Sananvapaudesta

[-:)lauri]

Ukkola laittaa kolumninsa loppuun vielä näin: Kirjojen muokkaaminen ideologisesti puhdasoppisiksi on vaarallista, sillä se kaventaa ilmaisunvapautta. Minä en usko, että vapailla markkinoilla palkattaisiin ainuttakaan ideologia siivoamaan kirjoja, elleivät kustantajat olisi aivan varmoja, että se kääntyy kassavirraksi. Minun toki tiedetään joskus myös erehtyneen.

Joskus vajaa 20 vuotta sitten kun vielä työskentelin mainos- ja markkinointialalla muistaakseni suurin osa asiakasviestinnästä perustettiin markkinointitutkimuksiin. Vaikka silloin vielä koettiin, että kyseiset tutkimukset antoivat kassavirraksi helposti muutettavissa olevaa tietoa, en tiedä onko sama tilanne nykyään, kun perinteinen media suunnittelee, miten kilpailla internetin sisällön kanssa.

Eli tässä sanojen siivoamisessa voi olla taustalla joku sellainen havainto, että niillä someinfluenssereilla on taipumus saada kanavalleen eniten klikkauksia ja heidän kanavillaan vietetään aikaa eniten, ketkä ovat kyenneet rakentamaan olosuhteisiin nähden niin kutsutusti kaikkein turvallisimman tilan vierailijoilleen ja aikaansa viettäville ja että näiden kanavien kerryttämät mainostulot ovat sen verran mittavat, että perinteinen media ei voi olla kiinnostumatta.

On myös täysin mahdollista, että siellä ollaan kirjojen kustantajilla vain arvailtu, että kuluttajat edellyttävät kirjojen siivoamista, eli ilman minkään sortin "taloudellisia laskelmia" ja vain jonkin "ideologian" sokaisemina. Mutta hieman kyllä epäilen tällaista tulokulmaa. Oma kokemukseni työelämstä on sellainen, että mitään, mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa, ei tehdä.

Olen luullakseni samaa mieltä MO:n kanssa ainakin siitä, että on ihan tervettä opetella kohtaamaan sanoja, ilmaisutapoja, tekstiä tms, joka sapettaa ilman, että vetää ainakaan joka kerta ranteensa auki vaikka ei koskaan oppisi niistä tykkäämään.

Ihmiset ovat nähdäkseni kuitenkin homogeeninen laji sen suhteen, että jokaisella on joku raja, jonka jälkeen verbaalinen viesti muuttuu pelkästä stressitekijästä traumaattiseksi kokemukseksi ja ihmisten itsetunto on vastaavasti sen verran heterogeeninen ominaisuus, että kaikkien ihmisten on mahdoton hypätä kaikkien muiden ihmisten saappaisiin, kaikissa asioissa, jotta voisi tietää kaikkien muiden ihmisten puolesta milloin kukin heistä reagoi mihinkin "haittaan" nähden liian rajusti.

Mutta veikkaisin, että enempi noissa kirjojen editoinneissa on kyse siitä, että niillä toimilla ovat ymmärtäneet olevan kassavirtaa parantava vaikutus, sen sijaan, että olisivat ryhtyneet savottaan vain sen vuoksi, että joku ideologi määrää.

Olen ymmärtäväsempi sitä Ukkolan ihmettelyä kohtaan, että kaunokirjalliasuutta sivotaan, mutta sitä en kyllä ymmärrä yhtään, miksi Ukkola kritisoi oppikirjojen siistimistä. Koulukirjojen on ihan perusteltua olla normaalia herkempiä uusille sosiaalisille virtauksille. Nykyaika pelaa paljon voimakkaammin ilmaisutapojen ympärillä kuin aika Ukkolan nuoruudessa pelasi. Silloin ei vielä meemejäkään tunnettu. Nykyään ihmiset reagoivat voimakkaammin erilaisiin ilmaisutapoihin kuin ennen, koska internet on ehdollistanut ihmisten sosiaalisen todellisuuden meemien ympärille ihan eri tavalla kuin mikä oli mahdollista viime vuosituhannen puolella. Eikä siksi, että joku ideologi jossain norsunluutornissaan tai ylipäätään joku ideologia määräisi, millaisista asioista saa tai ei saa loukkaantua, vaan siksi, että somella on sellainen vaikutus ihmisiin. Ihmiset oivaltavat käytöstapojen rajat ihan omatoimisestikin sen lisäksi, että päivittävät niitä lennossa kun sisältö sosiaalisessa mediassa muuttuu. Ei auta hirttäytyä jonnekin 70-luvlle jos ei kestä sitä, että saa tuntea somessa, kuinka oma parasta ennen, on jo takana päin.

Mitä siis tulee oppikirjojen ja laajemmin, opetusmateriaalin siistimiseen, opettajan tehtävä on opettaa oppilaille tärkeitä asioita. Jos joku oppilas stressaantuu opetettavan asian kannalta irrelevanteista asioista, oppi ei mene perille. Mikäli opettajaa kiinnostaa kaikkien oppilaittensa tulos, opettaja ei oikein voi toimia viime vuosituhannelle jämähtäneen sensaatiolehden kolumnistin asenteella, että jos ei kelpaa, painukoon vittuun.

[Melodious Oaf]

Vaikka sanoin poistuvani täräytän tähän nopean arvion Ukkolan artikkelista:

Tässä asiassa Ukkola ei ole perehtynyt ja tehnyt tarvittavaa duunia. Tossa on nyt nosteltu valikoidusti esimerkkejä ja annetaan ymmärtää, että tää on joku valtaisa meitä uhkaava vitsaus jonka lonkerot ulottuu joka paikkaan.

Orwellia on tulkittu välineellisesti eikä sitä ole käytetty esimerkiksi oman roolin kyseenalaistamiseen tossa kuvassa, vaan se on vaan että "sensuroijat hävetkää".

Samalla tavalla kuin Ukkolan tossa antama kuva Orwellin 1984-romaanista on tosi ohut ja ymmärtämätön, missään sen poimimissa esimerkeissä ei ole edes yritetty ottaa kantaa siihen, mikä jonkun pienen muutoksen suhde on koko siihen tekstiin ja millä tavalla se vesittää tai muuttaa sitä.

Jos se olis ajatellut tota juttua pitemmälle tai omaa rooliaan siinä eikä olis vaan töräyttänyt juttua ilmoille saadakseen sillä aikaan tunnetta ja klikkauksia ja herätettyä huomiota, se tuskin olis kirjoittanut juttua tosta aiheesta tosta nimenomaisesta kulmasta.

Siinä tossa olis ollut joku pointti, että kun kustannusoikeudet erilaisiin teksteihin kasautuu ja firmat kuten Disney tekee isoja linjauksia jollain niiden omalla bisneslogiikalla, sillä saattaa olla tosi isoja vaikutuksia isoihin siivuihin ihmisten kuluttamia kulttuurituotteita eikä kyse ole vaan yksittäisten teosten muutoksista.

Ne taas on keskenään eri tason asioita, ja jos se olis miettinyt sitä pitemmälle, se olis jossain kohtaa joutunut miettimään omaakin rooliaan tossa koko kuvassa. Se mitä Disney tekee ja minkä takia ei eroa kovin paljoa siitä, mitä Ukkola tekee ja minkä takia siinä kun se valitsee kirjoittaa juttunsa just tolla tavalla ja kuvata tota asiaa noin.

Eli siis jutusta puuttuu duuni, ajattelu, erottelu ja se on sellaista ihan urpotason hajainaiseen otantaan perustuvaa letkauttelua.

Positiivisena juttuna Ukkola voi tietysti esittää sen, että hei, mun oli tarkoitus herättää tästä keskustelua, ja se tapahtuu tehokaammin just näin miten itse tein eikä niin että esittäisin tästä jotain huolellisesti taustoitettua ja punnittua mutta vähemmän lukijoita stimuloivaa tekstiä.

Mutta tossa kohdassa mulla ja Ukkolalla on perustavan tason erimielisyys siitä, mitä kannattais tehdä ja mikä merkitys siinä on ihan vaan rahavirroilla ja piittaamattomuudella.

Jos sun esimerkki muille Ukkolana ja toimittajana on se, että voit tehdä sen mikä on helppoa ja tuottaa rahaa ja sitten perustella sen sillä että hei, tää on mun tapa herätellä ihmisiä, toi ei...  mitenkään poikkea siitä millä vois perustella vaikka ihan mitä tahansa vastuutonta päätöstä esimerkiksi sensuroida kaikki kirjat ja hävittää niiden aiemmat kappaleet.

Siinähän tää taho joka niin tekee voi valita perustelut sen mukaan, kuinka paljon jengi valittaa ja mikä siihen on reaktio.

Eli siis... VMP tolleen lyhyesti.

[MrKAT]

Kirja"fundamentalistit" vauhdissa?  Tuntuu teoloogisen tutulta menolta.

Entäs jos kirjailijalla oli monta versiota kuten kristityillä raamatun evokirjojansa ja sitten nykyfundiet suuttuu kun ei me eikä kirjapainot ja kääntäjät  nielläkään yhta-ainoota-oikeeta-alkuperäistä versiota tosiversiona, ja Raamattua mennään joka sukupolvelle uudistaan "PERKELE" ?

(Täälläpäin äskettäin pappi luopu virastaan kun tutkiessaan huomasi  että Raamatusta ei "herranjestas sentään!" olekaan yhtä ainoata versiota, joka oli Lutherin ja luterilaisuuden teesi, ja siksi hän ei voi enää olla rehellisesti luterilainen).

[Melodious Oaf]

Mun mielestä se muutos mikä tossa tapahtuu on täysin analoginen Disneyn ja Ukkolan itsensä välillä:

Jos lähdetään siihen, että Disney määrittää ja linjaa vaikka tuottamiensa elokuvien ja näyttämiensä sarjojen kieltä ja muita käytänteitä, se johtaa enemmän ja enemmän siihen, että niissä puiteissa on vaikeampi tuottaa taidetta vaan ne on vaan viihdetuubaa ja homogenisoitua paskaa. Mutta se ei ihan kauhean kaukana ole niillä muutenkaan, jos ihan suoraan sanotaan.

Vastaavasti Suomessa on tosi vähän mediataloja ja nekin toimii omalla bisneslogiikallaan. Jos siinä sovelletaan tota että on parempi että Ukkola tekee raflaavan jutun jossa nimenomaan ei ole syvyyttä eikä duunia takana koska se nyt vaan toimii niille paremmin (oli se Ukkola tai mediatalo), lopputulos on että se mitä ne puskee ulos on vähemmän ja vähemmän journalismia ja sellaista on ajan mittaan vähemmän ja vähemmän mielekästä edes pyrkiä tuottamaan, jos käytänteet ja normit alkaa olla tota tasoa.

Mutta tollasilla jutuilla ei ole edes mitään tekemistä enää taiteen eikä journalismin kanssa vaan isompi kuva on se, että näiden sijaan tarkoitus on tehdä mahdollisimman miellyttävää ja tuottoisaa viihdettä sekä mahdollisimman paljon huomiota osakseen keräävää mediasisältöä.

En tiedä, mikä Ukkolan oma vastuu tossa on, mutta...  tavallaan toivois että toi olis jotain satiiria eikä ihan oikeasti ison mediatalon ja periaatteessa ammattitaitoisen journalistin ihan oikeaa toimintaa ja normaalia arkea Suomessa.

[MrKAT]

Jos sun esimerkki muille Ukkolana ja toimittajana on se, että voit tehdä sen mikä on helppoa ja tuottaa rahaa ja sitten perustella sen sillä että hei, tää on mun tapa herätellä ihmisiä, toi ei...  mitenkään poikkea siitä millä vois perustella vaikka ihan mitä tahansa vastuutonta päätöstä esimerkiksi sensuroida kaikki kirjat ja hävittää niiden aiemmat kappaleet.

Siinähän tää taho joka niin tekee voi valita perustelut sen mukaan, kuinka paljon jengi valittaa ja mikä siihen on reaktio.

Eli siis... VMP tolleen lyhyesti.

Se nimenomaan on bisneslogiikka, ainakin lehdelle. Astetta räikeämmäksi se meni Tuomas Enbuskella, hän jopa kehtasi sanoa aiheet YLE FEM:ssä (Efter Niossa) jotka nostattaa mahtavimmat klikit ja hälle eniten rahaa. Muistaakseni Enbuskehan saattoi toisella viikolla olla päinvastaista mieltä ja taas jengi otti pulttia.
Ukkolalla se taitaa olla myös sydämessä eli oikeasti sitä mieltä mutta kärjistää ja kiihottaa itsensä äärilaitaan.
JA hän sanoi että hän inhoaa syvästi toisaalta-toisaalta -pohdiskelevia juttuja.

[Norma Bates]

^ Eli siis sä et lue mitä muut kirjoittaa mutta muiden pitäis yrittää selittää sulle sellaiset asiat, jotka sua askarruttaa tai jotka sun mielestä on kiinnostavia?

Ei vaan, kyllähän tossa sanottiin juttuja joku aika sitten jotka suoraan liittyy tohon sun tapaan miettiä esimerkiksi sensuuria.

Mun ajatus tosta ei hyväksy tota sun teesiä että kaikki muuttaminen on raiskaamista, mutta hyväksyn että se on ehkä parempi lähtöoletus kuin se, että muutosten tekeminen taideteoksiin olis hyvä idea.

Mutta kun mä en oikein jaksa yrittää tota käsitellä sun kanssa vakavasti tosta lähtökohdasta minkä määrittelit, niin heitän tähän sellaisen muusikkovitsin, joka liittyy biisien coveroimiseen eli alkuperäisteosten raiskaamiseen, jota voit ajatella vaikka jonkun täysin aivonsa hajalle ryypänneen muusikonretkun paskatason vitsinä: "Toisaalta kun oikein hyvin raiskaa, niin sehän on jo lähellä seksiä".

En osaa yhtään sanoa, lähteekö tosta joku Norman kunnon höyryjen päästely ja mies- ja väkivaltajutut taas liikkeelle, mutta selvästihän tossa avataan ainakin ovi puhua nimenomaan ja just siitä.

Tässä lähti jo aiemmin liikkeelle se että koska itse kirjoitan stooreja, enkä halua kenenkään toisen sörkkivän niitä, edellytän samaa muiden kohdalla.

Sain käsityksen että sinä ja Lauri ette edes lukeneet Ukkolan kirjoitelmaa, joten minusta se oli tässä nyt ihan oikein teille ettei teiltäkään luettu joka kommenttia viimeistä sanaa myöten. Eihän sitä voi muilta vaatia enempää kuin mihin vaivautuu itse.

Minun puolestani, jos on ihan pakko, vesitettyjä versioitakin voi kirjoittaa ja myydä, mutta niillä ei tule korvata alkuperäistä teosta. Sille uniikille teokselle pitää olla yhtä helppo saatavuus kuin kevytversiolle. Ei, vaan helpompi. Sensuroidut kirjat olisivat omassa hyllyssään, josta itku-iikat voisivat niitä lainata tai ostaa.

Tällä foorumilla on nykyään ihmeellinen trendi että jos sattuu jossain asiassa olemaan jonkun inhotun ihmisen kanssa samaa mieltä, tai ei liity laumaan nälviäkseen joukolla jotakuta, niin sitten saa raippoja siinä ohessa kun sen varsinaisen vihatun tyypin ruoskinta alkaa.

[Norma Bates]

Kirja"fundamentalistit" vauhdissa?  Tuntuu teoloogisen tutulta menolta.

Entäs jos kirjailijalla oli monta versiota kuten kristityillä raamatun evokirjojansa ja sitten nykyfundiet suuttuu kun ei me eikä kirjapainot ja kääntäjät  nielläkään yhta-ainoota-oikeeta-alkuperäistä versiota tosiversiona, ja Raamattua mennään joka sukupolvelle uudistaan "PERKELE" ?

(Täälläpäin äskettäin pappi luopu virastaan kun tutkiessaan huomasi  että Raamatusta ei "herranjestas sentään!" olekaan yhtä ainoata versiota, joka oli Lutherin ja luterilaisuuden teesi, ja siksi hän ei voi enää olla rehellisesti luterilainen).

Muistelisin että joku käänsi Uuden Testamentin ihan taannoin niin että käännös olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä tekstiä. Kunpa joku tekisi saman Vanhalle Testamentillekin. Olen yhä kiinnostunut Ancient Asronaut -hypoteesista, sekä esoteerisesta näkemyksestä jonka mukaan täällä olisi tepastellut muinaisen korkeakulttuurin edustajia.

Jos Raamattua pitää kristillisen uskon työkaluna, silloin sietää mitä tahansa muutoksia, kunhan saa ihmisiä käännytettyä. Jos taas näkee sen tasavertaisena Popol Vuhin, Eddan, Mahabharatan jne. kanssa... Noh, näkemyksiä on monia.

[Kopek]

Muistelisin että joku käänsi Uuden Testamentin ihan taannoin niin että käännös olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä tekstiä. Kunpa joku tekisi saman Vanhalle Testamentillekin. Olen yhä kiinnostunut Ancient Asronaut -hypoteesista, sekä esoteerisesta näkemyksestä jonka mukaan täällä olisi tepastellut muinaisen korkeakulttuurin edustajia.

Kyllähän joistakin kertomuksista tulee väistämättä avaruusaluksia mieleen. Tekstissä kuvaillaan kirkas sokaiseva valo ja kova pauhu ja liikehtiminen sinne tänne. Mainitaan siivet ja pyörät. Nykyihminen näkee väistämättä silmissään jonkin "ufon".

Lieskat liikkuivat olentojen lomitse soihtujen tavoin, tuli välkkyi ja sinkosi salamoita, ja salamoiden lailla kiitivät itse olennotkin edes ja taas. Ja tämän minä näin: Jokaisen vieressä oli pyörä, joka kosketti maata. Kaikki neljä pyörää olivat toistensa kaltaiset, ja ne välkehtivät kuin olisivat krysoliitista tehdyt. Niissä oli kuin toinen pyörä ristikkäin toisen kanssa, sellaiset ne olivat rakenteeltaan. Olennot liikkuivat neljään suuntaan, eikä pyörien tarvinnut kääntyä. Pyörät olivat korkeat, pelottavat, jokaisen kehä välkehti kauttaaltaan valoa.

Kirjoittaja pääsee ajelullekin?

Henki nosti minut seisomaan, ja minä kuulin takaani valtavan jylinän, kun Herran kirkkaus kohosi paikaltaan. Olentojen siivet kohahtivat, kun ne löivät toisiaan vasten, ja minä kuulin pyörien jyrinän ja kuulin pauhun, joka järisytti maata. Ja henki nosti minut maasta ja tempasi mukaansa. Minä kuljin huumaantuneena, mitään käsittämättä, mutta Herra piti ylläni väkevää kättään.
///
Se ojensi ikään kuin käden ja tarttui minua hiuksista, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin näyssä, jonka Jumala antoi. Henki vei minut sisemmän esipihan pohjoisportille, sinne, missä on Herraa uhmaava patsas, se, joka on herättänyt hänen vihansa.
///
Pilvi täytti koko rakennuksen, ja esipiha tulvehti Herran kirkkauden hohdetta. Ulompaan esipihaan saakka kuului kerubien siipien kohina, mahtavana kuin kaikkivaltiaan Jumalan ääni.

https://raamattu.fi/raamattu/KR92/EZK.1/Hesekiel-1

[Melodious Oaf]

Läiskäisin osan esittämistäni huomioista vähän tiivistettynä Ukkolan ao. juttua esilletuovaan Twitter-julkaisuun kommenteiksi. Sehän on jutulle ja hänelle some-aktivaatiota myös, ja vähimmäisodotus siinä kai ois, ettei nyt ainakaan ton jutun yhteydessä itse sensurois niitä pois.

Mutta no, tulipa harvinaisesti tempaistua tommonen.

[Melodious Oaf]

Ei oo jumalauta totta Sehän tais tehdä nimenomaan ton, eli sensuuria käsittelevästä jutusta ei ollut hänelle OK esittää ilman mitään halventavaa tai edes rumaa kielenkäyttöä tollasia näkökantoja mitä tässä ketjussa toin esille.

Se mikä siinä kenties meni eniten ihon alle oli että sanoin että olen nähnyt hänen tekevän tosi huolellista taustatyötä juttuihin, oikeasti lukevan tutkimuksia läpi jne.  ja esitin kritiikin tota taustaa vasten.

[Melodious Oaf]

Samaan aikaan sama mimmi twiittailee siitä että miksi kaikki kritiikki on niin pliisua eikä kukaan sano edes kunnolla vastaan. Voi saatana mikä turhuuksien teatteri toi senkin homma sitten lopulta

[Melodious Oaf]

Ne kommentit on siellä mutta sillä tilillä jolla tein ne, ne näkyy myös kommenttien lukumäärässä kun taas muutoin selatessa ei ja saa aika huolella kaivaa että ne näkyis.  No, okei, ehkä toi ei ollut silleen tolle viestille oikea paikka tai yleisö ja ymmärrän tollasen tavallaan normaalina osana tollasta työtä. Mutta onhan toi silti tosi räikeästi  ristiriidassa sen kanssa mitä hänen brändi ja siihen liittyvä viestintä sanoo että hän arvostaa ja mitä tavoittelee yms

[-:)lauri]

Sain käsityksen että sinä ja Lauri ette edes lukeneet Ukkolan kirjoitelmaa, joten minusta se oli tässä nyt ihan oikein teille ettei teiltäkään luettu joka kommenttia viimeistä sanaa myöten.

Siinä ei varmastikkaan mene hyvä pilalle.

[Hiha]

Sanna Ukkola on paperilla oikeassa – Orwell kiitää myrskyn siivin pimenevässä illassa. Huu! Huuu! Huhuu! Todellisuudessa tilanne ei ole toivoton eikä vakava. Ihmisen historia ei ole tragedia. Se on halpisgenremocktail, sekoitus puskafarssia, splatteria ja nyyhkypatetiaa.

Pari sukupolvea sitten kun mentiin pari pierua vasempaan, korjattiinko silloinkaan yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia, puututtiinko moraalikatoa aiheuttavaan inflaatioon, pohdittiinko eskapismin suosion syitä? No eipä tietenkään. Silloin lastenkirjoihin haluttiin onnellisempaa sävyä. Lumikin äitipuolta ei sadun lopussa enää kidutettu hengiltä, hän vain sydämistyi niin että muutti naapurikaupunkiin. Iinekselle ja Akulle haluttiin pukea housut, sen sijaan että Ireneltä ja Kalevilta olisi vaadittu häpyä.

Aikuinen on uusi huollettava. Kun ihminen ei tunnista rasismia vaikka peiliin katsoisi, hänen ympäristönsä on siivottava. Tämä avaa vihreän kasvun mahdollisuuden. James Bond ja Roope Ankka ovat uskottavia, koska he ovat häikäilemättömiä ja kovaotteisia. Kuohitut versiot ratsastavat vanhalla maineella. Sehän ei tietenkään toimi loputtomiin. Jonkun ajan päästä kukaan ei ymmärrä, mitä hahmoissa nähdään. Silloin voi kaivaa naftaliinista alkuperäisversiot taas myyntiin. Maksa kaksi, saa yksi ja puolikas. Tapaus Roald Dahl kertoo trendin kyynisyydestä. Lapsia kiinnostaa senkaltainen knoppitieto kuin että aamiaismurot tehdään kynien teroituksessa syntyvästä purusta. Heitä ei liikuta henkilöiden sijoittuminen tarinan aikajanalle, miljöön spatiaalinen konstruktio, draamankaarten suhteelliset pituudet. Poistamalla lastenkirjoista asiattomuudet niistä tehdään tätien kirjoja.

Parastahan hyrskyssä grogilasissa on että kukaan ei enää lue. Siksi sisäsiistit versiot niin tarpeen ovatkin. Kustantajat visioivat äänikirjoille tulevaisuutta. Kukaan järjissään oleva näyttelijä ei suostu lukemaan ääneen n-sanaa. Siinä menee elanto. Kuuntelijoille ei ole olemassa kontekstia tai historiallista menneisyyttä. Tosin ratkaisu osoittaa laiskuutta. Sopivat sertifioidut sorretut voisi palkata lausumaan epäilyttävät kohdat, heillähän on siihen syntymäoikeus. Tällä voisi mainostaa: "Tekstin n-sanat esittää afrikkalainen lausuntataitelija Mr. X. Lahjoitamme jokaisesta myydystä kappaleesta 1 c taivaan tuuliin." Kyynisyydellä kun ei ole viimeistä käyttöpäivää. Kun ne nyt hukkuvat Välimereen kuin kärpäset, tärkeintä on muistaa että ei saa käyttää n-sanaa ne. Pitää sanoa he. Parhaillaan he vaipuvat suolaisten aaltojen syliin koskaan palaamatta.

Kiistelyssä on pohjimmiltaan kyse eroista todellisuuskäsityksessä. Toisten mielestä maailma mahtuu huoneentauluun, toisten mielestä ei. Kuten Zhuangzi muotoilisi: En tiedä mikä on mitä – mutta "tämän" ja "tuon" välillä on ero.

[-:)lauri]

Vaikka sanoin poistuvani täräytän tähän nopean arvion Ukkolan artikkelista:

Tässä asiassa Ukkola ei ole perehtynyt ja tehnyt tarvittavaa duunia. Tossa on nyt nosteltu valikoidusti esimerkkejä ja annetaan ymmärtää, että tää on joku valtaisa meitä uhkaava vitsaus jonka lonkerot ulottuu joka paikkaan.

Orwellia on tulkittu välineellisesti eikä sitä ole käytetty esimerkiksi oman roolin kyseenalaistamiseen tossa kuvassa, vaan se on vaan että "sensuroijat hävetkää".

Samalla tavalla kuin Ukkolan tossa antama kuva Orwellin 1984-romaanista on tosi ohut ja ymmärtämätön, missään sen poimimissa esimerkeissä ei ole edes yritetty ottaa kantaa siihen, mikä jonkun pienen muutoksen suhde on koko siihen tekstiin ja millä tavalla se vesittää tai muuttaa sitä.

Jos se olis ajatellut tota juttua pitemmälle tai omaa rooliaan siinä eikä olis vaan töräyttänyt juttua ilmoille saadakseen sillä aikaan tunnetta ja klikkauksia ja herätettyä huomiota, se tuskin olis kirjoittanut juttua tosta aiheesta tosta nimenomaisesta kulmasta.

Siinä tossa olis ollut joku pointti, että kun kustannusoikeudet erilaisiin teksteihin kasautuu ja firmat kuten Disney tekee isoja linjauksia jollain niiden omalla bisneslogiikalla, sillä saattaa olla tosi isoja vaikutuksia isoihin siivuihin ihmisten kuluttamia kulttuurituotteita eikä kyse ole vaan yksittäisten teosten muutoksista.

Ne taas on keskenään eri tason asioita, ja jos se olis miettinyt sitä pitemmälle, se olis jossain kohtaa joutunut miettimään omaakin rooliaan tossa koko kuvassa. Se mitä Disney tekee ja minkä takia ei eroa kovin paljoa siitä, mitä Ukkola tekee ja minkä takia siinä kun se valitsee kirjoittaa juttunsa just tolla tavalla ja kuvata tota asiaa noin.

Eli siis jutusta puuttuu duuni, ajattelu, erottelu ja se on sellaista ihan urpotason hajainaiseen otantaan perustuvaa letkauttelua.

Positiivisena juttuna Ukkola voi tietysti esittää sen, että hei, mun oli tarkoitus herättää tästä keskustelua, ja se tapahtuu tehokaammin just näin miten itse tein eikä niin että esittäisin tästä jotain huolellisesti taustoitettua ja punnittua mutta vähemmän lukijoita stimuloivaa tekstiä.

Mutta tossa kohdassa mulla ja Ukkolalla on perustavan tason erimielisyys siitä, mitä kannattais tehdä ja mikä merkitys siinä on ihan vaan rahavirroilla ja piittaamattomuudella.

Jos sun esimerkki muille Ukkolana ja toimittajana on se, että voit tehdä sen mikä on helppoa ja tuottaa rahaa ja sitten perustella sen sillä että hei, tää on mun tapa herätellä ihmisiä, toi ei...  mitenkään poikkea siitä millä vois perustella vaikka ihan mitä tahansa vastuutonta päätöstä esimerkiksi sensuroida kaikki kirjat ja hävittää niiden aiemmat kappaleet.

Siinähän tää taho joka niin tekee voi valita perustelut sen mukaan, kuinka paljon jengi valittaa ja mikä siihen on reaktio.

Eli siis... VMP tolleen lyhyesti.

Disneyllä on mielestäni liiketoiminnalliset perusteet tehdä piirretty väärän värisellä merenneidolla. Wakanda-elokuvat, joissa lähinnä vain väärän värisiä hahmoja, ovat olleet aivan saatatnan tuottoisia elokuvia. Eli pieni merenneito tuskin maalaiittiin ruskeaksi jotta feministit eivät olisi pahoittaneet mieltään, vaan sen vuoksi, että elokuvalle löytyy ainakin potentiaalisesti aivan vitusti kohderyhmää, jos siinä pääosaa esittää ruskea ihminen.

Tähtien Sodassa sama juttu. Kassavirran kannalta menestynein Star Wars -trilogia on ollut sen trilogioista viimeisin. Vaikka fan basen äänekkäin, lähinnä pelkistä miesvauvoista rakentuva kuoro muuta ehkä kuvittelee, ihmiset eivät ole maksaneet yhtä paljon nähdäkseen konservatiivista Star Wars -maailmaa kuin nähdäkseen liberaalia Star Wars -maailmaa.

Luullakseni Disney ei muokkaa muutakaan sisältöään minkään hyvesignaloinnin vuoksi, vaan puhtaasti dollarin kuvat silmillään.