Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[ROOSTER]

Marsissa olisi siinä mielessä mukava viettää vanhuus, että siellä on painovoima vain noin kolmannes maan vastaavasta. Siis 100-kiloinen tuntisi itsensä 35-kiloiseksi, siinä nivelvaivat helpottaisivat ja olo olisi kevyt.

Harmina on, että ensi alkuun marsperän kasvihuoneissa viihtyisivät lähinnä perunat, mitkä toki ovat monen lempiruokaa. Sellainen ihminen, joka ei juuri ulkoile ja syö pääasiallisesti vain perunaruokia voisi olla mainio lannan ja ravinteiden tuottaja asuttamisen alkuvaiheessa.

[Karikko]

Marsissa olisi siinä mielessä mukava viettää vanhuus, että siellä on painovoima vain noin kolmannes maan vastaavasta. Siis 100-kiloinen tuntisi itsensä 35-kiloiseksi, siinä nivelvaivat helpottaisivat ja olo olisi kevyt.

Harmina on, että ensi alkuun marsperän kasvihuoneissa viihtyisivät lähinnä perunat, mitkä toki ovat monen lempiruokaa. Sellainen ihminen, joka ei juuri ulkoile ja syö pääasiallisesti vain perunaruokia voisi olla mainio lannan ja ravinteiden tuottaja asuttamisen alkuvaiheessa.

Tuo olisi kyllä kiva juttu. Harmi vain, että luoja on vienyt tun marsin kovin kauaksi pitkän matkan päähän. Eikä sinne menokaan ihan halpaa ole, miten lie muutaman kymmenen miljadrin luokkaa asiakasta kohden.

Luonto on myös harmi kyllä julma ja se sopeuttaa elimistön niihin oloihin joissa ollaan, eli ne luut varmaan haurastuvat ja lihakset heikkenevät vastaavasti.

[Brutto]

Harmina on, että ensi alkuun marsperän kasvihuoneissa viihtyisivät lähinnä perunat,

Suurempana harmina on, että marsperän kasvihuoneista voi saada persmärän.

Toisaalta Marsin sää on ennustettavampaa kuin Maapallon sää, mikä on laskettava Marsille eduksi. Kun yöpakkasia luvataan, niitä yleensä myös saadaan eikä sisätilanlämmitin huuda turhaan koko aamua autossa. Eikä halla korjaa viljaa koska siihen osataan varautua.

[Hayabusa]

Kyllähän sitä pottujen seassa kasvihuoneessa asustelee. Mutta todellinen maankaltaistaminen vaatisi maankaltaista ilmakehää planeetalle. Mars, vaikka on Maata pienempi, on silti iso paikka. Siinä onkin kova homma. Ei ihan perunansyönnin aiheuttamat metaanipäästöt riitä.

[urogallus]

Kyllähän sitä pottujen seassa kasvihuoneessa asustelee. Mutta todellinen maankaltaistaminen vaatisi maankaltaista ilmakehää planeetalle. Mars, vaikka on Maata pienempi, on silti iso paikka. Siinä onkin kova homma. Ei ihan perunansyönnin aiheuttamat metaanipäästöt riitä.

Siksipä uudisasukkaat joutuvat aluksi elelemään maasta asti raijattujen papusäilykkeiden varassa. Myöhemmin tietysti aletaan viljellä papuja paikan päällä. Hernekasvithan sitovat viljelysmaahan typpeä, joten ne myös valmistavat marsperää tulevaisuutta varten.

[ROOSTER]

Mars voitaisiin saada lämpenemään CFC-kaasuja eli freonia levittämällä. Siten voitaisiin saada navoilla sijaitseva vesijää sulamaan. Muutama ydinräjäytys voisi olla lisäapuna. Silloin olisi vettä ja lämpöä helpommin ja enemmän tarjolla ja perunanviljely helpottuisi. Lisäksi syntyvissä vesialtaissa voisivat alkeelliset kasvit ja eliöt jo pärjäillä.
Siitä se homma sitten lähtee.

Ihmisiä ja tavaraa sinne kuljeteltaessa alusten materiaali voidaan hyödyntää rakenteissa ja koneita rakennellessa. Vain ehkä yksi kymmenestä aluksesta palaisi takaisin maahan. Sinne lähetettävien ihmisten pitäisi olla 55-65 vuotiaita - he virkistyisivät siellä pienemmän painovoiman ansiosta, olisivat työkykyisiä vielä useita vuosia ja kuolon kohdatessa, esim. säteilyn takia, eivät menettäisi enää elämässään juuri mitään. Sen sijaan he lahjoittaisivat materiaalisen kehonsa lannoitteeksi ja kasvualustaksi. Geenitutkijoille tulisi hyödyllistä puuhaa kun he kehittäisivät Marsissa viihtyviä lajikkeita ja eliöitä, miksei myös paranneltua ihmislajia Marsin oloihin.

Voisikohan marsperän mineraaleista valmistaa lasia rakennusmateriaaliksi sekä lasivillaa lämmöneristeeksi?

[Toope]

No, siellä joudutaan kyllä asumaan ihan moduuleista rakennetuissa tukikohdissa, kun ulos ei pääse kuin saatananmoinen säteilyäkestävä puku päällä. Ei se ulkonaliikkuminen kivaa ole, sitä ei montaa tuntia jaksa. Marstukikohta on ihan yhtä kotoisa aluksi, kuin se maatakiertävä avaruuskeskus. Toki jokainen voi sen kaktuksen ja Elviksen julisteen tuoda mukanaan...

Ei tule olemaan hauskaa noilla ensimmäisillä Mars-pioneereilla. Tuskin edes palaavat kotiin.

Mutta itsekin lähtisin, jos mahdollisuus olisi. Minunlaisiani sinne toki vaan ei valita. Vähän huono kunto, kaljamahaa on. Koulutus jotain, mitä ei uusmarsilaisille kannata tarjota. Konfliktinhalukkuus liian suurta...!

[Toope]

Mars voitaisiin saada lämpenemään CFC-kaasuja eli freonia levittämällä. Siten voitaisiin saada navoilla sijaitseva vesijää sulamaan. Muutama ydinräjäytys voisi olla lisäapuna. Silloin olisi vettä ja lämpöä helpommin ja enemmän tarjolla ja perunanviljely helpottuisi. Lisäksi syntyvissä vesialtaissa voisivat alkeelliset kasvit ja eliöt jo pärjäillä.
Siitä se homma sitten lähtee.

Ihmisiä ja tavaraa sinne kuljeteltaessa alusten materiaali voidaan hyödyntää rakenteissa ja koneita rakennellessa. Vain ehkä yksi kymmenestä aluksesta palaisi takaisin maahan. Sinne lähetettävien ihmisten pitäisi olla 55-65 vuotiaita - he virkistyisivät siellä pienemmän painovoiman ansiosta, olisivat työkykyisiä vielä useita vuosia ja kuolon kohdatessa, esim. säteilyn takia, eivät menettäisi enää elämässään juuri mitään. Sen sijaan he lahjoittaisivat materiaalisen kehonsa lannoitteeksi ja kasvualustaksi. Geenitutkijoille tulisi hyödyllistä puuhaa kun he kehittäisivät Marsissa viihtyviä lajikkeita ja eliöitä, miksei myös paranneltua ihmislajia Marsin oloihin.

Voisikohan marsperän mineraaleista valmistaa lasia rakennusmateriaaliksi sekä lasivillaa lämmöneristeeksi?

Tuo säteilynkestävyys lienee vain tekninen ongelma, se ratkaistaan kyllä. Mutta veikkaan kyllä ensimmäisten Marsin-matkaajien olevan itsemurhatehtävällä.
Mielenkiintoinen ajatus siinäkin, että jos pysyvä siirtokunta kyettäisiin rakentamaan, millaisia siellä syntyvät lapset olisivat? Ovatko enää ihmisiä, vai ihminen 2.01?

[Karikko]

Mars voitaisiin saada lämpenemään CFC-kaasuja eli freonia levittämällä. Siten voitaisiin saada navoilla sijaitseva vesijää sulamaan. Muutama ydinräjäytys voisi olla lisäapuna. Silloin olisi vettä ja lämpöä helpommin ja enemmän tarjolla ja perunanviljely helpottuisi. Lisäksi syntyvissä vesialtaissa voisivat alkeelliset kasvit ja eliöt jo pärjäillä.
Siitä se homma sitten lähtee.

Ihmisiä ja tavaraa sinne kuljeteltaessa alusten materiaali voidaan hyödyntää rakenteissa ja koneita rakennellessa. Vain ehkä yksi kymmenestä aluksesta palaisi takaisin maahan. Sinne lähetettävien ihmisten pitäisi olla 55-65 vuotiaita - he virkistyisivät siellä pienemmän painovoiman ansiosta, olisivat työkykyisiä vielä useita vuosia ja kuolon kohdatessa, esim. säteilyn takia, eivät menettäisi enää elämässään juuri mitään. Sen sijaan he lahjoittaisivat materiaalisen kehonsa lannoitteeksi ja kasvualustaksi. Geenitutkijoille tulisi hyödyllistä puuhaa kun he kehittäisivät Marsissa viihtyviä lajikkeita ja eliöitä, miksei myös paranneltua ihmislajia Marsin oloihin.

Voisikohan marsperän mineraaleista valmistaa lasia rakennusmateriaaliksi sekä lasivillaa lämmöneristeeksi?

Tuo säteilynkestävyys lienee vain tekninen ongelma, se ratkaistaan kyllä. Mutta veikkaan kyllä ensimmäisten Marsin-matkaajien olevan itsemurhatehtävällä.
Mielenkiintoinen ajatus siinäkin, että jos pysyvä siirtokunta kyettäisiin rakentamaan, millaisia siellä syntyvät lapset olisivat? Ovatko enää ihmisiä, vai ihminen 2.01?

Ei se säteilynkestävyys pelkästään tekniikka-ongelma ole. Pikemminkin käytännössä jatkuvasti tapahtuvaa asiaa jota ei voi poistaa mitenkään. (bunkkerissa asuminen ei ole kivaa)

Onhan sitä mukavaa ja tuhoavaa säteilyä täällä maan päälläkin. Auringon säteet, jossa on sekä hyviä, että polttavia aaltopituuksia. Ilmakehä tasoittaa niitä kivasti. Liika niissäkin on liikaa.

Mutta Kiinalaiset aikovat rakentaa kuu-aseman 20 vuoden aikana, eli 2030 luvulle tultaessa. Ehkä jonkunmoisen saavat aikaan, jos maailma silloin vielä on pystyssä.  Kaippa sen jälkeen, joku (hullu) uskoo pystyvänsä marssiinkin menemään.

[Toope]

Kiinalaisten avaruusbudjetti on vielä aika vaatimaton, mutta ei periaatteessa kai kuuyhdyskunnan rakentaminen ole mikään mahdoton tehtävä. NASA olisi sen jo voinut tehdä, jos katsottaisiin välttämättömäksi. Toki tulevat sen tekemään, varsinkin jos kiinalaiset samaa yrittävät.

Tässä muuten yksi kysymys enemmän asiantuntijoille. Kuinka kauas maapallosta maapallon magneettikenttä suojaa hyvin? Heikkenee tietenkin etäisyyden kasvaessa, mutta kuinka kaukana teoreettinen avaruusmatkailija on sitten täysin aluksensa suojaamana? Avaruussäteilyn suojaustahan pidetään yhtenä ratkaisevana ongelmana esim. Mars-retkille. Ongelmathan tulevat esille jo maatakiertävillä radoilla.

[Karikko]

Kiinalaisten avaruusbudjetti on vielä aika vaatimaton, mutta ei periaatteessa kai kuuyhdyskunnan rakentaminen ole mikään mahdoton tehtävä. NASA olisi sen jo voinut tehdä, jos katsottaisiin välttämättömäksi. Toki tulevat sen tekemään, varsinkin jos kiinalaiset samaa yrittävät.

Tässä muuten yksi kysymys enemmän asiantuntijoille. Kuinka kauas maapallosta maapallon magneettikenttä suojaa hyvin? Heikkenee tietenkin etäisyyden kasvaessa, mutta kuinka kaukana teoreettinen avaruusmatkailija on sitten täysin aluksensa suojaamana? Avaruussäteilyn suojaustahan pidetään yhtenä ratkaisevana ongelmana esim. Mars-retkille. Ongelmathan tulevat esille jo maatakiertävillä radoilla.

Maan magneettikenttä suojaa "hyvin" vain maaplaneetan eliöitä, kuten ihmisiä. Jo avaruusasemalla sen suojaus on huomattavasti heikompi. Kuussa taas siitä ei ole mitään iloa.
Kuumatkat ovat kalliitta, esimerkiksi, kun vielä tehtiin sukkulalentoja, oli niiden kappalehinta 1,5 miljardin luokkaa. Sukkulalla, ei kyllä päästy, päästä lähellekään kuuta.

Sotilaallista osaa sukkulalennoissa kyllä jatkettiin, miten lie nykyään se puoli.

Kuuasema on vielä melko utopistinen tavoite, ellei turvauduta robottitekniikkaan, tuskin sinne ihmisiä kannattaa raahata.  Avaruusasemaakin pitää huoltaa säännöllisesti kolmen -neljän kuukauden välein huoltolennoilla.

[Toope]

Kiinalaisten avaruusbudjetti on vielä aika vaatimaton, mutta ei periaatteessa kai kuuyhdyskunnan rakentaminen ole mikään mahdoton tehtävä. NASA olisi sen jo voinut tehdä, jos katsottaisiin välttämättömäksi. Toki tulevat sen tekemään, varsinkin jos kiinalaiset samaa yrittävät.

Tässä muuten yksi kysymys enemmän asiantuntijoille. Kuinka kauas maapallosta maapallon magneettikenttä suojaa hyvin? Heikkenee tietenkin etäisyyden kasvaessa, mutta kuinka kaukana teoreettinen avaruusmatkailija on sitten täysin aluksensa suojaamana? Avaruussäteilyn suojaustahan pidetään yhtenä ratkaisevana ongelmana esim. Mars-retkille. Ongelmathan tulevat esille jo maatakiertävillä radoilla.

Maan magneettikenttä suojaa "hyvin" vain maaplaneetan eliöitä, kuten ihmisiä. Jo avaruusasemalla sen suojaus on huomattavasti heikompi. Kuussa taas siitä ei ole mitään iloa.
Kuumatkat ovat kalliitta, esimerkiksi, kun vielä tehtiin sukkulalentoja, oli niiden kappalehinta 1,5 miljardin luokkaa. Sukkulalla, ei kyllä päästy, päästä lähellekään kuuta.

Sotilaallista osaa sukkulalennoissa kyllä jatkettiin, miten lie nykyään se puoli.

Kuuasema on vielä melko utopistinen tavoite, ellei turvauduta robottitekniikkaan, tuskin sinne ihmisiä kannattaa raahata.  Avaruusasemaakin pitää huoltaa säännöllisesti kolmen -neljän kuukauden välein huoltolennoilla.

Magneettikenttä siis ilmeisesti ulottuu vain kymmenien tuhansien kilometrien päähän Maasta, eli ei edes Kuuhun saakka.
Kuuasema sinänsä ei ole utopistinen tavoite, koska kuustahan on löydetty vanhoja luolia muistona vulkaanisesta toiminnasta. Nuo luolat kykenevät suojaamaan ihmisiä säteilyltä varsin tehokkaasti.
https://www.space.com/32795-moon-lava-tubes-protect-astronauts.html

[Karikko]

Kuuasema sinänsä ei ole utopistinen tavoite, koska kuustahan on löydetty vanhoja luolia muistona vulkaanisesta toiminnasta. Nuo luolat kykenevät suojaamaan ihmisiä säteilyltä varsin tehokkaasti.

Haaveita kuu- luolissa-asumiset.   Ihmisellä nyt on omat vaatimuksensa elinoloilleen, eikä niitä olosuhteita ole helppo kuuhun saada aikaan. Maan alle meneminen on maan päälläkin ison rakennusurakan vaativaa, eikä täällä ole huolta hapesta. Kuussa se karkaa heti, ellei olla umpiossa.

Robotti ei lainkaan tarvitse elintoiminnoilleen samanlaisia edelletyksiä, vaikka esim, kuupöly voi kyllä olla ongelma niillekin.

[Laika]

Asumisen kalleus, etenkin pääkaupunkiseudulla.

[a4]

Asumisen kalleus, etenkin pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunki Snickers sekä naapurikaupungit Suffeli ja Kettukarkki pitää yhdistää metropoliksi, jolloin kustannukset vähenevät ja Marsista tulee vihreä planeetta.