Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Auktoriteetit

Aloittaja -:)lauri, huhtikuu 13, 2019, 20:13:44

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

-:)lauri



Mistä juontuu uskomus, että itsenäinen ajattelu olisi kaikista auktoriteeteista se kaikkein parhain auktoriteetti? Kylmä tosiasia on, että tavallinen pulliainen kun ei aidosti kilpaile tutkijoiden kanssa oikeassaolemisessaan. Tutkijoillakaan ei ole asiantuntemusta kuin yleensä vain omalta tutkimuksen alueeltaan eikä tavallisella pulliaisella usein edes yhdestä puhumattakaan, että vähän itsenäisesti ajattelemalla tavallinen pulliainen voisi aidosti kilpailla useampien alojen tutkijoiden kanssa oikeassa olemisessaan. Jos itsenäinen ajattelu olisi jokin kilpailuvaltti, kouluja ei tarvitsisi mihinkään. Sen kuin vain itsenäisesti vähän ajattelee, kyllä jokainen nyt yhden toimivan satelliintin kykenee rakentamaan... Tai sitten ei.

Väärinymmärryksen välttämiseksi on kuitenkin mainittava, että itsenäisen ajattelun taitoja tavallinen pulliainen tietenkin tarvitsee, jotta osaisi tunnistaa oikeat auktotriteetit sellaisiksi tekeytyneistä. Ja tietysti siihen, että osaisi päätellä tutkimusaineistoista edes auttavasti sellaisia ennusteita, jotka sopivat narratiiviin, mutta sen selvittämiseen, mikä ultimaattisesti pitää paikkansa ja mikä on vain spekulaatiota, tavallinen pulliainen on usein täysin tutkijoiden armoilla, eikä asiantuntijoiden korottaminen auktoriteeteiksi siksi ole mielestäni vähimmässäkään määrin kielteinen asia, vaan käytännössä ainut järkevä tapa rakentaa itselleen kuvaa ympäröivästä maailmasta.

Jostain syystä ja varsinkin netissä olen siis kuitenkin törmännyt perusteluun, että kun joku näkökulma on oman ajattelun tulos, se on jotenkin automaattisesti arvokkaampi kuin tutkittu tieto.

Ajatuksia?

ps. vähemmän yllättävästi tämä ajattelu on voimakkaimmin läsnä silloin kun omaa ajattelua puolustetaan auktoriteettina vielä senkin jälkeen, vaikka sen tuotteet on osoitettu perustuvan virhepäätelmille.

pps. Pidätän oikeuden takinkääntöön parempien argumenttien edessä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Muoti/painostusajattelu vaikuttavat ikävä kyllä tieteessäkin, kuten ilmastonmuutoshysteriassa nähdään.

Nuo kymmenen teesiä edellä ovat loistavia ohjenuoria, usein niistä ei piitata. Aina ei allekirjoittajakaan...

Sepe

ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 14, 2019, 15:26:46
ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.
Näin ihan äkkiseltään vaikuttaisi varsin omituiselta rajaukselta, että ilmastotiede ei tutkisi ilmastoa kuin vain jollain viikon aikajanalla.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Sepe

niin vaikuttaisi oudolta minunkin mielestä. itsekö keksit tuon viikon ajan?
Wiki:
Klimatologia eli ilmastotiede on tiede ja maantieteen ja luonnonmaantieteen haara, joka tutkii eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.

-:)lauri

#5
Ymmärtääkseni sää tai sään muutos eroaa ilmastonmuutoksesta lähinnä vain ilmiön keston pituudessa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Taidetaan tutkia monilla tapaa ilmastossa esiintyviä muutoksia ja ilmiöitä.

Ne liittyvät oletettavasti toisiinsa, joten niiden esiintymisistä voidaan tehdä erilaisia kaavailuita ja yleistyksiä.

Pitäisi kaiketi huomioida enemmänkin lämpötiloja ja niistä johtuvia seurauksia, niin varmaan tehdäänkin.
Ilmastossa tapahtuvat muutokset ja niiden kehitys lienee pitkälti tiedossa, nykyisin kiistellään siitä mikä on sen aiheuttaja ja se kiistely taitaa olla politiikan säestämää.
Ihmisten erilaiset toimet, teollisuus ja hyvinvointi, lisääntyvä energiankäyttö (oli se energian muoto mikä hyvänsä) vaikuttaa tuohon lämpökuormaan, joka saa "vedenpisarat" nousemaan taivaalle  ja lämmön siirtymisiä aikaan.

Se mikä menee ylös tulee myös alas, jossain.  Kun jotain siirtyy, siirtyy myös lämpöä.


Saares

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 15:30:04
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 14, 2019, 15:26:46
ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.
Näin ihan äkkiseltään vaikuttaisi varsin omituiselta rajaukselta, että ilmastotiede ei tutkisi ilmastoa kuin vain jollain viikon aikajanalla.

Maalaisjärjellä ajateltuna ilmastotiede ei ennusta tulevaa ilmastoa kuten historiantutkimuskaan ei ennusta tulevia tapahtumia.
Liian paljon riippuvuuksia. Kun perhonen lentää Afrikassa.......

-:)lauri

#8
Lainaus käyttäjältä: Saares - huhtikuu 14, 2019, 16:46:23
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 15:30:04
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 14, 2019, 15:26:46
ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.
Näin ihan äkkiseltään vaikuttaisi varsin omituiselta rajaukselta, että ilmastotiede ei tutkisi ilmastoa kuin vain jollain viikon aikajanalla.

Maalaisjärjellä ajateltuna ilmastotiede ei ennusta tulevaa ilmastoa kuten historiantutkimuskaan ei ennusta tulevia tapahtumia.
Liian paljon riippuvuuksia. Kun perhonen lentää Afrikassa.......
Listaatko ne tieteet jotka pystyvät ennustamaan tulevaisuutta jollain muulla tiedolla kuin sillä tiedolla, mitä historian aikana tutkijoille on kertynyt?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Saares - huhtikuu 14, 2019, 16:46:23
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 15:30:04
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 14, 2019, 15:26:46
ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.
Näin ihan äkkiseltään vaikuttaisi varsin omituiselta rajaukselta, että ilmastotiede ei tutkisi ilmastoa kuin vain jollain viikon aikajanalla.

Maalaisjärjellä ajateltuna ilmastotiede ei ennusta tulevaa ilmastoa kuten historiantutkimuskaan ei ennusta tulevia tapahtumia.
Liian paljon riippuvuuksia. Kun perhonen lentää Afrikassa.......

Toi perhosen siiven iskun vaikutus on kyllä säähän, ei ilmastoon.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 14, 2019, 17:59:07
Lainaus käyttäjältä: Saares - huhtikuu 14, 2019, 16:46:23
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 15:30:04
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 14, 2019, 15:26:46
ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.
Näin ihan äkkiseltään vaikuttaisi varsin omituiselta rajaukselta, että ilmastotiede ei tutkisi ilmastoa kuin vain jollain viikon aikajanalla.

Maalaisjärjellä ajateltuna ilmastotiede ei ennusta tulevaa ilmastoa kuten historiantutkimuskaan ei ennusta tulevia tapahtumia.
Liian paljon riippuvuuksia. Kun perhonen lentää Afrikassa.......

Toi perhosen siiven iskun vaikutus on kyllä säähän, ei ilmastoon.

Kuvaus perhosen siipien vaikutuksesta on lähinnä vitsi se tarkoittaa sitä ettei koskaan kyetä huomioimaan kaikkia seikkoja kokonaisuuteen liittyen.

Yksittäisen perhosen siipien hiuske ei kyllä vaikuta mihinkään ilmastolliseen  parametriin - ihmisen pelkkä pieru lienee vaikutuksiltaan samaa tasoa, saati kansakunnan ja silakoiden piereskely (aikoinaan väitettiin, että ruotsalaisten "sukellusvenehavainnot johtuivat piereskelevistä silakkaparvista, kun niille ei löytynyt kohdetta.)

safiiri

#11
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 15, 2019, 10:43:48
Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 14, 2019, 17:59:07
Lainaus käyttäjältä: Saares - huhtikuu 14, 2019, 16:46:23
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 15:30:04
Lainaus käyttäjältä: Sepe - huhtikuu 14, 2019, 15:26:46
ilmastotiede ei oikeastaan tutki ilmastonmuutosta vaan ilmastoja, keskimääräisiä säätiloja pitemmän ajanjakson kuluessa.
Säätilaan kuuluu esim. sade.
Näin ihan äkkiseltään vaikuttaisi varsin omituiselta rajaukselta, että ilmastotiede ei tutkisi ilmastoa kuin vain jollain viikon aikajanalla.

Maalaisjärjellä ajateltuna ilmastotiede ei ennusta tulevaa ilmastoa kuten historiantutkimuskaan ei ennusta tulevia tapahtumia.
Liian paljon riippuvuuksia. Kun perhonen lentää Afrikassa.......

Toi perhosen siiven iskun vaikutus on kyllä säähän, ei ilmastoon.

Kuvaus perhosen siipien vaikutuksesta on lähinnä vitsi se tarkoittaa sitä ettei koskaan kyetä huomioimaan kaikkia seikkoja kokonaisuuteen liittyen.

Yksittäisen perhosen siipien hiuske ei kyllä vaikuta mihinkään ilmastolliseen  parametriin - ihmisen pelkkä pieru lienee vaikutuksiltaan samaa tasoa, saati kansakunnan ja silakoiden piereskely (aikoinaan väitettiin, että ruotsalaisten "sukellusvenehavainnot johtuivat piereskelevistä silakkaparvista, kun niille ei löytynyt kohdetta.)

Mutta se vitsi koski säätä, ei ilmastoa. Ilmasto on huomattavasti vähemmän altis pienille tapahtumille.

LainaaPerhosvaikutus eli perhosefekti (engl. "butterfly effect") on kaaosteoriassa käytetty vertaus siitä, että perhosen siivenisku voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Laajemmin ja tarkemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia.

Ilmiön keksi meteorologi Edward Lorenz, joka vuonna 1961 keksi sääennusteisiin liittyvässä tutkimuksessaan sen, että tulevan säätilan arvioinnissa alkuarvojen pienikin heitto, esimerkiksi pyöristäminen tai pieni häiriö suuntaan tai toiseen aiheuttaa ketjureaktioita, jotka muuttavat lopputuloksen pitkällä tähtäimellä kokonaan erilaiseksi: pienet syyt johtivat suuriin vaikutuksiin. Ilmiötä alettiin kutsua "alkuarvoherkkyydeksi".
Wikipedia (boldaukset mun)

Myrsky on sääilmiö, ei ilmaston muuttumista.

wade

Itsenäinen ajatteluhan on taito. Tietyssä mielessä taidoissa on kyse yhteiskunnan yksilöille antamasta resurssista; yhteiskunta tarvitsee tietynlaista osaamista, joten ihmisille koulutetaan tietynlaista osaamista. Taidosta tulee resurssi, jonka ihminen voi muuttaa muiksi hyödykkeiksi, kuten rahaksi; ja taidosta tulee itsetunnon merkittävä osa.

En tiedä missä määrin itsenäistä ajattelua arvostetaan taitona yhteiskunnassa ja missä määrin ihmisille pyritään antamaan resursseja sellaiseen.

Meillä kuitenkin puhutaan paljon mielipiteenvapaudesta, sananvapaudesta. Siitä kuinka jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, jonka on omista lähtökohdistaan muodostanut. Mielipiteen muodostamisen prosessia (vaikka se itsenäinen ajattelu) ei kuitenkaan tunnuta pitävän erityisen arvostetussa roolissa.

Päinvastoin, minun mielipiteeni on se, että oma näkökulma, oma mielipide saavat turhankin keskeisen roolin suhteessa siihen, kuinka vähän kriittistä ajattelua ja tietoa arvostetaan.

Nähdäkseni mielipide/näkökulma ei inhorealistisessa maailmassamme liity niinkään tietoon, totuuteen, tai muuhun vastaavaan ideaaliin, vaan identiteetin vahvistamiseen ja (väki)valtaan. Eli: "sillä ei ole merkitystä kestääkö minun mielipiteeni tarkastelua, minulla on siihen siitä huolimatta oikeus. Ja sikäli kuin minulla ja ryhmälläni on riittävästi voimaa, jyräämme mielipiteellämme teidät, iskemme teidät maahan."

Tämä on tietynlaista poliittista tribalismia, jossa ihmiset investoivat valitsemaansa ryhmään yksilöinä omine mielipiteineen, mutta mielipiteet ovat enemmän omaksi otettuja ryhmän ominaisuuksia kuin itsenäisen ajattelun tuloksia.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 15, 2019, 15:11:19

Mutta se vitsi koski säätä, ei ilmastoa. Ilmasto on huomattavasti vähemmän altis pienille tapahtumille.

Myrsky on sääilmiö, ei ilmaston muuttumista.

Aivan sääilmiöt ovat ilmastosta johtuvia, tuskin ne itsestään syntyvät.

Kysymys on siitä onko ilmaston kokonaistilassa tapahtunut huomattavaa lämpenemistä ja mistä se johtuu, jos niin on. (Ihmisten toimista ja siitä, että ihmisiä on liikaa ja heillä liian hyvä "elintaso")

Ilmeisesti on tapahtunut, mutta sen ei tarvitse olla pitkäaikainen prosessi, muutos myös toiseen suuntaan voi tapahtua melko nopeastikin. Riittää, että häiriötekijä (ihminen) hieman harvenee ja (öljy) loppuu.

Toope

Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 15, 2019, 15:57:58
Itsenäinen ajatteluhan on taito...
Tällöin fiksumpien kuunteleminenkin on viisautta, kun moni ei ole asiantuntija monissakaan asioissa. Jotkut toiset ovat. Yksityisajattelun ei pidä olla kieltäytyä oppia, vaan kykyä oppia siitä, mitä jotkut kokeneemmat ja oppineemmat esittävät. Jos en itse ole asiantuntija, miksi en luottaisi asiantuntijoihin?