Planeetat ja kuut aurinkokunnassa ja muualla

[Norma Bates]

Marsista on kuulema kadonnut magneettikenttä. Näin ollen siellä ei pahemmin saa suojaa säteilyltä, joten elämän mahdollisuuskin on vähän niin ja näin. Koskaan kun on ollut juttua että Mars elävöitettäisiin, en muista kuulleeni että yksikään olisi ikinä huomauttanut tuosta suojaavan magneettikentän puuttumisesta.

Pystyisiköhän moisen luomaan keinotekoisesti?

Edit: Otsikkoa laajennettu.

[MrKAT]

Jim Green NASAsta on luonut mallin jossa Marsin eteen omana taivaankappaleenaan olisi iso magneetti joka ohjaisi auringosta tulevan hiukkassäteilyn sivuun.
https://en.wikipedia.org/wiki/Terraforming_of_Mars#Magnetic_shield_on_L1_orbit

Ei tietoa sen suuruudesta tai energiantarpeesta. Auringostahan saa kyllä energiaa kun on vain kennopinta-alaa.

[ROOSTER]

Jokin voimakas lähde lähettää arvoituksellisia radiosignaaleja kaukaa avaruudesta, sanovat tähtitieteilijät
Signaalit kiinnostavat avaruudesta älyllistä elämää etsivää Seti-hanketta. Luonnollinen selitys voi olla magnetar eli tiheä magneettinen tähti.

Entä jospa alienit lähettävät täten muille kehityspaketin jossa on kaikki tieto mitä heillä on? Nyt tarvitaan Turingin kaltainen koodinpurkaja hommiin.

[Amore]

Ja tähänkin ketjuun tiedotusasiaa, eli pari poimintaa DocPoint-festivaalin ohjelmistosta.

MARS KUVIEN TAKAA
Marsin pinnalla mönkijä kuvaa ympäristöään. Kymmenien miljoonien kilometrien päässä tutkijat ohjaavat mönkijää, muokkaavat sen ottamia kuvia, nivouttaen yhteen todellisuutta ja muokattua.
Työntekijät laittavat VR-lasit päähänsä ja astuvat kolmiulotteisen kuvan avulla Marsin pinnalle. Mönkijöitä ohjaamalla opitaan tuntemaan pinnanmuodot ja piirteet, aivan kun olisi itse planeetan pinnalla. Todellisuuden ja kuvan raja on häilyvä...
Bio Rex: Ke 30.1. klo 20.30
Kiasma-teatteri: To 31.1. klo 18.15
Kino Regina: Pe 1.2. klo 16.00
https://docpointfestival.fi/tapahtumat/elokuvat/mars-kuvien-takaa/

CIELO
Yötaivasta katsellessa tulee miettineeksi elämän peruskysymyksiä: keitä me oikein olemme? Ja mitä ihmettä teemme täällä?
Runollinen Cielo on rakkauslaulu yötaivaalle ja niille, jotka ovat omistaneet elämänsä sen tuijottamiselle. Se ei erottele ketään: Niin astrofyysikot kuin alkuperäiskansojen edustajat saavat kertoa oman versionsa siitä, miksi Atacaman yötaivas lumoaa heidät kerta toisensa jälkeen...
Kinopalatsi 5: Ke 30.1. klo 20.45
Maxim 2: Pe 1.2. klo 19.00
Finnkino Itis 5: Su 3.2. klo 15.15
https://docpointfestival.fi/tapahtumat/elokuvat/cielo/

[A.V. Vatanen]

Ja tähänkin ketjuun tiedotusasiaa, eli pari poimintaa DocPoint-festivaalin ohjelmistosta.

CIELO
Yötaivasta katsellessa tulee miettineeksi elämän peruskysymyksiä: keitä me oikein olemme? Ja mitä ihmettä teemme täällä?
Runollinen Cielo on rakkauslaulu yötaivaalle ja niille, jotka ovat omistaneet elämänsä sen tuijottamiselle. Se ei erottele ketään: Niin astrofyysikot kuin alkuperäiskansojen edustajat saavat kertoa oman versionsa siitä, miksi Atacaman yötaivas lumoaa heidät kerta toisensa jälkeen...
Kinopalatsi 5: Ke 30.1. klo 20.45
Maxim 2: Pe 1.2. klo 19.00
Finnkino Itis 5: Su 3.2. klo 15.15
https://docpointfestival.fi/tapahtumat/elokuvat/cielo/

Mielenkiintoisia filmejä - ja tuo Cielon trailerikin kannattaa katsoa yo. linkistä.

AV.

[Muisto Keijo Kullervo]

Voiko ko. musta aukko olla jossakin maailmankaikkeuden pisteessä ns. valkoinen aukko joka säteilee ympäröivään avaruuteen omaa valoaan?
Omin planeetoin...

Muisto Keijo Kullervo

[Hayabusa]

Vaikuttaa mielenkiintoisilta planeettadokkareilta. Valitettavasti tuskin pääsee tuolloin katsomaan. Eiköhän nuo kuitenkin aikanaan tule telkusta. Toivotaan ainakin niin.

[Toope]

Maapallon magneettikenttä kai suojaa johonkin kuuhun saakka, mutta ei juuri pidemmälle? En tuosta ole varma, näin olen käsittänyt.
NASA:n ja muiden ongelmana pitkälti kai on se, että miten suojella astronautteja kosmiselta säteilyltä avaruudessa, jossa ei enää ole tuota suojaa.

Kyllähän nytkin ihmisiä voitaisiin Marsiin lähettää, ongelmana on se, voidaanko takaisin tuoda.

[mikainen]

Auringon puolella magnetosfääri on n. 20000 km, mutta toisella puolella on aurinkotuulen aiheuttama "häntä" joka ylettyy miljooniin kilometreihin.

Mars-lennolla astronautit tosiaan olisivat säteilyn armoilla. Tieto siitä on miten siltä voisi suojautua, mutta käytännön teknologiaa ei vielä ole.

[Toope]

Auringon puolella magnetosfääri on n. 20000 km, mutta toisella puolella on aurinkotuulen aiheuttama "häntä" joka ylettyy miljooniin kilometreihin.

Mars-lennolla astronautit tosiaan olisivat säteilyn armoilla. Tieto siitä on miten siltä voisi suojautua, mutta käytännön teknologiaa ei vielä ole.

Avaruusalusten suojaus nykyteknologialla siis ei riitä suojaamaan ihmisiä säteilyltä, ymmärränkö oikein?
Jos näin on, Mars tulee asuttaa roboteilla aluksi.

[mikainen]

Auringon puolella magnetosfääri on n. 20000 km, mutta toisella puolella on aurinkotuulen aiheuttama "häntä" joka ylettyy miljooniin kilometreihin.

Mars-lennolla astronautit tosiaan olisivat säteilyn armoilla. Tieto siitä on miten siltä voisi suojautua, mutta käytännön teknologiaa ei vielä ole.

Avaruusalusten suojaus nykyteknologialla siis ei riitä suojaamaan ihmisiä säteilyltä, ymmärränkö oikein?
Jos näin on, Mars tulee asuttaa roboteilla aluksi.

Kyllä siitä matkasta hengissä selviäisi, mutta ei kovin terveenä. Syövän todennäköisyys olisi suuri muiden vaikutusten lisäksi.

[Karikko]

Maapallon magneettikenttä kai suojaa johonkin kuuhun saakka, mutta ei juuri pidemmälle? En tuosta ole varma, näin olen käsittänyt.
NASA:n ja muiden ongelmana pitkälti kai on se, että miten suojella astronautteja kosmiselta säteilyltä avaruudessa, jossa ei enää ole tuota suojaa.

Kyllähän nytkin ihmisiä voitaisiin Marsiin lähettää, ongelmana on se, voidaanko takaisin tuoda.

Ei se suojaa kuuhun saakka.   Kuumatkojen aikaan onneksi ole melko maltillista toimintaan auringon magneettikentässä.

Sellaista tekniikkaa millä päästäisiin marssiin saakka ihmisen hengiinjäämisen (hengissäsäilymisen kannalta) ei toistaiseksi ole.

Miettiä voi mitä ja miten paljon ihminen tarvitsee noin kolmen vuoden aikana esimerkiksi ruokaa, vettä ja muuta välttämätöntä kuten energiaa kaiken sen ylläpitoon, mitä erikoisolot vaativat.

Marsiin ei ole myöskään kovin helppo laskeutua, kuluttamatta runsaasti energiaa. Sen kaasukehä on liian heikko, esim jarruvarjon käyttämiseen.

[mikainen]

Wikistä poimittua:

    Nasan avaruusluotaimella tekemän mittauksen mukaan jo vuoden mittainen Mars-lento altistaisi avaruuslentäjän 660, jopa 1000 millisievertinsäteilyannokselle[9][10] Auringon ollessa rauhallinen. Koko astronautin uran aikana sallittu enimmäisannos on 800–1300 mSv[10]. Koska monissa Mars-lentokaavailuissa lento kestää yli vuoden, avaruuslentäjät saisivat Mars-lennolla enimmäismäärän säteilyä[11]. 2,5 vuoden mittainen matka Marsiin lyhentäisi astronautin elinikää 15–24 vuotta[9].   


Eli ei se välttämätön kuolemantuomio olisi nykytekniikallakaan.

[Toope]

Sinänsä suojauksen luominen astronauteille on vain teknologinen ongelma, jota vielä ei ole ratkaistu. Ei välttämättä edes pahimpia ongelmia.

ps. Jostain luin, että tehokas magnetosfääri kattaa maapalloa vain n. 60 000 kilometriä ulospäin, eli ei läheskään edes kuuhun, johon matkaa on yli 380 000 km. Se suojaa ISS:n asemaa tms. mutta ei mitenkään edes kuumatkoja.

[safiiri]

Kohta on Kuu kokonaan piilossa.