Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 10, 2022, 12:51:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 08, 2022, 02:16:47
https://i.postimg.cc/KjJqJb88/webb55.jpg
Ilokseni näen, että tuo Webb-luotain oikeasti luo aika hienoja kuvia.
Parempaa on tulossa! Tuossa kuvassa vasemmalla on Hubblen kuva, oikealla Webbin kuva...

Minun korvaani tuo vasemmanpuoleinen kuva on hienompi ja taiteellisempi. Tieteelliseltä kannalta varmaan toisin.

Mutta eikös se ole niin, että kun kehitetään äärimmäisen tehokas teleskooppi niin koko näkökenttä valaistuu, jolloin mitään erillisiä pisteitä ei edes erota. Maailmankaikkeudessahan on äärettömästi tähtiä ja kun niistä lähtee kaikista valo, niin koko avaruuden pitäisi näkyä pelkkänä valona.

Se valo ei vain ole ehtinyt tänne asti ja sitä paitsi kun se ehtii olemme jo kadonneet.

Ääretön määrä tähti tarkoittaisi myös  ääretöntä tilaa ja sikäli ei tarvitse olla huolissaan.

Fotoni on myös näkymätön hiukkanen muutenkin eikä silmien ohimenevää fotonia voi havaita- tai ellei sitä tallenneta johonkin laitteen avulla- kuviksi jne..  Yötaivas on pimeä, vaikka siellä kiitää "jumalattomasti yölläkin "fotoneita.
Havaitsemme siis itsessämme tapahtuvan reaktion, kun näköaistia "käytetään.

Kopek

Jos 1960-luvun lopulla kuulentojen ilmapiirissä olisi kysytty tavallisilta kadunmiehiltä, milloin he arvelevat ensimmäisten ihmisten kävelevän Marsin pinnalla, arvelut olisivat todennäköisesti painottuneet 1900-luvun puolelle. Tieto siitä, että edes vuonna 2022 ei ole vielä käyty Marsissa eikä enää uudestaan kuussakaan, olisi tuntunut pettymykseltä, kun otetaan huomioon, millä vauhdilla avaruutta oli valloitettu 1940-luvulta alkaen. Mediaa seuraava ihmiskuntahan eli jonkinlaisen avaruus- ja teknologiahurmoksen vallassa, mikä huipentui vuosikymmenen lopussa, kun Jumbo-jet, Concorde ja Apollo 11 nousivat siivilleen - tai rakettimoottoreilleen.

Ensimmäinen koelento "nykyaikaisella" raketilla eli saksalaisten V2:lla tehtiin syksyllä 1942.

Venäläiset ampuivat esimmäisen Sputnik 1 satelliitin kiertoradalle syksyllä 1957 eli viisitoista vuotta V2:n ensilennon jälkeen.

Ensimmäiset astronautit kävelivät kuun pinnalla kesällä 1969, jolloin Sputnikin laukaisusta oli kulunut alle 12 vuotta.

Ensimmäiset astronautit laskeutuivat Marsin pinalle kesällä 1982.....

Paitsi eivät laskeutuneetkaan, koska kiinnostus avaruuden valloittamiseen väheni, eikä rahaa enää annettu entiseen malliin. Kilpailu pääsystä kuuhun oli voitettu, ja se riitti amerikkalaisille.

https://www.skyatnightmagazine.com/space-missions/wernher-von-brauns-forgotten-mission-mars/

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 10, 2022, 12:51:27

Mutta eikös se ole niin, että kun kehitetään äärimmäisen tehokas teleskooppi niin koko näkökenttä valaistuu, jolloin mitään erillisiä pisteitä ei edes erota. Maailmankaikkeudessahan on äärettömästi tähtiä ja kun niistä lähtee kaikista valo, niin koko avaruuden pitäisi näkyä pelkkänä valona.
Tuskin, kun pääosa avaruudesta on liki tyhjää tilaa. Tähdetkin ovat usein valovuosien päässä toisistaan. Universumi on laajentumisenkin myötä 99,9% aika tyhjää.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 10, 2022, 19:53:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 10, 2022, 12:51:27

Mutta eikös se ole niin, että kun kehitetään äärimmäisen tehokas teleskooppi niin koko näkökenttä valaistuu, jolloin mitään erillisiä pisteitä ei edes erota. Maailmankaikkeudessahan on äärettömästi tähtiä ja kun niistä lähtee kaikista valo, niin koko avaruuden pitäisi näkyä pelkkänä valona.
Tuskin, kun pääosa avaruudesta on liki tyhjää tilaa. Tähdetkin ovat usein valovuosien päässä toisistaan. Universumi on laajentumisenkin myötä 99,9% aika tyhjää.

Kyllä vaan.

Annan esimerkin joka valaisee. Metsässä on puita. jos katsoo tieltä metsään päin, niin horisonttiin asti ei näe, kun aina on joku puunrunko peittämässä. Kuitenkin tuollaisessa metsässä suurin osa on tyhjää. Ni.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Avaruus on kyllä harvempi kuin metsä. Meitäkin lähinnä oleva tähti on yli 4 valovuoden päässä.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 10, 2022, 22:01:43
Avaruus on kyllä harvempi kuin metsä. Meitäkin lähinnä oleva tähti on yli 4 valovuoden päässä.

Ei sytyttänyt valoa, esimerkkini.  :(

Ilmeisesti ne kerta kerralta tihenevät valopisteet ja sumut,  paranevassa avaruusteleskooppiresoluutioissa, ovat vain roskia objektiivissa. Viittaan antamaasi linkkiin:   https://i.postimg.cc/KjJqJb88/webb55.jpg

Mitenkä luulet, tuleeko taajempaan taas valopisteitä kun teleskooppien seuraava sukupolvi ottaa samasta paikasta kuvan?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

^

Suurempi silmä näkee enemmän- ainakin avaruutta katsellessa, mutta aika vähän kokonaisuuteen (äärettömyyteen) nähden-

>>>

Tämä on Extremely Large Telescope, ELT, jonka pääpeili on halkaisijaltaan peräti 39 metriä.

Se on sama kuin noin 42 Webb-avaruusteleskooppia.

ELT:stä tulee maailman suurin tähtitieteellinen havaintolaite.

Tuorein Tiedeykkönen kertoo siitä ja maanpäällisistä teleskoopeista laajemminkin

https://yle.fi/aihe/a/20-10003873

ROOSTER

Valohan etenee tyhjiössä kuin tyhjää vaan, ei mitään häviöitä. Siis jokainen tuikahdus lähtee matkaan ja etenee, säteet voivat tosin sirota ja hajaantua matkalla mutta se ei vaikuta juurikaan lopputulemaan. Kun katsomme taivasta, näemme valopisteita.



Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olbersin_paradoksiOlbersin ajatuksena oli se, että jos avaruus olisi äärettömän suuri ja vanha, kaikkeus olisi tähtien täyttämä ja tähtien valo ulottuisi kaikkialle. Katsoisipa mihin suuntaan tahansa, niin jollain etäisyydellä siinä suunnassa olisi tähti. Tällöin jokainen näkösäde lopulta kohtaisi jonkin tähden pinnan. Koska pintakirkkaus ei riipu etäisyydestä, loistaisi taivas yöllä ja päivällä keskimäärin yhtä kirkkaana kuin tyypillisen tähden pinta.[3]
...
Nykyinen käsitys ongelman ratkaisusta on, että kaikkeus ei ole ikuinen, vaan sillä on ollut alku ja se laajenee. Koska kaikkeudella siis on ollut alku, se ei ole äärettömän vanha ja näin kaikkien tähtien valo ei ole ehtinyt saavuttaa meitä.

Nykyinen käsitys siis on, että avaruus ei ole äärettömän suuri eikä vanha.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

^

Ikä on jotain sellaista mitä avaruudella ei ole.

Valo taas etenee lähtökohdastaan laajentuen etäisyyden neliöön, eli sen heikkenemin tapahtuu joka tapauksessa tilan suhteen.

Sitähän voi kokeilla vaikka taskulampulla, ei se säde pysy yhdessä kasassa.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 11, 2022, 12:04:40
Valohan etenee tyhjiössä kuin tyhjää vaan, ei mitään häviöitä. Siis jokainen tuikahdus lähtee matkaan ja etenee, säteet voivat tosin sirota ja hajaantua matkalla mutta se ei vaikuta juurikaan lopputulemaan. Kun katsomme taivasta, näemme valopisteita.



Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olbersin_paradoksiOlbersin ajatuksena oli se, että jos avaruus olisi äärettömän suuri ja vanha, kaikkeus olisi tähtien täyttämä ja tähtien valo ulottuisi kaikkialle. Katsoisipa mihin suuntaan tahansa, niin jollain etäisyydellä siinä suunnassa olisi tähti. Tällöin jokainen näkösäde lopulta kohtaisi jonkin tähden pinnan. Koska pintakirkkaus ei riipu etäisyydestä, loistaisi taivas yöllä ja päivällä keskimäärin yhtä kirkkaana kuin tyypillisen tähden pinta.[3]
...
Nykyinen käsitys ongelman ratkaisusta on, että kaikkeus ei ole ikuinen, vaan sillä on ollut alku ja se laajenee. Koska kaikkeudella siis on ollut alku, se ei ole äärettömän vanha ja näin kaikkien tähtien valo ei ole ehtinyt saavuttaa meitä.

Nykyinen käsitys siis on, että avaruus ei ole äärettömän suuri eikä vanha.

Olbersin paradoksi oli postuloitu ennen punasiirtymää.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2022, 16:12:29
Sitähän voi kokeilla vaikka taskulampulla, ei se säde pysy yhdessä kasassa.

Missä olisi tarjolla sopivan mittainen tyhjyys amatööritutkijalle taskulamppukokeiluun?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 11, 2022, 17:58:28
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 11, 2022, 16:12:29
Sitähän voi kokeilla vaikka taskulampulla, ei se säde pysy yhdessä kasassa.

Missä olisi tarjolla sopivan mittainen tyhjyys amatööritutkijalle taskulamppukokeiluun?

Juu merkittävä huomio- mene siis kuuhun- ellet usko ..

Onhan tuota kokeiltu avaruudessakin- kuuhun lähetettävät lasersäteen leviävät nekin riittävästi, että osuvat niihin heijastimiin jotka tarjoavat paluukyydin takaisin maahan. Etäisyys voidaan mitata sen ajan perusteella, mitä tuo laserin kuussa vierailu kestää.

Maan päällä tietenkin ilma-molekyylit saavat auringon säteet  siroamaan ja siitä johtuu se, että päivätaivas on "valaistu.
Kuussa ei tuota "haittaa sitten olekaan eli siellä on melko pimeää, vain kuunkamara heijastaa.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 13, 2022, 21:45:37
Kyllä valokin reagoi toisiin ilmiöihin, kuten gravitaatioon.

Valo on kahden, tai kolmen kentän värähtelyä.

Protonikentän ja elektronikentän heilahteluja (värähtelyä) joihin liittyy magneettikentän solmuja ja siksi tuo säilyy jatkuvana leviävänä aaltona etäisyyden neliöön (hukkuen avaruuden äärettömyyteen)   Mutta ei voi sanoa, että sen energia katoaisi.

Se on pelkästään energiaa, jos niin voidaan sanoa, mutta energian määritteleminen yksiselitteisesti ilman värähteleviä hiukkasia on hankalaa.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 16, 2022, 12:13:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 13, 2022, 21:45:37
Kyllä valokin reagoi toisiin ilmiöihin, kuten gravitaatioon.

Valo on kahden, tai kolmen kentän värähtelyä.

Protonikentän ja elektronikentän heilahteluja (värähtelyä) joihin liittyy magneettikentän solmuja ja siksi tuo säilyy jatkuvana leviävänä aaltona etäisyyden neliöön (hukkuen avaruuden äärettömyyteen)   Mutta ei voi sanoa, että sen energia katoaisi.

Se on pelkästään energiaa, jos niin voidaan sanoa, mutta energian määritteleminen yksiselitteisesti ilman värähteleviä hiukkasia on hankalaa.
Tuota en täysin ymmärrä, mutta enhän monia muitakaan asioita. :-\