Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 12:02:37
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2021, 11:24:58
Apollo lento on tuon kokoinen lähtöpainon ollessa hieman yli kolme miljoonaa kiloa.

Korkeus samaa luokkaa, mutta työntövoima noin puolet.  Lisäksi tämä uutuus on uudelleenkäytettävä, avaruustankattava, valmistettu ruostumattomasta teräksestä jne.

Kova peli, avaruustankkaus...

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX_StarshipSpaceX Starship on SpaceX:n kehitteillä oleva kokonaan uudelleenkäytettävä kaksivaiheinen kantoraketti. Avaruudessa tankkauksen jälkeen Starship (kakkosvaihe) toimii myös "kolmantena vaiheena". Sen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa Maan ja Marsin välinen suuren volyymin rahti- ja henkilöliikenne. SpaceX:n tavoitteena on lopulta käyttää Starshipiä myös kaikkiin muihin lentoihinsa.[1] Näihin kuuluvat nykyisten Falcon-rakettien lennot sekä tulevat Kuu- ja Mars-lennot.

Starship koostuu Maasta tapahtuvien laukaisujen yhteydessä kahdesta osasta. Ensimmäisenä vaiheena on kantoraketti Super Heavy. Toinen vaihe on itse Starship lasteineen. Starship on alus, jonka sisätiloista alaosan täyttävät tankit ja moottorit ja yläosan hyötykuorma. Raketin hyötykuormatavoite matalalle Maan kiertoradalle on vähintään 100 tonnia, mikä tekee Starshipistä superraskaan kantoraketin. Starshipin on tarkoitus kyetä lentämään Maasta Marsiin sekä nousemaan sieltä ja palaamaan Maahan hyödyntämällä välitankkauksia.
...
Starshippejä on tarkoitus rakentaa neljä eri pääversiota: miehitetty alus, miehittämätön rahtialus, kuualus sekä miehittämätön avaruustankkeri.[2] Tankkerilla on tarkoitus tankata avaruusaluksia Maan matalalla kiertoradalla. Lisäksi suunnitelmana on tankata alusta Kuussa tai Marsissa paikan päällä tehdyllä ajoaineella. Tällöin kapasiteetti mahdollistaisi palaamisen Marsista Maahan.
.

Työntövoima, on riippuvainen poltettavan energian käytöstä, ja se polttotapahtuma ei liene mitenkään erilainen nykyään, kuin aiemmin.

Toki asioissa on voitu kehittyä ja niitä saadaan parannettua, mutta ulosvirtausteho määrittää sen vastareaktion. (Raketin liikkeen)
Tuollainen laite ei yksinkertaisesti riitä mihinkään- eikä toistaiseksi varmaan edes kuuhun saakka. Kuulento oli aika monimutkainen jo siihen aikaan ja sen uusiminenkin on iso suoritus.

Varmaan asian tiimoilta on kaikenlaista propaa, mutta tuskin niihin uskoo "Erkkikään, tai no hän ainakin "toivoo"..

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2021, 12:11:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 12:02:37
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2021, 11:24:58
Apollo lento on tuon kokoinen lähtöpainon ollessa hieman yli kolme miljoonaa kiloa.

Korkeus samaa luokkaa, mutta työntövoima noin puolet.  Lisäksi tämä uutuus on uudelleenkäytettävä, avaruustankattava, valmistettu ruostumattomasta teräksestä jne.

Kova peli, avaruustankkaus...

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX_StarshipSpaceX Starship on SpaceX:n kehitteillä oleva kokonaan uudelleenkäytettävä kaksivaiheinen kantoraketti. Avaruudessa tankkauksen jälkeen Starship (kakkosvaihe) toimii myös "kolmantena vaiheena". Sen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa Maan ja Marsin välinen suuren volyymin rahti- ja henkilöliikenne. SpaceX:n tavoitteena on lopulta käyttää Starshipiä myös kaikkiin muihin lentoihinsa.[1] Näihin kuuluvat nykyisten Falcon-rakettien lennot sekä tulevat Kuu- ja Mars-lennot.

Starship koostuu Maasta tapahtuvien laukaisujen yhteydessä kahdesta osasta. Ensimmäisenä vaiheena on kantoraketti Super Heavy. Toinen vaihe on itse Starship lasteineen. Starship on alus, jonka sisätiloista alaosan täyttävät tankit ja moottorit ja yläosan hyötykuorma. Raketin hyötykuormatavoite matalalle Maan kiertoradalle on vähintään 100 tonnia, mikä tekee Starshipistä superraskaan kantoraketin. Starshipin on tarkoitus kyetä lentämään Maasta Marsiin sekä nousemaan sieltä ja palaamaan Maahan hyödyntämällä välitankkauksia.
...
Starshippejä on tarkoitus rakentaa neljä eri pääversiota: miehitetty alus, miehittämätön rahtialus, kuualus sekä miehittämätön avaruustankkeri.[2] Tankkerilla on tarkoitus tankata avaruusaluksia Maan matalalla kiertoradalla. Lisäksi suunnitelmana on tankata alusta Kuussa tai Marsissa paikan päällä tehdyllä ajoaineella. Tällöin kapasiteetti mahdollistaisi palaamisen Marsista Maahan.
.

Työntövoima, on riippuvainen poltettavan energian käytöstä, ja se polttotapahtuma ei liene mitenkään erilainen nykyään, kuin aiemmin.

Toki asioissa on voitu kehittyä ja niitä saadaan parannettua, mutta ulosvirtausteho määrittää sen vastareaktion. (Raketin liikkeen)
Tuollainen laite ei yksinkertaisesti riitä mihinkään- eikä toistaiseksi varmaan edes kuuhun saakka. Kuulento oli aika monimutkainen jo siihen aikaan ja sen uusiminenkin on iso suoritus.

Varmaan asian tiimoilta on kaikenlaista propaa, mutta tuskin niihin uskoo "Erkkikään, tai no hän ainakin "toivoo"..

Tässä tapauksessa Erkki-avaruusinsinöörit NASAlla on valinneet Space-X yhtiön tuotteet ja maksavat niistä jonkun dollarin. Tuloksiakin on jo nähty. 
LainaaNASA selected SpaceX to develop a lunar optimized Starship to transport crew between lunar orbit and the surface of the Moon as part of NASA's Artemis program.

Kuuprojekti:  https://www.spacex.com/human-spaceflight/moon/index.html

Space-x saavutuksia matkan varrelta: https://interestingengineering.com/destination-mars-15-incredible-spacex-milestones-past-and-future

Space-X Mars-projektista heidän omin sanoin:  https://www.spacex.com/human-spaceflight/mars/
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko


Mars on aika kaukana ja noustaan nyt maan vetovoimakentästä mille vempeleellä hyvänsä vie se lähtöpainosta 85-90 prosenttia.

Maan kiertoradalle tarvitaan noin 28 000 km nopeus, ja noin 40 000 km kiihdyttäminen , että päästään kuuhun- marsiin mentäessä pitää muistaa myös jarruttaa (kuten kuuhunkin)  ja se vie yhtä paljon energiaa, kuin kiihdyttäminen.

No kuuhun mennessä vauhti hidastuu lähestyttäessä kuun vetovoimaan siirtymistä ja kiihtyy sitten kuun vetovoiman vaikutuksesta noin 8000 km joka pitää jarruttaa,- marsiin menemisestä taas ei toistaiseksi haaveita kummemmasta jutusta kannata miettiä- edes Erkinkään , vaikka hän mielellään eläisi nähdäkseen sinne laskeutumisen- kuka ei haluaisi olla silmin-näkijä, mutta luonto ei varmaan anna myöten- vaikka eläisi metusalemin ikäiseksi.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2021, 12:57:37

Mars on aika kaukana ja noustaan nyt maan vetovoimakentästä mille vempeleellä hyvänsä vie se lähtöpainosta 85-90 prosenttia.

Maan kiertoradalle tarvitaan noin 28 000 km nopeus, ja noin 40 000 km kiihdyttäminen , että päästään kuuhun- marsiin mentäessä pitää muistaa myös jarruttaa (kuten kuuhunkin)  ja se vie yhtä paljon energiaa, kuin kiihdyttäminen.

No kuuhun mennessä vauhti hidastuu lähestyttäessä kuun vetovoimaan siirtymistä ja kiihtyy sitten kuun vetovoiman vaikutuksesta noin 8000 km joka pitää jarruttaa,- marsiin menemisestä taas ei toistaiseksi haaveita kummemmasta jutusta kannata miettiä- edes Erkinkään , vaikka hän mielellään eläisi nähdäkseen sinne laskeutumisen- kuka ei haluaisi olla silmin-näkijä, mutta luonto ei varmaan anna myöten- vaikka eläisi metusalemin ikäiseksi.

Nato-Erkki tilaa tietysti avaruustankattavan raketin. Sellaisen käsityksen minä sain, kun luin noita.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 12:41:41

Kova peli, avaruustankkaus...

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX_StarshipAvaruudessa tankkauksen jälkeen Starship (kakkosvaihe) toimii myös "kolmantena vaiheena". Sen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa Maan ja Marsin välinen suuren volyymin rahti- ja henkilöliikenne. SpaceX:n tavoitteena on lopulta käyttää Starshipiä myös kaikkiin muihin lentoihinsa.[1] Näihin kuuluvat nykyisten Falcon-rakettien lennot sekä tulevat Kuu- ja Mars-lennot.

Starship koostuu Maasta tapahtuvien laukaisujen yhteydessä kahdesta osasta. Ensimmäisenä vaiheena on kantoraketti Super Heavy. Toinen vaihe on itse Starship lasteineen. Starship on alus, jonka sisätiloista alaosan täyttävät tankit ja moottorit ja yläosan hyötykuorma. Raketin hyötykuormatavoite matalalle Maan kiertoradalle on vähintään 100 tonnia, mikä tekee Starshipistä superraskaan kantoraketin. Starshipin on tarkoitus kyetä lentämään Maasta Marsiin sekä nousemaan sieltä ja palaamaan Maahan hyödyntämällä välitankkauksia.
...
Starshippejä on tarkoitus rakentaa neljä eri pääversiota: miehitetty alus, miehittämätön rahtialus, kuualus sekä miehittämätön avaruustankkeri.[2] Tankkerilla on tarkoitus tankata avaruusaluksia Maan matalalla kiertoradalla. Lisäksi suunnitelmana on tankata alusta Kuussa tai Marsissa paikan päällä tehdyllä ajoaineella. Tällöin kapasiteetti mahdollistaisi palaamisen Marsista Maahan.
.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 10:24:40
Musk meinaa laukaista jättiraketti Starshipin testilennolle tammikuussa. Hän kuvailee sitä näin:

Lainaus käyttäjältä: https://www.tivi.fi/uutiset/tv/31854021-bb3e-4d1d-b349-d33d6cb50ceb?ref=ampparit:a5baMusk ei kuitenkaan usko futuristisen, luodinmuotoisen avaruusaluksensa testilennon onnistuvan.

"Ensimmäiseen laukaisuun liittyy paljon riskejä, joten en välttämättä sanoisi sen onnistuvan. Olemme kuitenkin edistyneet paljon", Musk sanoi National Academy of Sciencen järjestämässä virtuaalikokouksessa.

Rosterinen, 120 metrinen raketti lienee valmistuessaan kykenevä kuljettamaan valtavia kuormia avaruuteen, esim. Marsiin.

Eikö tuossa pitänyt lukea "120-metrinen ROOSTER-luokan raketti lienee valmistuessaan kykenevä kuljettamaan valtavia kuormia avaruuteen, esim. Marsiin."?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 18, 2021, 13:36:18
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 10:24:40
Rosterinen, 120 metrinen raketti lienee valmistuessaan kykenevä kuljettamaan valtavia kuormia avaruuteen, esim. Marsiin.

Eikö tuossa pitänyt lukea "120-metrinen ROOSTER-luokan raketti lienee valmistuessaan kykenevä kuljettamaan valtavia kuormia avaruuteen, esim. Marsiin."?

Hehhe. Se on sitten se seuraavan levelin roketti. Ilman välitankkausta Marsiin ja takaisin - sähköllä.  ;D
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Hiha

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 12:02:37
Kova peli, avaruustankkaus...

Kieltämättä edistystä Floridaan tai Texasiin nähden. Kiertorata voi olla kymmeniä tuhansia kilometrejä Maasta. Mutta se on silti edelleen murto-osa matkasta Marsiin. Välitankkaus terminä olisi yhtä käypä kuin jos polttaisi kotipihalla tupakan ennen autoon istumista.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 13:26:04
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 18, 2021, 12:57:37

Mars on aika kaukana ja noustaan nyt maan vetovoimakentästä mille vempeleellä hyvänsä vie se lähtöpainosta 85-90 prosenttia.

Maan kiertoradalle tarvitaan noin 28 000 km nopeus, ja noin 40 000 km kiihdyttäminen , että päästään kuuhun- marsiin mentäessä pitää muistaa myös jarruttaa (kuten kuuhunkin)  ja se vie yhtä paljon energiaa, kuin kiihdyttäminen.

No kuuhun mennessä vauhti hidastuu lähestyttäessä kuun vetovoimaan siirtymistä ja kiihtyy sitten kuun vetovoiman vaikutuksesta noin 8000 km joka pitää jarruttaa,- marsiin menemisestä taas ei toistaiseksi haaveita kummemmasta jutusta kannata miettiä- edes Erkinkään , vaikka hän mielellään eläisi nähdäkseen sinne laskeutumisen- kuka ei haluaisi olla silmin-näkijä, mutta luonto ei varmaan anna myöten- vaikka eläisi metusalemin ikäiseksi.

Nato-Erkki tilaa tietysti avaruustankattavan raketin. Sellaisen käsityksen minä sain, kun luin noita.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 18, 2021, 12:41:41

Kova peli, avaruustankkaus...

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX_StarshipAvaruudessa tankkauksen jälkeen Starship (kakkosvaihe) toimii myös "kolmantena vaiheena". Sen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa Maan ja Marsin välinen suuren volyymin rahti- ja henkilöliikenne. SpaceX:n tavoitteena on lopulta käyttää Starshipiä myös kaikkiin muihin lentoihinsa.[1] Näihin kuuluvat nykyisten Falcon-rakettien lennot sekä tulevat Kuu- ja Mars-lennot.

Starship koostuu Maasta tapahtuvien laukaisujen yhteydessä kahdesta osasta. Ensimmäisenä vaiheena on kantoraketti Super Heavy. Toinen vaihe on itse Starship lasteineen. Starship on alus, jonka sisätiloista alaosan täyttävät tankit ja moottorit ja yläosan hyötykuorma. Raketin hyötykuormatavoite matalalle Maan kiertoradalle on vähintään 100 tonnia, mikä tekee Starshipistä superraskaan kantoraketin. Starshipin on tarkoitus kyetä lentämään Maasta Marsiin sekä nousemaan sieltä ja palaamaan Maahan hyödyntämällä välitankkauksia.
...
Starshippejä on tarkoitus rakentaa neljä eri pääversiota: miehitetty alus, miehittämätön rahtialus, kuualus sekä miehittämätön avaruustankkeri.[2] Tankkerilla on tarkoitus tankata avaruusaluksia Maan matalalla kiertoradalla. Lisäksi suunnitelmana on tankata alusta Kuussa tai Marsissa paikan päällä tehdyllä ajoaineella. Tällöin kapasiteetti mahdollistaisi palaamisen Marsista Maahan.
.

Ei se tankkauspiste sinne avaruuteen tyhjästä ilmesty, jokaisen litran, tai kilon sinne rahtaamiseen tarvitaan noin 90 kiloa polttoainetta.- Plus tarvittavat laitteet- tankit ynnä muut vermeet.-
Melko vaikeaa varmaan teknologialtaankin tuo --

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 20, 2021, 11:07:33
Ei se tankkauspiste sinne avaruuteen tyhjästä ilmesty, jokaisen litran, tai kilon sinne rahtaamiseen tarvitaan noin 90 kiloa polttoainetta.- Plus tarvittavat laitteet- tankit ynnä muut vermeet.-
Melko vaikeaa varmaan teknologialtaankin tuo --

Aivan totta, pitäähän sitä polttoainetta sinne ylös saada. Ihminen on kuitenkin kovin kekseliäs.

Nörttipojilla on yksi ratkaisuehdotus. Lingotaan, vai pitäisikö sanoa linkotaan, polttoainepaketteja sinne ylös. Videolta näkyy onnistunut koeponnistus.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/amerikkalaisfirma-aikoo-korvata-avaruusraketit-osittain-lingolla-raketti-sinkoutuu-putkesta-8000-km-h-ensitesti-onnistui-video/a42f223b-3e86-46c2-a1a3-23b98fa74cd9Amerikkalaisfirma aikoo korvata avaruusraketit osittain lingolla – Raketti sinkoutuu putkesta 8000 km/h, ensitesti onnistui (video)

Rakettien laukaisun hinta saattaa pudota dramaattisesti.

Erinomaisen hienoa olisi, jos pystyttäisiin viemään polttoainetta sinne pyörittämällä laukaistavaa sentrifugia maassa, sähköllä. Avaruuspolttoaineen toimittamisen tulevaisuus on sähköinen. Aina kun joku toiminta pystytään sähköistämään, hinta putoaa dramaattisesti, radikaalisesti ja pysyvästi.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Kuussa on energiaa, sitä kyetään hyödyntämään. Olen tästä aiemmin puhunutkin.
Ei sinne tarvitse viedä polttoaineita, vaan laitteita, joilla kyetään hyödyntämään paikallisia energianlähteitä.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2021, 22:23:02
Kuussa on energiaa, sitä kyetään hyödyntämään. Olen tästä aiemmin puhunutkin.
Ei sinne tarvitse viedä polttoaineita, vaan laitteita, joilla kyetään hyödyntämään paikallisia energianlähteitä.

Puolestani muistan taas ne kohdat lukeneeni. Sikäläinen energiaohjelmasi kiteytyi kolmeen sanaan: helium-3, vesi, tulevaisuus.

Helium-3 vaatisi käytännöllisen fuusioreaktorin. Semmoista on yritetty rakentaa 1950-luvulta asti. Milloinkahan on valmista? Gramman helium-3 saamiseksi pitää käsitellä yli 150 tonnia pinta-ainesta. Onkohan se loppujen lopuksi järkevää? Ottaen huomioon, että koko voimala pitäisi myös kiikuttaa Kuuhun, kunhan se on ensin keksitty.

Kuu ei ole varsinaisesti tunnettu vesivarannoistaan. Oletetaan, että jostain kuitenkin löytyy pieniä määriä jäätä. Jotta sitä voi käyttää energiantuotantoon, se pitää ensin hajottaa vedyksi ja hapeksi. Sitten sen voi polttaa ja saada energiaa. Fiksuinta olisi kerätä samalla vesi taas talteen. Saattaa olla, että halvemmaksi tulisi kyllä kuskata prosessissa kierrätettävä vesikin Maasta kuin ajella ympäri Kuuta taikavarvun kanssa sitä jäähile jäähileeltä etsimässä.

Olettaen että fuusioreaktorisi ei vielä toimi, vetyä voisi kyllä tehdä vedestä aurinkoenergialla. Tosin hirveän energiaa tuhlaavasti, Maassa on parhaimmillaan päästy 1 % hyötysuhteeseen.

Mistä herää kysymys, miksi aurinkoenergia ei kelpaa? Jos Kuuhun vie jonkun kauko-ohjatun mönkijän ajamaan ympyrää rahoittajien riemuksi – sen kummallisempaa tekemistä koko paikassa ei ole – se olisi ehkä asiallista varustaa aurinkopaneeleilla. Toki laite ajan kanssa kuluu ja rikkoontuu ja jää nököttämään sinne vielä turhempana, mutta sellainen on elämän kulku.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 20, 2021, 12:05:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 20, 2021, 11:07:33
Ei se tankkauspiste sinne avaruuteen tyhjästä ilmesty, jokaisen litran, tai kilon sinne rahtaamiseen tarvitaan noin 90 kiloa polttoainetta.- Plus tarvittavat laitteet- tankit ynnä muut vermeet.-
Melko vaikeaa varmaan teknologialtaankin tuo --

Aivan totta, pitäähän sitä polttoainetta sinne ylös saada. Ihminen on kuitenkin kovin kekseliäs.

Nörttipojilla on yksi ratkaisuehdotus. Lingotaan, vai pitäisikö sanoa linkotaan, polttoainepaketteja sinne ylös. Videolta näkyy onnistunut koeponnistus.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/amerikkalaisfirma-aikoo-korvata-avaruusraketit-osittain-lingolla-raketti-sinkoutuu-putkesta-8000-km-h-ensitesti-onnistui-video/a42f223b-3e86-46c2-a1a3-23b98fa74cd9Amerikkalaisfirma aikoo korvata avaruusraketit osittain lingolla – Raketti sinkoutuu putkesta 8000 km/h, ensitesti onnistui (video)

Rakettien laukaisun hinta saattaa pudota dramaattisesti.

Erinomaisen hienoa olisi, jos pystyttäisiin viemään polttoainetta sinne pyörittämällä laukaistavaa sentrifugia maassa, sähköllä. Avaruuspolttoaineen toimittamisen tulevaisuus on sähköinen. Aina kun joku toiminta pystytään sähköistämään, hinta putoaa dramaattisesti, radikaalisesti ja pysyvästi.

Tuo lingo-homma on pelkää rahastusta, jos tuollainen on jossain tekeillä- sinänsä ihmeellistä, jos on tosiaan tuon homman rahoittajia.

Maan vetovoimasta vapautuakseen lähikiertoradalle, tarvitaan noin 27600 km /h  jos putken suulla saadaan 8000 km nopeus olisi se jonkinlainen shokkiaalto ja nopeushan putoisi melko nopeasti kuten kiväärin luodinkin.  Tosin ei tuollaisen hallitseminen taida kovin helposti onnistua ja tarvittavan liike-energian tuottaminen on suhteessa siihen massaan mitä pitää saada liikkeelle.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hiha - marraskuu 22, 2021, 11:46:05
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2021, 22:23:02
Kuussa on energiaa, sitä kyetään hyödyntämään. Olen tästä aiemmin puhunutkin.
Ei sinne tarvitse viedä polttoaineita, vaan laitteita, joilla kyetään hyödyntämään paikallisia energianlähteitä.

Puolestani muistan taas ne kohdat lukeneeni. Sikäläinen energiaohjelmasi kiteytyi kolmeen sanaan: helium-3, vesi, tulevaisuus.

Helium-3 vaatisi käytännöllisen fuusioreaktorin. Semmoista on yritetty rakentaa 1950-luvulta asti. Milloinkahan on valmista? Gramman helium-3 saamiseksi pitää käsitellä yli 150 tonnia pinta-ainesta. Onkohan se loppujen lopuksi järkevää? Ottaen huomioon, että koko voimala pitäisi myös kiikuttaa Kuuhun, kunhan se on ensin keksitty.

Kuu ei ole varsinaisesti tunnettu vesivarannoistaan. Oletetaan, että jostain kuitenkin löytyy pieniä määriä jäätä. Jotta sitä voi käyttää energiantuotantoon, se pitää ensin hajottaa vedyksi ja hapeksi. Sitten sen voi polttaa ja saada energiaa. Fiksuinta olisi kerätä samalla vesi taas talteen. Saattaa olla, että halvemmaksi tulisi kyllä kuskata prosessissa kierrätettävä vesikin Maasta kuin ajella ympäri Kuuta taikavarvun kanssa sitä jäähile jäähileeltä etsimässä.

Olettaen että fuusioreaktorisi ei vielä toimi, vetyä voisi kyllä tehdä vedestä aurinkoenergialla. Tosin hirveän energiaa tuhlaavasti, Maassa on parhaimmillaan päästy 1 % hyötysuhteeseen.

Mistä herää kysymys, miksi aurinkoenergia ei kelpaa? Jos Kuuhun vie jonkun kauko-ohjatun mönkijän ajamaan ympyrää rahoittajien riemuksi – sen kummallisempaa tekemistä koko paikassa ei ole – se olisi ehkä asiallista varustaa aurinkopaneeleilla. Toki laite ajan kanssa kuluu ja rikkoontuu ja jää nököttämään sinne vielä turhempana, mutta sellainen on elämän kulku.
Kuussahan on vettä, mutta ei pinnalla. Helium-3:n hyödyntäminen ei ole teknologisesti suuri ongelma.
https://energyindustryreview.com/analysis/helium-fuelling-the-future/
En minäkään teknisesti täysin ymmärrä ajatusta, mutta potentiaalinen energianlähde on.
Aurinkoenergiahan toki ei ole poissuljettu vaihtoehto, vaan osa tuota energiantuotantoa, ISS saa paljon energiastaan aurinkopaneelien kautta. Kuutukikohdat voisivat myös. Nuo energianlähteet eivät sulje toisiaan pois.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2021, 12:09:59
Maan vetovoimasta vapautuakseen lähikiertoradalle, tarvitaan noin 27600 km /h  jos putken suulla saadaan 8000 km nopeus olisi se jonkinlainen shokkiaalto ja nopeushan putoisi melko nopeasti kuten kiväärin luodinkin.  Tosin ei tuollaisen hallitseminen taida kovin helposti onnistua ja tarvittavan liike-energian tuottaminen on suhteessa siihen massaan mitä pitää saada liikkeelle.
Ihminen kärsii noista kiihtyvyyksistä toki, mutta rahti ei. Tuollainen rahtitoimitus kiertoradalle ei ehkä olisi ongelma.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2021, 22:15:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 22, 2021, 12:09:59
Maan vetovoimasta vapautuakseen lähikiertoradalle, tarvitaan noin 27600 km /h  jos putken suulla saadaan 8000 km nopeus olisi se jonkinlainen shokkiaalto ja nopeushan putoisi melko nopeasti kuten kiväärin luodinkin.  Tosin ei tuollaisen hallitseminen taida kovin helposti onnistua ja tarvittavan liike-energian tuottaminen on suhteessa siihen massaan mitä pitää saada liikkeelle.
Ihminen kärsii noista kiihtyvyyksistä toki, mutta rahti ei. Tuollainen rahtitoimitus kiertoradalle ei ehkä olisi ongelma.

Kärsii ne metallitkin kuumetessaan- miten paljon kiihtyvyyttä mahtavat kestää- ei minkään luodinkaan lähtönopeus ole lähelläkään 8000km/h kiväärien joidenkin noin 1000km/h yleensä vähemmän.

Maan pinnalla on kohtuullinen ilmanpaine Ja tiheys,  taisi olla jotain 1 g- luokkaa, eli siihen törmääminen on melko tulinen juttu- saati sitten nopeuteen jolla pääsisi kiertoradalle. Ilma painaa siis rutosti, eli paperiarkkia (sen pinta-alan kokoista) ei pystyisi vahvakaan "hevonen vetämään irti maasta, ellei sen arkin taaksekin pääsisi ilmaa.

No ilmanpainetta kai ei tuolla kiihtyvyys mittarilla lasketa, mutta samat perusteet.


Ilmanpaine pitää valtameretkin kuopissaan, mitä nyt vähän joskus lämmön vaikutuksesta haihtuu ilmakehäänkin "kosteutta, mikä lienee kiva sateen muodossa- yleensä.