Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mitä voimme oppia ihmisestä muita kädellisiä tarkkailemalla?

Aloittaja kertsi, huhtikuu 29, 2019, 14:50:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: hibiscuc - heinäkuu 06, 2019, 09:18:12
Indonesialaiset ovat orankien tavoin ystävällisiä ja lastenhoitoon suhtaudutaan usein kollektiivisesti...
Ristus mikä kommentti!  ;D

kertsi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2019, 10:59:59
Jos oikein muistan, on moraalin biologista perustaa alettu pohtia nimenomaan kädellisten käyttäytymistä tutkimalla. Sosiaalisilla kädellisillä on oikeudenmukaisuuden tarve koodattuna genomiinsa. (Ja ainakin ihmisellä on tiedonkäsittelyn vinouma (bias), joka liittyy oikeudenmukaisuuteen, oikeudenmukainen-maailma-hypoteesi (eng. kielinen wiki), eli virheellinen oletus, että paha saa aina palkkansa, ja hyvä palkitaan hyvällä. Maailma ei kuitenkaan usein ole oikeudenukainen, joten tämä on kognitiivinen vinouma.

Kädellistutkija Frans de Waal kertoo: Kun kaksi koe-eläinapinaa (marakatteja?) palkitaan samalla lailla tehtävästä (kurkulla), kaikki on ok, ja apinat ovat yhteistyökykyisiä eli tekevät, mitä niiltä pyydetään. Jos taas apinat palkitaan epäoikeudenmukaisesti (toiselle himoittua viinirypälettä, toiselle kurkkua, ja molemmat näkevät mitä naapuri saa palkaksi), se huonommin (kurkulla) palkittu suuttuu pahanpäiväisesti moisesta loukkauksesta, ja vaatii saman palkkion kuin kaverinsakin. Ihmisellä lienee samankaltainen oikeustaju, vai onko? Samasta työstä sama palkka.


Two Monkeys Were Paid Unequally: Excerpt from Frans de Waal's TED Talk
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

En tiedä onko tämä oikea ketju, joten pyydetään modea siirtämään parempaan paikkaan jos ei kuulu tänne.

Mielenkiintoinen artikkeli. Siinä haastatellaan New Hampshiren yliopiston filosofian apulaisprofessoria Subrena Smithiä, joka kyseenalaistaa evoluutiopsykologian mielekkyyden tieteenalana. Todellisuudessa ei onnistu kyseenalaistamaan, mutta antoi ainakin itselleni hieman ajattelemisen aihetta siihen, missä roolissa evoluutioon kuuluvat variaatiot ovat evoluutiopsykologisissa tutkimuksissa (tai siis olenko niihin koskaan törmännyt evoluutiopsykologisissa tutkielmissa... En ole) ja siihen kuinka hyvän otannan erilaiset evoluutiopsykologiset tutkimukset väestö- ja lajikohtaisesti ovat ottaneet. Jälkimmäinen on ollut jo pitempään tiedossani, että toistaiseksi evoluutiopsykologia varsin nuorena tieteenalana kärsii tutkimusmateriaalin vähäisyydestä ainakin jonkin verran.

Jos kiinnostaa, tässä on Smithin artikkeli ja tässä ainakin yksi ihan kohtuullinen Smithille suunnattu kritiikki.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Emme ihmisistä paljonkaan opi kädellisiä tutkimalla, ihmisten kehityksestä ja evoluutiosta kyllä.
Toki noita primitiivireaktioita on ihmisilläkin, mutta liioittelua ehkä on liikaa noita tyhmiä apinoita rinnastaa ihmisiin. Toki suvunjatkamisessa ja väkivaltakäytöksessä on samaa. Jossain määrin.

kertsi

Female Langurs Rule the Hanuman Monkey Dynasty 👑 Into the Wild India | Smithsonian Channel (Youtube, 3:20 min)

En tiedä, minkä nimisiä nämä "Hanuman apinat" ovat suomeksi (Gray langur, Hanuman langur, Hanuman = intialainen apinajumala).

Mutta, hedelmällisessä iässä olevat naaraat ovat ylimpänä kyseisten apinoiden sosiaalisessa hierarkiassa. Hedelmällisen iän lopulla, naaraan status laskee, ja hänen poikastensakin status. Sama ehkä taitaa ihmiselläkin tapahtua ainakin jossain määrin, jossain vaiheessahan naisista tulee läpinäkyviä, näkymättömiä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 02, 2020, 01:58:01
Emme ihmisistä paljonkaan opi kädellisiä tutkimalla, ihmisten kehityksestä ja evoluutiosta kyllä.
Toki noita primitiivireaktioita on ihmisilläkin, mutta liioittelua ehkä on liikaa noita tyhmiä apinoita rinnastaa ihmisiin. Toki suvunjatkamisessa ja väkivaltakäytöksessä on samaa. Jossain määrin.

Ihminen on yksi apinalaji- vaikka ilman vaatteita sitä ei ehkä heti huomaa- kun on muuta kiinnostavaa mielessä.

Jotain käytöksessä luonnossa yleensäkin on opittavaa eliöiden toiminnoista- ei apinalajien ero kovin suuri ole evoluuttisestikaan.  Samat aineetkin hermostoissa pyörivät ja ardenaliini tekee muutkin apinat kiukkuisiksi.

Ihmisen teeskenneltyä käytöstä eivät kyllä osaa kovin hyvin matkia, mutta primitiivisissä toimissa ei käytäntö ole kovinkaan erilaista.