Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 25, 2019, 11:31:48
^ Perinteiseen tapaan arvioiden naiset eivät saisi käyttää internettiä, jos internettiä koskaan edes nikkaroitaisiin pystyyn perinteiseen tapaan.
Ellei perinteenä ole tehdä mahdottomia tavoitteita tieteellä mahdolliseksi, kuten vaikkapa tasa-arvoa.

Avautumisesi jäi kieltämättä vähän hämäräksi. Ensin viitataan uuteen teknologiaan, kun alkaa selvitä millaisia määriä kalliita polttoaineita pitäisi polttaa vielä kalliimmissa vempeleissä, jos nojattaisiin jo koeteltuihin keksintöihin. Sitten kieltäydytään antamasta kunnollisia arvioita nimisiroteltujen uusien ideoiden käyttökelpoisuudesta universumin valloitukseen. Tarkoittaako tämä viimeinen vaihe siirtymistä kielipeleihin? Jokainen maallistettu saa tuntea olevansa marsilainen ilman että siihen on toksisella luonnontieteellä mitään sanomista?

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 25, 2019, 12:25:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 24, 2019, 18:51:55
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 24, 2019, 10:51:59
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 23, 2019, 13:35:22
A4 jo laittoikin tietoa. Miltä karikko näyttää, onko aurinkopurje pelkkää haaveilua?

On kuten jo kerroin. Voihan sellaisen kyhätä, mutta ei siitä mitään hyötyä ole.

Valopaineen suhdetta aineelliseen voi verrata vaikka hehkulampun tuottamaan säteilyyn.

Sen pitäisi säteillä noin satamiljoonaa vuotta saavuttaakseen sen massaenergian suuruuden.

Mitään todistetta ei ole ikaroksenkaan suhteen nopeuden kasvamisesta, vaan ainoastaan noiden reaktioiden tapahtumisesta, joita purjeesta on mitattu.

Mikään todiste ei tietysti kelpaa koska salaliitto.

Jos nyt et osa englantia niin autan hieman:

JAXA confirmed that IKAROS is being accelerated by its solar sail
August 2013, IKAROS was continuing to gain speed. At that time, it had gained approximately 400 m/s(1440 km/h) of velocity from its solar sail.

JAXA vahvisti että IKAROS kiihdyttää aurinkopurjeen avulla. Elokuussa 2013 IKAROKSEN nopeuden lisäys jatkui. Sillä hetkellä se oli saavuttanut noin 400 m/s (1440 km/h) nopeuden aurinkopurjeen avulla.

Mittauksessa ei tietenkään varmaan käytetä nopeusmittaria, tai muuta viisaria, joten kertonet miten se tapahtuu.

Pelkästään päättelynä sähkömagneettisen kentän ja hiukkasvirran reaktioina vastaanottimessa, eli niiden purjeiden tunnistimissa.

Kun osaat engelskaa, voinet varmaan valaista asiaa miten etäisyyden ja nopeuden suhde on muuttunut noiden reaktioiden vuoksi.
Noin yleisesti ottaen ei se paine edes tule kokonaan työntövoimaksi, vaan osa heijastuu pois, kuten valolla on tapana.
Kun atomi vapauttaa fotonin, on sen rekyyli suurin piirtein saman suuruinen, kuin atomin absorpoidessa sen kvantin.  Eli kuten jo vertasin hehkulampun joutuvan säteilemään satamiljoonaa vuotta, saavuttaaksen sen massaenergian.


Maanläheinen avaruusasemakin saa "julmetusti" valopainetta aurinkokennoihinsa radallaan, mutta kiertää silti melko tasaisesti noin 28000 kilometrin tuntivauhdilla.

Laskepa joutessasi, vaikka englannin kielellä, sen muutokset mitä valopaine vaikuttaa siihen.

Miksi minun pitäisi laskea ja mitata kun luotainta käyttävät sen ovat jo tehneet?

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 25, 2019, 10:25:57
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 24, 2019, 18:52:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2019, 12:15:33
Lainaus käyttäjältä: Hiha - heinäkuu 24, 2019, 11:56:12
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 23, 2019, 13:09:19
The thrust by solar light pressure is 1.12 mili-Newton (*2,) which is the expected value.

Tuostahan pitäisi voida laskea kuinka suuri aurinkopurje tarvitaan, jos halutaan viedä tietty hyötykuorma Marsiin ja tuoda ehkä jotain tännekin päin. Viitsitkö? Vaikka alkajaisiksi kaksi ihmistä käy Marsissa ja on perillä noin yhden Maan vuorokauden? Matkan keston voit optimoida haluamallasi tavalla, mutta pitempi matka vaatii enemmän varusteita sekä ristikkolehtiä ajankuluksi, ja se lisää aluksen painoa. Ja kiva kai se olisi, että astronautit eivät tulisi vanhuuttaan sinkkiarkuissa takaisin.

Mutta miehittämättömän luotaimen kohdalla ei ristikkojen tai sinkkiarkun mukaan pakkaaminen ole tarpeen.

Totta kai ne ovat tarpeen. Kuinka muuten voisi todistaa aurinkopurjeen hyödyttömyyden?

Aiheena on edelleen Marsissa asuminen. Jos olet haluton lähettämään matkalaisia purjehtimaan, sopiihan se. Siinä tapauksessa voisit arvioida millaisella kantoraketilla ja kuinka painavan kuorman laittaisit matkaan perinteiseen tapaan. Minkä roolin olet kaavaillut aurinkopurjeille? Niillä toimitetaan marsilaisten tulevat pizzatilaukset? Mikä on ajateltu toimitusaika?

Juu, Marsissa asumiseen tuo aurinkopurje ei tuo ratkaisua.

Toope

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 25, 2019, 15:37:20
Juu, Marsissa asumiseen tuo aurinkopurje ei tuo ratkaisua.
Eikä luultavasti ole siihen tarkoitettukaan, vaan myöhempiä kaukaisempien kohteiden valloituksia. Mars on iskuetäisyydellä jopa nykyisillä raketeilla. Huomattavia teknisiä ongelmia toki on vielä ratkaistavana, mutta päätös Marsiin menemisestä on jo tehty tiedemiesyhteisönkin sisällä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 25, 2019, 15:35:35
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 25, 2019, 12:25:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 24, 2019, 18:51:55
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 24, 2019, 10:51:59
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 23, 2019, 13:35:22
A4 jo laittoikin tietoa. Miltä karikko näyttää, onko aurinkopurje pelkkää haaveilua?

On kuten jo kerroin. Voihan sellaisen kyhätä, mutta ei siitä mitään hyötyä ole.

Valopaineen suhdetta aineelliseen voi verrata vaikka hehkulampun tuottamaan säteilyyn.

Sen pitäisi säteillä noin satamiljoonaa vuotta saavuttaakseen sen massaenergian suuruuden.

Mitään todistetta ei ole ikaroksenkaan suhteen nopeuden kasvamisesta, vaan ainoastaan noiden reaktioiden tapahtumisesta, joita purjeesta on mitattu.

Mikään todiste ei tietysti kelpaa koska salaliitto.

Jos nyt et osa englantia niin autan hieman:

JAXA confirmed that IKAROS is being accelerated by its solar sail
August 2013, IKAROS was continuing to gain speed. At that time, it had gained approximately 400 m/s(1440 km/h) of velocity from its solar sail.

JAXA vahvisti että IKAROS kiihdyttää aurinkopurjeen avulla. Elokuussa 2013 IKAROKSEN nopeuden lisäys jatkui. Sillä hetkellä se oli saavuttanut noin 400 m/s (1440 km/h) nopeuden aurinkopurjeen avulla.

Mittauksessa ei tietenkään varmaan käytetä nopeusmittaria, tai muuta viisaria, joten kertonet miten se tapahtuu.

Pelkästään päättelynä sähkömagneettisen kentän ja hiukkasvirran reaktioina vastaanottimessa, eli niiden purjeiden tunnistimissa.

Kun osaat engelskaa, voinet varmaan valaista asiaa miten etäisyyden ja nopeuden suhde on muuttunut noiden reaktioiden vuoksi.
Noin yleisesti ottaen ei se paine edes tule kokonaan työntövoimaksi, vaan osa heijastuu pois, kuten valolla on tapana.
Kun atomi vapauttaa fotonin, on sen rekyyli suurin piirtein saman suuruinen, kuin atomin absorpoidessa sen kvantin.  Eli kuten jo vertasin hehkulampun joutuvan säteilemään satamiljoonaa vuotta, saavuttaaksen sen massaenergian.


Maanläheinen avaruusasemakin saa "julmetusti" valopainetta aurinkokennoihinsa radallaan, mutta kiertää silti melko tasaisesti noin 28000 kilometrin tuntivauhdilla.

Laskepa joutessasi, vaikka englannin kielellä, sen muutokset mitä valopaine vaikuttaa siihen.

Miksi minun pitäisi laskea ja mitata kun luotainta käyttävät sen ovat jo tehneet?

On muuten aika erikoinen ajatus, että kun ensin on laskettu, miten aurinkopurjeella varustettu luotain toimii ja sitten sen jälkeen käytännössä sellainen matkaan lähetetty ja laskelmia vastaten toimivaksi todettu, voisikin olla niin, että konstruktiossa aurinkopurjeen toiminta ei ole ollenkaan ollut laskelmien mukaista, mutta silti luotain on tehnyt matkaa ihan suunnitelmien mukaisesti. Sehän tarkoittaisi, että jostakin on mystisesti ilmaantunut sen aurinkopurjeelle suunnitellun työn tekijäksi ja työntövoiman tuottajaksi joku muu osa laitteessa. Vieläpä ihan salaa ja paljastumatta on tämä toinen työntövoiman lähde työntövoimaa tuottanut, jolloin mittaukset ja laitteen toiminta antavat vaikutelman, että voima on saatu purjeesta. Vai olisiko laskelmissa tehty sen mittaluokan virhe, että sitä purjeen tuottamaa voimaa ei oikestaan edes tarvittu? Kuulostaa aika kummalliselta, että sellaisella laskutaidolla itse vehje kuitenkin on saatu rakennettua ja jopa toimivaksi.

Eiköhän tuossa se tärkein ja vakuuttavin "mittari" ole ollut juuri se, että luotain on lentänyt juuri ennalta tehtyjen arvioiden ja laskelmien mukaan. - joihin siis ON sisältynyt aurinkopurjeelle laskettu voimantuotto.

Karikko

Leluja ne ovat ja sinänsä kivoja.

Oma laseri vielä mukaan, niin ikiliikkuja on "keksitty.

>>> hs-

AVARUUTEEN on lähetetty purje, joka kiertää nyt Maan kiertoradalla. Purje avautui minisatelliitista torstaina pienen moottorin avulla.

Purje yritetään nyt saattaa korkeammalle Maan kiertoradalle siihen iskeytyvien Auringon fotonien avulla. Tarkoitus on näin osoittaa, että purjeen avulla voi kuljettaa halvalla pieniä satelliitteja tai muuta rahtia aurinkokunnassamme.

AVARUUSJÄRJESTÖ Planetary Society on kehittänyt ja lähettänyt tämän avaruuspurjeen, jonka nimi on Light Sail 2. Purje vietiin taivaalle minisatelliittiin pakattuna 25. kesäkuuta avaruusyhtiö SpaceX:n Falcon Heavy -kantoraketilla. Maan kiertoradalla purje avautui automaattisesti, kertoo New Scientist.

Light Sail 2:n purjeen paksuus on vain 4,5 mikrometriä eli metrin miljoonasosaa. Se on siis ohuempi kuin ihmisen hiukset. Purjeen pinta-ala on noin 5,6 metriä kanttiinsa ja yhteensä 32 neliömetriä eli noin nyrkkeilykehän kokoa. Purjeesta on julkaistu video.

KUN Auringon fotonit osuvat purjeisiin, ne luovuttavat purjeen pintaan pienen määrän energiaa. Se vie purjetta eteenpäin. Aluksi purje etenee hitaasti, mutta ajan myötä sen vauhti kasvaa ja purjeen vauhti kiihtyy.

Tätä avaruuspurjetta edelsi purjekoe Light Sail 1. Se avasi purjeensa avaruudessa jo vuonna 2015, mutta sitä ei yritetty liikuttaa enempää. Se putosi pian Maan ilmakehään ja paloi siellä.

LIGHT SAIL 2 lähetettiin korkeammalle kiertoradalle. Siellä on vähemmän ilmakehän kitkaa, ja siksi Light Sail 2 kiertää Maata noin vuoden ennen kuin se palaa ilmakehässä.

Joskus tällaiset purjeet voisivat kuljettaa pieniä satelliitteja aurinkokunnassamme ja ehkä sen ulkopuolellakin. Purje on halpa, koska se ei vaadi paljon polttoaineita. Se saa energiaa auringonvalosta jatkuvasti.

PURJEIDEN ei kuitenkaan tarvitse välttämättä saada energiaansa Auringosta. On ehdotettu myös purjeita, joita puskisivat eteenpäin vahvat laserit. Ne ehkä lisäisivät purjeiden vauhdin niin kovaksi, että purje pääsisi matkaamaan muihin tähtiin.

Vireillä on pienten satelliittien matka lähitähteemme Alfa Centauriin. Hankkeen nimi on Breakthrough Starshot. Se on rahoitettu miljonäärien avulla. Purje lähetettäisiin matkaan laserien avulla.

PURJEEN avaruuteen nyt lähettänyt Planetary Society perustettiin vuonna 1980. Se on suuri avaruusjärjestö, joka ei tavoittele voittoa. Jäseniä sillä on yli 50 000 yli sadassa maassa

safiiri

^ Leluja vailla merkittäviä sovellusmahdollisuuksia ovat olleet monet teknologiset keksinnöt aluksi. Muistelen mm. aikaa, jolloin koko maailman tietokoneiden määrän maksimitarpeeksi arvioitiin - olikohan se edes kymmeniäkään?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 25, 2019, 15:35:35

Miksi minun pitäisi laskea ja mitata kun luotainta käyttävät sen ovat jo tehneet?

Paikan ja nopeuden määrittely ei ole kovinkaan helppoa yksiselitteisesti.
Kolmiomittausta käytetään sateliittien avulla paikannuksessa.

Tarvitaan siis vähintään kolmen sateliitin koordinaatit tarkat kellot ja keskusvalvomo joka synkronoi sen paikan ja siinä tapahtuvat muutokset.

Silti sateliitit saatetaan löytää vääriltä paikoilta eikä niitä voi ilman paikan korjausmuutoksia käyttää navigointiin.

Sen vuoksi kysyin sinulta miten se nopeus ja paikan sijainti tehdään noilla etäisyyksillä ja todennetaan ne liikesuhteet.

Verrataanko esimerkiksi sitä nopeutta suhteellisesti aurinkonkiertoon vai maasta lähteneeseen kohteen maasijaintiin.

Sateliitillahan on erilainen nopeus eri kohteisiin verratessa. Aurinkon ympäri kiertäessään se liikkuu vähintään sen maan nopeudella, eli noin 30 km/ sek. jonka on saanut jo maan nopeuden mukaan, Venusta ohi menevällä radalla vaikuttaa myös nopeuteen moni muukin asia.
Säteilypaineesta (valopaine) suurin osa muuttuu myös lähinnä elektronien liikkeeksi vastaanottimissa, eikä siirry suoraan työntövoimaksi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 26, 2019, 10:20:07
^ Leluja vailla merkittäviä sovellusmahdollisuuksia ovat olleet monet teknologiset keksinnöt aluksi. Muistelen mm. aikaa, jolloin koko maailman tietokoneiden määrän maksimitarpeeksi arvioitiin - olikohan se edes kymmeniäkään?

Ja miten tuolla lelulla matkataan marsiin, josta oli puhe.?

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 26, 2019, 10:32:58
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 25, 2019, 15:35:35

Miksi minun pitäisi laskea ja mitata kun luotainta käyttävät sen ovat jo tehneet?

Paikan ja nopeuden määrittely ei ole kovinkaan helppoa yksiselitteisesti.
Kolmiomittausta käytetään sateliittien avulla paikannuksessa.

Tarvitaan siis vähintään kolmen sateliitin koordinaatit tarkat kellot ja keskusvalvomo joka synkronoi sen paikan ja siinä tapahtuvat muutokset.

Silti sateliitit saatetaan löytää vääriltä paikoilta eikä niitä voi ilman paikan korjausmuutoksia käyttää navigointiin.

Sen vuoksi kysyin sinulta miten se nopeus ja paikan sijainti tehdään noilla etäisyyksillä ja todennetaan ne liikesuhteet.

Verrataanko esimerkiksi sitä nopeutta suhteellisesti aurinkonkiertoon vai maasta lähteneeseen kohteen maasijaintiin.

Jaa, kysyt sitten väärältä henkilöltä. Ei minulla ole aavistustakaan.

Kiva kuitenkin, että aurinkopurje sai silmissäsi ylennyksen leluksi minun harhakuvitelmien tai fiktion sijaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 26, 2019, 10:34:42
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 26, 2019, 10:20:07
^ Leluja vailla merkittäviä sovellusmahdollisuuksia ovat olleet monet teknologiset keksinnöt aluksi. Muistelen mm. aikaa, jolloin koko maailman tietokoneiden määrän maksimitarpeeksi arvioitiin - olikohan se edes kymmeniäkään?

Ja miten tuolla lelulla matkataan marsiin, josta oli puhe.?

No eipä ensimmäisellä autollakaan kovin ihmeellisiä matkoja matusteltu, eikä vauhti päätä huimannut. Mutta silti nykyään auto on ihan pätevä menopeli ja se aiempi "vekotin"on jäänyt harrastusvälineeksi. En tiedä, onko aurinkopurje ratkaisu Marsin matkaan, mutta kun itse väitit sekä koko vehjettä fiktioksi että myös esitit, ettei kukaan edes tiedä, toimiiko se ollenkaan (ja että se ei voikaan toimia), niin lähinnä tuota kantaa kommentoin.

En nyt itsekään henkeäni pidättelisi Marsin "valloittamisen" suhteen, enkä varsinkaan pysyvän miehitetyn aseman rakentamisen kanssa. Liekö sellainen lopulta järkevääkään, vaikka kehitettäisiinkin siihen keinot. Tarttis olla aika hyvä idea siitä, mitä semmoisella panostuksella voitais saavuttaa. Muutakin kuin että vois pystyttää sinne lipun ja viedä vähän erilaista roskaa ja romua merkiksi ihmisen visiitistä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 26, 2019, 13:08:45
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 26, 2019, 10:32:58
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 25, 2019, 15:35:35

Miksi minun pitäisi laskea ja mitata kun luotainta käyttävät sen ovat jo tehneet?

Paikan ja nopeuden määrittely ei ole kovinkaan helppoa yksiselitteisesti.
Kolmiomittausta käytetään sateliittien avulla paikannuksessa.

Tarvitaan siis vähintään kolmen sateliitin koordinaatit tarkat kellot ja keskusvalvomo joka synkronoi sen paikan ja siinä tapahtuvat muutokset.

Silti sateliitit saatetaan löytää vääriltä paikoilta eikä niitä voi ilman paikan korjausmuutoksia käyttää navigointiin.

Sen vuoksi kysyin sinulta miten se nopeus ja paikan sijainti tehdään noilla etäisyyksillä ja todennetaan ne liikesuhteet.

Verrataanko esimerkiksi sitä nopeutta suhteellisesti aurinkonkiertoon vai maasta lähteneeseen kohteen maasijaintiin.

Jaa, kysyt sitten väärältä henkilöltä. Ei minulla ole aavistustakaan.

Kiva kuitenkin, että aurinkopurje sai silmissäsi ylennyksen leluksi minun harhakuvitelmien tai fiktion sijaan.

No joo, olkoon nyt lelu sitten.  Tarkoitin kylläkin siinä yhteydessä fiktiota olevan sen auttavan marsinvalloituksessa, jota muistaakseni toope ehdotteli.


Toope

Päinvastoin kuin hölmöyttäni sanoin aiemmin, tuollainen avaruuspurje voi hyvinkin olla toimiva tekninen ratkaisu aurinkokunnan sisällä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006184650.html
LainaaAvaruuteen on lähetetty purje, joka kiertää nyt Maan kiertoradalla. Purje avautui minisatelliitista torstaina pienen moottorin avulla.

Purje yritetään nyt saattaa korkeammalle Maan kiertoradalle siihen iskeytyvien Auringon fotonien avulla. Tarkoitus on näin osoittaa, että purjeen avulla voi kuljettaa halvalla pieniä satelliitteja tai muuta rahtia aurinkokunnassamme.

Avaruusjärjestö Planetary Society on kehittänyt ja lähettänyt tämän avaruuspurjeen, jonka nimi on Light Sail 2. Purje vietiin taivaalle minisatelliittiin pakattuna 25. kesäkuuta avaruusyhtiö SpaceX:n Falcon Heavy -kantoraketilla. Maan kiertoradalla purje avautui automaattisesti, kertoo New Scientist.
Tuo on asia, jota vakavasti testataan.

ROOSTER

Valtaoja ei usko Muskin aikatauluun.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-9961997Onnistuisiko ihmisen massamuutto toiselle planeetalle? – Valtaoja: Mars mahdollinen, mutta ei tällä vuosisadalla

Kaukomatkat muiden tähtien planeetoille eivät onnistu ainakaan tuhanteen vuoteen.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 31, 2019, 20:50:32
Valtaoja ei usko Muskin aikatauluun.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-9961997Onnistuisiko ihmisen massamuutto toiselle planeetalle? – Valtaoja: Mars mahdollinen, mutta ei tällä vuosisadalla

Kaukomatkat muiden tähtien planeetoille eivät onnistu ainakaan tuhanteen vuoteen.
Valtaoja vanhana miehenä on ehkä vähän pessimistinen. Onhan tässä viimeisen reilun sadan vuoden aikana kehitytty lentomatkailussa Wrightin veljeksistä kuulentoihin ja luotaimiin, jotka jo poistuvat aurinkokunnastamme. En itse usko, että Mars-retki olisi niin vaikea, rahaa syö rutosti. Mutta kuutukikohdan perustaminen on asia, jota on suunniteltu jo vuosikymmeniä, sen uskoisin toteutuvan omana elinaikanani hyvinkin. Itsekin Elon Muskin ajatuksia pidän vähän ylioptimistisina, toki hän on myös markkinointimies ja yrittäjä, joka myy optioita Marsiin ja Kuuhun. Veikkaisin, että lähivuosina tulemme kuulemaan konkreettisia suunnitelmia kuutukikohdasta, jota hyväksikäyttäen lähdemme Marsia kohti.