Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Game of Thrones - Kausi 8

Aloittaja a4, huhtikuu 08, 2019, 15:52:47

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4

Lainaus käyttäjältä: Renttu - toukokuu 24, 2019, 10:50:16
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 23, 2019, 22:37:30
Rikkoutuiko tässäkin pyörä? Koston pyörä. Yhtä modernia kuin Samin ehdotus yleisistä kuninkaanvaaleista ja sen kaikki on tyytymättömiä-kompromissi eli eliitin kuninkaanvaalit.
Ei todellakaan; jakson hilpein ja realistisin kohta olikin se, kun kaikki nauroivat yhdessä Samin ehdottamalle demokratialle. Ne joille kostaa piti, olivat jo kuolleet. Sarjassa oli fantastista realismia, mutta viimeisellä tuotantopkaudella se oli harvinaista herkkua. Lohikäärmekin oli ilmeisesti oppinut lukemaan (Olisikohan ser Davos voinut opettaa sitä?!), kun tiesi sulattaa koko istuimen.

Koko Starkin suvulla ja Jonilla oli enemmän syitä vihata ja kostaa kärsimänsä vääryydet Lannistereille, kuin Danylla lähtökohtaisesti koko aikana. Silti Jon oli se, joka pysyi loppuun asti oikeamielisenä. Oikeamielisyys maksoi myös Ned Starkin hengen, kuten se maksoi Joninkin. Melisandre sitten sanoi taikasanat, että Jon heräsi henkiin.
Keskiaikaisen realismin ohittaen nostaisin tähän aikaan enemmänkin GoTissa herkullisen hauskasti vilahdelleet viittaukset rohkeista oman aikansa ideanpoikasista muutosvastarintoineen etualalle, tärkeinä kehityksen askelmerkkeinä joita voi yrittää bongata myös omassa ajassa.
Yhtä hilpeää olisi naureskella luolamiehille jotka naureskelevat nuotiolla idealle maanviljelystä tai kirjoittamisesta.
Mutta vähemmän hilpeää olisi valistuneena aikalaisena naureskella Eurovaalipaneelissa ilmastonmuutokselle naureskeleville päättäjille.

Jonin oikeamielisyys pelasti Westerosin kansan Danyn kostolta ja Madon oikeamielisyys ylitti kostonhalun Tyrionia kohtaan.
Lannnisterista tuli Starkin nimittämänä valtakunnan toiseksi suurin päättäjä.
Elämä sinänsä maksaa jokaisen hengen, myös kostonhaluisten ja vähemmän oikeamielisten.
Lähi-itä rypee vieläkin vanhakantaisessa koston kulttuurissa ja länsimaat porskuttavat modernimmassa oikeusvaltiokulttuurissa.

a4

Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 24, 2019, 12:04:03
Hassua, jos GoT:issa vaalikuninkuutta pidetään perinnöllistä edistyksellisempänä. Todellisessa elämässä vaalikuninkuus oli niin syvältä, että se kutitteli jo nielurisoja takaapäin. Sopii kyllä kuvaan, jos tekijät tällaista kuvittelevat.
Ideana demokraattisempi valinta perinnöllisyyteen verrattuna on mielestäni edistyksellisempi ja nykyajankin valossa toimivampi, mutta mikä tuossa demokratian välimallissa vaalikuninkuudessa käytännössä sitten mätti perinnöllistä pahemmin?

urogallus

Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 24, 2019, 21:06:46
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 24, 2019, 12:04:03
Hassua, jos GoT:issa vaalikuninkuutta pidetään perinnöllistä edistyksellisempänä. Todellisessa elämässä vaalikuninkuus oli niin syvältä, että se kutitteli jo nielurisoja takaapäin. Sopii kyllä kuvaan, jos tekijät tällaista kuvittelevat.
Ideana demokraattisempi valinta perinnöllisyyteen verrattuna on mielestäni edistyksellisempi ja nykyajankin valossa toimivampi, mutta mikä tuossa demokratian välimallissa vaalikuninkuudessa käytännössä sitten mätti perinnöllistä pahemmin?


Mätti montakin asiaa. Ensinnäkin jatkuvuus jäi puuttumaan. Joka kerta kuninkaan väistyessä vallasta joko luonnollista tai luonnotonta tietä alkaa jumalaton hässäkkä uuden valitsemiseksi, ja ennen pitkää veren lentoa ei voi estää. Valtakunta hajoaa nopeasti pienen pieniin palasiin. Esim. Irlannissa oli jossain vaiheessa keskiaikaa muutaman sata kuningasta.


Toinen juttu on sitten se, että vaalikuninkaalla (jota saa sanoa kreikkalaiseen tapaan tyranniksi!) ei ole yhtä suurta intressiä jakaa valtaansa virkamiehille, säädyille ja lopulta kansanedustuslaitokselle kuin mitä perinnöllisillä kuninkailla. Tämä esim. siksi, että hommansa perineet monarkit eivät välttämättä ole aina kovinkaan päteviä hommassaan, ja he joutuvat siten turvautumaan kätyreihinsä paljon enemmän. Vaalikuninkaat tosiaan ovat todennäköisesti "parempia", mutta meritoratia on kovin yliarvostettua. Parhaassa tapauksessa loppun palaa vain kunkku, huonoimmassa koko maa...


Ja kolmantena sitten ihan kokemus. Pohjoisessa Euroopassa oli rautakaudella ja vielä pitkälle keskiajallekin vaalikuninkaita, mutta jostain kumman syystä siitä järjestelmästä haluttiin päästä eroon.

Gingston

Hyvin todennäköisesti juuri se sama, muuli ja hunajakenno vitsi, jota Tyrion on yrittänyt kertoa:
Tyrion walks into a brothel with a honeycomb and a jackass.
Madame: What can we do for you?
Tyrion: I need a woman to lay with, for mine has left me.
Madame: Whatever for? And what's with the honeycomb and the mule?
Tyrion: My woman found a genie in a bottle, and he granted her three wishes. The first was for a house fit for a queen, so he gave her this damn honeycomb. The second wish was that she have the nicest ass in all the land, so he gave her this damn donkey...
Madame: And what about the third wish?
Tyrion: Well... she asked the genie to make my c*** hang down past my knee.
Madame: Well that one's not so bad eh?
Tyrion: Not so bad!? I used to be six foot three!


  Eli kääpiö sai kolme toivomusta hyvältä haltijalta:
  Ensin toivoi taloa joka sopii kuningattarelle: Sai mehiläispesän
  Toinen toivomus oli että hänellä(naisellaan) olisi hienoin perse, eli sai muulin jackASS
  Kolmas toivomus oli että hänen vehkeensä ulottuisi polven alapuolelle.
  Bordellin emäntä totesi ettei tuo nyt niin paha ole, johon kääpiö vastasi että olin ennen 180 senttiä pitkä.

a4

#214
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 24, 2019, 21:35:13
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 24, 2019, 21:06:46
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 24, 2019, 12:04:03
Hassua, jos GoT:issa vaalikuninkuutta pidetään perinnöllistä edistyksellisempänä. Todellisessa elämässä vaalikuninkuus oli niin syvältä, että se kutitteli jo nielurisoja takaapäin. Sopii kyllä kuvaan, jos tekijät tällaista kuvittelevat.
Ideana demokraattisempi valinta perinnöllisyyteen verrattuna on mielestäni edistyksellisempi ja nykyajankin valossa toimivampi, mutta mikä tuossa demokratian välimallissa vaalikuninkuudessa käytännössä sitten mätti perinnöllistä pahemmin?


Mätti montakin asiaa. Ensinnäkin jatkuvuus jäi puuttumaan. Joka kerta kuninkaan väistyessä vallasta joko luonnollista tai luonnotonta tietä alkaa jumalaton hässäkkä uuden valitsemiseksi, ja ennen pitkää veren lentoa ei voi estää. Valtakunta hajoaa nopeasti pienen pieniin palasiin. Esim. Irlannissa oli jossain vaiheessa keskiaikaa muutaman sata kuningasta.


Toinen juttu on sitten se, että vaalikuninkaalla (jota saa sanoa kreikkalaiseen tapaan tyranniksi!) ei ole yhtä suurta intressiä jakaa valtaansa virkamiehille, säädyille ja lopulta kansanedustuslaitokselle kuin mitä perinnöllisillä kuninkailla. Tämä esim. siksi, että hommansa perineet monarkit eivät välttämättä ole aina kovinkaan päteviä hommassaan, ja he joutuvat siten turvautumaan kätyreihinsä paljon enemmän. Vaalikuninkaat tosiaan ovat todennäköisesti "parempia", mutta meritoratia on kovin yliarvostettua. Parhaassa tapauksessa loppun palaa vain kunkku, huonoimmassa koko maa...


Ja kolmantena sitten ihan kokemus. Pohjoisessa Euroopassa oli rautakaudella ja vielä pitkälle keskiajallekin vaalikuninkaita, mutta jostain kumman syystä siitä järjestelmästä haluttiin päästä eroon.
Valistuneita pointteja.
Ehkä GoTissa vitsi oli siinä että Samin ehdotus oli paras mutta liian edistyksellinen jolloin maltillisemmalla uudistuksella astuttiin väistämättä ojasta allikkoon, sinänsä hyvin aikein?
Samalla GoT nosti tätä esittämääsi vallanjaon historiaa ongelmineen esiin, jossa erilaisia järjestelmiä kokeiltiin eri sekoituksina ja monenlaisin tuloksin.
Tässä valossa kaikki kehitys on kehitystä. :) "En epäonnistunut. Löysin 2 000 keinoa, miten hehkulamppu ei syty. Tarvitsin vain yhden keinon saadakseni sen syttymään." 
Ainakaan taide yleisemmin ei pyri tarjoamaan valmiita vastauksia  joten ehkä tässä tavoiteltiin myös jotain saman laatuista korkeaviihdettä.
Tässäkin suositun sarjan loppukohtauksessa(Pulp Fiction-meemiversiona) rikotaan taiteellisesti pyörää.
Hetken tuntui siltä että lähetys oli katkennut tai televisio mennyt rikki. Mahtava lopetus!

Renttu

#215
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 24, 2019, 21:35:13
Mätti montakin asiaa. Ensinnäkin jatkuvuus jäi puuttumaan. Joka kerta kuninkaan väistyessä vallasta joko luonnollista tai luonnotonta tietä alkaa jumalaton hässäkkä uuden valitsemiseksi, ja ennen pitkää veren lentoa ei voi estää. Valtakunta hajoaa nopeasti pienen pieniin palasiin. Esim. Irlannissa oli jossain vaiheessa keskiaikaa muutaman sata kuningasta.
Kuvailemaasi prosessia kutsutaan geopolitiikassa termillä balkanisoituminen (Wikipedia).
Lainaus käyttäjältä: urogallus
Toinen juttu on sitten se, että vaalikuninkaalla (jota saa sanoa kreikkalaiseen tapaan tyranniksi!) ei ole yhtä suurta intressiä jakaa valtaansa virkamiehille, säädyille ja lopulta kansanedustuslaitokselle kuin mitä perinnöllisillä kuninkailla. Tämä esim. siksi, että hommansa perineet monarkit eivät välttämättä ole aina kovinkaan päteviä hommassaan, ja he joutuvat siten turvautumaan kätyreihinsä paljon enemmän. Vaalikuninkaat tosiaan ovat todennäköisesti "parempia", mutta meritoratia on kovin yliarvostettua. Parhaassa tapauksessa loppun palaa vain kunkku, huonoimmassa koko maa...
Tyranni, diktaattori, despootti - kaikki nämä ovat olleet lähtökohtaisesti myönteisiksi miellettyjä ja suurta arvokkuutta henkiviä titteleitä. Vaan ajan pyörän pyöriessä ja vallan korruptoidessa niistä on tullut niitä käsitteellisiä kirosanoja, jotka tunnemme tänään. On siinä toki mukana myös demokratiaystävällistä propagandaa!

Despootti tosin tarkoitti alun perin hallitsijasta seuraavaa - eli GoT:issa mm. Tywin ja  Tyrion olivat juuri tässä pestissä, kuninkaan ja kuningattaren kätenä. Tywin de facto hallitsi - Joffrey oli varsin pitkälle nukkehallitsija.

Renttu

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 24, 2019, 12:39:46
Osallistun käsikirjoitukseen.
Jakso 7: Jon, Tyrion, aasi ja hunajakenno kiertelevät Westerosin ilotaloja ja siittävät lukemattomia äpäriä. Loppukohtauksessa Tyrion kertoo vitsiään, mutta kuolee kesken - toivomallaan tavalla.  ;D
Katsoisin tämänkin jakson oikein mielelläni. Bronn vielä messiin - hermostuisi pahemman kerran, jos ei otettaisi mukaan!

Heidän poissa ollessaan valtakunnan asiat olisivat todennäköisesti myös paremmalla tolalla, sillä totta puhuen Tyrion on kyllä älykäs jätkä, mutta ei mikään häävi neuvonantaja. Neuvoa antavia hän sen sijaan kyllä osaa ottaa! :)

Renttu

#217
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 24, 2019, 20:06:49
Keskiaikaisen realismin ohittaen nostaisin tähän aikaan enemmänkin GoTissa herkullisen hauskasti vilahdelleet viittaukset rohkeista oman aikansa ideanpoikasista muutosvastarintoineen etualalle, tärkeinä kehityksen askelmerkkeinä joita voi yrittää bongata myös omassa ajassa.
Yhtä hilpeää olisi naureskella luolamiehille jotka naureskelevat nuotiolla idealle maanviljelystä tai kirjoittamisesta.
Mutta vähemmän hilpeää olisi valistuneena aikalaisena naureskella Eurovaalipaneelissa ilmastonmuutokselle naureskeleville päättäjille.

Jonin oikeamielisyys pelasti Westerosin kansan Danyn kostolta ja Madon oikeamielisyys ylitti kostonhalun Tyrionia kohtaan.
Lannnisterista tuli Starkin nimittämänä valtakunnan toiseksi suurin päättäjä.
Elämä sinänsä maksaa jokaisen hengen, myös kostonhaluisten ja vähemmän oikeamielisten.
Lähi-itä rypee vieläkin vanhakantaisessa koston kulttuurissa ja länsimaat porskuttavat modernimmassa oikeusvaltiokulttuurissa.
Niin, kaikkihan me voimme tehdä tästäkin sarjasta juuri sellaisia tulkintoja, kuin toivomme ja haluamme.

Päätösjaksossa on läjäpäin viitteitä muihin aiempiin tapahtumiin ja sanomisiin, mutta ei nyt ehkä ihan niin sellaisilla tavoilla, kuin visioit. Madolla ei ollut varsinaista kostonhalua Tyrionia kohtaan - Danylla oli. Danyn kuoltua koko asia ei edes kuulunut enää Madolle. Jaimen paluulla Cersein luo ei ollut mitään merkitystä sodan käänteiden ja lopputuloksen kannalta. Jos realismia haettaisiin, Mato olisi lähtökohtaisestikin surkea upseeri, saati mikään armeijan komentaja.

Sarjan esirippuna toimi Muurin portti. Sarja alkaa kohtauksella, jossa portti nousee ja päättyy, kun samainen portti laskee.

Suurimman jalkatyön oli jo tehnyt King-Beyond-The-Wall, eli Mance Rayder. Hän oli pystynyt vakuuttamaan muurin pohjoispuolella kaikki heimot siitä, että henki lähtee joka iikalta, elleivät kaikki yhdistä voimiaan ja lähde samalla lipettiin, muurin eteläpuolelle. Jonin tarvitsi vakuuttaa vain etelässä asuvat samasta. Eli pelko oli suurin liikuttaja ja yhteinen nimittäjä, ei mikään hallintomuoto. Samasta syystä muuan Stephen Hawking - hänkin pyörätuolissa -rupatteli ennen lopullista entropiaansa siitä, miten ihmiskunta tarvitsisi riittävän massiivisen ulkoisen uhan, että voisi unohtaa keskinäiset riitansa. Ilmastokriisistä ei tähän ole, vaikka erityisesti läntisellä pallonpuoliskolla koittaa vielä sellainen kesä, että sitä kuumuutta yritetään väkisin pakoon. Se tietää suuria sotia niin resursseista, kuin lebensraumista.

All hail The Night King - First of His Name, King of The Dead and The White Walkers, The Unburned, The Breaker of Walls, Resuscitator of dragons! :)

Renttu

Game of Thrones Alternate Ending (Youtube).
Iskä ja äiskä olivat ottaneet myös pojat mukaan.
Kokoeroja.

Rory McCann, 198 cm.
Kit Harington, 152 cm.
Peter Dinklage, 123 cm.
Warwick Davis, 99 cm.
Verne Troyer, 61 cm.

Kit Haringtonista sellainen hilpeä juttu, että oli ollut roolihaastatteluaan edeltäneenä yönä nakkikioskitappelussa (Paikallisessa McDonaldsissa). Haastettelu oli mennyt kuitenkin niin hyvin, että haastattelíja ei ollut edes huomannut hänellä ollutta mustaa silmää!

wade

#219
Lainaus käyttäjältä: Renttu - toukokuu 24, 2019, 12:11:54
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 24, 2019, 12:04:03
Hassua, jos GoT:issa vaalikuninkuutta pidetään perinnöllistä edistyksellisempänä. Todellisessa elämässä vaalikuninkuus oli niin syvältä, että se kutitteli jo nielurisoja takaapäin. Sopii kyllä kuvaan, jos tekijät tällaista kuvittelevat.
Sarjan taso laski heti, kun sen käsikirjoittajilla ei enää ollut valmiiksi ja yksityiskohtaisesti pureksittua lähdemateriaalia käytössään.
Tässä (thefandomentals.com) graafinen havainnekuva samasta asiasta.

Sarjaa seuraava ystäväni kertoi juuri pitäneensä koko 8. kautta myötähäpeää herättäneen heikkona. Somekeskustelut jaksoista koostuivat lähinnä siitä, voiko aiempaa jaksoa heikompaa enää tulla (muutama ihan hyvä jakso kuulemma viimeiselläkin kaudella).

Koska olen muutoinkin huono aloittamaan uusia sarjoja, en usko että GoT:ia tulee jälkikäteenkään huonojen arvioiden vuoksi katsottua.

Edit. Laitoin itse asiassa väärän havainnekuvan, piti laittaa sellainen, jossa on myös 8.kausi kuvassa.

Renttu

Lainaus käyttäjältä: wade - toukokuu 25, 2019, 20:23:56
Koska olen muutoinkin huono aloittamaan uusia sarjoja, en usko että GoT:ia tulee jälkikäteenkään huonojen arvioiden vuoksi katsottua.
Älähän nyt. Voin suositella sarjaa varauksetta riippumatta siitä, että loppu ei ole mikään tarinankerronnan huippu, vaikkakin visuaalisesti hienoa jälkeä. Jaksoista ja tuotantokausista valtaosa on erittäin viihdyttävää laatukamaa, ja loppu tavallaan vain korostaa sitä. Ennen kaikkea lopun kiirehdintä ja se, että yllätyksiä luotiin vain yllätysten vuoksi (Sosiaalipsykologisesti hataria hökötyksiä!)  ovat ne pahimmat puutteet, joita ei verkkaisemmin edenneissä kausissa ollut.

Vielä viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä olin nousta sängystä ja kirjoittaa tänne, että henkilö A tappaa henkilö B:n (Kuten kävi). Oli kuitenkin niin makoisa asento ja uni tuloillaan, että en jaksanut moisen vuoksi nousta. :)

Renttu

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 20, 2019, 10:45:20
"What is west from Westeros?" - seuraavia seikkailuja odotellessa...
Tämä on helppo.

Martinin saagassa Westeros on samalla tribuutti maantieteelliselle Iso-Britannialle. Sen näkee heti, kun katsoo Westerosin mantereen muotoa.

a4

#222
Lainaus käyttäjältä: Renttu - toukokuu 25, 2019, 20:23:06
Game of Thrones Alternate Ending (Youtube).
Iskä ja äiskä olivat ottaneet myös pojat mukaan.
Kokoeroja.

Rory McCann, 198 cm.
Kit Harington, 152 cm.
Peter Dinklage, 123 cm.
Warwick Davis, 99 cm.
Verne Troyer, 61 cm.

Kit Haringtonista sellainen hilpeä juttu, että oli ollut roolihaastatteluaan edeltäneenä yönä nakkikioskitappelussa (Paikallisessa McDonaldsissa). Haastettelu oli mennyt kuitenkin niin hyvin, että haastattelíja ei ollut edes huomannut hänellä ollutta mustaa silmää!
Sitä voi pitää saavutuksena jos GoTin viimeinen kausi puhuttaa somessa useamman vuoden kuin Sopranosin loppukohtaus. :)
Daltonin veljekset rivissä todistaisi Tyrionin näyttelijän olevan vain keskimittainen kaveri. :)

Kit Haringtonista toksisempaa materiaalia: Bachelorette Party - Eva Braun

a4

GoTissa on myös täkäläistä parempi Länsimetro

Westeros tämän päivän karavaanareille ja muille ajantasaisina tiekarttoina


Gingston

  Kun ensimmäisiä kertoja kuulin keskustelua GoT:stä, niin mielikuvissa oli vain Västerås, Talvivaara ja että siinä on jokin korkea jäätikkö. Aloitin katsomaan sarjaa vasta sen ollessa jo 4:ssä kaudessa (alusta asti tietenkin).