Kirjoittaja Aihe: Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat  (Luettu 7536 kertaa)

0 jäsentä ja 4 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa ROOSTER

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1907
  • Hän jolla on eniten pixeleitä!
Kuuasemista saadaan varmaan arvokasta kokemusta marsasemia varten.

On mahdollista, että ainakin alussa pienehköjä asuinyksiköitä eli moduuleja kuljetetaan kokonaisina rakettilaitteilla Kuun pinnalle. Nämä Kuun pinnalla olevat asuinmoduulit voivat myös olla pyörillä varustettua autoa tai peräkärryä muistuttavia.

Eräs usein ehdotettu ajatus on, että kuuasema rakennetaan kupolin, kuution tai lentokonehallin muotoisista puhallettavista telttamaisista rakenteista. Näin säästettäisiin painoa rakenteiden kuljetuksessa. NASA:lle avaruuspukuja tehnyt yhtiö tutkii Etelämantereella kuuasemalla mahdollisesti käytettävää tyhjiössäkin ilmanpitävää telttaa.



Jos yksiö maassa maksaa 100 000euroa niin Kuussa varmaankin 100 000 000euroa ja Marsissa 100 000 000 000euroa. (sähkö ja lämpö sis. hintaan)
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Poissa ROOSTER

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1907
  • Hän jolla on eniten pixeleitä!
Miten minua ei tahdo vähääkään kiinnostaa koko aihe (otsikko) vaikka luultavasti olen tuijottanut ja valokuvannut Marsia - tuota pientä "nuppineulanpäätä" suurellakin suurennoksella - kaukoputken läpi ehkä enemmän kuin te kaikki yhteensä?
  Ehkä kyseessä on: realismi.

Te muut olette vietnamilaisia jotka haaveilette taivaasta siellä jossain kaukana ja luulette jäävänne henkiin jäärekassa...?

Entä jos sinulla on vähemmän sitä mitä haaveilijoilla, lentävää mielikuvitusta?

Onko se sitten hyväksi vai pahaksi, vaikea sanoa, mutta ero on olemassa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Paikalla MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1474
  • "Kapteeni käskee!"
^Minä kuvittelin matkoja asteroideille, laskeutumista jo pienenä. Realistisesti. Ehkä ne on lastenleikkejä ne nykyään minulle. Suurempi syy voi olla että olen ns. paikkalintu, ei ole matkailuhinkua maailmalle(kaan).
 
Muistin vielä, että jouduin/pääsin tekemään julkisen elokuvan jossa matkattiin mm. Marsiin. Lentoelämys oli huikea suureen kanjoniin vähän kuin Star Warissa. Minulle riittää turvalliset simulaatiot, niissähän itse ei tarvi oikeasti mennä. Norjan vuoristotiestä on ajokokemus, ehkä nälkä ja väsymys vaikutti, mutta tuli aika ikävät olot, kun ei puuta ei asutusta niin halusi äkkiä pois. Marsista tulee vähän samat hiukka debressiiviset vibat, ei houkuttele.

Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1976


Koneen hisseillä avaruuskaupunkeihin kauppakeskuksineen ja tax free-lentokenttineen, kohti kuun vastaavia hissikaupunkeja.
Turismia, kaivosrahtia ja rakennusbisnestä. Tiedemiehiä, sotilaita ja satelliitteja.
Ad Astra-elokuvassa päähenkilö oli aluksi hissiteknikkona hetken..
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 09, 2019, 19:40:39 kirjoittanut a4 »

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1861
Kuuasemista saadaan varmaan arvokasta kokemusta marsasemia varten.

On mahdollista, että ainakin alussa pienehköjä asuinyksiköitä eli moduuleja kuljetetaan kokonaisina rakettilaitteilla Kuun pinnalle. Nämä Kuun pinnalla olevat asuinmoduulit voivat myös olla pyörillä varustettua autoa tai peräkärryä muistuttavia.

Eräs usein ehdotettu ajatus on, että kuuasema rakennetaan kupolin, kuution tai lentokonehallin muotoisista puhallettavista telttamaisista rakenteista. Näin säästettäisiin painoa rakenteiden kuljetuksessa. NASA:lle avaruuspukuja tehnyt yhtiö tutkii Etelämantereella kuuasemalla mahdollisesti käytettävää tyhjiössäkin ilmanpitävää telttaa.



Jos yksiö maassa maksaa 100 000euroa niin Kuussa varmaankin 100 000 000euroa ja Marsissa 100 000 000 000euroa. (sähkö ja lämpö sis. hintaan)

Hinnat taitavat olla paljon isompia, vaikka sarjatyönä tehtäisiin.

Apolloprojektin lähtöpaino kokonaisuudessan oli noin kolme miljoonaa kiloa kaikkiaan (saturnus kantoraketin osuus yli kaksimiljoonaa ja kahden muun vaiheen loput, josta perille noin 15 tonnin paino, joka sekin oli polttoaineena pääosin ja muina teknisinä laitteina. Hyötykuormaksi perille voi laskea ne tieteellisen sensorit jotka sinne asennettiin, kuten laserheijasteet.
Takaisin saatiin vain astronautit ja paluukapseli, sekä parikymmentä kiloa kuuperää.
 Ensimmäinen vaihe käytti polttoaineena nesteytettyä happea ja kerosiinnia, kaksi seuraavaa nestevetyä ja nestehappea.
Lähtönousussa kantoraketti tuotti 34 miljoonan kilon työntövoiman  ja kulutti polttoainetta muutaman kuution sekunnissa. Kaikkiaan tuo lähtöpolttoaineiden teho vastaa jo pientä ydinräjäytystä.

Kuuhun laskeutujan kokonaispain noin 15 tonnia, ja polttoaineen määrä siinä10 tonnin paikkeilla, joka kului laskussa. Mitä suurempi määrä painoa siis, niin sitä enemmän tarvitaan taas sitä polttoainetta joka palaa laskussa.

Kuusta nousu aluksen paino vajaa viisi tonnia, ja noin kolmen tonnin polttoaine, tarvittiin siinä astronauttien komentomoduuliin paluussa.

Kuussa voitiin viipyä ensimmäisellä lennolla vain noin kolmekymmentä tuntia.

Asemaa sinne ei varmasti perusteta, siinä ei olisi järjen hiventäkään, eikä sen huoltaminen olisi mitenkään mahdollista saada edulliseksi koskaan.

Paikalla Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3271
Kuussa voitiin viipyä ensimmäisellä lennolla vain noin kolmekymmentä tuntia.
Asemaa sinne ei varmasti perusteta, siinä ei olisi järjen hiventäkään, eikä sen huoltaminen olisi mitenkään mahdollista saada edulliseksi koskaan.
Vähän provo ehkä, kun hyvin tiedät, että kuuasemia suunnitellaan kovastikin ja tosissaan. Vähän alkaa ärsyttää tuo ajatuksen väheksyminen, mutta olkoot.

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1861
Kuussa voitiin viipyä ensimmäisellä lennolla vain noin kolmekymmentä tuntia.
Asemaa sinne ei varmasti perusteta, siinä ei olisi järjen hiventäkään, eikä sen huoltaminen olisi mitenkään mahdollista saada edulliseksi koskaan.
Vähän provo ehkä, kun hyvin tiedät, että kuuasemia suunnitellaan kovastikin ja tosissaan. Vähän alkaa ärsyttää tuo ajatuksen väheksyminen, mutta olkoot.

Mitään selkeää tavoitetta kuuaseman perustamisesta ihmisasuttavaksi ei ole olemassa, vaikka kaikenlaisia kaavailuja piirreltäisiin "paperille".

Painovoima on yksi kiva este sen rakentamiselle ja se ei ole manipuloitavissa. Maan pinnalta ei niin vain lähdetä.

Edelleen täytyy raketti kiihdyttää kolmivaiheisesti, että kuuhun saakka päästään ja jokinen kilo mitä sinne saakka saadaan maksaa tuhottomasti taaaloja, tai muuta valuuttaa.

Kuuhun kiihdytettäessä pitää nopeutta kasvattaa noin 40 000 kilometriin tunnissa. Itseasiassa se laskee kuuta lähestyttäessa noin 5000 kilometriin tunnissa maan vetovoiman johdosta, kunnes kuun vetovoima alkaa voittaa ja kiihtyy sitten taas siirryttäessä kuun vetovoiman vaikutukseen. Korkeintaan noin 8000 km/h se on sama mikä vauhti pitää saada aikaan, että päästään pois kuun vaikutuksesta.
Jarruttaa tietenkin siirryttäessä kuun kiertoradalle.

Marsista tuo pakonopeus on noin 18000 km/h  ja sielläkin on ilma (kaasu)kehä joka vastustaisi nousua pinnalta, vaikka paljon heikompi kuin maassa.

Venuksessa taas tarvittaisiin yhtä tehokas kantoraketti, kuin maastakin, sen pinnalta lähtöön, siksi se on täysin saavuttamaton siinä mielessä.


Paikalla Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3271
Kuussa voitiin viipyä ensimmäisellä lennolla vain noin kolmekymmentä tuntia.
Asemaa sinne ei varmasti perusteta, siinä ei olisi järjen hiventäkään, eikä sen huoltaminen olisi mitenkään mahdollista saada edulliseksi koskaan.
Vähän provo ehkä, kun hyvin tiedät, että kuuasemia suunnitellaan kovastikin ja tosissaan. Vähän alkaa ärsyttää tuo ajatuksen väheksyminen, mutta olkoot.

Mitään selkeää tavoitetta kuuaseman perustamisesta ihmisasuttavaksi ei ole olemassa, vaikka kaikenlaisia kaavailuja piirreltäisiin "paperille".

Painovoima on yksi kiva este sen rakentamiselle ja se ei ole manipuloitavissa. Maan pinnalta ei niin vain lähdetä.

Edelleen täytyy raketti kiihdyttää kolmivaiheisesti, että kuuhun saakka päästään ja jokinen kilo mitä sinne saakka saadaan maksaa tuhottomasti taaaloja, tai muuta valuuttaa.

Kuuhun kiihdytettäessä pitää nopeutta kasvattaa noin 40 000 kilometriin tunnissa. Itseasiassa se laskee kuuta lähestyttäessa noin 5000 kilometriin tunnissa maan vetovoiman johdosta, kunnes kuun vetovoima alkaa voittaa ja kiihtyy sitten taas siirryttäessä kuun vetovoiman vaikutukseen. Korkeintaan noin 8000 km/h se on sama mikä vauhti pitää saada aikaan, että päästään pois kuun vaikutuksesta.
Jarruttaa tietenkin siirryttäessä kuun kiertoradalle.

Marsista tuo pakonopeus on noin 18000 km/h  ja sielläkin on ilma (kaasu)kehä joka vastustaisi nousua pinnalta, vaikka paljon heikompi kuin maassa.

Venuksessa taas tarvittaisiin yhtä tehokas kantoraketti, kuin maastakin, sen pinnalta lähtöön, siksi se on täysin saavuttamaton siinä mielessä.
Maanpinnalta on lähdetty lukemattomia kertoja!!! Etkö tätä tiennyt?
"Marsista tuo pakonopeus on noin 18000 km/h  ja sielläkin on ilma (kaasu)kehä joka vastustaisi nousua pinnalta, vaikka paljon heikompi kuin maassa."
Ei ihmiskunta noin vaan ole laskeutumassa Marsiin. Todennäköisesti luodaan Marsia kiertävä asema ensin, sitten vasta tukikohtaa luodaan. Venukseen ei kukaan ole menemässä, paitsi ehkä luotaimet.



Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1861
Kuussa voitiin viipyä ensimmäisellä lennolla vain noin kolmekymmentä tuntia.
Asemaa sinne ei varmasti perusteta, siinä ei olisi järjen hiventäkään, eikä sen huoltaminen olisi mitenkään mahdollista saada edulliseksi koskaan.
Vähän provo ehkä, kun hyvin tiedät, että kuuasemia suunnitellaan kovastikin ja tosissaan. Vähän alkaa ärsyttää tuo ajatuksen väheksyminen, mutta olkoot.

Mitään selkeää tavoitetta kuuaseman perustamisesta ihmisasuttavaksi ei ole olemassa, vaikka kaikenlaisia kaavailuja piirreltäisiin "paperille".

Painovoima on yksi kiva este sen rakentamiselle ja se ei ole manipuloitavissa. Maan pinnalta ei niin vain lähdetä.

Edelleen täytyy raketti kiihdyttää kolmivaiheisesti, että kuuhun saakka päästään ja jokinen kilo mitä sinne saakka saadaan maksaa tuhottomasti taaaloja, tai muuta valuuttaa.

Kuuhun kiihdytettäessä pitää nopeutta kasvattaa noin 40 000 kilometriin tunnissa. Itseasiassa se laskee kuuta lähestyttäessa noin 5000 kilometriin tunnissa maan vetovoiman johdosta, kunnes kuun vetovoima alkaa voittaa ja kiihtyy sitten taas siirryttäessä kuun vetovoiman vaikutukseen. Korkeintaan noin 8000 km/h se on sama mikä vauhti pitää saada aikaan, että päästään pois kuun vaikutuksesta.
Jarruttaa tietenkin siirryttäessä kuun kiertoradalle.

Marsista tuo pakonopeus on noin 18000 km/h  ja sielläkin on ilma (kaasu)kehä joka vastustaisi nousua pinnalta, vaikka paljon heikompi kuin maassa.

Venuksessa taas tarvittaisiin yhtä tehokas kantoraketti, kuin maastakin, sen pinnalta lähtöön, siksi se on täysin saavuttamaton siinä mielessä.
Maanpinnalta on lähdetty lukemattomia kertoja!!! Etkö tätä tiennyt?
"Marsista tuo pakonopeus on noin 18000 km/h  ja sielläkin on ilma (kaasu)kehä joka vastustaisi nousua pinnalta, vaikka paljon heikompi kuin maassa."
Ei ihmiskunta noin vaan ole laskeutumassa Marsiin. Todennäköisesti luodaan Marsia kiertävä asema ensin, sitten vasta tukikohtaa luodaan. Venukseen ei kukaan ole menemässä, paitsi ehkä luotaimet.

Ei "ihmiskunta" mihinkään ole menemässä,, eikä muutama astronauttikaan marsiin laskeudu, jos joskun niin pitkälle pääsee.  Sinnehän jäisivät muumioitumaan.

Maasta tosiaan on noustu monesta ja se vaatii yleensä nousupaino huomioiden noin 80- 90%, ;n polttoainekuorman lisäksi.  Mitä suurempi lähtöpaino sitä pienempi hyötysuhde.

Saturnus kantoraketti poltti kymmenessä minuutissa noin 2,2 miljoonaa kiloa polttoainetta (kerosiinia ja nestemäistä happea). Päästäkseen maankiertoradalle. Saturnus V oli aika kompleksinen rakennelma jossa oli erillisiä osia noin 10 miljoonaa ja monenlaisia toimintoja kaikkine viisine erillisenä Kanto-osineen -rakenteineen ja muine toimintoineen.

Lähdön palotapahtumassa kului polttoainetta 4500 litraa sekunnissa ja sen alustaan (palouraan) pumpattiin satoja kuutioita vettä sekunnissa jotka samantien haihtuivat taivaan tuuliin. Se oli turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Myös tuhansia muita "pikku-asioita" piti huomioida.
Eli turha uneksia avaruusmatkailun muuttuvan rutiiniksi tulevaisuudessakaan.

Jos kuuasema joskus rakennetaan se tehdään roboteiden tähystyspaikaksi  , mutta mitä sillä olisi käyttöarvoa, tai tarkoitusta.

Poissa ROOSTER

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1907
  • Hän jolla on eniten pixeleitä!
Kiinalaiset eivät säästä rahojaan tai vaivojaan kun kyse on Marsmarssista.

Kiinan Mars-projekti otti ison askeleen eteenpäin, kun se onnistui luotainkokeessaan Huailaissa Hebein maakunnassa Pekingin pohjoispuolella. Kiina on rakentanut kunnianhimoista avaruusohjelmaansa jo vuosia.
...
Ensi kesänä kohti Marsia lähtevät mönkijät myös Yhdysvalloista, Yhdistyneistä arabiemiraateista, ja EU:n ja Venäjän yhteinen ExoMars-mönkijä. Japanilla ja Intialla on myös hinku punaiselle planeetalle.

Kun Marsiin on jo lähetetty teknisiä laitteita, ihmisten lähettäminen sinne ei ole enää utopiaa, vaikka tieteiskirjamaisen ajatuksen toteuttaminen vie vielä vuosia – pysyvästä asutuksesta puhumattakaan.

Tuo saudien Marsprojekti on hieman tuntemattomampi. Rahaa kai siellä on, mutta onko tietämystä?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1861
Kiinalaiset eivät säästä rahojaan tai vaivojaan kun kyse on Marsmarssista.

Kiinan Mars-projekti otti ison askeleen eteenpäin, kun se onnistui luotainkokeessaan Huailaissa Hebein maakunnassa Pekingin pohjoispuolella. Kiina on rakentanut kunnianhimoista avaruusohjelmaansa jo vuosia.
...
Ensi kesänä kohti Marsia lähtevät mönkijät myös Yhdysvalloista, Yhdistyneistä arabiemiraateista, ja EU:n ja Venäjän yhteinen ExoMars-mönkijä. Japanilla ja Intialla on myös hinku punaiselle planeetalle.

Kun Marsiin on jo lähetetty teknisiä laitteita, ihmisten lähettäminen sinne ei ole enää utopiaa, vaikka tieteiskirjamaisen ajatuksen toteuttaminen vie vielä vuosia – pysyvästä asutuksesta puhumattakaan.

Tuo saudien Marsprojekti on hieman tuntemattomampi. Rahaa kai siellä on, mutta onko tietämystä?

Saudit varmaankin ovat enemmän rahoittajan roolissa, tuskin heillä kauhiasti on kantoraketteja tekeillä.

Toki niitä laitteita jotka ovat niiden laskeutujien kaltaisia voi tehdä vaikka harrastelijat, kuten israelin kuuhun laskeutuja tämän vuoden alkupuolella.
Se kyllä tuhoutui laskussa, "ei saatu yhteyttä siihen) laskun jälkeen. Sitä tehtiin 10 vuotta ja maksoi 100 miljoonaa dollaria ja kyydin maata kiertävälle radalle tarjosi elopin pikkusempi falkon, se heavy ei ole vielä valmis.

Mutta ihmisien lähettäminen, niin kuuhun kuin marsiinkin asumaan on utopiaa, eikä toteudu ikuna.

Paikalla Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3271
Kiinalaiset eivät säästä rahojaan tai vaivojaan kun kyse on Marsmarssista.

Kiinan Mars-projekti otti ison askeleen eteenpäin, kun se onnistui luotainkokeessaan Huailaissa Hebein maakunnassa Pekingin pohjoispuolella. Kiina on rakentanut kunnianhimoista avaruusohjelmaansa jo vuosia.
...
Ensi kesänä kohti Marsia lähtevät mönkijät myös Yhdysvalloista, Yhdistyneistä arabiemiraateista, ja EU:n ja Venäjän yhteinen ExoMars-mönkijä. Japanilla ja Intialla on myös hinku punaiselle planeetalle.

Kun Marsiin on jo lähetetty teknisiä laitteita, ihmisten lähettäminen sinne ei ole enää utopiaa, vaikka tieteiskirjamaisen ajatuksen toteuttaminen vie vielä vuosia – pysyvästä asutuksesta puhumattakaan.

Tuo saudien Marsprojekti on hieman tuntemattomampi. Rahaa kai siellä on, mutta onko tietämystä?

Saudit varmaankin ovat enemmän rahoittajan roolissa, tuskin heillä kauhiasti on kantoraketteja tekeillä.

Toki niitä laitteita jotka ovat niiden laskeutujien kaltaisia voi tehdä vaikka harrastelijat, kuten israelin kuuhun laskeutuja tämän vuoden alkupuolella.
Se kyllä tuhoutui laskussa, "ei saatu yhteyttä siihen) laskun jälkeen. Sitä tehtiin 10 vuotta ja maksoi 100 miljoonaa dollaria ja kyydin maata kiertävälle radalle tarjosi elopin pikkusempi falkon, se heavy ei ole vielä valmis.

Mutta ihmisien lähettäminen, niin kuuhun kuin marsiinkin asumaan on utopiaa, eikä toteudu ikuna.
Tottakai toteutuu, mutta siihen menee aikaa.

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1861


Tottakai toteutuu, mutta siihen menee aikaa.

Aika onkin kauhian "hupaa tavaraa"   sitä kuluu sekunti sekunnissa, tunti tunnissa ,kuukausi kuukaudessa.,,  Mistähän sitä saataisiin lisää, ettei  se noin hupenisi.

Paikalla Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3271


Tottakai toteutuu, mutta siihen menee aikaa.

Aika onkin kauhian "hupaa tavaraa"   sitä kuluu sekunti sekunnissa, tunti tunnissa ,kuukausi kuukaudessa.,,  Mistähän sitä saataisiin lisää, ettei  se noin hupenisi.
Aistin jotain tieteenvastaisuutta. Itse pidän aika itsestäänselvyytenä sitä, että ihmiskunta pyrkii lähtemään planeetaltamme pois (eivät kaikki toki). Laajentuminen on samaa kuin siirtomaiden löytäminen. Kyllä vain pitää. Kuu on ensiaskel, hyvin saavutettavissa, kun siellä on jo käytykin. Mars ei ole mikään epätodennäköinen projekti, tai Jupiterin/Saturnuksen kuut elinaikanamme. Vähän positiivisempaa asennetta kiitos.

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1861


Tottakai toteutuu, mutta siihen menee aikaa.

Aika onkin kauhian "hupaa tavaraa"   sitä kuluu sekunti sekunnissa, tunti tunnissa ,kuukausi kuukaudessa.,,  Mistähän sitä saataisiin lisää, ettei  se noin hupenisi.
Aistin jotain tieteenvastaisuutta. Itse pidän aika itsestäänselvyytenä sitä, että ihmiskunta pyrkii lähtemään planeetaltamme pois (eivät kaikki toki). Laajentuminen on samaa kuin siirtomaiden löytäminen. Kyllä vain pitää. Kuu on ensiaskel, hyvin saavutettavissa, kun siellä on jo käytykin. Mars ei ole mikään epätodennäköinen projekti, tai Jupiterin/Saturnuksen kuut elinaikanamme. Vähän positiivisempaa asennetta kiitos.

Sinulla on lähinnä noita toiveita, tieteellinen puoli on enemmän löydettävissä niistä perusteluista joita olen kertonut.

Aika siis on sitä samaa elämää jota eletään eikä se muutu toivomalla ja vain tekemällä voidaan edetä tieteessäkin.

Kuuhun elämään ei noin vain lähdetä, vaikka kuinka optimistisia oltaisiin.
Ensimmäinen kuukävely kesti hieman yli parin tunnin siltä kaksikolta. Laitteissa oli varaa noin neljän tunnin toimintaan. Muu kuussa olo aika vietettiin siinä laskeutumiskopissa (noin 30 tuntia)

Eikä se nykyäänkään siitä juuri helpommaksi muutu, olosuhteet ovat samanlaisia, kuin ennenkin.

Kuun alavilla mailla varjossa oleilee pieni pakkanen-80 astetta ja aurinkoisilla hieman lämpimämpää, vaikka varjojen valtakunnassa siellä joutuukin elelemään.