Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[Toope]

Tuohan on sinänsä loistava juttu, jos Marsin maaperässä on oikeasti vettä, paljon enemmän kuin on ajateltu. Sen hyväksikäyttäminen ei ole suuri tekninen ongelma.

Voi siinä pieniä ongelmia olla, kun rahdataan vedenpuhdistus- systeemiä marssiin saakka.

Pieniä harmeja varmaan myös se ihmislasten  viihtyminen mars-planeetan pinnalla, kun paineasussa leikkivät keskenään. Se painepuku tarkoittaa siis sellaista, pikku juttua,  ihmisen liikkeitä haittaa se siellä paineen sisällä asuminen, kuten jalkapallon suhteen ollaan aika pulskia ja "notkeita"

Muuten, jos Mars-siirtokunnassa syntyy lapsia, he eivät vertaile elinolosuhteitaan Maahan, koska eivät tunne Maan olosuhteita. Nuo lapset kasvavat Marsissa, se on heille koti. Lapset tottuvat vaikka mihin. Heistä kehittyy marsilaisia.

[ROOSTER]

Tässä hieman rakettitiedettä.

Fuusioraketti voi mullistaa avaruusmatkailun Aurinkokunnassa ja sen ulkopuolella – Näin se toimii
...
Prosessi on vasta kehittely- ja tietokonesimulaatiovaiheessa, mutta simulaatiot osoittavat, että uudenlainen plasmamoottori voi tuottaa ajokaasuja satojen kilometrien sekuntinopeuden saavuttamiseksi. Se on kymmenkertainen lukema muihin rakettimoottoreihin verrattuna.

Järjestelmän viimeinen etu on siinä, että fuusiomoottori tuottaa avaruusalukselle myös kaiken sen tarvitseman energian. DFD-moottori voisi siivittää avaruusaluksen Titan-kuulle noin kahdessa vuodessa, eli jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin perinteiset järjestelmät.

Luultavasti tulemme näkemään, petroolin sijasta, uusia tapoja tuottaa liike-energiaa myös avaruusraketeissa. 

The designers think that this technology can radically expand the science capability of planetary missions.[4] This dual power/propulsion technology has been suggested to be used on a Pluto orbiter and lander mission,[1][4] a well as integration on the Orion spacecraft to transport a crewed mission to Mars in a relatively short time[8][9] (4 months instead of 9 with current technology).

[Hayabusa]

Olisiko sittenkin pitänyt ryhtyä raketti-insinööriksi? 

[ROOSTER]

Olisiko sittenkin pitänyt ryhtyä raketti-insinööriksi? 

Se olisi varmaan kiva homma. Baarissakin olisi kiva jakaa käyntikortteja joissa olisi tittelinä Rocket Engineer. Siinä ammatissa on se huono puoli, että pitäisi saada jokin vehje joskus myös valmiiksi.

Rocket Scientist olisi parempi, siinä voi aina sanoa että tutkiminen on vielä kesken. Ehkä tuo fuusioydinenergiahomma on juuri sellaista, valmistahan on jo 50 vuotta lupailtu 20 vuoden päähän.

[-:)lauri]

Ehkä tuo fuusioydinenergiahomma on juuri sellaista, valmistahan on jo 50 vuotta lupailtu 20 vuoden päähän.

Lupasivat Tieteen Kuvalehdessä joskus vuonna 1995 että ITER olisi valmis vuonna 2005 ja että siitä ehkä jo 15 vuoden kuluttua eka kaupallinen fuusiovoimala näkisi päivänvalon. Viime tai toissavuonna tuli uutinen, että ITERin rakentaminen olisi vihdoin aloitettu, mutta että sekin olisi valmis joskus 5-10 vuoden kuluttua. ITER on siis testireaktori, jota käytetään vasta teknologian käytännön tutkimiseen.

[Toope]

Olisiko sittenkin pitänyt ryhtyä raketti-insinööriksi? 

Se olisi varmaan kiva homma. Baarissakin olisi kiva jakaa käyntikortteja joissa olisi tittelinä Rocket Engineer. Siinä ammatissa on se huono puoli, että pitäisi saada jokin vehje joskus myös valmiiksi.

Rocket Scientist olisi parempi, siinä voi aina sanoa että tutkiminen on vielä kesken. Ehkä tuo fuusioydinenergiahomma on juuri sellaista, valmistahan on jo 50 vuotta lupailtu 20 vuoden päähän.

Joo, vetypolttoaineitakin on luvattu vuosikymmeniä.
Minä luulen, että tuo perinteinen ydinenergia on se paras ja toimivin, mutta kehitetään toki muitakin. Nykyisin kai kyettäisiin toteuttamaan pienempiä ydinvoimaloitakin, ei tarvitsisi olla Olkiluodon kokoisia...?

[ROOSTER]

Olisiko sittenkin pitänyt ryhtyä raketti-insinööriksi? 

Se olisi varmaan kiva homma. Baarissakin olisi kiva jakaa käyntikortteja joissa olisi tittelinä Rocket Engineer. Siinä ammatissa on se huono puoli, että pitäisi saada jokin vehje joskus myös valmiiksi.

Rocket Scientist olisi parempi, siinä voi aina sanoa että tutkiminen on vielä kesken. Ehkä tuo fuusioydinenergiahomma on juuri sellaista, valmistahan on jo 50 vuotta lupailtu 20 vuoden päähän.

Joo, vetypolttoaineitakin on luvattu vuosikymmeniä.
Minä luulen, että tuo perinteinen ydinenergia on se paras ja toimivin, mutta kehitetään toki muitakin. Nykyisin kai kyettäisiin toteuttamaan pienempiä ydinvoimaloitakin, ei tarvitsisi olla Olkiluodon kokoisia...?

En tiedä, kuinka pieneksi ydinreaktori voidaan rakentaa. Ehkä teoreettinen minimi on yhden atomin kokoluokka, se sitten halkaistaisiin kun tarvitaan (vähän) energiaa.

Luultavasti pieni on mahdollinen, sillä eihän Otaniemenkään koereaktori vallan iso ollut, 250kW. Kahvikupillisella uraania tuottaa jo melkoisesti energiaa mutta suojarakennelmat jotka vaaditaan, ovat merkittäviä. Tiedä sitten onko noilla atomijäänmurtajilla, ydinsukellusveneillä tai avaruusaluksilla omat standardinsa.

Jos ensin lennetään petroolilla maan vetovoimasta ja sitten vasta aukaistaan uraanipurkki ja puhalletaan syntyvä säteily avaruuteen, missä sitä on muutenkin paljon ja kaikenlaista, niin ei tarvitse kuin yhden aika suojaavan väliseinän, mutta siinä tuskin voidaan käyttää betonia tai vettä, kuten maassa. 

[Karikko]

Tässä hieman rakettitiedettä.

Fuusioraketti voi mullistaa avaruusmatkailun Aurinkokunnassa ja sen ulkopuolella – Näin se toimii
...
Prosessi on vasta kehittely- ja tietokonesimulaatiovaiheessa, mutta simulaatiot osoittavat, että uudenlainen plasmamoottori voi tuottaa ajokaasuja satojen kilometrien sekuntinopeuden saavuttamiseksi. Se on kymmenkertainen lukema muihin rakettimoottoreihin verrattuna.

Järjestelmän viimeinen etu on siinä, että fuusiomoottori tuottaa avaruusalukselle myös kaiken sen tarvitseman energian. DFD-moottori voisi siivittää avaruusaluksen Titan-kuulle noin kahdessa vuodessa, eli jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin perinteiset järjestelmät.

Luultavasti tulemme näkemään, petroolin sijasta, uusia tapoja tuottaa liike-energiaa myös avaruusraketeissa. 

Maasta lähdettiin kyllä kantoraketilla, joka käytti polttoaineena vetyä. ((saturnus kantoraketti)

Apollo kuuraketti oli sitten petroolikäyttöinen, varmaan siihen oli omat syynsä. Onhan hapen ja vedyn mukana vieminen aikamoinen pommi.

Nuo tutkimustulokset uusista tavoista tuottaa liike-energiaa ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta niiden hallitseminen ja tuottaminen ei liene kovinkaan yksinkertaista.
Ne perustuvat kyllä samaan tapaan eli vastavoimaan. Nopeasti lähtevä aines, tuottaa vastaavan määrän toiseen suuntaan lähtevää voimaa (rekyyliä, kuten pyssylöissä)

Eipä sellaisten järjestelmien rakentaminen kuitenkaan muuta sitä toisiasiaa. Jostainhan se voima aina pitää saada, ei  tyhjästä ja se voima pitää myös raahata mukana.

[ROOSTER]

Kuuntele Perseverancen äänittämää materiaalia ja tulkitse.

https://www.nasa.gov/feature/jpl/another-first-perseverance-captures-the-sounds-of-driving-on-mars

Minusta ainakin joku pyöränlaakeri on kuivahko.

[Toope]

...Maasta lähdettiin kyllä kantoraketilla, joka käytti polttoaineena vetyä. ((saturnus kantoraketti)

Apollo kuuraketti oli sitten petroolikäyttöinen, varmaan siihen oli omat syynsä. Onhan hapen ja vedyn mukana vieminen aikamoinen pommi.

Nuo tutkimustulokset uusista tavoista tuottaa liike-energiaa ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta niiden hallitseminen ja tuottaminen ei liene kovinkaan yksinkertaista.
Ne perustuvat kyllä samaan tapaan eli vastavoimaan. Nopeasti lähtevä aines, tuottaa vastaavan määrän toiseen suuntaan lähtevää voimaa (rekyyliä, kuten pyssylöissä)

Eipä sellaisten järjestelmien rakentaminen kuitenkaan muuta sitä toisiasiaa. Jostainhan se voima aina pitää saada, ei  tyhjästä ja se voima pitää myös raahata mukana.

Pienestä tulee alkaa. Lentokoneetkin olivat aluksi äijien räpyttelemiä siipiä.

Teknisiä ongelmia on valtavasti, osin siksihän halutaan Kuuhun perustaa tukikohtaa, jotta sieltä lähtien kyettäisiin helpommin toteuttamaan pidempiä avaruusmatkoja, ihmisillä tai ilman. Kuu on väistämättömästi se tulevaisuuden tukikohta. Sitä kautta Marsiin ja pidemmällekin. Ei ole fantasiaa:
https://www.nasa.gov/topics/moon-to-mars
https://www.nasa.gov/topics/moon-to-mars/overview
... Se on suunnitelma.

[ROOSTER]

Mielenkiintoinen laite, eli Marsiin lähetetty helikopteri, valmistautuu ensilentoon.

Ingenuity is expected to make its first flight on April 11, with the data from that test reaching Earth on April 12, NASA officials have said. The $85 million drone is the first helicopter ever sent to another world and is designed to test technologies for future flying vehicles on other planets. 

[Toope]

Tuo on hyvää tiedettä, Marsilainen helikopteri!

[ROOSTER]

Tuo on hyvää tiedettä, Marsilainen helikopteri!

Oikeastaan se on tekniikkaa.

Sanan "tekniikka" alkuperä on klassisen kreikan sana tekhne, joka merkitsi vapaiden miesten työtä ja taitoja. ...

Tekniikka-sanan sijasta käytetään jossain tapauksissa "sovellettu tiede" -käsitettä (engl. applied science). ...

Tieteen ja tekniikan ero on niiden tavoitteissa. Tieteenharjoittaja pyrkii selvittämään todellisuuden rakennetta ja toimintaa. Tähän voidaan käyttää apuna erilaisia teknisiä välineitä...

[Toope]

No, tekniikka sopeuttaen Mars-planeetan olosuhteisiin, on mielestäni tiedettä, big time.
Insinöörit ovat aika merkittäviä tieteilijöitä mielestäni. Jopa sukupuolentutkijoita ja lesbofeminismirunouden tutkijoita tärkeämpiä.

[Karikko]

Tuo on hyvää tiedettä, Marsilainen helikopteri!

Oikeastaan se on tekniikkaa.

Sanan "tekniikka" alkuperä on klassisen kreikan sana tekhne, joka merkitsi vapaiden miesten työtä ja taitoja. ...

Tekniikka-sanan sijasta käytetään jossain tapauksissa "sovellettu tiede" -käsitettä (engl. applied science). ...

Tieteen ja tekniikan ero on niiden tavoitteissa. Tieteenharjoittaja pyrkii selvittämään todellisuuden rakennetta ja toimintaa. Tähän voidaan käyttää apuna erilaisia teknisiä välineitä...

Tiede ja tieteen-filosofia lienevät enemmän teoreettisia, teknologia taas pyrkii soveltamaan tiedettä käytännössä. Molempia varmaan tarvitaan ja molemmat kehittyvät yhdessä.

Tuo kohta todellisuuden rakenne "olettaa" todellisuuden olevan rakenteellinen eli rakeinen- näin ehkä on, sitä ainakin kovasti tutkitaan.
Se jättää kuitenkin todellisuuteen jonkinlaisen aukon, eli mitä tapahtuu rakenteiden välissä, silloin, vuorovaikutus siirtyy rakenteesta toiseen- siis kvanttien tasolla- se lienee se filosovioinnin osuus.