Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 01, 2019, 11:01:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 30, 2019, 20:38:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 27, 2019, 10:31:40
Kuten aiemminkin on sanottu kuussa voidaan kyllä käydä, mutta siellä asuminen on melko toivoton ja typerä tavoite.  Se tuskin koskaan toteutuu. Robottitekniikan kehittyessä niitä ehkä voisi siihen hommaan "palkata" eivät vaadi esimerkiksi happea ja kaurapuuroa aamiaiseksi, kunhan sähkönsihinää riittää.
Itse asiassa Kuussa pitkäaikainen asuminen onnistuisi nykyteknologiallakin. Merkittävin ongelma on huoltoyhteyksien luotettavuus siihen saakka kunnes asemasta saataisiin liki omavarainen. Kuun vähäisen painovoiman vaikutuksia ihmiseen voidaan lieventää, kuten ISS-asemallakin tehdään. On selvää, että robotiikkaa pyritään mahdollisimman paljon hyväksikäyttämään, mutta ihmisiä silti tarvitaan siellä. 2020-luvun aikana tuo asema tultaneen perustamaan. Kuuta kiertävä asema voi olla myös yksi välivaihe. Se ei ole järin suuri askel, koska Maata kiertävistä asemista on kokemusta jo 1970-luvulta asti.

Miten vähäisen painovoiman vaikutuksia lievennetään avaruusasemalla?

Jos tarkoitat sitä jumppaamista, eli kehon toimintojen ylläpitoa, niin kuussakin se varmaan toimii helpommin, painovoiman suhteen, mutta ei käytännössä ellei ole suljettuja olotiloja rakennettu.

Avaruusasemalla muuten "painovoima" toimii ihan isolla prosentilla edelleen, eli keho painaa kyllä lähes 90%:ia maassa mitatusta.
Painovoimahan on maan "vetovoimaa ja avaruusasema on edelleen siinä, vaikkakin on putoavassa liikkeessä, joka koetaan painottomuutena.
Gravitaatio on hieman eri asia kuin painovoima, eli kyllä se keho edelleen on koossa asemallakin.
Gravitaatio on itseasiassa enemmänkin "kenttävoima" eikä kahden kappaleen välinen vetovoima joksi se useinmiten kuvataan.
Kiertävä avaruusasema luo keinotekoista painovoimaa. Kuussa tarvitaan lihasharjoituksia, koska kuun painovoima on n. 1/6:osa maasta. Ihminen kykenee pitkään oleskelemaan tuollaisessa ympäristössä, venäläinen kosmonauttihan selvisi NL:n hajoamisesta aikoinaan, oli vuoden verran avaruudessa. Ihminen sopeutuu hyvin. Ei ongelmitta, mutta sopeutuu.

Ihmisissä riittää vapaaehtoisia kokeilemaan tuota Kuu-asumista...! 8)

ROOSTER

Marsilta voi sitten pinkaista seuraavalle, ehkä jo valmiiksi elinkelpoiselle planeetalle. Lupaavia ehdokkaita ilmestyy kiihtyvään tahtiin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/770a6de2-f59e-42f2-a618-ea0b39d15a2a?ref=ampparit:df44Nyt löytyi toistaiseksi lupaavin kohde aurinkokunnan ulkopuoliselle elämälle: tutkijat löysivät planeetan kaasukehästä vettä – K2-18 b kiertää tähteään elämänvyöhykkeellä

...

Planeetta on kaksi kertaa Maan kokoinen planeetta. Sen paino on kahdeksan kertaa Maan painoa suurempi.

btw: Mitä tarkoittaa "kaksi kertaa Maan kokoinen" ? Jos se on halkaisijaltaan kaksi kertaa, tai tilavuudeltaan kaksi kertaa, niin kysymyksessä on aivan eri asia. Jos se on tilavuudeltaan kaksinkertainen ja painoltaan (ei siis massaltaan) kahdeksankertainen niin jos sen tiheys on sama kuin maan, niin painovoiman täytyy olla nelinkertainen, vai? jne...

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 12, 2019, 13:06:25
Marsilta voi sitten pinkaista seuraavalle, ehkä jo valmiiksi elinkelpoiselle planeetalle. Lupaavia ehdokkaita ilmestyy kiihtyvään tahtiin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/770a6de2-f59e-42f2-a618-ea0b39d15a2a?ref=ampparit:df44Nyt löytyi toistaiseksi lupaavin kohde aurinkokunnan ulkopuoliselle elämälle: tutkijat löysivät planeetan kaasukehästä vettä – K2-18 b kiertää tähteään elämänvyöhykkeellä

...

Planeetta on kaksi kertaa Maan kokoinen planeetta. Sen paino on kahdeksan kertaa Maan painoa suurempi.

btw: Mitä tarkoittaa "kaksi kertaa Maan kokoinen" ? Jos se on halkaisijaltaan kaksi kertaa, tai tilavuudeltaan kaksi kertaa, niin kysymyksessä on aivan eri asia. Jos se on tilavuudeltaan kaksinkertainen ja painoltaan (ei siis massaltaan) kahdeksankertainen niin jos sen tiheys on sama kuin maan, niin painovoiman täytyy olla nelinkertainen, vai? jne...

Taitaa olla nuo kokoarviot vain osviittana, eikä sitä sen tarkemmin tiedetä kertoa.

Paino ja massa tässä yhteydessä on varmaan suhteellisesti sama asia. Sen planeetan massa on siis sama, kuin painokin, eli sen aiheuttama kiihtyvyys.


Maan massa aiheuttaa 1 g suuruisen vetovoiman(kiihtyvyyden) ja se arvo on saatu juuri maan aihettamasta kiihtyvyydestä. (painovoimasta)
Periaatteessa siis vertailuarvo, sitä voi verrata vaikka suunnanmuutoksissa esiintyviin kiihtyvyysvoimiin joita lentäessä ja autoilussa esiintyy, kun kääntyessä irralliset kappaleet tahtoisivat jatkaa suoraviivaista menoaan kohdistuu vaikka ihmiseen se kiihtyvyys suunnanvaihdon vuoksi. Hävittäjäkoneille varmaan yli 7 g kiihtyvyyksiä kaarroissa pahimmillaan- tajun meno silloin lähellä.

Niin mitä enemmän kappaleella on massaa sitä enemmän sillä on kiihtyvyyttä- aurinkolla on omassa järjestelmässään tietenkin suurin massa eli kiihtyvyys.

Painovoima sinällään on negatiivistä energiaa, eli siitä vapautuakseen pitää tuottaa vastaava kiihtyvyys jollain toisella energialla, kuten raketeissa kemiallisella.

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 12, 2019, 13:06:25
Marsilta voi sitten pinkaista seuraavalle, ehkä jo valmiiksi elinkelpoiselle planeetalle. Lupaavia ehdokkaita ilmestyy kiihtyvään tahtiin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/770a6de2-f59e-42f2-a618-ea0b39d15a2a?ref=ampparit:df44Nyt löytyi toistaiseksi lupaavin kohde aurinkokunnan ulkopuoliselle elämälle: tutkijat löysivät planeetan kaasukehästä vettä – K2-18 b kiertää tähteään elämänvyöhykkeellä

...

Planeetta on kaksi kertaa Maan kokoinen planeetta. Sen paino on kahdeksan kertaa Maan painoa suurempi.

btw: Mitä tarkoittaa "kaksi kertaa Maan kokoinen" ? Jos se on halkaisijaltaan kaksi kertaa, tai tilavuudeltaan kaksi kertaa, niin kysymyksessä on aivan eri asia. Jos se on tilavuudeltaan kaksinkertainen ja painoltaan (ei siis massaltaan) kahdeksankertainen niin jos sen tiheys on sama kuin maan, niin painovoiman täytyy olla nelinkertainen, vai? jne...
Artikkelista: "K2-18 b -eksoplaneetta saattaakin olla toistaiseksi lupaavin planeetta Maan ulkopuoliselle elämälle."
Tosin Jupiterin tai Saturnuksen kuut ovat todennäköisesti lähimpiä elämää ylläpitäviä paikkoja maan ulkopuoliselle elämälle. Eivät ole toki planeettoja, vaan kuita. Tuollaisia maankaltaisia planeettoja on toki paljon universumissa, mutta tuskin kovinkaan yleisiä.

Hayabusa

Emeritusproffa Valtaoja alkoi jo hieman revittelemään.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d96c7f47-2f08-436c-ba8c-35127faaca3b
LainaaJos leikitellään tieteiskirjallisuudella, siellä voisi olla jotain älykkäitä, kilpikonnien kaltaisia vankkajalkaisia eläimiä, joita ei niin paljon painovoima hetkauta.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 12, 2019, 23:05:17
Emeritusproffa Valtaoja alkoi jo hieman revittelemään.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d96c7f47-2f08-436c-ba8c-35127faaca3b
LainaaJos leikitellään tieteiskirjallisuudella, siellä voisi olla jotain älykkäitä, kilpikonnien kaltaisia vankkajalkaisia eläimiä, joita ei niin paljon painovoima hetkauta.
Ajatuksilla voidaan leikitellä, kuten Äijä-emeritus Valtaoja tekee. Jos planeetalla on vettä, on siellä mahdollisesti myös mineraaleja (sekä esim. aminohappoja), jotka voivat luoda elämää. Mitä elämä tarvitsee? Lämpöä,vettä ja tietynlaista alkuainekoostumusta. Kyseisen planeetan koko on suuri verrattuna maahan, mutta ehkä muiden olosuhteiden suhteen voi olla varsin samantyyppinen?

Tuollaisia planeettoja on universumissa paljonkin.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 12, 2019, 23:05:17
Emeritusproffa Valtaoja alkoi jo hieman revittelemään.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d96c7f47-2f08-436c-ba8c-35127faaca3b
LainaaJos leikitellään tieteiskirjallisuudella, siellä voisi olla jotain älykkäitä, kilpikonnien kaltaisia vankkajalkaisia eläimiä, joita ei niin paljon painovoima hetkauta.
Tuohan on ihan tuubasta vedetty, samoin voisi sanoa, että chtulhun kaltaisia lonkero-olioita olisi siellä.
Pointti on vaan siinä, että tuollainen planeetta voisi teoriassa luoda elämää. Vettä on, energiaa on, elämälle tarvittavia mineraaleja ja alkuaineita ehkä on...! :-\

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 13, 2019, 00:25:21
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 12, 2019, 23:05:17
Emeritusproffa Valtaoja alkoi jo hieman revittelemään.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d96c7f47-2f08-436c-ba8c-35127faaca3b
LainaaJos leikitellään tieteiskirjallisuudella, siellä voisi olla jotain älykkäitä, kilpikonnien kaltaisia vankkajalkaisia eläimiä, joita ei niin paljon painovoima hetkauta.
Tuohan on ihan tuubasta vedetty, samoin voisi sanoa, että chtulhun kaltaisia lonkero-olioita olisi siellä.
Pointti on vaan siinä, että tuollainen planeetta voisi teoriassa luoda elämää. Vettä on, energiaa on, elämälle tarvittavia mineraaleja ja alkuaineita ehkä on...! :-\

Jos siellä olisi hiili-vesipohjaista elämää, niin se tarkottaisi, että siellä on RUOKAA ja VETTÄ. Ihmiselle kelpaa ruuaksi noita ssältävä elollinen, oli älyä tai ei. Ainoastaan ruuan pyydystäminen voi tulla hankalammaksi jos se on saalistajaa fiksumpaa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Nykytutkijat pitävät Jupiterin ja Saturnuksen kuita ehkä todennäköisimpinä paikkoina, joista elämää löytyisi. Ei toki mitään kovin kehittynyttä, koska olosuhteet estävät, mutta vähintäänkin yksisoluista tai hieman kehittyneempää elämää. Noista paikoista löytynee vettä, energiaa, lämpöä ja jopa aminohappoja tms. materiaalia elämän muodostamiseen.

Mutta ei kovinkaan kehittyneeseen älyyn. Syvyyksissä jääpeitteen alla voi olla lämpöä niin, että monisoluistakin elämää voisi kehittyä, mutta tämä on toki vielä arvailua.

Karikko


Rakettihan ei pääse "taivaalle" muuten kuin syömällä omaa "kuormaansa" eli kuluttamalla sitä lähtöpainoaan.
Hyötysuhde on 10-15%:n luokkaa. Polttoainetta lähtöpainosta siis noin 85%:tia.

Rakettien koon kasvattaminen on siten ainoa mahdollisuus saada tarpeeksi tavaraa mukaan kohdesatamaan, jos sellainen jossain on. Ilmeisesti kuitenkin se satama on täysin oman mukaan otetun  huollon varassa eikä kohteesta löydy muuta kuin kivenkappaleita muistoksi käynnistä, jos johonkin päästäisiin.

Nykyisillä suurimmilla raketeilla on lähtöpaino ollut lähes 3 miljoonaa kiloa eikä sen koon kasvattaminen ole kovin helppo juttu. Riskit lisääntyvät ja hyötysuhdekin ilmeisesti huononee.
Ratkaisuksi on kyllä ehdoteltu avaruudessa kasattavaa teknologiaa- tuskin kovin helppoa sekään.
Kuinka viisasta yleensäkään on pyrkiä lähettämään marsiin ihmisiä. Ehkä sitäkin suunnitellaan vain ihmisten mielenkiinnon ylläpitämiseksi ja rahoituksen saamiseksi.

Kolme vuotta rakettivehkeen kyydissä taitaa tehdä "kahjoksi" kenet hyvänsä, ellei satu sitä jo lähtiessä olemaan.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 25, 2019, 11:09:05

Rakettihan ei pääse "taivaalle" muuten kuin syömällä omaa "kuormaansa" eli kuluttamalla sitä lähtöpainoaan.
Hyötysuhde on 10-15%:n luokkaa. Polttoainetta lähtöpainosta siis noin 85%:tia.

Rakettien koon kasvattaminen on siten ainoa mahdollisuus saada tarpeeksi tavaraa mukaan kohdesatamaan, jos sellainen jossain on. Ilmeisesti kuitenkin se satama on täysin oman mukaan otetun  huollon varassa eikä kohteesta löydy muuta kuin kivenkappaleita muistoksi käynnistä, jos johonkin päästäisiin.

Nykyisillä suurimmilla raketeilla on lähtöpaino ollut lähes 3 miljoonaa kiloa eikä sen koon kasvattaminen ole kovin helppo juttu. Riskit lisääntyvät ja hyötysuhdekin ilmeisesti huononee.
Ratkaisuksi on kyllä ehdoteltu avaruudessa kasattavaa teknologiaa- tuskin kovin helppoa sekään.
Kuinka viisasta yleensäkään on pyrkiä lähettämään marsiin ihmisiä. Ehkä sitäkin suunnitellaan vain ihmisten mielenkiinnon ylläpitämiseksi ja rahoituksen saamiseksi.

Kolme vuotta rakettivehkeen kyydissä taitaa tehdä "kahjoksi" kenet hyvänsä, ellei satu sitä jo lähtiessä olemaan.

Rakettien koon kasvattaminen ei tietenkään ole ainoa mahdollisuus. Uusien tehokkaampien moottorien kehittäminen on myös mahdollisuus.

Marsiin ei tietysti ole mitään järkeä mennä. Parempi pysyä kotona, nakkikastike ja keitetyt perunat on hyvää ja Netflix on halpa.

Toope

Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 25, 2019, 14:04:39
Marsiin ei tietysti ole mitään järkeä mennä. Parempi pysyä kotona, nakkikastike ja keitetyt perunat on hyvää ja Netflix on halpa.
Jotain niin jumiutumisajattelua. Amerikkaankaan ei olisi kantsinut mennä, kun ensimmäisillä laivoilla on niin kovat paikat... ::)

Mars-retkiin muuten on jo nyt ilmoittautunut valtavasti ihmisiä. Teknologia ei ole valmis, mutta jonain päivänä on.
Kyllä, me lähdemme tältä planeetaltamme, luultavasti varsin pian. Emme kaikki, mutta pieni porukka tulee perustamaan pysyvän tukikohdan kuuhun. Sitä kautta rakennetaan se alus, joka lähtee Marsiin. Voi olla itsemurhatehtävä, tai sitten ei. Se toteutetaan silti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2019, 22:44:59
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 25, 2019, 14:04:39
Marsiin ei tietysti ole mitään järkeä mennä. Parempi pysyä kotona, nakkikastike ja keitetyt perunat on hyvää ja Netflix on halpa.
Jotain niin jumiutumisajattelua. Amerikkaankaan ei olisi kantsinut mennä, kun ensimmäisillä laivoilla on niin kovat paikat... ::)

Mars-retkiin muuten on jo nyt ilmoittautunut valtavasti ihmisiä. Teknologia ei ole valmis, mutta jonain päivänä on.
Kyllä, me lähdemme tältä planeetaltamme, luultavasti varsin pian. Emme kaikki, mutta pieni porukka tulee perustamaan pysyvän tukikohdan kuuhun. Sitä kautta rakennetaan se alus, joka lähtee Marsiin. Voi olla itsemurhatehtävä, tai sitten ei. Se toteutetaan silti.

Minusta Marsiin matkaamisen tutkimiseen voidaan käyttää rahoja vasta sitten, kun vanhusten ja sotaveteraanien toimeentulo ja hoito on ratkaistu. Maslow ja silleen...

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 25, 2019, 14:04:39
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 25, 2019, 11:09:05

Rakettihan ei pääse "taivaalle" muuten kuin syömällä omaa "kuormaansa" eli kuluttamalla sitä lähtöpainoaan.
Hyötysuhde on 10-15%:n luokkaa. Polttoainetta lähtöpainosta siis noin 85%:tia.

Rakettien koon kasvattaminen on siten ainoa mahdollisuus saada tarpeeksi tavaraa mukaan kohdesatamaan, jos sellainen jossain on. Ilmeisesti kuitenkin se satama on täysin oman mukaan otetun  huollon varassa eikä kohteesta löydy muuta kuin kivenkappaleita muistoksi käynnistä, jos johonkin päästäisiin.

Nykyisillä suurimmilla raketeilla on lähtöpaino ollut lähes 3 miljoonaa kiloa eikä sen koon kasvattaminen ole kovin helppo juttu. Riskit lisääntyvät ja hyötysuhdekin ilmeisesti huononee.
Ratkaisuksi on kyllä ehdoteltu avaruudessa kasattavaa teknologiaa- tuskin kovin helppoa sekään.
Kuinka viisasta yleensäkään on pyrkiä lähettämään marsiin ihmisiä. Ehkä sitäkin suunnitellaan vain ihmisten mielenkiinnon ylläpitämiseksi ja rahoituksen saamiseksi.

Kolme vuotta rakettivehkeen kyydissä taitaa tehdä "kahjoksi" kenet hyvänsä, ellei satu sitä jo lähtiessä olemaan.

Rakettien koon kasvattaminen ei tietenkään ole ainoa mahdollisuus. Uusien tehokkaampien moottorien kehittäminen on myös mahdollisuus.

Tehokaammat moottorit edellyttävät jotain uutta rakennetta myös sen polton mahdollistamiseksi.
Raketin toimintaperiaatehan on, kiihtyvyyden saaminen siitä reaktiosta, joka tuottaa vastavoiman.

Eli purkautuvan ajoaineen nopeus ratkaisee kuinka paljon kiihtyvyyttä saadaan aikaa, Raketin täytyy myös kestää se palamistapahtuma.
Ionimoottoreita on jo kehitetty, mutta ne eivät taida olla ratkaisu isommassa mittakaavassa.

Hyötysuhde ei juurikaan voi muuttua paremmaksi, mutta pidemmälle mennessä pitäisi voida ottaa enemmän polttoainetta mukaan, jos on tarkoitus tulla myös takaisin.

Kehitelmiä on kyllä kaikenlaisia, esim peräkkäisiä pieniä atomiräjähdyksiä, mutta mikäpä laite kestäisi senkaltaista paukkua höyrystymättä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 26, 2019, 07:34:34
Minusta Marsiin matkaamisen tutkimiseen voidaan käyttää rahoja vasta sitten, kun vanhusten ja sotaveteraanien toimeentulo ja hoito on ratkaistu. Maslow ja silleen...
Irvailu sikseen, mutta tiede on tärkeää. Laitetaan mieluummin yliopistojen lesbofeminismirunouden tutkimuksista rahoja Mars-tutkimukseen!