Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[Karikko]

Eskon optimismi, on "uskomatonta" toivottavasti hän säilyttää tuon verrattoman "lapsenuskonsa"  aikojen ja ihmisluonteen kiroista huolimatta, sillä "elämä on kaunis ja hyvä elää sille jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja sielun vapaus--

On vapautta kuunnella metsän huminoita ja elää elämäänsä- ainakin niin kauan ,kun sitä elämää riittää.

Kiinalaiset kaiketi mielivät kovin isokokoista kulkupeliä, en ihan heti usko, että tosissaan kuhan puhuvat, tai joku puhuu heidän puolestaan..


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5379cde6-2715-4d7f-a619-f9516b5c0e72

Cornellin yliopiston avaruustekniikan professori Peckin mukaan ylivoimaisesti suurin ongelma projektissa olisi hintalappu. Kansainvälinen avaruusasema ISS on leveimmillään 110 metriä, ja hintaa sillä oli noin 100 miljardia dollaria. Kiinan projekti olisi siis noin kymmenen kertaa suurempi.

Peckin mukaan kevytrakenteisten ratkaisujen löytäminen voisi kuitenkin hillitä kustannuksia.

Kiertoradalle laukaisua helpottaisi myös, jos aluksen komponentit rakennettaisiin Maassa, lähetettäisiin avaruuteen ja alus koottaisiin vasta kiertoradalla.

Vieläkin houkuttelevampi ratkaisu Peckin mukaan olisi hankkia raaka-aineita Kuusta, josta aluksen avaruuteen lähettäminen olisi helpompaa heikomman painovoiman takia. Se vaatisi kuitenkin melkoisesti infrastruktuuria Kuuhun, joten kovin lyhyen aikavälin vaihtoehto se ei ole

[Toope]

Marsissa pitää käydä, ihan vaan koska se on siellä. Aivan niinkuin lapsen on pakko mennä kuralätäkköön koska se on siinä...

Itse asiassa osin totta. Tiede on kokeilua, joskus tyhmääkin.
Mutta Kuuhun ja Marsiin meneminen on harkittua ja suunnitelmallista. Silti vähän astumista lätäkköön.
Ihminen on tuollainen, pitää kokeilla ja keksiä jotain, mitä aiemmat ihmiset eivät ole ajatelleet. Se on luontomme, se on päässämme!
Jumala tai evoluutio loi meille aivot, jotka eivät tyydy siihen, mitä meillä on. Siksi kehitymme, siksi kehitämme yhteiskuntaa.
Jos kerran meillä on teknologisia mahdollisuuksia lähteä uudestaan Kuuhun tai sieltä Marsiin, meissä on monia, jotka huutavat huraata!

Kiinalaisten projekti on yliammuttu, mutta jäädään silti kuulolle.

[a4]

Supervaltojen projekteissa on usein isot hintalaput. Jenkitkin käväisi juuri Afganistanissa isolla hintalapulla.
Valtapelit ovat kalliita ja voittajille tuottoisia.

[Toope]

Supervaltojen projekteissa on usein isot hintalaput. Jenkitkin käväisi juuri Afganistanissa isolla hintalapulla.
Valtapelit ovat kalliita ja voittajille tuottoisia.

Ei USA tienannut Afganistan-seikkailusta. Espanjakin oli muuten jossain vaiheessa konkan partaalla, kun heillä oli etelä-Amerikan siirtomaita ikeenään!
. . .
Mitä Kuun/Marsin valloitukseen tulee, tottakai hyötyä haetaan.
Mutta minä veikkaan, että noiden osalta valloittaja ei yksin hyödy, kun sopimuksia Maan ulkopuolisesta hyödystä on jo sovittu.

[Karikko]

Supervaltojen projekteissa on usein isot hintalaput. Jenkitkin käväisi juuri Afganistanissa isolla hintalapulla.
Valtapelit ovat kalliita ja voittajille tuottoisia.

Ei USA tienannut Afganistan-seikkailusta. Espanjakin oli muuten jossain vaiheessa konkan partaalla, kun heillä oli etelä-Amerikan siirtomaita ikeenään!
. . .
Mitä Kuun/Marsin valloitukseen tulee, tottakai hyötyä haetaan.
Mutta minä veikkaan, että noiden osalta valloittaja ei yksin hyödy, kun sopimuksia Maan ulkopuolisesta hyödystä on jo sovittu.

Taisi aika moni asejärjestelmien kehittäjä ja tuottaja tienata tuolla afganistan-operaatiollakin, vaikka veronmaksajia "rokotettiinkin. Osakkeen-omistajille on melko samantekevää onko toiminta humaanista, tai ei- kunhan kurssit ja osinkot kasvavat..

Kuussa käynti oli poliittista suosion tavoittelua ja sehän lopetettiin 50 vuodeksi, kun huomattiin ettei siitä ole muuta kuin tieteellistä hyötyä..Nyt on taas pientä kilpailuhenkeä näköpiirissä..

[Toope]

Nyt on taas pientä kilpailuhenkeä näköpiirissä...

Kilpailu tekee tieteelle hyvää!

Kaikessa yhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa on tärkeää huomioida oppositionäkemyksiä, on sitten kyse tieteestä tai yhteiskunnan reaalisista kehitysprojekteista. Terve yhteiskunta kiistelee ja väittelee, taantunut yhteiskunta haluaa konsensusta.

[ROOSTER]

Nasan Perseverance-mönkijän tuoreissa näytteissä on viitteitä mahdollisesta elämästä Marsissa

Mönkijä on kerännyt kivinäytteitä, joissa on merkkejä siitä, että ne ovat olleet kosketuksissa veden kanssa pidemmän aikaa.

Marsissa on hyvinkin voinut olla elijöitä.

[Karikko]

Nyt on taas pientä kilpailuhenkeä näköpiirissä...

Kilpailu tekee tieteelle hyvää!

Kaikessa yhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa on tärkeää huomioida oppositionäkemyksiä, on sitten kyse tieteestä tai yhteiskunnan reaalisista kehitysprojekteista. Terve yhteiskunta kiistelee ja väittelee, taantunut yhteiskunta haluaa konsensusta.

Niin se tekee, nyt vain on kehitys edennyt siihen pisteeseen, että kiistelemisestä saattaa seurata aikamoinen taantuminen koko ihmiskunnalle, jos se oikeen julkihuutamiseksi menee--

[Toope]

Nyt on taas pientä kilpailuhenkeä näköpiirissä...

Kilpailu tekee tieteelle hyvää!

Kaikessa yhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa on tärkeää huomioida oppositionäkemyksiä, on sitten kyse tieteestä tai yhteiskunnan reaalisista kehitysprojekteista. Terve yhteiskunta kiistelee ja väittelee, taantunut yhteiskunta haluaa konsensusta.

Niin se tekee, nyt vain on kehitys edennyt siihen pisteeseen, että kiistelemisestä saattaa seurata aikamoinen taantuminen koko ihmiskunnalle, jos se oikeen julkihuutamiseksi menee--

Höpsis. Kiistely on tieteen suola, se tekee tieteestä mielenkiintoista.

[Karikko]

Nyt on taas pientä kilpailuhenkeä näköpiirissä...

Kilpailu tekee tieteelle hyvää!

Kaikessa yhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa on tärkeää huomioida oppositionäkemyksiä, on sitten kyse tieteestä tai yhteiskunnan reaalisista kehitysprojekteista. Terve yhteiskunta kiistelee ja väittelee, taantunut yhteiskunta haluaa konsensusta.

Niin se tekee, nyt vain on kehitys edennyt siihen pisteeseen, että kiistelemisestä saattaa seurata aikamoinen taantuminen koko ihmiskunnalle, jos se oikeen julkihuutamiseksi menee--

Höpsis. Kiistely on tieteen suola, se tekee tieteestä mielenkiintoista.

Niin riippuu mistä kiistellään. Talous ja uskonasiat asiat ainakin (oman voiton nälkä) näyttäisi johtavan kovasti epätoivottavaan tilanteeseen. Tiedekin saa siinä osansa.  Myös  juutalaiset (tiedeihmiset) aikoinaan, joutuivat pakenemaan saksasta, kun kiisteltiin aatteista.

Tieteessä konsensus lienee paras lähtökohta, vaikka erimielisten kesken asioita puidaankin- ne antavat ajattelun aiheita ja edistävät "teorioita" tutkimuksia ja syitä tutkia. Kukaan ei kuitenkaan ole oikeassa, joten riidat lienevät inhimillisiä kuten yleensäkin.

[Toope]

Eivät nuo juutalaiset tiedemiehet aatteista kiistelleet, natsien politiikka kiisteli. Edellämainitut keskittyivät tieteeseen, jälkimmäiset tieteen kahlitsemiseen ideologisesti.

Konsensus on turmiota, taantumista. Tiede, kuten yhteiskuntakin tarvitsee elääkseen/kehittyäkseen vaihtoehtojen esittämistä. Yhteiskunta tarvitsee ristiriitoja

[Karikko]

Eivät nuo juutalaiset tiedemiehet aatteista kiistelleet, natsien politiikka kiisteli. Edellämainitut keskittyivät tieteeseen, jälkimmäiset tieteen kahlitsemiseen ideologisesti.

Konsensus on turmiota, taantumista. Tiede, kuten yhteiskuntakin tarvitsee elääkseen/kehittyäkseen vaihtoehtojen esittämistä. Yhteiskunta tarvitsee ristiriitoja

Rotuopin hyväksyminen ei varmaan ollut mahdollista, mutta taitavat nykyisin harjoittaa sitä itse..

Niin sanot itsekin, että aatteista kiisteltiin, juutalaisyntyiset tiedemiehet eivät hyväksyneet tieteensä pohjaksi natsien ideologiaa ja joutuivat pakenemaan, tai leirille myöhemmin. Varmaan joitakin siedettiin, jos he toimivat natsien eduksi ja kuten lojalistit usein, joutuivat sitten myöhemmin leirille, tai nahkurin orsille.

[ROOSTER]

Ihmeen vähäiset ovat tiedot ja myöhään tulevat havainnot.

Maan läheltä kiisi Tunguskaa suurempi asteroidi: Vastaisi valtavaa vetypommia – Kukaan ei huomannut ennen kuin päivää myöhemmin

Asteroidi 2021 SG pääsi lähimmillään hieman alle 250 000 kilometrin etäisyydelle.

Avaruus on käsittämättömän suuri ja seurattavaa niin paljon, että on tavallaan ymmärrettävää tuon jääneen huomiotta. Universumin mittakaavassa meni todella läheltä - 250 000 km. Kuu on jo 380 000 km etäisyydellä.

Marsistakin tehdyt havainnot ovat melko pitkälle valistuneita arvauksia saatuihin tiedonmuruihin perustuen. Kaikki muistavat onvettä/eiolevettä-väännön joka taitaa  osin vieläkin jatkua. Luultavasti sieltä löytyy vielä mikrobifossiilejakin, kunhan aikaa vierähtää.

Kaukaisista taivaankappaleista tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä jo värin perusteella. Ihan maallikkona ihmettelee, miten voidaan jonkun kpleen koko ja ytimen tai kuoren koostumus määritellä kahden tai neljän pikselin kokoisesta kuvasta.

[Karikko]

Ihmeen vähäiset ovat tiedot ja myöhään tulevat havainnot.

Maan läheltä kiisi Tunguskaa suurempi asteroidi: Vastaisi valtavaa vetypommia – Kukaan ei huomannut ennen kuin päivää myöhemmin

Asteroidi 2021 SG pääsi lähimmillään hieman alle 250 000 kilometrin etäisyydelle.

Avaruus on käsittämättömän suuri ja seurattavaa niin paljon, että on tavallaan ymmärrettävää tuon jääneen huomiotta. Universumin mittakaavassa meni todella läheltä - 250 000 km. Kuu on jo 380 000 km etäisyydellä.

Marsistakin tehdyt havainnot ovat melko pitkälle valistuneita arvauksia saatuihin tiedonmuruihin perustuen. Kaikki muistavat onvettä/eiolevettä-väännön joka taitaa  osin vieläkin jatkua. Luultavasti sieltä löytyy vielä mikrobifossiilejakin, kunhan aikaa vierähtää.

Kaukaisista taivaankappaleista tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä jo värin perusteella. Ihan maallikkona ihmettelee, miten voidaan jonkun kpleen koko ja ytimen tai kuoren koostumus määritellä kahden tai neljän pikselin kokoisesta kuvasta.

Tietyistä suunnista tulevia murikoita ei voida nähdä ja yllätyksiä voi tapahtua, toisaalta onko sillä sitten niin väliäkään, jos kohdalle sattuu.
Ehtisi vain turhaa pelkäämään kauemmin ja taivaaseen pääsyhän on muutenkin sataprosenttisen varmaa, eli ollaan jo siellä.

Ei varmaan ihan parin pikselin kokoluokan kuvista kovin tarkkoja päätelmiä voi tehdä, mutta sprektin ja heijastusten perusteella voidaan arvioida erilaisia suhteita.- Ei kuitenkaan ihan tarkkoja ja useimmiten kerrotaankin millä prosenttiosuuksilla voi paukku osua kohdalle.
Mitään kovin tarkkoja tieto koostumuksestakaan ei voi tietää, eli paljon päätellään, siitä entisestä tiedosta jota on tutkimuksissa saatu muista vastaavista yhteyksistä.

[ROOSTER]

Olen huomannut, että on alettu puhua yhä enemmän ns. yksinäisitä planeetoista, eli sellaisista jotka eivät kierrä mitään tähteä, vaan ovat kulkureita maailmankaikkeudessa. Koska niillä ei ole selkeästi rataa, on niitä vaikea havaita. On arveltu, että niillä voisi olla jäätyneen pinnan alla jonkinlaista elämää - kuten ehkä Marsissakin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan elämä voisi päästä alkuun myös planeetoilla, jotka vaeltavat avaruudessa ilman emotähteä.
...
– Ajattelemme yleensä, että Marsin kaltaiset tähteä kiertävät planeetat voisivat tukea elämää. Todellisuudessa tällaisia rikkaan biosfäärin planeettoja voi löytyä ajelehtimasta avaruuden tyhjyydestä, Lingam toteaa tiedotteessa.

Tutkija arvioi, että jokaista löydettyä aurinkokuntaa kohden voi olla olemassa jopa 30–40 yksinäistä planeettaa. Maapalloa lähin eksoplaneetta kuuluu siis todennäköisesti tähän luokkaan.

Tuo kulkuriplaneettojen arvioitu määrä on räjähtänyt kasvuun viime aikoina, aivan kuten tähtiäkiertävien eksoplaneettojenkin.

Tässä TM- juttua loppuvuodesta 2018:

Tähtienvälisiksi planeetoiksi kutsutut yksinäiset taivaankappaleet eivät ole minkään toisen taivaankappaleen painovoiman vaikutusalueella. Myös vapaiksi planeetoiksi kutsuttuja kohteita on uskomattoman hankalaa bongata Maasta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on kuitenkin nyt löytänyt kaksi uutta erakkoa tähtienvälisestä avaruudesta, kertoo New Scientist -tiedelehti verkkosivuillaan. Tutkijat esittelivät löydöksensä arXiv-arkistopalvelussa julkaistussa ennakkojulkaisussa.