Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Hyvä, että tuollaisia suunnitelmia on. Niistä syntyy jotain järkevää.
Joka tapauksessa yksityisten firmojen osuus tulee olemaan merkittävä avaruudenvalloituksessamme. Kuutukikohdat, joita tarvitaan, jos Marsiin halutaan, tulevat osin olemaan bisnesmiesten/henkilöiden rahoittamia, eivät vain valtioiden.

Itse näkisin aika positiivisena tuon Marsinvalloituksen. Kyllä ihmiskunta siihen kykenee, paljon on jo nyt ongelmista ratkaistu. Paljon on ratkaisematta toki.
Mutta pakko sinne on mennä!


Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 08, 2019, 23:07:08
Itse näkisin aika positiivisena tuon Marsinvalloituksen. Kyllä ihmiskunta siihen kykenee, paljon on jo nyt ongelmista ratkaistu. Paljon on ratkaisematta toki.
Mutta pakko sinne on mennä!

Pakko johonkin ei takaa että hanke on sillä toteuttamiskelpoinen. Ongelmia voi hoitaa paljonkin, mutta yksi ratkaisematon isompi aukko suunnitelmissa riittää kaatamaan koko homman. Eräs vakava puute on matkailun skaalautuvuus ja projektin jatkuvuus. Oletetaan että Marsiin saataisiin tulevaisuudessa laitettua hengissä muutama henkisesti ja fyysisesti vahva yksilö. Mitä sitten kun he vanhenevat ja kuolevat? Kärrätään aina joku lisää tilalle? Että Mars pysyy "valloitettuna"? Kuluttaa valtavasti resursseja eikä koko touhussa ole mitään järkeä saati sitten hyötyä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 15, 2019, 10:22:03
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 08, 2019, 23:07:08
Itse näkisin aika positiivisena tuon Marsinvalloituksen. Kyllä ihmiskunta siihen kykenee, paljon on jo nyt ongelmista ratkaistu. Paljon on ratkaisematta toki.
Mutta pakko sinne on mennä!

Pakko johonkin ei takaa että hanke on sillä toteuttamiskelpoinen. Ongelmia voi hoitaa paljonkin, mutta yksi ratkaisematon isompi aukko suunnitelmissa riittää kaatamaan koko homman. Eräs vakava puute on matkailun skaalautuvuus ja projektin jatkuvuus. Oletetaan että Marsiin saataisiin tulevaisuudessa laitettua hengissä muutama henkisesti ja fyysisesti vahva yksilö. Mitä sitten kun he vanhenevat ja kuolevat? Kärrätään aina joku lisää tilalle? Että Mars pysyy "valloitettuna"? Kuluttaa valtavasti resursseja eikä koko touhussa ole mitään järkeä saati sitten hyötyä.
Ihmisessä on niin suuri halu etsiä ja valloittaa, että jo sen vuoksi Mars-projektit ja sitä seuraavat ovat mielestäni välttämättömyyksiä. Ihmiselle on luotu(?) sellainen tekijä tonne päähän, että on pakko etsiä universumista jotain, mitä emme vielä tiedä. Jo tämä on hyvä syy.

Toinen syy on se, että ihmiskunnan tulee levittäytyä joskus muualle, jos haluamme säilyä. Maapallo on nyt ainoa paikka, jossa meitä on. Tulevaisuudessa toivottavasti on muitakin paikkoja, jolloin emme kuole niin helposti sukupuuttoon.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 17, 2019, 00:25:06
Ihmisessä on niin suuri halu etsiä ja valloittaa, että jo sen vuoksi Mars-projektit ja sitä seuraavat ovat mielestäni välttämättömyyksiä. Ihmiselle on luotu(?) sellainen tekijä tonne päähän, että on pakko etsiä universumista jotain, mitä emme vielä tiedä. Jo tämä on hyvä syy.

Toinen syy on se, että ihmiskunnan tulee levittäytyä joskus muualle, jos haluamme säilyä. Maapallo on nyt ainoa paikka, jossa meitä on. Tulevaisuudessa toivottavasti on muitakin paikkoja, jolloin emme kuole niin helposti sukupuuttoon.

Ihminen on tosiaan utelias ja koettaa tutkia ja yrittää kaikenlaista. Osassa aloja on päästy ällistyttävän pitkälle, mutta ei kaikissa. Edistysaskelia on hankala arvioida etukäteen. Jos etsii viime vuosisadan puolivälin arvailuja elämästä vuonna 2000, havaitsee kuinka osa ennustuksista toteutui, joissakin mentiin haaveista ohi, mutta joissain asioissa ei olla sen lähempänä kuin kymmeniä vuosia sitten.

Mars kuuluu sikäli hankalaan luokkaan, että se ei ole pelkästään teknologinen kysymys. Siinä on mukana ihminen itse, mikä on ollut aina vaikein käsiteltävä muuttuja. Mitä tulee sukupuuton uhkaan, miljoonia vuosia ainoa uhka ihmiselle tulee olemaan ihminen itse. Aurinkokunnassa Maa on elämälle sopivin paikka 100 – 0. Elinkelpoisen populaation perustaminen Marsiin vaatisi tuhansissa olevan siirtokunnan. Miksikö? Pienemmällä ihmismäärällä eristyksissä oleva kulttuuri alkaa taantua. Marsissa se tarkoittaisi hyvin nopeasti lorun loppua.

En usko, että Marsiin pystytään perustamaan omavarainen ihmisen asuttama etäispesäke. Vaikka se onnistuisikin, historiallisessa mittakaavassa se olisi merkityksetön. Rakennelma olisi väistämättä äärimmäisen hauras. Pieni katastrofi, onneton tapahtumaketju, mikä tahansa kriisi pudottaisi yrityksen heti roikkumaan tuhon partaalle.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 17, 2019, 14:52:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 17, 2019, 00:25:06
Ihmisessä on niin suuri halu etsiä ja valloittaa, että jo sen vuoksi Mars-projektit ja sitä seuraavat ovat mielestäni välttämättömyyksiä. Ihmiselle on luotu(?) sellainen tekijä tonne päähän, että on pakko etsiä universumista jotain, mitä emme vielä tiedä. Jo tämä on hyvä syy.

Toinen syy on se, että ihmiskunnan tulee levittäytyä joskus muualle, jos haluamme säilyä. Maapallo on nyt ainoa paikka, jossa meitä on. Tulevaisuudessa toivottavasti on muitakin paikkoja, jolloin emme kuole niin helposti sukupuuttoon.

Ihminen on tosiaan utelias ja koettaa tutkia ja yrittää kaikenlaista. Osassa aloja on päästy ällistyttävän pitkälle, mutta ei kaikissa. Edistysaskelia on hankala arvioida etukäteen. Jos etsii viime vuosisadan puolivälin arvailuja elämästä vuonna 2000, havaitsee kuinka osa ennustuksista toteutui, joissakin mentiin haaveista ohi, mutta joissain asioissa ei olla sen lähempänä kuin kymmeniä vuosia sitten.

Mars kuuluu sikäli hankalaan luokkaan, että se ei ole pelkästään teknologinen kysymys. Siinä on mukana ihminen itse, mikä on ollut aina vaikein käsiteltävä muuttuja. Mitä tulee sukupuuton uhkaan, miljoonia vuosia ainoa uhka ihmiselle tulee olemaan ihminen itse. Aurinkokunnassa Maa on elämälle sopivin paikka 100 – 0. Elinkelpoisen populaation perustaminen Marsiin vaatisi tuhansissa olevan siirtokunnan. Miksikö? Pienemmällä ihmismäärällä eristyksissä oleva kulttuuri alkaa taantua. Marsissa se tarkoittaisi hyvin nopeasti lorun loppua.

En usko, että Marsiin pystytään perustamaan omavarainen ihmisen asuttama etäispesäke. Vaikka se onnistuisikin, historiallisessa mittakaavassa se olisi merkityksetön. Rakennelma olisi väistämättä äärimmäisen hauras. Pieni katastrofi, onneton tapahtumaketju, mikä tahansa kriisi pudottaisi yrityksen heti roikkumaan tuhon partaalle.

Näinhän se olisi kun nykyteknologian valossa asiaa tarkastelee. Jos tiede saa kehittyä rauhassa ja ihminen ei nitistä itseään niin v. 3585 voi teknologia ollakin jo jotain ihan muuta. Vaikka se kuuluisa fysiikka onkin sama kuin tänään.

a4

Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 17, 2019, 14:52:25
En usko, että Marsiin pystytään perustamaan omavarainen ihmisen asuttama etäispesäke. Vaikka se onnistuisikin, historiallisessa mittakaavassa se olisi merkityksetön. Rakennelma olisi väistämättä äärimmäisen hauras. Pieni katastrofi, onneton tapahtumaketju, mikä tahansa kriisi pudottaisi yrityksen heti roikkumaan tuhon partaalle.
Kuulostaa ihan normaalilta yritystoiminnalta.
Sen etäispesäkkeeltä.

– Michael Faraday teki aikoinaan 1800-luvulla sähkökokeita. Virkamies tuli kysymään, mitä hyötyä tästä sähköstä on. Faraday vastasi, että ei aavistustakaan, mutta kyllä te jonakin päivänä keksitte keinon verottaa sitä

Intaktivisti

En jaksanut käydä jokaista ketjun sivua läpi, mutta uskallan veikata, että suvunjatkamisen ongelmista Marsisssa ei olla vielä täälä keskusteltu.

https://globalnews.ca/news/4241934/mars-babies-reproduction-colony-ethics/



Toope

Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 17, 2019, 14:52:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 17, 2019, 00:25:06
Ihmisessä on niin suuri halu etsiä ja valloittaa, että jo sen vuoksi Mars-projektit ja sitä seuraavat ovat mielestäni välttämättömyyksiä. Ihmiselle on luotu(?) sellainen tekijä tonne päähän, että on pakko etsiä universumista jotain, mitä emme vielä tiedä. Jo tämä on hyvä syy.

Toinen syy on se, että ihmiskunnan tulee levittäytyä joskus muualle, jos haluamme säilyä. Maapallo on nyt ainoa paikka, jossa meitä on. Tulevaisuudessa toivottavasti on muitakin paikkoja, jolloin emme kuole niin helposti sukupuuttoon.

Ihminen on tosiaan utelias ja koettaa tutkia ja yrittää kaikenlaista. Osassa aloja on päästy ällistyttävän pitkälle, mutta ei kaikissa. Edistysaskelia on hankala arvioida etukäteen. Jos etsii viime vuosisadan puolivälin arvailuja elämästä vuonna 2000, havaitsee kuinka osa ennustuksista toteutui, joissakin mentiin haaveista ohi, mutta joissain asioissa ei olla sen lähempänä kuin kymmeniä vuosia sitten.

Mars kuuluu sikäli hankalaan luokkaan, että se ei ole pelkästään teknologinen kysymys. Siinä on mukana ihminen itse, mikä on ollut aina vaikein käsiteltävä muuttuja. Mitä tulee sukupuuton uhkaan, miljoonia vuosia ainoa uhka ihmiselle tulee olemaan ihminen itse. Aurinkokunnassa Maa on elämälle sopivin paikka 100 – 0. Elinkelpoisen populaation perustaminen Marsiin vaatisi tuhansissa olevan siirtokunnan. Miksikö? Pienemmällä ihmismäärällä eristyksissä oleva kulttuuri alkaa taantua. Marsissa se tarkoittaisi hyvin nopeasti lorun loppua.

En usko, että Marsiin pystytään perustamaan omavarainen ihmisen asuttama etäispesäke. Vaikka se onnistuisikin, historiallisessa mittakaavassa se olisi merkityksetön. Rakennelma olisi väistämättä äärimmäisen hauras. Pieni katastrofi, onneton tapahtumaketju, mikä tahansa kriisi pudottaisi yrityksen heti roikkumaan tuhon partaalle.
En minäkään täysin luota siihen, että ensimmäinen yritys onnistuisi. Avaruus- ja kuuprojekteissakin kuoli monia astronautteja ja kosmonautteja. Mars-projektissakin voi moni kuolla. Pidän tuota tavoitetta silti aika väistämättömänä ja myös realistisena.
Deterministi en koskaan ole, mutta tavoite ihmiskunnalla on valloittaa avaruutta. Kyllä tuonne Marsiin yritetään ja ihan kympillä.

Kolumbuksen etäispesäke Amerikassa oli aluksi mitätön. Mitäs siitä syntyikään?

urogallus

Avaruuden valloituksen esteenä on se, että mitä kauemmas avaruuteen mennään, sitä vaikeammaksi touhu tulee ja sitä pienempiä hyötyjä sillä saavutetaan. Mitä niin arvokasta edes Kuussa on että sitä kannattaisi käydä hakemassa? Joitain spektaakkeleita saatetaan nähdä, mikäli Kiina ja USA saavat kunnon kisan käyntiin. Mitään todella mullistavaa ei. Lisää luotaimia sinne sun tänne aurinkokunnassamme ja ehkä ulkopuolellekin, mutta ihmistä en usko Marsiin koskaan vietävän.

a4

Lainaus käyttäjältä: Intaktivisti - heinäkuu 17, 2019, 22:19:29
En jaksanut käydä jokaista ketjun sivua läpi, mutta uskallan veikata, että suvunjatkamisen ongelmista Marsisssa ei olla vielä täälä keskusteltu.

https://globalnews.ca/news/4241934/mars-babies-reproduction-colony-ethics/
Joka kulttuurilla on omat ongelmansa, etenkin kun niitä katsoo toisesta kulttuurista käsin.
Marsiin kehittyisi myös oma paikalliskulttuurinsa. Kasvaessaan jopa useita.

Kopek

#116
Kesäkuun 20. päivänä vuonna 1944 saavutettiin ensimmäisen kerran avaruuden raja, kun saksalaisten raketti MW 18014 ylitti ns. Kármánin linjan, joka on sadan kilometrin korkeudessa.

Kolmetoista vuotta myöhemmin, 4.10.1957, neuvostoliittolainen Sputnik 1 ammuttiin ensimmäisenä maapallon kiertoradalle.

Vajaa kaksitoista vuotta myöhemmin ja hieman yli 25 vuotta MW 18014 lennon jälkeen ensimmäiset astronautit kävelivät kuun pinnalla. Kumpiakin viimeksi mainittuja lentoja johti sama mies, Wehrner von Braun. Rakettilaukaisujen välillä oli ehditty ottaa käyttöön suihkumatkustajakoneet, joista suurin ja nopein, Boeing 747 ja Concorde, olivat jo tehneet koelentojaan.

Kun edistys ilmailussa ja avaruuden valloittamisessa oli ollut noin nopeaa, ihmiset odottivat, että kehitys jatkuisi vähintään yhtä nopeana edelleen. Harva olisi uskonut ensimmäisen kuulennon humussa vuonna 1969, että vielä viidenkymmenen vuoden päästäkään ei ole tehty miehitettyä lentoa Marsiin eikä Apollo-ohjelman päättymisen jälkeen vuonna 1972 uusia matkoja kuuhun. Moni uskoi, että kuu olisi vuonna 2020 jo asutettu, ja Marsissakin olisi pysyviä tukikohtia.

Ehkä kiinalaiset haluavat näyttää maailmalle, että he pystyvät lentämään Marsiin. Jonkinlainen kilpailu ja valtion rahaa tarvitaan, jotta sinne mennään. 

"At the present time, it can be concluded that the only two organisations who have the reasonably solid technological capability, mission plans and have demonstrated detailed equipment studies with the likelihood of funding them to launch a return mission to Mars before 2040 are a possible NASA/International cooperative mission, and SpaceX."

https://www.themarsgeneration.org/the-road-to-mars/

a4

#117
Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 17, 2019, 22:47:50
Avaruuden valloituksen esteenä on se, että mitä kauemmas avaruuteen mennään, sitä vaikeammaksi touhu tulee ja sitä pienempiä hyötyjä sillä saavutetaan. Mitä niin arvokasta edes Kuussa on että sitä kannattaisi käydä hakemassa? Joitain spektaakkeleita saatetaan nähdä, mikäli Kiina ja USA saavat kunnon kisan käyntiin. Mitään todella mullistavaa ei. Lisää luotaimia sinne sun tänne aurinkokunnassamme ja ehkä ulkopuolellekin, mutta ihmistä en usko Marsiin koskaan vietävän.

– Michael Faraday teki aikoinaan 1800-luvulla sähkökokeita. Virkamies tuli kysymään, mitä hyötyä tästä sähköstä on. Faraday vastasi, että ei aavistustakaan..

Mitä kauemmaksi avaruuteen mennään, kuten vaikkapa Kuuhun, sitä lähemmäksi kaukoavaruuden kohteet tulevat ihmiskunnalle.
Tunnetun maailman rajat siirtyvät ja kartat muuttuvat, kuten aiemminkin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Early_world_maps
Ei avaruuden käynnissä oleva valloitus ole sen kummallisempaa kehitysprosessia kuin kivisen maapallon uskomaton evolutiivinen valloitus elämän huikealle runsaudelle ja monimutkaisuudelle. Olemme osa tätä prosessia ja itse avaruutta. Hiukkasten liikettä.
Toki löytyy evoluutioonkin uskomattomia ihmisiä, vaikka kyse ei ole uskomisesta ja vaikka menneisyyden ennustaminen on helpompaa kuin tulevaisuuden.
Historia kertoo kuinka mahdotonta on tehty mahdolliseksi, uskonnoissa uskomuksissa ja tieteessä käytännössä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 17, 2019, 22:47:50
Avaruuden valloituksen esteenä on se, että mitä kauemmas avaruuteen mennään, sitä vaikeammaksi touhu tulee ja sitä pienempiä hyötyjä sillä saavutetaan. Mitä niin arvokasta edes Kuussa on että sitä kannattaisi käydä hakemassa? Joitain spektaakkeleita saatetaan nähdä, mikäli Kiina ja USA saavat kunnon kisan käyntiin. Mitään todella mullistavaa ei. Lisää luotaimia sinne sun tänne aurinkokunnassamme ja ehkä ulkopuolellekin, mutta ihmistä en usko Marsiin koskaan vietävän.
Amerikan valloituksen esteenä oli aikoinaan se, että vaikeammaksi touhu menee ja kustannukset nousevat. Kuinkas sitten kävikään?
Kuussa on mm. Helium3:a, joka toimisi energianlähteenä todella tehokkaasti maassa.
https://www.esa.int/Our_Activities/Preparing_for_the_Future/Space_for_Earth/Energy/Helium-3_mining_on_the_lunar_surface
LainaaMoon has been bombarded with large quantities of Helium-3 by the solar wind. It is thought that this isotope could provide safer nuclear energy in a fusion reactor, since it is not radioactive and would not produce dangerous waste products.
Muutakin materiaalia kuusta olisi saatavissa.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 17, 2019, 22:44:59
Kolumbuksen etäispesäke Amerikassa oli aluksi mitätön. Mitäs siitä syntyikään?

Amerikka oli asuttava paikka. Se on erona. Mikäli Kolumbus & Co. olisi yrittänyt perustaa siirtokuntia Antarktikselle, silläkin yrityksellä olisi ollut paremmat mahdollisuudet onnistua kuin Marsin siirtokunnalla. Kuinka monta ihmistä Mars laskujesi mukaan pystyisi elättämään ilman yhteyttä Maahan? Millaisella väestöntiheydellä? Mars ei ole ympäristönä edes vihamielinen. Se on kosmisen välinpitämätön ihmisen tarpeille.