Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mitä voimme oppia ihmisestä muita kädellisiä tarkkailemalla?

Aloittaja kertsi, huhtikuu 29, 2019, 14:50:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

kertsi

Enpä oikein usko tuota, että jotkut ihmiset olisivat enemmän bonobon kuin simpanssin kaltaisia verrattuna muihin ihmisiin.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 09, 2019, 19:33:18

Mitäkö voimme oppia? Ehkä sen, että meidän kannattaa perehtyä ihmisluontoon ja hyväksyä se sellaisena kuin se on rakentaen yhteiskunta tätä silmällä pitäen. Ihmisluonnon vastaiset aatteet eivät toimi, vaan niistä tulee jotain muuta kuin mitä tarkoitetaan eli yleensä jonkinlainen diktatuuri.



Samma, aatteet ihmismielen jalostamiseksi eivät toimi, sitäkin on tullut "paasattua"

Näillä on pärjättävä ja tyydyttävä siihen, mutta se ei tarkoita, etteikö sopeutumista silti tapahdu.  Keskimäärin ihmiset kuitenkin ovat suhteellisen suvaitsevaisia ja sopeutuvaisia, mutta "aineellisen hyvän" loppuessa pääsevät nuo "jalommat luonteet jylläämään- se kannattaa muistaa ja hallitushan "se edellinen" jo näytti siinäkin esimerkkiä. Tämä nykyinen ei vielä ole kovin konkreettinen, mutta ehkä se nähdään mihin suuntaan kallistuu. Tosin sillä ei liene suurtakaan merkitystä, tässä maailman-ajan tilanteessa.

kertsi

#137
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 09, 2019, 19:33:18
Keräsin 22 vuotta sitten tietoa kirjastosta lainaamistani kirjoista erääseen sepustukseeni, jonka apinoita koskevaan kappaleeseen annan tässä linkin, vaikka se tuskin ketään kiinnostaa. Gorillat ovat tavoiltaan hyvin erilaisia kuin ihmiset, mutta simpansseissa on paljon samaa. Säästän sanoja enkä kirjoita samoista asioista, mitkä ovat täällä. 

http://apinoita.blogspot.com/2015/04/apinoiden-valtakunnasta-luonnontilaan.html

Mitäkö voimme oppia? Ehkä sen, että meidän kannattaa perehtyä ihmisluontoon ja hyväksyä se sellaisena kuin se on rakentaen yhteiskunta tätä silmällä pitäen. Ihmisluonnon vastaiset aatteet eivät toimi, vaan niistä tulee jotain muuta kuin mitä tarkoitetaan eli yleensä jonkinlainen diktatuuri.
Luin tuon tekstisi, ja aika paljon siinä taitaa olla paikkansa pitävää analyysia. Pari kommenttia ja tarkennusta kuitenkin.

Gorillat ovat kaukaisempaa sukua ihmiselle kuin simpanssit ja bonobot. Et tosin väittänyt ettei näin olisi.

Tekstistäsi sai kuvan, että gorillaurokset osallistuvat jälkeläistensä hoivaan. Tämä kaiketi pitää paikkansa vuorigorilloille (lukuunottamatta niillkään jälkeläisten ruokkimista), mutta en tiedä pitääkö paikkansa muille gorillalajeille. Vuorigoillat lähinnä kai leikkivät pienokaisten kanssa, ja ovat eräänlaisia lapsenvahteja, sukivat jne., ja ovat äärimmäisen kärsivällisiä niitä kohtaan, myös muita kuin omia pentujaan kohtaan. En tiedä, opettavatko ne mitään teknisiä taitoja poikasille samaan tapaan kuin simpanssiemot opettavat omille poikasilleen. Veikkaan että eivät. Sosiaalisia taitoja voivat hyvinkin opettaa, opettaa ne gorillan tavoille.

Useissa vuorigorillalaumoissa on muitakin uroksia kuin vain johtajauros, ja muutkin urokset siittävät pentuja, vaikka suurin osa pennuista olisikin johtajauroksen jälkeläisiä. Urokset ovat yhtä hoivaavia kaikkia poikasia kohtaan, erottelematta omia lapsiaan muiden kersoista. Tämä urosten hoivataipumus on hieman yllättävää, sillä yleensähän se liitetään monogaamisiin lajeihin (joihin ihminen laskettaneen tietyin varauksin, jossei sitten lasketa sekasopuiseksi tätä nykyä, en tiedä). Gorillamaaraat näyttävät suosivan hoivaavampia uroksia jopa niin, että sellaisilla uroksilla on keskimäärin peräti 5.5 kertaa enemmän jälkeläisiä. Valitsemalla hoivaavan isän poikasilleen, naaras takaa paremmat selviytymisen mahdollisuudet sille.

Tästä voi vetää paralleeleja ihmiseen: hyvän isän ominaisuuksien preferointi on koodattu ihmisnaisten geeneihin jollain todennäköisyydellä - ehkä jopa suuremmalla todennäköisyydellä kuin koon, voiman, älyn, symmetrisyyden (ts. terveyden) preferointi (?) - (ja jollain, pienemällä todennäköisyydellä on koodattu renttujen preferointi, ehkä sellaisilla naisilla on jotenkin vietit vähän vinksallaan?).

Sekä simpanssit että varsinkin bonobot ovat täysin sekasopuisia, toisin kuin ihminen. Kielen lisäksi varmaan muitakin merkittäviä eroja löytyy.

Ainakin se on käsittääkseni varmaa, että ihmisluontoa ei voi selittää pelkästään simpanssiluonnolla, sillä vaikka meitä voisi sanoa kolmanneksi simpanssilajiksi ja olemme samankaltaisia kuin karvaiset serkkumme, olemme myös erilaisia kuin ne.

*) Male Gorillas Love Hanging Around With Infants (The Atlantic)
And those who spend the most time babysitting end up with more babies of their own.
- males that spent the most time with infants ended up with 5.5 times as many offspring of their own as those that were least interested.
- But clearly, size and strength aren't everything. As Rosenbaum shows, babysitting prowess is tied to reproductive success.

ps. kirjoitit että simpanssit metsästävät pienempiä apinarotuja. Tarkoittanet pienempiä apinalajeja.

ps. Veikkaisin myös, että sellaisella sosiaalisella lajilla kuin gorillalla olisi laumassa enemmän tai vähemmän selkeä sosiaalinen arvoasteikko, myös naaraille **). Läntisillä alankogorilloilla (Gorilla gorilla gorilla) on pienemmät ryhmäkoot, max 5, mutta vuorigoillojen (Gorilla beringei beringei) isommat ryhmät (jopa 30 jäsentä) vaatinevat hienostuneempaa sosiaalista rakennetta (vrt. Etiopian ylänköjen parisataapäiset tseladalaumat, jotka ovat muovanneet tseladoista perin älykkäitä kädellisiä monimutkaisine sosiaalisine rakenteineen). Yleensä sekä nuoret naaraat että urokset vaihtavat synnyinlaumansa uuteen laumaan, vaikka vuorigorilloilla voivat betauroksetkin jäädä laumaan, hopeaselkää eli johtajaurosta alemalla tasolla arvoasteikossa.

**) Ainakin tämän perusteella näyttäisi niin olevan:
https://www.gorillas-world.com/gorilla-social-structure/
Breeding females organize in a hierarchy, according to the time in which they joined the troop. Therefore, the first arriving has a higher status than newcomers, and so on.

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Mitä tulee ihmisluontoon ja yhteiskuntajärjestykseen, niin siitäkin taidan olla samaa mieltä kanssasi Kopek, jos olet sitä mieltä nk. otaksun, että esimerkiksi kommunistinen yhteiskuntajärjestys, yhteisomistus, kolhoosit, tms. sotii ihmisluontoa vastaan tietyltä osin. Ihminen ei ole täysin epäitsekäs otus.

Vaikka ei ihminen täysin itsekäskään ole. Koko tämä ihmisen saagahan on ollut mahdollista lähinnä yhteistyökyvyn ja tietynasteisen altruisminkin ansiosta. Kulttuurievoluutio on jatkanut siitä mihin biologinen evoluutio jäi (vaikka ei sekään ole pysähtynyt). Kulttuurievoluutio vaan on kiihtynyt huimasti paljon nopeammin. Meistä on tullut yhä riippuvaisempia teknologiastamme, teknologiasta on tullut osa meitä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Laika

#139
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 10, 2019, 12:04:12
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 09, 2019, 19:33:18

Mitäkö voimme oppia? Ehkä sen, että meidän kannattaa perehtyä ihmisluontoon ja hyväksyä se sellaisena kuin se on rakentaen yhteiskunta tätä silmällä pitäen. Ihmisluonnon vastaiset aatteet eivät toimi, vaan niistä tulee jotain muuta kuin mitä tarkoitetaan eli yleensä jonkinlainen diktatuuri.



Samma, aatteet ihmismielen jalostamiseksi eivät toimi, sitäkin on tullut "paasattua"

Kumma juttu, minusta taas yritykset ihmismielen jalostamiseksi ovat tuoneet todistetusti valtavia tuloksia, eikä tämä edes rajoitu ihmismieleen.

Toistasataa vuotta sitten Suomessa oli kyllä vastaavasti porukka argumentoimassa yleistä oppivelvollisuutta vastaan samoin perustein, joten sikäli tietyt ilmiöt, myös aatteelliset, muuttavat muotoaan vain lajityypillisissä rajoissaan. Sivistyksellä, käytännöllisin termein katsottuna, on toisin sanoen aina vihollisensa.

En voi olla vertaamatta tätä porukkaa ihmisiin, jotka uskovat olemuksellisten koirarotujen ensisijaisuuteen kasvatuksellisten näkökohtien sijaan. Ainoa varma vakio tässä suhteessa on kuitenkin ollut, että sivistyksen viholliset saavat aikaan arvaamattomia yksilöitä mistä hyvänsä rodusta. Niin ystävällistä koiraa ei vielä olla geneettisesti jalostettukaan, etteikö se onnistuisi.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 11, 2019, 20:19:32
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 10, 2019, 12:04:12
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 09, 2019, 19:33:18

Mitäkö voimme oppia? Ehkä sen, että meidän kannattaa perehtyä ihmisluontoon ja hyväksyä se sellaisena kuin se on rakentaen yhteiskunta tätä silmällä pitäen. Ihmisluonnon vastaiset aatteet eivät toimi, vaan niistä tulee jotain muuta kuin mitä tarkoitetaan eli yleensä jonkinlainen diktatuuri.



Samma, aatteet ihmismielen jalostamiseksi eivät toimi, sitäkin on tullut "paasattua"

Kumma juttu, minusta taas yritykset ihmismielen jalostamiseksi ovat tuoneet todistetusti valtavia tuloksia, eikä tämä edes rajoitu ihmismieleen.

Kulttuuri on "kesyttänyt ihmisen" voihan niin epäillä,- toisaalta kulttuuri on mahdollistanut sodankäytön ja sotaan valmistautumisen niin tehokkaaksi, ettei sotaan kovin helposti haluta uskaltautua. Mitä nyt sitten heikompia vastaan hiukan tapellaan jatkuvasti.

Mahtavampien valtioiden päämiehet vaikuttavat kyllä melko kesyiltä ja joutuvat kuuntelemaan oman laumansa muiden johto henkilöiden mielipiteitä.

-:)lauri

Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 10, 2019, 14:12:15
Mitä tulee ihmisluontoon ja yhteiskuntajärjestykseen, niin siitäkin taidan olla samaa mieltä kanssasi Kopek, jos olet sitä mieltä nk. otaksun, että esimerkiksi kommunistinen yhteiskuntajärjestys, yhteisomistus, kolhoosit, tms. sotii ihmisluontoa vastaan tietyltä osin. Ihminen ei ole täysin epäitsekäs otus.

Vaikka ei ihminen täysin itsekäskään ole. Koko tämä ihmisen saagahan on ollut mahdollista lähinnä yhteistyökyvyn ja tietynasteisen altruisminkin ansiosta. Kulttuurievoluutio on jatkanut siitä mihin biologinen evoluutio jäi (vaikka ei sekään ole pysähtynyt). Kulttuurievoluutio vaan on kiihtynyt huimasti paljon nopeammin. Meistä on tullut yhä riippuvaisempia teknologiastamme, teknologiasta on tullut osa meitä.
Mutta ihmisyys tarvitsee myös sitä vapautta ja vapaata tahtoa, irrallisuutta yhteiskunnasta. Ihmisille tekee hyvää se, jos käsittää oikeutensa omaan pihaan ja ympäristöön, ilman mitään valtiovallan lonkeroita sinne. No, vähän liioitellen toki, kun valtiovalta käsittää osin tuota pihaakin..., mutta ajatuksena.


-:)lauri

Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

hibiscuc

Ehkä useimmat teistä tietävätkin, mikä on oranki-sanan etymologia. Bahasan indonesiaksi oranki on oran u tang, metsän ihminen. Nuo ihmisapinat ovat inhimillisiä monessakin mielessä. Ne ovat älykkäitä, osaavat valmistaa työkaluja ja kalastusvälineitä, käyvät kauppaa ja ovat sosiaalisia, mutta vain naaraat ja heidän nuoret jälkeläisensä elävät laumoissa. Kaikki naaraat hoivaavat myös toistensa poikasia.

Bahasa indonesia ja malaijin kieli ovat mahdollisesti maailman helpoimmin opittavia kieliä. Olimme nuorina muutaman kuukauden Indonesiassa. Opin helposi myös jonkin verran bahasa indonesiaa. Monet substantiivien monikot ja verbit muodostetaan laittamalla sana kaksi kertaa peräkkäin. Esimerkiksi sanasta jalan (katu, matka, tie) muodostetaan verbi ja monikko jalan jalan (kävellä, tiet).

Indonesialaiset ovat orankien tavoin ystävällisiä ja lastenhoitoon suhtaudutaan usein kollektiivisesti. Pien viidakkokylän asukkaat, jotka eivät olleet nähneet valkoihoisia lapsia, järjestivät Balilla mahtavat syntymäpäiväjuhlat pienelle lapsellemme. Heillä meni muutama päivä juhlan virittelyyn. Suurin osa siellä lapsista nimetään ensimmäiseksi (Wayan), toiseksi aina kuudenteen lapseen asti. Sen jälkeen, mikäli lapsia vielä syntyy, kierros alkaa alusta. Ensimmäinen, toinen jne.

-:)lauri

#146
Pahoittelen jos asiaa on jo tässä ketjussa käsitelty, kun en ole ennättänyt aivan kaikkea seurata, mutta tuore tutkimus sai minut tämän aiheen osalta jälleen aktivoitumaan.

Yksi avoimista kysymyksistä on pitkään ollut se, miksi ihmiset ovat niin paljon älykkäämpiä kuin muut eläimet. Tähän on tarjottu joskin testaamatottomia, niin useampia järkevältä vaikuttavia hypoteeseja, joista yksi on ollut se, että ero johtuisi kultuurista [1]. Ja ennen kuin alan luonnollisesti syömään sanojani, väitän vailla alkeellisintakaan itsesuojeluvaistoa, että nyt tähän kysymykseen ollaan saatu vastaus. Tuoreen tutkimuksen perusteella nimittäin simpanssien älykkyys selittyisi lähes täysin geeneillä ja vain vähän ympäristöllä [2]. Toisin sanoen vaikuttaisi siltä, että kulttuuri tosiaan on se, mikä tuon älyllisen ylivoimamme selittää.

Tässä on tietysti tärkeää, mitä kulttuurilla tarkoitetaan. Tässä olevalla kulttuurilla tarkoitetaan osapuilleen kykyä siirtää eteempäin riittävän hyödyllistä tietoa. Eli sitä mukaan, kun tuo eteenpäin siirrettävä tieto muuttuu älykkäämmäksi, mekin, jotka pääsemme tuosta osallisiksi, tulee älykkäämpiä [tarkennus a]. Tietysti kaikilla muillakin kulttuuriin kykenevillä eläimillä prosessi menee näin, että ne jakavat eteenpäin tuota hyödyllistä tietoa. Onkin esitetty hypoteesi, että kyse olisi myös tarkkuudesta, että millaista tietoa eteenpäin siirretään. Mikä tahansa informaaatio ei siis kelpaa vaan sen pitää olla aiempaa fiksumpaa. Eli että ellei hyödyllisyyden arvioinnissa tiettyä tarkkuuskynnystä ylitetä, kumuloituva tieto ei muutu älykkäämmäksi vaan se pysyisi vain tietyllä älykkyyden tasollla [1]. Toinen edellytys on tietysti ollut kykymme säilöä tuota fiksua tietoa jonnekin (jonka keksiminen sekin on tietysti alunperin ollut tarkkuutta edellyttävä oivallus [tarkennus b]).

Näkisin tässä paljon järkeä. Ihmisten aivot erottuvat muiden apinoiden aivoista etuaivojen aivokuorella olevien neuronien määrässä [3]. Meillä on esimerkiksi noin tulpasti se määrä neuroneita etuaivojen aivokuorella kuin simpansseilla [4]. Ja jos vakioidaan kulttuuri, simpanssien älykkyys saattaa hyvinkin olla "puolet" siitä, mikä on ihmisten älykkyys ilman kulttuuria (30-50 äo-pinnaa simpanssit [5] ja ehkäpä 70 äo-pinnaa ihmiset [6] [tarkennus c]).

*****************
[tarkennus a] tämä tietysti on toiminut toisin päin. Meistä ei tule biologisesti älykkäämpiä jos kulttuuri ympärillämme muuttuu älykkäämmäksi vaan se muutos tapahtuu sukupolvien välillä meidän jälkeemme. Mitä monimutkaisempien asioiden ymmärtämistä kulttuuri edellyttää lisääntymisen takeena, sitä tehokkaammin meidän joukostamme pääsee lisääntymään vain ne geenit, jotka tuottavat neuroneita ja niiden välisiä yhteyksiä kaikkein tehokkaimmin.

Statistiikasta tuttu Bayesin teoreema mahdollistaa tosiasioiden selvittämisen suurin piirtein niin, että vaikka meillä ei ole esimerkiksi tietoa jonkun paikan sijainnista, niin pikku hiljaa, kun annetaan uusi paikka ja ilmansuunta tuohon selvitettävään sijaintiin, alun perin arvaukseen perustunut käsityksemme paikan sijainnista päivittyy kokoajan tarkemmaksi [a1]. Idea on tosin abstrakti ja sopii siksi kaikkeen, jossa pitää selvittää jonkun asian suhde muhin samoilla säännöillä toimiviin asioihin. Älykkyys aivoissa onkin pitkälti sitä, että osaa suhteuttaa tiedon hyödylliseen asiaytheyteen. Ja tällainen älykkyys kehittyy, kun neuronien (ajatusten) välille muodostuu mahdollisimman paljon yhteyksiä samankaltaisia asioita sisältämiin neuroneihin (assosiaatiokartta). Näin ollen jonkun ongelman eteen sattuessa, aivomme osaavat hakea tämän kaltaisessa ongelmassa olevien ratkaisuvaihtoehtojen joukosta sopivimmat ja sen mihin minkä tyyppiseen ratkaisuun ne osoittavat (kunhan meillä on pääkopassa pikemminkin todellisuuten kuin ideologiaan perustuva assosiaatiokartta) [a2], [a3]. Eli koska ihmisellä on simpansseja enemmän noita datapisteitä (neuroneita), joihin kerättyä tietoa voivat suhteuttaa, ihmisten kyky huomata hyödyllisiä asioita, on simpanseja sivistyneempää ja siksi pystymme "älykkäämpään" kulttuuriin ja elämään.

* * *

[tarkennus b] Nykyään taidetaankin olla sen ongelman edessä, että älykästä tietoa on tallennettuna aivojemme ulkopuolele enemmän kuin kapasiteettimme riittää sitä hyödyntämään. Ellemme keksi keinoja evolutiivisesti lisätä hienovaraisempaa erotuskykyä, eli kykyämme pitää mielessäme useampaa asiaa kerraalla, kuin mihin me nyt pystymme, ihmislaji ei muutu älykkäämmäksi geneettisesti. Tietenkään ei ole mitään pakottavaa tarvetta muuttua älykkäämmäksi geneettisesti jos voimme ulkoistaa älykkyyden esim. koneille. Mahdollisesti Keinoäly voi tehdä puolestamme kaiken sellaisen päättelyn johon kapasiteettimme ei itse pysty.

* * *

[tarkennus c] Pitää muistaa että kyseinen simpanssien äo on mitattu seitsemän vuotiaalle ihmiselle tarkoitetulla asteikolla. Normaalisti simpansseille määritellään älykkyys kuitenkin simpanssille laaditulla asteikolla. Samaten ihmiselle mitattu äo on mitattu 13 vuotiaalta villilapselta (koska oletettavasti villilapsilla ei ole ihmisen kulttuuria), joka on jo elänyt kulttuurissa jonkin aikaa, eli tuo kulttuurista riippumaton ihmisen älykkyys voi olla paljonkin alle 70-pinnaa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

#147
^
Mitenhän simpanssien älykkyysosamäärää oikein mitataan? Tai sen puoleen, susilastenkaan?

Luin linkkisi, ja sen perusteella näyttää, ettei simpanssin ÄO:ta mitatakaan, vaan arvioidaan. Täysikasvuisen ja älykkäimmillään olevan simpanssin älyykkyyden arvioidaan vastaavan 7-vuotiaan ihmislapsen älykkyyttä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

#148
^ mulla ei ole katkuakaan, kuinka simpanssille saadaan tai on saatu äo. Sen annoin itseni kuitenkin ymmärtää, että tapa, jolla se on määritelty, antaisi simpansseille ihmisille suunnatussa testissä 30-50 äo-pinnaa ja simpansseille suunitellussa testissä vastaavan määrän äo-pinnoja kuin normaali 7-vuotias lapsi saa ihmisille suunnitellusta testistä. Mutta korjata saa jos ymmärsin tuosta jotain väärin.

EDIT: Otin esimerkiksi sellaisen susilapsen, jolta oli mitattu/arvioitu äo. Koska kyseinen susilapsi pärjäsi suhteellisen hyvin kuvallisisssa testeissä mutta heikosti sanallisissa tehtävissä (2-vuotiaan tasolla sanallinen osaaminen), oletin että jotta hän ylipäätään ymmärtää testeistä mitään, hänen on täytynyt elää jo suhteellisen pitkään ihmisten keskuudessa, mutta voi tietysti olla, että hänet on saatu jollain ilveellä testattua niin, että hän ei ollut elänyt päivääkään ihmisten keskuudessa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 17, 2019, 08:58:24
^
Mitenhän simpanssien älykkyysosamäärää oikein mitataan? Tai sen puoleen, susilastenkaan?

Luin linkkisi, ja sen perusteella näyttää, ettei simpanssin ÄO:ta mitatakaan, vaan arvioidaan. Täysikasvuisen ja älykkäimmillään olevan simpanssin älyykkyyden arvioidaan vastaavan 7-vuotiaan ihmislapsen älykkyyttä.
Tietynlaisia (geometrisiä) sun muita testejä ja pientä ongelmanratkaisutestejä nuo ovat. Keksiikö käyttää apuvälinettä, jotta saa herkkupalan...? Tuollaisia nuo testit kai ovat. Jotain muistitestejä on kai myös kokeiltu.