Sananvapaudesta

[safiiri]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

[Saares]

Safiiri:
"Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä."
Kuitenkin se rangaistus helpottaa asian käsittelyä mielessä ja vähentää kostonhalua. Tämä voi olla kummallekin hyvä asia. Pahinta on jos rikkonut pääsee tokaisulla: Sori siitä.

[safiiri]

Safiiri:
"Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä."
Kuitenkin se rangaistus helpottaa asian käsittelyä mielessä ja vähentää kostonhalua. Tämä voi olla kummallekin hyvä asia. Pahinta on jos rikkonut pääsee tokaisulla: Sori siitä.

Mutta senkin jälkeen olennaista on pystyä antamaan anteeksi. Se taas oli koko keskustelun aihe, että onko anteeksi antaminen (tai pyytäminen) tarpeellista vai ihan turhaa. Edelleen väitän, että siihen pystyminen on olennaisen tärkeää. Sitä ei KORVAA rangaistus tai hyvitys, vaikka - kyllä - ne ovat usein tekemässä anteeksiantoa helpommaksi, koska usein ihmiselle on tärkeää, että yleisesti tunnustetaan, että kyse on vääryydestä. Rangaistuksen tai tuomion antaminen on yhteiskunnan tapa kollektiivisesti nimetä teko vääräksi. Mutta tuomio, rangaistus tai hyvitys ei korvaa tarvetta lopulta antaa anteeksi — ja siten pystyä jättämään asia pois jatkuvasti itseä kalvamasta. Jos antaa koko ajan vihan ottaa vallan omassa tunnemaisemassa, käy elämä aika raskaaksi ja kapeaksi. Miten voisi edes kuvitella olevansa iloinen ja onnellinen, jos viha ja katkeruus on dominoiva kuvaus omista tunteista?

[Karikko]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

No niin, miten päädyt anteeksiantamiseen, kun et näytä itsekään tietävän pystytkö siihen, et ainakaan sanonut siitä mitään.

Miten anteeksiantaminen toimisi yhteiskunnallisena vaihtoehtona lakien mukaisten rangaistuksien korvaajana, silloin, kun on kysymys hieman törkeimmistä rikoksista? (kuten raiskauksista esim, heillä on usein suuri taipumus uusia tekonsa)

[safiiri]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

No niin, miten päädyt anteeksiantamiseen, kun et näytä itsekään tietävän pystytkö siihen, et ainakaan sanonut siitä mitään.

Miten anteeksiantaminen toimisi yhteiskunnallisena vaihtoehtona lakien mukaisten rangaistuksien korvaajana, silloin, kun on kysymys hieman törkeimmistä rikoksista? (kuten raiskauksista esim, heillä on usein suuri taipumus uusia tekonsa)

Mitäs mun nyt pitäis antaa anteeksi? Enkä ole esittänyt anteeksiantamisella korvattavan oikeuslaitosta ja tuomioita. Mistä sä keksit näitä olkiukkojasi?

[Karikko]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

No niin, miten päädyt anteeksiantamiseen, kun et näytä itsekään tietävän pystytkö siihen, et ainakaan sanonut siitä mitään.

Miten anteeksiantaminen toimisi yhteiskunnallisena vaihtoehtona lakien mukaisten rangaistuksien korvaajana, silloin, kun on kysymys hieman törkeimmistä rikoksista? (kuten raiskauksista esim, heillä on usein suuri taipumus uusia tekonsa)

Mitäs mun nyt pitäis antaa anteeksi? Enkä ole esittänyt anteeksiantamisella korvattavan oikeuslaitosta ja tuomioita. Mistä sä keksit näitä olkiukkojasi?

Ei mitään eikä pyytää, näyttää nyt siltä, ettet pysty antamaan anteeksi vilpittömästi, etkä myöskään pyytämään anteeksi vilpittömästi.

Sitähän kysyin, kykenetkö olemaan vilpitön.

Kyseenalaistit rangaistusten tarpeellisuuden kylläkin tuolla edellä, katso itse.

[mikainen]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

No niin, miten päädyt anteeksiantamiseen, kun et näytä itsekään tietävän pystytkö siihen, et ainakaan sanonut siitä mitään.

Miten anteeksiantaminen toimisi yhteiskunnallisena vaihtoehtona lakien mukaisten rangaistuksien korvaajana, silloin, kun on kysymys hieman törkeimmistä rikoksista? (kuten raiskauksista esim, heillä on usein suuri taipumus uusia tekonsa)

Mitäs mun nyt pitäis antaa anteeksi? Enkä ole esittänyt anteeksiantamisella korvattavan oikeuslaitosta ja tuomioita. Mistä sä keksit näitä olkiukkojasi?

Ei mitään eikä pyytää, näyttää nyt siltä, ettet pysty antamaan anteeksi vilpittömästi, etkä myöskään pyytämään anteeksi vilpittömästi.

Sitähän kysyin, kykenetkö olemaan vilpitön.

Kyseenalaistit rangaistusten tarpeellisuuden kylläkin tuolla edellä, katso itse.

Tämähän on minulta taas hävytöntä (enkä edes anteeksi pyydä) puuttua keskusteluunne  mutta safiiri ei kyseenalaistanut rangaistusten tarpeellisuutta vaan totesi etteivät ne poista jo tehtyjä tekoja kuten ei anteeksi pyytäminenkään (joka oli sinun ajatuksesi). Katso vaikka itse.

[Karikko]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

No niin, miten päädyt anteeksiantamiseen, kun et näytä itsekään tietävän pystytkö siihen, et ainakaan sanonut siitä mitään.

Miten anteeksiantaminen toimisi yhteiskunnallisena vaihtoehtona lakien mukaisten rangaistuksien korvaajana, silloin, kun on kysymys hieman törkeimmistä rikoksista? (kuten raiskauksista esim, heillä on usein suuri taipumus uusia tekonsa)

Mitäs mun nyt pitäis antaa anteeksi? Enkä ole esittänyt anteeksiantamisella korvattavan oikeuslaitosta ja tuomioita. Mistä sä keksit näitä olkiukkojasi?

Ei mitään eikä pyytää, näyttää nyt siltä, ettet pysty antamaan anteeksi vilpittömästi, etkä myöskään pyytämään anteeksi vilpittömästi.

Sitähän kysyin, kykenetkö olemaan vilpitön.

Kyseenalaistit rangaistusten tarpeellisuuden kylläkin tuolla edellä, katso itse.

Tämähän on minulta taas hävytöntä (enkä edes anteeksi pyydä) puuttua keskusteluunne  mutta safiiri ei kyseenalaistanut rangaistusten tarpeellisuutta vaan totesi etteivät ne poista jo tehtyjä tekoja kuten ei anteeksi pyytäminenkään (joka oli sinun ajatuksesi). Katso vaikka itse.

Kun puhuin murhajutuista (niiden rangaisemisesta) safiiri vastasi tällä tapaa:>

Safiirin kirjoitusta>


Joten edelleen - JOS anteekispyytäminen on turhaa siksi, että se ei toimi hyvityksenä tai korvauksena, niin miten vankeusrangaistus täyttää mielestäsi tämän ehdon? Tai ehdon, että rikoksen uhrin täytyy saada jotakin? Vankeusrangaistukset eivät edes johda rikosten lopettamisen apuna, vaan on huomattavan tyypillistä, että vankilaan joudutaan toistuvasti. Sekään ehto siis ei täyty. Eikä - esim- USA:n kokemusten perusteella - ankarat vankeusrangaistukset uhkana ja pelotteena - saa rikoksia vähenemään. Sekään siis ei ole hyvä perustelu niiden käyttämiselle.

[mikainen]

^
Miten kumpikaan tietää toisen vilpittömyyden?

Onko ihminen koskaan täysin vilpitön, jos oma etu on siinä panttina.

Oletko itse aina vilpitön?

No tuo "tunketteleva" kysymys sen vuoksi, että voit miettiä asiaa eikä siihen tarvitse vastata, varsinkaan, jos siihen ei valehtelematta kykene.

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha. Se tuppaa myös olemaan asenne, jota ei auta mikään kosto, rangaistus tai hyvitys, jonka saa. Asia ei ratkea hirveämmällä kostolla, ankarammalla rangaistuksella tai isommalla hyvityksellä. Ratkaisu on omissa käsissä ja siinä, että pystyy antamaan anteeksi. Jos ei pysty, jää aina vain sen väärintekijän armoille. Vasta kun pystyy itse sanomaan, ettei enää välitä hänen teostaan, vaan siirtyy ajattelemaan ihan muita asioita, antaa olla, pääsee irti ja pois uhrin asemasta. Aikansa se tyypillisesti ottaa, mutta kuten sanoin, ei sitä saa tapahtumaan hyvityksillä tai rangaistuksilla. Lopulta kyse on siitä anteeksi antamiseen pystymisestä.

No niin, miten päädyt anteeksiantamiseen, kun et näytä itsekään tietävän pystytkö siihen, et ainakaan sanonut siitä mitään.

Miten anteeksiantaminen toimisi yhteiskunnallisena vaihtoehtona lakien mukaisten rangaistuksien korvaajana, silloin, kun on kysymys hieman törkeimmistä rikoksista? (kuten raiskauksista esim, heillä on usein suuri taipumus uusia tekonsa)

Mitäs mun nyt pitäis antaa anteeksi? Enkä ole esittänyt anteeksiantamisella korvattavan oikeuslaitosta ja tuomioita. Mistä sä keksit näitä olkiukkojasi?

Ei mitään eikä pyytää, näyttää nyt siltä, ettet pysty antamaan anteeksi vilpittömästi, etkä myöskään pyytämään anteeksi vilpittömästi.

Sitähän kysyin, kykenetkö olemaan vilpitön.

Kyseenalaistit rangaistusten tarpeellisuuden kylläkin tuolla edellä, katso itse.

Tämähän on minulta taas hävytöntä (enkä edes anteeksi pyydä) puuttua keskusteluunne  mutta safiiri ei kyseenalaistanut rangaistusten tarpeellisuutta vaan totesi etteivät ne poista jo tehtyjä tekoja kuten ei anteeksi pyytäminenkään (joka oli sinun ajatuksesi). Katso vaikka itse.

Kun puhuin murhajutuista (niiden rangaisemisesta) safiiri vastasi tällä tapaa:>

Safiirin kirjoitusta>


Joten edelleen - JOS anteekispyytäminen on turhaa siksi, että se ei toimi hyvityksenä tai korvauksena, niin miten vankeusrangaistus täyttää mielestäsi tämän ehdon? Tai ehdon, että rikoksen uhrin täytyy saada jotakin? Vankeusrangaistukset eivät edes johda rikosten lopettamisen apuna, vaan on huomattavan tyypillistä, että vankilaan joudutaan toistuvasti. Sekään ehto siis ei täyty. Eikä - esim- USA:n kokemusten perusteella - ankarat vankeusrangaistukset uhkana ja pelotteena - saa rikoksia vähenemään. Sekään siis ei ole hyvä perustelu niiden käyttämiselle.

Kuten huomaat siinä on ensimmäisenä sanana JOS. Jos anteeksipyytäminen on turhaa (sehän ei poista tekoa) niin miksei vankeusrangaistuskin olisi turhaa (sehän ei poista tekoa).

En ole kuitenkaan huomannut safiirin pitävän anteeksintamista ja näin ollen ei myöskään vankeusrangaistusta turhina. Sinun mielestäsi ilmeisesti anteeksiantaminen on turhaa?

[Kopek]

Taisinpa juuri äsken sanoa, että se onkin sivuseikka, kun se tärkein on tietää OMA vilpittömyytensä. Tyypillisesti väärin tekemistensä anteeksipyytäminen ON omaksi eduksi. Samoin anteeksi antaminen on parempi vaihtoehto ITSELLE kuin katkeroituminen ja leppymätön viha.

Onko tällainen vilpitön anteeksipyyntö?

Pyydän kantapaikan ja suomalaisten nimissä anteeksi maahanmuuttajiltamme että kaduillamme marssii rasistisia* Soldiers of Odinin tapaisia väkivaltaan taipuvaisia öykkäreitä jotka mustaa Suomen mainetta maailmalla ja levittävät terroria,  kenties jopa terrorismia.

Toisille kärsimystä tuottavat henkilöt vapautuvat syyllisyyden tunteestaan uskottelemalla, että elämä on peliä, jossa hävitään ja voitetaan, eikä voittojaan tarvitse pyytää anteeksi. Eihän urheilujoukkuekaan pyydä loppuottelussa hävinneeltä anteeksi sitä, että se voitti kultamitalin. Olettamuksena on lisäksi, että kaikki ovat vapaahtoisesti mukana pelissä ja hyväksyvät sen säännöt.

Eihän se tietenkään oikeasti noin ole, mutta tuolla tavalla liike-elämän psykopaatit ja muut ihmisten tuhoajat uskottelevat itselleen tekojensa olleen oikeutettuja.

Uhrin on helpompi antaa anteeksi, jos tekijä katuu tekoaan ja myöntää sen vääräksi. Jos tekijä sen sijaan sylkäisee uhriaan halveksien päin naamaa myöntämättä teheensä mitään sopimatonta ja katsoo uhrin pelkästään ansainneensa kurjan kohtalonsa, anteeksi antaminen tuollaiselle "ei-pahantekijälle" (joka on mahdollisesti vielä yhteiskunnan arvostettu ja kunnioitettu jäsen) on vaikeampaa. Miten voi antaa anteeksi teon, joka ei ole virallisesti paha teko? "Anteeksi antamalla" pelkästään lähettää signaalin, että hyväksyy teon ja katsoo itse ansainneensa kohtalonsa. 

[MrKAT]

^Siinä on myös provoa. (Harva ulkomaalainen osaa suomea ja harva ulkosuomalainen lukee tätä). Mutta se turvaa myös selustaani jos syytöksiä sattuisi tulemaan. Halpaa. Tunnen myös häpeää Soldiers of Odinista joka on levinnyt ulkomaille Kanadaa myöten ja nousee medioihin Finn tai Finland sanan kanssa. Suuri mainehäpeä, ainakin riski!

Sanoppa Kopek, mikset tuomitse pätkääkään uusnatseja ja varsinkin maahantunkeutuvia ruotsalaisia uusnatseja joiden ansiosta poliisit saa tuoda itseänsä esille? Eli et syytä juurisyytä vaan haukut oireita=poliisien näkyvyyttä?

[Kopek]

Sanoppa Kopek, mikset tuomitse pätkääkään uusnatseja ja varsinkin maahantunkeutuvia ruotsalaisia uusnatseja joiden ansiosta poliisit saa tuoda itseänsä esille? Eli et syytä juurisyytä vaan haukut oireita=poliisien näkyvyyttä?

En ole uusnatsien kannattaja, vaikka poliisin tulilinjalle joutuminen onkin hieman nostanut tämän porukan sympatiapisteitä silmissäni. Tärkein syy sille, miksi en kannata uusnatseja, on tuon joukkion avoin antisemitismi. En halua olla missään tekemisissä juutalaisvastaisuuden kanssa. Tähän on niin uskonnollisia syitä kuin käytännön syitäkin.

Sinänsä pidän uusnatseja harmittomana porukkana, josta on korkeintaan esteettistä haittaa. Kuvasin viime vuonna PVL:n itsenäisyyspäivän "Kohti Vapautta" -marssia, jonka osanottajat eivät näyttäneet pienimmässäkään määrin sellaisilta väkivaltaisilta pedoilta, millainen kuva heistä on annettu. Päinvastoin porukka oli hyvin rauhanomaisen ja asiallisen oloinen. Kallion törkeyksiä huutelevat vasemmistolaiset olivat paljon rumempi ja vastenmielisempi näky kulkueen edetessä kaupunginosan läpi.

Pahimmat natsit Suomessa kantavat aseita ja miekka+leijona tunnusta. Nytkin nämä öykkärit pysäyttivät metroliikenteen pidättääkseen joukon rauhanomaisia matkustajia, jotka olivat matkalla osoittamaan mieltään, mikä on perustuslaissa turvattu kansalaisoikeus. Uutisten mukaan pidätetyiltä löytyi soihtuja ja yhdeltä heistä teräase. Kai soihtuja oli, kun henkilöt olivat matkalla soihtumarssiin. Väite, että ne muka olisivat olleet vaarallisia metrossa, on höpöhöpöä, koska eivät ne itsestään syty, eikä niitä ollut kuin muutama. Teräaseita taas ovat kauppojen hyllyt täynnä. Jotenkin nämä sadat tuhannet leipäveitset ja puukot ja kirveet sieltä koteihin kulkeutuvat, vaikka niiden hallussapito julkisilla paikoilla ei olekaan sallittua. Teleporttaamallako ne koteihin toimitetaan?

Iltalehti:

Poliisin dramaattinen isku metroon: uusnatseja kiinni, yhdeltä löytyi teräase

Metroliikenne oli hetken pysähdyksissä kiinniottojen vuoksi.

Paikalla oli runsaasti raskaasti varustautuneita poliiseja.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8762e816-83b7-4da6-9cf3-942b684f0639

Tuolla tavalla kansa askel askeleelta totutetaan siihen, että poliisivaltio on täällä pysyvästi. Muutama viikko sitten uutiset kertoivat, kuinka konepistoolein aseistatuneet poliisit ajoivat panssariautolla teräsportin läpi mennessään pidättämään 77-vuotiasta kulttuurineuvos Baltzaria. Paikalla oli raskaasti aseistettuja poliiseja kuin pienessä sodassa.

Kun kansalaiset tottuvat tietyn tason väkivallankäyttöön, panoksia nostetaan, kunnes kansalaiset taas totttuvat. Kun tätä jatketaan... en viitsi edes ajatella, mihin tämä hulluus johtaa.

[MrKAT]

^Kärjistetysti:
Natseilla on aseita ja soihtuja bussissa = ok
Poliisilla on aseita tai edes pieni sähköllä estäjä = HIRVEETÄ ÖYKKÄRÖINTIÄ! KEHTAAVATKIN! 
?

Mitähän Kopek sanoisi jos poliisin sivuilta löytyy:
  Nöyristelyn ja hyssyttelyn aika on ohi!
  Näytetään kuka täällä määrää ja miten täällä käyttäydytään!

[a4]

Tuolla tavalla kansa askel askeleelta totutetaan siihen, että poliisivaltio on täällä pysyvästi. Muutama viikko sitten uutiset kertoivat, kuinka konepistoolein aseistatuneet poliisit ajoivat panssariautolla teräsportin läpi mennessään pidättämään 77-vuotiasta kulttuurineuvos Baltzaria. Paikalla oli raskaasti aseistettuja poliiseja kuin pienessä sodassa.

Kun kansalaiset tottuvat tietyn tason väkivallankäyttöön, panoksia nostetaan, kunnes kansalaiset taas totttuvat. Kun tätä jatketaan... en viitsi edes ajatella, mihin tämä hulluus johtaa.

Toisaalta, poliisilla on voinut olla jotain julkistamatonta informaatiota joka on vaikuttanut tilannearviointiin, tai maailmalla tapahtuneiden ennakkotapausten vuoksi kultteihin liittyviin riskitekijöihin varautumista.

[kertsi]

Sanoppa Kopek, mikset tuomitse pätkääkään uusnatseja ja varsinkin maahantunkeutuvia ruotsalaisia uusnatseja joiden ansiosta poliisit saa tuoda itseänsä esille? Eli et syytä juurisyytä vaan haukut oireita=poliisien näkyvyyttä?

En ole uusnatsien kannattaja, vaikka poliisin tulilinjalle joutuminen onkin hieman nostanut tämän porukan sympatiapisteitä silmissäni. Tärkein syy sille, miksi en kannata uusnatseja, on tuon joukkion avoin antisemitismi. En halua olla missään tekemisissä juutalaisvastaisuuden kanssa. Tähän on niin uskonnollisia syitä kuin käytännön syitäkin.

Sinänsä pidän uusnatseja harmittomana porukkana, josta on korkeintaan esteettistä haittaa. Kuvasin viime vuonna PVL:n itsenäisyyspäivän "Kohti Vapautta" -marssia, jonka osanottajat eivät näyttäneet pienimmässäkään määrin sellaisilta väkivaltaisilta pedoilta, millainen kuva heistä on annettu. Päinvastoin porukka oli hyvin rauhanomaisen ja asiallisen oloinen. Kallion törkeyksiä huutelevat vasemmistolaiset olivat paljon rumempi ja vastenmielisempi näky kulkueen edetessä kaupunginosan läpi.

Pahimmat natsit Suomessa kantavat aseita ja miekka+leijona tunnusta. Nytkin nämä öykkärit pysäyttivät metroliikenteen pidättääkseen joukon rauhanomaisia matkustajia, jotka olivat matkalla osoittamaan mieltään, mikä on perustuslaissa turvattu kansalaisoikeus. Uutisten mukaan pidätetyiltä löytyi soihtuja ja yhdeltä heistä teräase. Kai soihtuja oli, kun henkilöt olivat matkalla soihtumarssiin. Väite, että ne muka olisivat olleet vaarallisia metrossa, on höpöhöpöä, koska eivät ne itsestään syty, eikä niitä ollut kuin muutama. Teräaseita taas ovat kauppojen hyllyt täynnä. Jotenkin nämä sadat tuhannet leipäveitset ja puukot ja kirveet sieltä koteihin kulkeutuvat, vaikka niiden hallussapito julkisilla paikoilla ei olekaan sallittua. Teleporttaamallako ne koteihin toimitetaan?

Iltalehti:

Poliisin dramaattinen isku metroon: uusnatseja kiinni, yhdeltä löytyi teräase

Metroliikenne oli hetken pysähdyksissä kiinniottojen vuoksi.

Paikalla oli runsaasti raskaasti varustautuneita poliiseja.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8762e816-83b7-4da6-9cf3-942b684f0639

Tuolla tavalla kansa askel askeleelta totutetaan siihen, että poliisivaltio on täällä pysyvästi. Muutama viikko sitten uutiset kertoivat, kuinka konepistoolein aseistatuneet poliisit ajoivat panssariautolla teräsportin läpi mennessään pidättämään 77-vuotiasta kulttuurineuvos Baltzaria. Paikalla oli raskaasti aseistettuja poliiseja kuin pienessä sodassa.

Kun kansalaiset tottuvat tietyn tason väkivallankäyttöön, panoksia nostetaan, kunnes kansalaiset taas totttuvat. Kun tätä jatketaan... en viitsi edes ajatella, mihin tämä hulluus johtaa.

Väität, ettet ole muka uusnatsien kannattaja, mutta kuitenkin jatkuvasti viesteistäsi saa sen kuvan, että sympatiseeraat uusnatseja.

Mitä käytännön syitä on olemassa juutalaisvastaisuuden tuomitsemisessa? (Teoreettiset syyt kyllä ymmärrän, ja itse tuomitsen niin juutalaisvastaisuuden (kuin sen sionismin muodonkin, joka ilmenee valtion harjoittamana terrorina muslimivähemmistöä kohtaan Israelissa ja sen lähialueilla), ja kaiken muun etnisin, uskonnollisin yms. perustein tapahtuvan "vastaisuuden".)

Mihin tarkoitukseen otit videokuvaa uusnatsien mielenosoituksesta?