Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 19, 2019, 22:59:03

Pyörivä alus kykenee luomaan keinotekoisen painovoiman. Säteilyltä suojaaminen kai tällä hetkellä se ongelma on.

Keskipakoisvoima on yksi kiihtyvyyden muoto, mutta vaatisi aikamoisen kehän, jotta se edes hieman tuntuisi painovoimalta. Samaa kiihtyvyyttä voi kokea kyllä vaikka autolla käännyttäessä.

Aikamoista touhua olisi rakentaa, niin valtava alus, ettei pää menisi sekaisin jatkuvasta pyörimisestä.

a4

Elokuvaan Matka kuuhun (Le Voyage dans la lune) perustuvasta tosielämästä kertova elokuva Kuuma linkki kuuhun on todella hauskaa aussirentoutta ja tiedeuskoisille naureskelua todellisen tieteen tekemisen luonteesta ja kunniakkaasta historiasta.
Hekottelin läpi elokuvan.
Siinä onneksi käsiteltiin myös tässä ketjussa esiintuotuja vakaviakin aiheita, kuten avaruusmatkailun suuret haasteet ja kysymykset.
Mitä jos kesken ihmiskunnan suorittaman avaruuden valloituksen tuleekin vessahätä?
Vanhoja autojakin näkyi elokuvassa!
Tämänkin elokuvan ammattinäyttelijät ja muu elokuvatuotannollinen panostaminen vähemmän amatöörimäisempään suuntaan kertoo jo jotain sen taustalla piilevästä filosofiasta: "Emme tee näitä ja muita asioita, koska ne ovat helppoja vaan koska ne ovat vaikeita."
https://areena.yle.fi/1-177961

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2019, 11:20:30
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 19, 2019, 17:07:36


Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa ainakaan avaruudessa. Japanilainen luotain matkasi Venukselle aurinkopurjeen tuottaessa kiihtyvyyden.

Japanilaisten ikiliikkujasta voinet kertoa lähemmin. (en ole tuollaisesta ihmeestä kuullutkaan, ilmeisesti sekoitat joitain kuvitelmia nyt tuossa.)

Aurinkopurjeet ovat toistaiseksi pelkää haaveilua.

Aurinkotuulesta puhuttaessa, nekin saavat energiansa (sähkömagneettista) hiukkasista joiden paine voisi työntää alusta.
  Avaruusalusten käyttävoimaksi >>Toistaiseksi ei ole keksitty muita voiman muotoja, kun voiman ja vastavoiman periaate.

Kemia tieteenä on fysiikan alalaji.  Kiihtyvyys on laajentumista, laajenevat kaasut kiihdyttävät avaruudessakin alusta.

Ei ole pelkkää haaveilua:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ikaros_(avaruusluotain)   

Aurinkopurje(et) toimivat odotetusti ja Venuksen ohitettuaan lähti kiertämään Aurinkoa.

Ei sitä kemialliseksi reaktioksi voida kutsua vaikka kemia olisi fysiikan alalaji.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2019, 11:26:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 19, 2019, 22:59:03

Pyörivä alus kykenee luomaan keinotekoisen painovoiman. Säteilyltä suojaaminen kai tällä hetkellä se ongelma on.

Keskipakoisvoima on yksi kiihtyvyyden muoto, mutta vaatisi aikamoisen kehän, jotta se edes hieman tuntuisi painovoimalta. Samaa kiihtyvyyttä voi kokea kyllä vaikka autolla käännyttäessä.

Aikamoista touhua olisi rakentaa, niin valtava alus, ettei pää menisi sekaisin jatkuvasta pyörimisestä.

Mehän nytkin pyöritään jatkuvasti, eikä silti mene pää sekaisin.

Aikamoista touhua olisi rakentaa pysyvä avaruusasema jonnekin todella kauas. Pyörimättä tai pyörien. Jos tavoitteena olisi merkittävän ihmisporukan pysyvästi miehittämä avaruusasema, niin täytyisihän sen jo lähtökohtaisesti olla valtavan suuri. ISS:n miehistön koko on 13 henkeä eli varsin vaatimaton. Bussiinkin mahtuu enemmän porukkaa.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2019, 07:43:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 19, 2019, 22:57:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 18, 2019, 21:36:33
Ihmisessä on myös se vika, että se ajattelee valloittaneensa, kun johonkin on isketty lippu pystyyn. Sen jälkeen kiinnostus hiipuu, eikä seuraavien toiminta ole oikein mitään, koska evät ole se ensimmäinen. Marsin valloitus saattaa olla todella yhden lipun pystyttäminen, valokuvan ottaminen siitä ja paluu kotiin. Paljoa enempää ei ole Kuussakaan tehty, vaikka ensimmäisestä askeleesta sen kamaralle on kuitenkin jo jonnii aikaa.
Hyvin naiivi käsitys. Itse asiassa kuunäytteiden perusteella on hyvin paljolti kyetty määrittelemään Kuun materiaaleja ja myös hyötymistä niistä.
Mainitsin aiemmin tuon Helium3-seoksen, jota kuusta löytyy ja joka voisi olla erittäin toimiva energianlähde niin maassa kuin myös avaruusaluksille!
Ei ole niin scifiä...!

Tässähän ehdoteltiin jotain ihmisasutusta Marsiin. Sellaista valloittamista ei tehty edes Kuussa. Siellä tosiaan käytiin muutamia kertoja - kunnes politiikka muuttui, PR-tempun vaikuttavuus hiipui ja moinen demoaminen ajateltiin aivan liian kalliiksi suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Valloittamiseksi en varsinaisesti kutsuisi sitä, että käväisee muutamaan kertaan Tai sitten minä olen "valloittanut" Kreikan, kun siellä olen muutamaan kertaan lomaillut.

Totta kai Kuussa käymisestä saatiin uutta tietoa. Mutta luultavasti vähintään yhtä paljon opittiin siitä, että käymisen teknologia ratkaistiin kuin niistä kuukivistä sun muusta. Valloittamiseksi ei kuitenkaan välttämättä asiaa ole syytä kutsua -varsinkaan sellaisen keskustelun yhteydessä, jossa mietitään, voisiko Marsiin tai jonnekin perusta pysyvästi miehitetyn aseman tai jopa laajentaa ihmiskunnan asuttamaa aluetta uudelle planeetalle. Nykyään kaiketi katsotaan varsin paljon tehokkaammaksi kaukaisten planeettojen tutkimisen tavaksi luotaimet verrattuna astronauttien paikalle lennättämiseen. Varsinkin, jos tosiaan on kyse paikan tutkimisesta tai vaikkapa kivinäytteiden keräämisestä. Mutta ilman muuta avaruusmatkailusta opitaan huomattavan paljon, jos tavoitellaan ja kokeillaan tosiaan ihmisen lähettämistä matkaan pelkkien luotainten sijaan. Onhan näissä aika lailla erilaiset haasteet.
Ennen Marsiin yritystä tullaan pakostakin luomaan pysyvää tukikohtaa kuuhun, koska sitä kautta opitaan avaruudesta enemmän. Ihan lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa Mars-lentoja (ehkä elinaikanamme?), mutta kuuaseman perustaminen on ihan loogista tulevaisuudenkuvaa.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 20, 2019, 12:56:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2019, 11:20:30
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 19, 2019, 17:07:36


Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa ainakaan avaruudessa. Japanilainen luotain matkasi Venukselle aurinkopurjeen tuottaessa kiihtyvyyden.

Japanilaisten ikiliikkujasta voinet kertoa lähemmin. (en ole tuollaisesta ihmeestä kuullutkaan, ilmeisesti sekoitat joitain kuvitelmia nyt tuossa.)

Aurinkopurjeet ovat toistaiseksi pelkää haaveilua.

Aurinkotuulesta puhuttaessa, nekin saavat energiansa (sähkömagneettista) hiukkasista joiden paine voisi työntää alusta.
  Avaruusalusten käyttävoimaksi >>Toistaiseksi ei ole keksitty muita voiman muotoja, kun voiman ja vastavoiman periaate.

Kemia tieteenä on fysiikan alalaji.  Kiihtyvyys on laajentumista, laajenevat kaasut kiihdyttävät avaruudessakin alusta.

Ei ole pelkkää haaveilua:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ikaros_(avaruusluotain)   

Aurinkopurje(et) toimivat odotetusti ja Venuksen ohitettuaan lähti kiertämään Aurinkoa.

Ei sitä kemialliseksi reaktioksi voida kutsua vaikka kemia olisi fysiikan alalaji.

Pelkää pötyä, ei tuollaista luotainta ole, puhut fiktiosta.

Valopaineella, tai induktiolla on kyllä kaikenlaisia suunnitelmia.  Suomalaiset ovat tehneet tiiliskiven, tai kengälaatikonkokoisen "tekokuun" kyllä jonka antennit hyödyntävät hiukkasvirrasta saatua energiaa, mutta sen tulokset ovat vielä kokeiluasteella.

Atomien liittyminen toisiinsa ja keskeiset vuorovaikutukset nimetään kemiaksi, esim vesi on kahden kaasun vedyn ja hapen kemiallinen sidos.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 21, 2019, 00:35:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 20, 2019, 07:43:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 19, 2019, 22:57:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 18, 2019, 21:36:33
Ihmisessä on myös se vika, että se ajattelee valloittaneensa, kun johonkin on isketty lippu pystyyn. Sen jälkeen kiinnostus hiipuu, eikä seuraavien toiminta ole oikein mitään, koska evät ole se ensimmäinen. Marsin valloitus saattaa olla todella yhden lipun pystyttäminen, valokuvan ottaminen siitä ja paluu kotiin. Paljoa enempää ei ole Kuussakaan tehty, vaikka ensimmäisestä askeleesta sen kamaralle on kuitenkin jo jonnii aikaa.
Hyvin naiivi käsitys. Itse asiassa kuunäytteiden perusteella on hyvin paljolti kyetty määrittelemään Kuun materiaaleja ja myös hyötymistä niistä.
Mainitsin aiemmin tuon Helium3-seoksen, jota kuusta löytyy ja joka voisi olla erittäin toimiva energianlähde niin maassa kuin myös avaruusaluksille!
Ei ole niin scifiä...!

Tässähän ehdoteltiin jotain ihmisasutusta Marsiin. Sellaista valloittamista ei tehty edes Kuussa. Siellä tosiaan käytiin muutamia kertoja - kunnes politiikka muuttui, PR-tempun vaikuttavuus hiipui ja moinen demoaminen ajateltiin aivan liian kalliiksi suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Valloittamiseksi en varsinaisesti kutsuisi sitä, että käväisee muutamaan kertaan Tai sitten minä olen "valloittanut" Kreikan, kun siellä olen muutamaan kertaan lomaillut.

Totta kai Kuussa käymisestä saatiin uutta tietoa. Mutta luultavasti vähintään yhtä paljon opittiin siitä, että käymisen teknologia ratkaistiin kuin niistä kuukivistä sun muusta. Valloittamiseksi ei kuitenkaan välttämättä asiaa ole syytä kutsua -varsinkaan sellaisen keskustelun yhteydessä, jossa mietitään, voisiko Marsiin tai jonnekin perusta pysyvästi miehitetyn aseman tai jopa laajentaa ihmiskunnan asuttamaa aluetta uudelle planeetalle. Nykyään kaiketi katsotaan varsin paljon tehokkaammaksi kaukaisten planeettojen tutkimisen tavaksi luotaimet verrattuna astronauttien paikalle lennättämiseen. Varsinkin, jos tosiaan on kyse paikan tutkimisesta tai vaikkapa kivinäytteiden keräämisestä. Mutta ilman muuta avaruusmatkailusta opitaan huomattavan paljon, jos tavoitellaan ja kokeillaan tosiaan ihmisen lähettämistä matkaan pelkkien luotainten sijaan. Onhan näissä aika lailla erilaiset haasteet.
Ennen Marsiin yritystä tullaan pakostakin luomaan pysyvää tukikohtaa kuuhun, koska sitä kautta opitaan avaruudesta enemmän. Ihan lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa Mars-lentoja (ehkä elinaikanamme?), mutta kuuaseman perustaminen on ihan loogista tulevaisuudenkuvaa.

Kaikkea voi harrastaa ja haaveilla. Usan konkressi ei kyllä ole  kovin innokas rahoittamaan uusia kuulentoja, eikä toistaiseksi ainakaan ole isompia satsauksia tehnyt.

Mainostat> helium 3 yhdistettä, mutta sinulla ei varmaan ole hajuakaan minkälaisen infran sen hyödyntäminen vaatii.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 21, 2019, 10:12:48
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 20, 2019, 12:56:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2019, 11:20:30
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 19, 2019, 17:07:36


Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa ainakaan avaruudessa. Japanilainen luotain matkasi Venukselle aurinkopurjeen tuottaessa kiihtyvyyden.

Japanilaisten ikiliikkujasta voinet kertoa lähemmin. (en ole tuollaisesta ihmeestä kuullutkaan, ilmeisesti sekoitat joitain kuvitelmia nyt tuossa.)

Aurinkopurjeet ovat toistaiseksi pelkää haaveilua.

Aurinkotuulesta puhuttaessa, nekin saavat energiansa (sähkömagneettista) hiukkasista joiden paine voisi työntää alusta.
  Avaruusalusten käyttävoimaksi >>Toistaiseksi ei ole keksitty muita voiman muotoja, kun voiman ja vastavoiman periaate.

Kemia tieteenä on fysiikan alalaji.  Kiihtyvyys on laajentumista, laajenevat kaasut kiihdyttävät avaruudessakin alusta.

Ei ole pelkkää haaveilua:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ikaros_(avaruusluotain)   

Aurinkopurje(et) toimivat odotetusti ja Venuksen ohitettuaan lähti kiertämään Aurinkoa.

Ei sitä kemialliseksi reaktioksi voida kutsua vaikka kemia olisi fysiikan alalaji.

Pelkää pötyä, ei tuollaista luotainta ole, puhut fiktiosta.

Kyseessä täytyy olla sitten suuri salaliitto:

https://yle.fi/uutiset/3-5566021


      https://www.google.com/amp/s/www.space.com/amp/31324-venus-arrival-by-japan-akatsuki-spacecraft.html     

Toope

Tuossa hyvä artikkeli YLE:ltä (vai oliko jo täällä?) siitä, miten Kuuta voitaisiin hyödyntää. Osa artikkelista on toki Trump-kritiikkiä, mutta mikäpä YLE-uutinen ei olisi. Loput ovat asiaa. Kuuta voidaan hyödyntää paljon ja ensisijaisesti se tulee olemaan tukikohtana, kun Marsiin lähdemme.
https://yle.fi/uutiset/3-10861497

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 21, 2019, 10:38:38
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 21, 2019, 10:12:48
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 20, 2019, 12:56:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2019, 11:20:30
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 19, 2019, 17:07:36


Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa ainakaan avaruudessa. Japanilainen luotain matkasi Venukselle aurinkopurjeen tuottaessa kiihtyvyyden.

Japanilaisten ikiliikkujasta voinet kertoa lähemmin. (en ole tuollaisesta ihmeestä kuullutkaan, ilmeisesti sekoitat joitain kuvitelmia nyt tuossa.)

Aurinkopurjeet ovat toistaiseksi pelkää haaveilua.

Aurinkotuulesta puhuttaessa, nekin saavat energiansa (sähkömagneettista) hiukkasista joiden paine voisi työntää alusta.
  Avaruusalusten käyttävoimaksi >>Toistaiseksi ei ole keksitty muita voiman muotoja, kun voiman ja vastavoiman periaate.

Kemia tieteenä on fysiikan alalaji.  Kiihtyvyys on laajentumista, laajenevat kaasut kiihdyttävät avaruudessakin alusta.

Ei ole pelkkää haaveilua:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ikaros_(avaruusluotain)   

Aurinkopurje(et) toimivat odotetusti ja Venuksen ohitettuaan lähti kiertämään Aurinkoa.

Ei sitä kemialliseksi reaktioksi voida kutsua vaikka kemia olisi fysiikan alalaji.

Pelkää pötyä, ei tuollaista luotainta ole, puhut fiktiosta.

Kyseessä täytyy olla sitten suuri salaliitto:

https://yle.fi/uutiset/3-5566021


      https://www.google.com/amp/s/www.space.com/amp/31324-venus-arrival-by-japan-akatsuki-spacecraft.html     


No se japsien tutkimusateliitti, tutki puolen vuoden ajan aurinkotuulta ja valopainetta, mutta ei tosiaankaan lentänyt pelkästään purjetta käyttämällä, vaikka wikissä niin mainitaan.

Wikistä:
IKAROS-avaruusluotain on maailman ensimmäinen avaruusluotain, joka käyttää aurinkopurjetta ensisijaisena työntövoiman lähteenä. Se esittelee neljää avainteknologiaa (suluissa olevat kommentit viittaavat oikealla olevaan kaavioon):

Laajan, ohutkalvoisen aurinkopurjeen avaaminen avaruudessa ja sen ohjaus (3 - siniset alueet)
Purjeeseen integroidut ohutkalvo-aurinkokennot, joiden tehtävänä on syöttää virtaa hyötykuormaa varten (4 - mustat suorakaiteet)
Aurinkopurjeeseen kohdistuvan (Auringon) säteilynpaineen aiheuttaman kiihtyvyyden mittaus
Suunnan säätö säteilyn heijastuskerrointa muuttavien nestekidepaneelien avulla (2 - oranssit suorakaiteet)
Aurinkopurje avautui kokonaan 10. kesäkuuta 2010.[8]

Luotain mittaa myös planeettainvälisen avaruuden ympäristöolosuhteita, kuten gammapurkauksia[9], aurinkotuulta ja avaruuspölyä.



Valopaine maassa on noin 0,00047 g neliömetrillä, eikä joku parinkymmenen neliön purje tuota pahemmin kiihtyvyyttä, jolla voitaisiin se  yli 300 kg massa kiihdyttää merkittäviin nopeuksiin.

Sitäpaitsi valopaine ja aurinkotuuli (varautuneita hiukkasia) suuntautuu aurinkosta poispäin ja venus taas sijaitsee lähempänä aurinkoa, kuin maa.

Venuksen suhteellinen nopeus lienee yli 120 000 km/h ja maan noin 100 000 km/h.  Alemmalle radalle pääseminen edellyttää suunnan muutosta eli paljon suuremman nopeuden , kuin joku purjeen tuoma lähes olematon lisä.

Vauhti kyllä kiihtyy samalla, kun alemmalle kiertoradalle päästään. Samoin, kun avaruusasemalta poistuttaessa kohden maata.


safiiri

^ Vastaavasti lienevät myös purjeveneet pelkkää fiktiota, koska tyypillisestihän niissä on (nykyään) myös polttomoottori, jolla useimmiten mennään satamasta lähdettäessä ja rantautuessa - sekä pläkään satuttaessa. Pitäisi oikeastaan kieltää niiden kutsuminen purjeveneiksi, sillä se on harhakuva. Moottoriveneitä ovat, jos kerran moottoria ajoittain käytetään. Johonkin optimistijollaan tietty pelkkä tuulen avulla purjehtiminen riittää, mutta oikeat alukset tarvitsee moottorin. Jollalla voi minnekään oikeasti matkustaa.

Karikko

^

Aivan safiiri on ymmärtänyt täydellisesti fysiikan vaatimukset, purjehan ei tuota tippaakaan energiaa, mutta tuuli ryökäle heittelee pientä kaarnalaivaa sinne tänne: sitähän on tapahtunut kautta rantain, tai aikojen, kun aikoinaan löydettiin pasaatituulet ja länsituulten reitit.

Siihen peruistui länsimaiden laajeneminen ja alusmaiden alemman kehitystason hyödyntäminen.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2019, 09:58:54
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 21, 2019, 10:38:38
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 21, 2019, 10:12:48
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 20, 2019, 12:56:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 20, 2019, 11:20:30
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 19, 2019, 17:07:36


Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa ainakaan avaruudessa. Japanilainen luotain matkasi Venukselle aurinkopurjeen tuottaessa kiihtyvyyden.

Japanilaisten ikiliikkujasta voinet kertoa lähemmin. (en ole tuollaisesta ihmeestä kuullutkaan, ilmeisesti sekoitat joitain kuvitelmia nyt tuossa.)

Aurinkopurjeet ovat toistaiseksi pelkää haaveilua.

Aurinkotuulesta puhuttaessa, nekin saavat energiansa (sähkömagneettista) hiukkasista joiden paine voisi työntää alusta.
  Avaruusalusten käyttävoimaksi >>Toistaiseksi ei ole keksitty muita voiman muotoja, kun voiman ja vastavoiman periaate.

Kemia tieteenä on fysiikan alalaji.  Kiihtyvyys on laajentumista, laajenevat kaasut kiihdyttävät avaruudessakin alusta.

Ei ole pelkkää haaveilua:

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ikaros_(avaruusluotain)   

Aurinkopurje(et) toimivat odotetusti ja Venuksen ohitettuaan lähti kiertämään Aurinkoa.

Ei sitä kemialliseksi reaktioksi voida kutsua vaikka kemia olisi fysiikan alalaji.

Pelkää pötyä, ei tuollaista luotainta ole, puhut fiktiosta.

Kyseessä täytyy olla sitten suuri salaliitto:

https://yle.fi/uutiset/3-5566021


      https://www.google.com/amp/s/www.space.com/amp/31324-venus-arrival-by-japan-akatsuki-spacecraft.html     


No se japsien tutkimusateliitti, tutki puolen vuoden ajan aurinkotuulta ja valopainetta, mutta ei tosiaankaan lentänyt pelkästään purjetta käyttämällä, vaikka wikissä niin mainitaan.

Wikistä:
IKAROS-avaruusluotain on maailman ensimmäinen avaruusluotain, joka käyttää aurinkopurjetta ensisijaisena työntövoiman lähteenä. Se esittelee neljää avainteknologiaa (suluissa olevat kommentit viittaavat oikealla olevaan kaavioon):

Laajan, ohutkalvoisen aurinkopurjeen avaaminen avaruudessa ja sen ohjaus (3 - siniset alueet)
Purjeeseen integroidut ohutkalvo-aurinkokennot, joiden tehtävänä on syöttää virtaa hyötykuormaa varten (4 - mustat suorakaiteet)
Aurinkopurjeeseen kohdistuvan (Auringon) säteilynpaineen aiheuttaman kiihtyvyyden mittaus
Suunnan säätö säteilyn heijastuskerrointa muuttavien nestekidepaneelien avulla (2 - oranssit suorakaiteet)
Aurinkopurje avautui kokonaan 10. kesäkuuta 2010.[8]

Luotain mittaa myös planeettainvälisen avaruuden ympäristöolosuhteita, kuten gammapurkauksia[9], aurinkotuulta ja avaruuspölyä.



Valopaine maassa on noin 0,00047 g neliömetrillä, eikä joku parinkymmenen neliön purje tuota pahemmin kiihtyvyyttä, jolla voitaisiin se  yli 300 kg massa kiihdyttää merkittäviin nopeuksiin.

Sitäpaitsi valopaine ja aurinkotuuli (varautuneita hiukkasia) suuntautuu aurinkosta poispäin ja venus taas sijaitsee lähempänä aurinkoa, kuin maa.

Venuksen suhteellinen nopeus lienee yli 120 000 km/h ja maan noin 100 000 km/h.  Alemmalle radalle pääseminen edellyttää suunnan muutosta eli paljon suuremman nopeuden , kuin joku purjeen tuoma lähes olematon lisä.

Vauhti kyllä kiihtyy samalla, kun alemmalle kiertoradalle päästään. Samoin, kun avaruusasemalta poistuttaessa kohden maata.

Aurinkopurjetta testattiin ja se toimi niinkuin odotettiin tuottaen kiihtyvyyttä. Näin ollen se ei ole fiktiota eikä haaveilua. Koville se tietysti voi ottaa olla väärässä, mutta kestät sen kuin mies.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 22, 2019, 12:04:20

Aurinkopurjetta testattiin ja se toimi niinkuin odotettiin tuottaen kiihtyvyyttä. Näin ollen se ei ole fiktiota eikä haaveilua. Koville se tietysti voi ottaa olla väärässä, mutta kestät sen kuin mies.

Voit itse laskea, mitä "kiihtyvyyttä" se tuotti.

Mitta-arvot kerroin jo vaikka wikin räyhäkkä väite oli, >pääasiassa purjeen avulla, ei se purje lisännyt nopeutta kilometrin /tunnissa vertaa.

Jos epäilet etsi faktaa tiedejulkaisuista.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2019, 10:23:06
^

Aivan safiiri on ymmärtänyt täydellisesti fysiikan vaatimukset, purjehan ei tuota tippaakaan energiaa, mutta tuuli ryökäle heittelee pientä kaarnalaivaa sinne tänne: sitähän on tapahtunut kautta rantain, tai aikojen, kun aikoinaan löydettiin pasaatituulet ja länsituulten reitit.

Siihen peruistui länsimaiden laajeneminen ja alusmaiden alemman kehitystason hyödyntäminen.

Eipä tuota polttomoottorikaan energiaa. Se vain muuntaa jo olemassa olevaa energiaa toiseen muotoon.