuitenkin tarvitsisi. Vaatteet alkavat olla kuluneempia ja sitä ikään kuin päätyy sellaiseen positioon, josta käsin työllistyminen nyt vain on vaikeampaa. Vuoden tai parin työttömyyden jälkeen haastatteluun saapuu vähän kalvakka ja inasen resuisen näköinen ihminen, ja idea on, että jatkuva stressi menojen ja tulojen räknäilemisestä kuluttaa -- tai sitä ei tee tarpeeksi hyvin ja silloin taas oma työllistettävyys välillisesti kärsii.

Eihän palkkatyöläiseltäkään yleensä edellytetä mitään merkittäviä itsensä johtamisen taitoja, jossa nimenomaan tehtäisiin taulukoita, suunniteltaisiin ja mietittäisiin, mikä on tai ei ole järkevää. Toki yleistyvä silpputyö ja pätkätyösuhteet enenevässä määrin edellyttävät myös tämän tyyppistä osaamista.

Tässä suhteessa perustulon yksi keskeinen idea kai olisi se, että jos ottaa minkä tahansa homman vastaan, ei tarvitse miettiä sitä, aiheutuuko tästä nyt jotain ongelmia. Jos otat homman vastaan, saat siitä rahaa, joko pärjäät hommassa ja jatkat sitä, tai sitten jos jostain syystä osoittautuu ettei sovikaan siihen työhön tai siinä tulee ongelmia, se tietty perusturva kuitenkin pysyy taustalla eikä sen saaminen vaadi taas paperiden pyörittelyä tai aiheuta mahdollisesti jo alkujaan heikkoon taloustilanteeseen sellaista pullonkaulaa, joka pahentaa tilannetta entisestään.

Oma ajatukseni siitä on, että jos ihmiselle tarjotaan vaikka jotain suhteellisen vaatimatonta hommaa tai jotain, josta ei aiemman kokemuksen perusteella ihan tiedä, miten hyvin se luonnistuu, miten sillä pärjää jne., perustulomallissa ehkä olisi helpompi lähteä vain kokeilemaan ja ottaa kaikenlaisia ansaintamahdollisuuksia vastaan.

Melkein joka puolueella näkyy olevan joku ehdotus perustulon tyyppisestä ratkaisusta, joka korvaisi jonkun osan nykyisistä tuista. Minusta ihanteellista olisi se, että siirryttäisiin kohti jotakin tällaista mallia suht pienin askelein, kunnolla testaten ja harkiten. Jos se toteutetaan nopealla aikataululla jonain yhden puolueen projektina, jolla on lähinnä tarkoitus kerätä pisteitä ja kiillottaa omaa sädekehää, on vaikea nähdä, miten se menisi läpi tai kestäisi aikaa. Nähtävästi noissa perustulomalleissa voi aika paljon parametreja säätämällä vaikuttaa siihenkin, kuinka vasemmistolainen tai oikeistolainen malli olisi hengeltään. Jollain tapaa voisi olla hyvä sekin, jos malli luotaisiin niin, että siinä voidaan säätää joitakin tiettyjä parametreja ja säätää sitä tässä suhteessa kulloisenkin hallituksen ja poliittisen tilanteen mukaan - ja tietenkin sen mukaan, minkä on havaittu parhaiten toimivan.

Mutta en toisaalta tiedä, kuinka realistista on ajatella, että tällaista uudistusta voitaisiin viedä eteenpäin niin, että se ei ole vain tiettyjen puolueiden hanke.

Toope

Tietynlainen perustulohan meillä jo nyt on, kun sossu takaa sen vähimmäistulon, vaikka olisi työkkärin tuista paitsi jäänyt. Perusturvahan olisi kai ideaalina vain sellainen malli, joka tulisi kaikille itseään elättämättömille ilman hakemusta Kelasta tai sossusta. Ei se tasoltaan sen suurempi juuri voisi olla kuin nykyinen perusturvataso, koska sellaiseen ei ole varaa. Pätkätöiden hyödyllisyys olisi se asia, johon pitää huomiota kiinnittää. Jokaisen työhomman tulee hyödyttää, eikä rangaista (kuten vielä nykyään tapahtuu).

Työmarkkinat/työkulttuuri ei voi enää rakentua sille 8-16 klo. -mallille, vaan työmarkkinoiden tulisi sopeutua enemmän vaihtoehtoisiin työssäkäyntimalleihin, osa-aikaisesti, osaviikkoisesti jne. Tämä toki tarkoittaa yrityskohtaisen sopimisen laajentamista. AY-liike ei saa enää päättää liikaa työntekijöiden ehdoista, vaan ne sovitaan tapauskohtaisesti. Toisin sanoen työsopimusmenettelelyjä tulee liberalisoida ja keskittämistä vähentää. Yritysten tulee antaa enemmän päättää itse sopimuksistaan.

Toki toivon AY-liikkeen edelleen toimivan aktiivisesti (olen itsekin jäsen), mutta ei sen pidä linnoittautua, senkin tulee sopeutua työmarkkinoihin, joissa osa-aikatyö tulee olemaan huomattavasti suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.

Aasilaulu

#25
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 22:27:27
Tietynlainen perustulohan meillä jo nyt on, kun sossu takaa sen vähimmäistulon, vaikka olisi työkkärin tuista paitsi

Jos tarkoitat tässä toimeentulotukea, koko tämän jälkeinen viestisi menee vähän metsään. Kelahan ei takaa mitään, vaan se pitää itse hakea, näyttää kaikkien tilien kaikki tiliotteet, mikä tietysti voitaisiin ratkaista – ja kai ollaankin ratkasemassa – niin että ne joiden tarvitsee nämä tiedot nähdä näkevät sen myös ilman raportointia.

Ongelma ei ole se, etteikö mitään perusturvaa nyt olisi, vaan se, että perusturvan jatkuva saaminen vaatii oman varattomuuden jatkuvaa dokumentointia. Se että toimeentulotuki on viimesijainen tuki tarkoittaa sitä, että silloin pitää oikeasti olla kaikki tilit tyhinä ja pystyä näyttämään toteen, että realisoitavissa oleva varallisuus ei riitä oman toimeentulon turvaamiseen. Tämä on sinänsä ihan kehittynyt ajatuksena, mutta se on sikäli välillisesti eriarvoistava tai eriarvoisuutta lisäävä, että ihmiset on ajettava näin alas ja tähän pisteeseen, ennen kuin tukea alkaa saada. Silloin heidän kykynsä tehdä oikeasti hyviä tai rakentavia ratkaisuja on usein jo merkittävästi alentunut, ja siitä tässä oikeastaan puhutaan.

Se on sitten eri tason kysymys, mikä on se riittävä taso että hätää ei ole. Siinä varmaan oikeasti on yksilöllisiä eroja. Joku tulee ihan hyvin toimeen viidelläsataa kuussa ja jollekin tekee jo tonnillakin hiton tiukkaa. Siinä se riippuu elämäntilanteesta mutta myös joiltain osin omasta kyvykkyydestä ja joustavuudesta. En itsekään ole sitä mieltä että ihmisarvoinen elämä olisi pelkästään rahan kysymys.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2019, 22:27:27
Tietynlainen perustulohan meillä jo nyt on, kun sossu takaa sen vähimmäistulon, vaikka olisi työkkärin tuista paitsi jäänyt.
Toimeentulotuki nimenomaan ei ole perustulo, vastikkeeton tulo kaikille,  ja sen ongelmaanhan juuri perustulolla koitetaan hakea ratkaisua. Juuri se tuki jota annetaan kun muuta tuloa ei ole, muodostaa sen kannustinloukun, että kun alat saada huonoakin vastikkeellista tuloa työstä niin menetät vastikkeettoman tuen minimitoimeentuloon. Lisäksi taitaa olla niin, että osa kaikkein kurjimmassa asemassa olevia ei osaa tarjolla olevia tukia hyödyntää kun taas joukko tosiasiassa tukea tarvitsemattomia pyrkii tukia hyväksikäyttämään.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Gingston - huhtikuu 06, 2019, 18:08:34
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 06, 2019, 17:46:29
Nalle Wahlroos on ilmoittautunut myös perustulon kannattajaksi. Hänellä ajattelu näyttää menevän niin, että kun valtio huolehtikoon ihmisten toimeentulosta, niin voidaan pystyttää halpatyövoimamarkkinat. Minusta taas suomalaiset palkat saataisiin nostaa skandinaaviselle ja keskieurooppalaiselle tasolle, niin valtiokin saisi enemmän tuloveroja ja Suomi olisi vetovoisenpi asiantuntijoille. Eikä eriarvoistumista tule tukea. Se aihuttaa jännitteitä ja kitkaa.

  Tietääkseni halpatyövoimamarkkinat, eivät koskisi asiantuntijoiden työtä, vaan enempi sellaista työtä, joka nyt jää osin tekemättä.

Jos perustulo maksettaisiin ihan kaikille, mutta sitten parempaa palkkaa saavilta niistettäisiin verotuksen kautta pois, niin silloinhan myös kaikilla olisi tuo sama valtion tuki ja sen kautta tuettaisiin ihan kaikkea työntekoa Suomessa. Perustulo toimisi kaikille sellaisena takuuna, että tulot eivät putoa nollaan missään skenaariossa, jolloin ehkä erilaisten riskien ottaminen vaikkapa yrittäjyyden muodossa, työpaikan vaihtamisena, alan vaihtamisena, opiskeluna jne. tulisi helpommaksi. Ehkä työvoiman liikkuvuuskin joustavoituisi. Liiallinen turvallisuushakuisuus tekee työmarkkinat hyvin jäykiksi, mutta on vähän vaikeaa määrätä ihmiset ottamaan riskejä. Nykyään erilaisten tukien varassa eläminen kangistaa toiminnan varmistamaan niiden säännöllisen jatkuvuuden, jolloin nimenomaan jopa pienet työkeikat, opiskelu, yritystoiminnan kokeileminen ovat aivan liian suuria riskejä. Parempi pitää kiinni siitä, millä jotenkin saa eteenpäin kituutettua kuin ottaa riski - joka tarjoaisi mahdollisuuden parempaan, mutta epäonnistuminen kuulostaa liian vaaralliselta.

Tukien poistaminen yhdistettynä vapaaseen työn hinnoitteluun itse asiassa nimenomaan luo halpatyömarkkinat, mutta samalla myös ison joukon niitä, jotka putoavat kokonaan ulos, vaikka kuinka olisivat "aktiivisia".

wade

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - huhtikuu 08, 2019, 22:41:38
Se on sitten eri tason kysymys, mikä on se riittävä taso että hätää ei ole. Siinä varmaan oikeasti on yksilöllisiä eroja. Joku tulee ihan hyvin toimeen viidelläsataa kuussa ja jollekin tekee jo tonnillakin hiton tiukkaa. Siinä se riippuu elämäntilanteesta mutta myös joiltain osin omasta kyvykkyydestä ja joustavuudesta. En itsekään ole sitä mieltä että ihmisarvoinen elämä olisi pelkästään rahan kysymys.

Jotta toimeentulotuen perusosalla voi elää vaatimatonta elämää, tulee huolehtia ettei elämään kuulu mitään etuuden näkökulmasta ylimääräistä: ei autoa, ei henk. koht. vakuutuksia (kotivakuutuksen lisäksi), mielellään ei lemmikkejä, eikä tietenkään kuukausimaksullisia luottoja.

Mikäli työttömäksi jääminen, sairastuminen, tms. kohtaa ns. normaalia elämää eläneen, syödään ensin mahdolliset säästöt. Sitten otetaan lyhennysvapaat asuntolainasta ja ehkä muutama hätäinen luotto. Kun pohja häämöttää, haetaan nöyränä toimeentulotukea. Harmi vain että asuntolainan lyhennyksiin ei myönnetä tukea, eikä liioin mahdollisiin autoluottoihin tai muihin luottoihin. Tässä tilanteessa tulisi siis myydä perheen asunto, perheen auto, ja jättää velat maksamatta.

Tämähän ei toki ole toimeentulotuen vika, sen tarkoitus ei voikaan olla muu kuin välttämättömän kattaminen (asuminen, ruoka, terveydenhoito). Mutta kuvittelisin että kysymys siitä riittääkö perusosa elämiseen, jos on säästäväinen, peittää alleen monenlaista muuta huolta, luopumista, elämän murenemista alta.

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 09, 2019, 08:57:48
Tämähän ei toki ole toimeentulotuen vika, sen tarkoitus ei voikaan olla muu kuin välttämättömän kattaminen (asuminen, ruoka, terveydenhoito). Mutta kuvittelisin että kysymys siitä riittääkö perusosa elämiseen, jos on säästäväinen, peittää alleen monenlaista muuta huolta, luopumista, elämän murenemista alta.

Varmasti näin, eikä mikään perustulomallikaan tätä poista. Sekin olisi minusta riittävä syy siirtyä perustuloon, jos se tosiasiallisesti parantaa ihmisten hyvinvointia. Muitakin tukitoimia tarvitaan, eikä siinä varmaan kyse ole pelkästään rahastakaan, mutta kyllä se varmaan monien tilannetta hieman helpottaa, jos tuen piiriin ei tarvitse erikseen hakeutua ja realisoida omaisuuttaan, vaan se hieman tuo hengitystilaa ja mahdollistaa näin jo ennakolta ehkä parempia ratkaisuja ja parempaa suunnittelua kuin nykyinen malli.