Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Uhanalainen LUONTO

Aloittaja Magdaleena, toukokuu 06, 2019, 22:45:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 18, 2019, 22:40:16
Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 18, 2019, 09:37:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 17, 2019, 23:32:43
Samalla tavoin meitä tällä hetkellä pelotellaan kehitysmaiden "ympäristöpakolaisuudella", vaikka kyse on vain liiallisen väestönkasvun aiheuttamista ongelmista Lähi-idässä ja Afrikassa. Ihmisten liiallinen määrä aiheuttaa vesipulaa, kuten liiallinen viljely ja karjan määräkin, joita tarvitaan ihmisten ruokkimiseen. Metsien ja ruohoalueiden häviäminen ja eroosio johtuvat siitä, että ihmisiä ja heitä ruokkivaa maanviljelystä ja karjataloutta on liikaa. Siksi Sahel esim. on riskialue. Kaikki noiden alueiden ympäristöongelmat voidaan johtaa suoraan siihen perusongelmaan, eli liialliseen syntyvyyteen. Jos syntyvyyttä kyettäisiin säännöstelemään, luontoa ei tarvitsisi fanaattisesti suojella, koska kyllä luonto selviää pikkuongelmista. Se vaan ei selviä miljoonista syntyvistä afrikkalaisista.

Pinnistä, pinnistä. Kohta varmaan keksit, että ilmasto lämpenee siksi, että suuri ihmismäärä lämmittää ilmaa ihan vain kehostaan tulevalla lämmöllä ja jäätiköt sulavat vain siksi, että joku seisoo liian lähellä lämpöä huokuen.
Kiistätkö ihmisen väestönkasvun aiheuttamia ympäristöongelmia?
Oikeasti mieti, mitä kirjoitin!

En, mutta en myöskään luule, että ainoa ongelma on väestön määrä. Hyvin osattiin Suomessakin aiemmin liata järviä ja maita, vaikka meitä oli paljon pienempi porukka sitä tekemässä. Lipeälampien ongelma aikoinaan ei johtunut siitä, että Suomen väkimäärä olisi ollut liian suuri. Ennemminkin sen pohjalla oli ajattelumalli, jossa vähäteltiin sekä jätevesien vaikutuksia että määriteltiin puhtaiden vesien arvo liian pieneksi.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Magdaleena - toukokuu 20, 2019, 13:08:34
Toope ei vastannut suoraan kysymykseen.. hmm. 
Mutta mikä idiootti miehen pitää olla, että ampuu uhanalaisen harvinaiseen lajiin kuuluvan elefantin vain todistaakseen miehuutensa.. mitä isompi uhri, sitä pidempi "se" 
En ole koskaan puolustellut elefanttien ampumista. Ymmärrän toki sen, että tiettyjen villieläinten, kuten hirvien ampuminen on tarpeellista, vai kuinka?

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 20, 2019, 13:02:33
Toope paukuttaa henkseleitään - hyvin, hyvin epärehellisesti - verratessaan suomalaisia jokia sellaisiin miljoonien ihmisten ympäröiviin jokiin kuten  2 510 kilometriä *) pitkä Ganges, jonka pääuoma on Intiassa ja Babgladeshin kaltaisissa väkirikkaissa paikoissa, ja sivu-uoma Kiinassa. Kymmenen prosenttia maailman väestä, useimmat äärimmäisen köyhiä, on riippuvainen sen vedestä. 400 miljoonaa ihmistä asuu sen rannoilla. Ihan "pikkuisen" tekopyhää sellainen vertailu, jos suomalaisen joen varrella asuu esimerkiksi 1000 tai alle 100 000 henkeä. Voisikohan olla, että 400 miljoonaa äärimmäisen köyhää ihmistä likaa ympäristöään enemmän kuin 10 000 maailman mittakaavassa erittäin rikasta ja koulutettua ihmistä?

*) vertaa esim. Kokemäenjoki 127 km. En tiedä, paljonko sen varrella asuu ihmisiä, mutta veikkaisin, että Suomen mittakaavassa paljon. Ihan hihasta ravisteltuna, max. 100 000? Tai 250 km pitkään Tenojokeen, joka laskee jäämereen Lapissa, ja jonka ympärillä asuvien ihmisten määrä lienee lähes nolla, verattuna Gangesiin.
Juu, ei kannata tänne ottaa sitä maailman ylijäämäväestöä. Viime vuosina esim. Kymijoki on puhdistunut niiin, että lohi selviää siellä. Luuletko lohen selviävän, jos otamme tänne keharimaista ihmisiä Kymijoen varrelle suuria määrin?

Toope

Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 20, 2019, 15:35:20
^ Hieno idea! Nukutusnuolilla tietysti. Ja kunnon sammumisjäynäkuvia Faceen. :)
Banaani pyllyssä, hiukset ajettu hauskasti, kokovartalotatuointi permanenttitussilla, käsi liimattu lähimpään kiveen,..
Nuo salametsästäjät ovat paskiaisia, emme kai asiasta eri mieltä ole.
Hallittu metsästys ja riistanhoito toisaalta on tarpeellista.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 21, 2019, 13:31:44
...mutta en myöskään luule, että ainoa ongelma on väestön määrä. Hyvin osattiin Suomessakin aiemmin liata järviä ja maita, vaikka meitä oli paljon pienempi porukka sitä tekemässä. Lipeälampien ongelma aikoinaan ei johtunut siitä, että Suomen väkimäärä olisi ollut liian suuri. Ennemminkin sen pohjalla oli ajattelumalli, jossa vähäteltiin sekä jätevesien vaikutuksia että määriteltiin puhtaiden vesien arvo liian pieneksi.
Kyllä täysin myönnän sen, että aiemmin Suomessakin metsiä ja muita luonnonvaroja on käytetty hyväksi vähämielisesti ja ajattelemattomasti. Mutta me opimme.
Tällä hetkelllä Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, vaikka meillä on elinvoimainen metsäteollisuus. Kyllä, metsiä voi/saa hyödyntää. En näe juuri ongelmia Suomen ympäristötaloudessa, varsinkin, jos saamme nuo uudet ydinvoimalat toimimaan. Jos nitä ei olisi vitkuteltu, olisimme varsin hiilineutraali maa ollut jo vuosia sitten. Toisin kuin esim. Saksa, joka "luopui" ydinvoimasta ja tuottaa nyt energiaansa kivihiilellä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 21, 2019, 22:11:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 21, 2019, 13:31:44
...mutta en myöskään luule, että ainoa ongelma on väestön määrä. Hyvin osattiin Suomessakin aiemmin liata järviä ja maita, vaikka meitä oli paljon pienempi porukka sitä tekemässä. Lipeälampien ongelma aikoinaan ei johtunut siitä, että Suomen väkimäärä olisi ollut liian suuri. Ennemminkin sen pohjalla oli ajattelumalli, jossa vähäteltiin sekä jätevesien vaikutuksia että määriteltiin puhtaiden vesien arvo liian pieneksi.
Kyllä täysin myönnän sen, että aiemmin Suomessakin metsiä ja muita luonnonvaroja on käytetty hyväksi vähämielisesti ja ajattelemattomasti. Mutta me opimme.
Tällä hetkelllä Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, vaikka meillä on elinvoimainen metsäteollisuus. Kyllä, metsiä voi/saa hyödyntää. En näe juuri ongelmia Suomen ympäristötaloudessa, varsinkin, jos saamme nuo uudet ydinvoimalat toimimaan. Jos nitä ei olisi vitkuteltu, olisimme varsin hiilineutraali maa ollut jo vuosia sitten. Toisin kuin esim. Saksa, joka "luopui" ydinvoimasta ja tuottaa nyt energiaansa kivihiilellä.

No kinusta olisi hyvä, että oppisimme vielä lisääkin, eikä tyydyttäis vain siihen, mitä oikeastaan meitä edeltänyt sukupolvi jo oppi. Varsinkin, kun Suomen luonto ei todellakaan ole turvassa - maailman luonnosta nyt puhumattakaan. Me voimme tehdä hieman enemmänkin kuin vain alentaa syntyvyyttämme.

Toope

Teemme jo paljon, ylläpidämme metsiämme yhtä lailla kuin hyväksikäytämme.
Kyllä luontoa voi ja saa hyväksikäyttää, kunhan tiedämme rajamme sille.

safiiri

#52
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 24, 2019, 22:52:24
Teemme jo paljon, ylläpidämme metsiämme yhtä lailla kuin hyväksikäytämme.
Kyllä luontoa voi ja saa hyväksikäyttää, kunhan tiedämme rajamme sille.

No emme kovinkaan paljon, jos lajikato vain kiihtyy ja suomalaisen luonnolle elintavoillaan tuottama taakka on maailman huippuluokkaa. Me emme voi edes perustella tätä sillä, että suomalainen yhteiskunta on liian köyhä ja kehittymätön, eikä väestön koulutustaso ole riittävä. Kun sinäkin aina vaadit, että jokaisen on huolehdittava omasta maastaan, niin voiskos suomalaiset aloittaa huolehtimaan suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen lajirikkaudesta? Edes sen verran, että lajien katoaminen pysähtyisi?

Juha

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 21, 2019, 22:04:48Nuo salametsästäjät ovat paskiaisia, emme kai asiasta eri mieltä ole.

Itse entinen metsästäjä. Oli siinä jotain, en ota kantaa, mitä. Metsästystä voi nähdä nykyään paljon kyseenalaisemmin silmin.

Metsästys ei ehkä tietyllä tapaa poikkea tavastamme olla, kuten sitä yleisesti ilmenee. Metsästys ei merkitse hyvää eikä pahaa, kun eliöitä ollaan. En osaa tosin ajatella, miksi nykyään olisi sopivaa metsästää. Ehkä jotain lajeja, jotenkin.

Nykyisen metsästyksen kohdalla voi kysyä, mitä se on. Voi olla ihan seesteistä. En tunne kenttää.

Kun puhutaan salametsästäjistä, niin haiskahtaa melkein ihmistenväliseltä ongelmalta. Siten jos rakennettu porukalla tällaiset, vaikka toisten toimesta viimekätisesti ilmenevät, niin moralisointi on vähän niin ja näin.

Elävää luontoa jos ei näe rikkaana, eikä kunnioita tällaista, ... niin kai sitä on siinä tilassa, josta voisi yrittää toipua. Mistä sitten tulisi toipua?

Vähän eri vinkkeli nähdä asiaa. Käytännön juttuna sanktiot ovat hyvä, tosin ei riittävä. Irtioton voi saada metsästykseen, pakottamalla joissakin tapauksissa. Osaa sanktiot kiihottaa, ja osa kiihottuu näistä, sivustakatsojina. Ei kun metsälle!

kertsi

#54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 25, 2019, 07:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 24, 2019, 22:52:24
Teemme jo paljon, ylläpidämme metsiämme yhtä lailla kuin hyväksikäytämme.
Kyllä luontoa voi ja saa hyväksikäyttää, kunhan tiedämme rajamme sille.

No emme kovinkaan paljon, jos lajikato vain kiihtyy ja suomalaisen luonnolle elintavoillaan tuottama taakka on maailman huippuluokkaa. Me emme voi edes perustella tätä sillä, että suomalainen yhteiskunta on liian köyhä ja kehittymätön, eikä väestön koulutustaso ole riittävä. Kun sinäkin aina vaadit, että jokaisen on huolehdittava omasta maastaan, niin voiskos suomalaiset aloittaa huolehtimaan suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen lajirikkaudesta? Edes sen verran, että lajien katoaminen pysähtyisi?
Niinpä. "Metsiemme ylläpitäminen" tarkoittaa ainakin yleiskielessä talousmetsien ylläpitoa, ei biodiversiteetin ylläpitoa, eikä ekologisen tasapainon ylläpitoa, eikä varsinkaan metsä-nimisen ekosysteemin suojelua, eikä myöskään pientä tekohengitystä eli luonnonsuojelualueiden perustamista. Se tarkoittaa siis sitä, että metsastä tehdään luonnoton monokulttuuri, tuotantoympäristö puulle. Ympäristö, jossa on sijaa vain yhdelle puulajille, eikä ympäristöstä löydy ravintoa, piilopaikkaa, paikkaa lisääntyä niille tuhansille kasvilajeille ja eläinlajeille, joita luonnonmetsässä on. Puupelto on luonnoton, "steriili", ympäristö, joka on kuin erämaa, jossa elämän mikään muoto ei viihdy, paitsi korkeintaan se yksi laji, jota puupellolla viljellään. Luonnonvaraisilla kotoperäisillä eläimillä ei ole paikkaa elää, kun luonnonvaraiset metsät käyvät vähiin, pirstaloituvat pieniksi saarekkeiksi. Ilman geeninvaihtoa useimmat eläimet degeneroituvat geenistöltään, kun lajin sisäinen muuntelu (evoluution "käyntivoima") vähenee, ja ne voivat kuolla siksikin sukupuuttoon. Kotoperäiset kasvitkin kärsivät tuotantometsäympäristössä. "(Talous)metsiemme ylläpitäminen" ei ole mitään luonnonsuojelua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha


On kokemusta, että metsänhoitoyhdistys voi keskittyä ojien suojeluun.

Nykyisin on arveltu, että ojien kautta voi metsät huuhtoa vesistöihin, joissa ongelmaa voidaan työstää, esim kemikaaleilla.

Mitenhän tuo yhteistyökuvio toimii yhdessä? Ojien suojelu, ja kemikaali-toimitus? Ainakin on tilausta luotu, jälkimmäiselle, jos nyt tarttuisi hetkeen.

Vai tulisiko peltolannoitteisiin satsata enemmän, ja peltohuuhteluun, jotta varmasti jäämäpuoli herättäisi toimijuutta?

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 25, 2019, 10:25:20

On kokemusta, että metsänhoitoyhdistys voi keskittyä ojien suojeluun.


;D  Ja metsäteiden. 
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Juha


Vesistöt viimein pilattava. Kaikki keinot käy. Eikö vesi sitä paitsi liity johonkin alkutilaan, joka taas primitiivisyyteen, ja ties minne juuret menevät.

Nyt kunnon juurihoitoa kehiin.

Jos ei jäämäjuttu toteudu metsänhoidolla, eikä peltoviljelyllä, lasketaan joukkoon jotain tuhdimpaa. Vaikka lääkeaineita, hormoneja, ... tai jotain biologisempaa, niin ratkaisu olisi kattavampisorttista.

Suojeluaineita jos muuallakin, ja ravinteita, niin eiköhän ole turvallisuus taattua.

Sepe

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 25, 2019, 10:25:20

On kokemusta, että metsänhoitoyhdistys voi keskittyä ojien suojeluun.


?

Juha


Kun parhaillaan on talven jäljeltä erityisen paljon kaatuneita runkoja, niin paitsi että voi harjoitella tasapainoilua, runkojen päällä, voi runkoja käyttää askeltamiseen muutenkin. Jos ajattelee, että kulkua tekee oman liikkumis-monipuolisuuden vinkkelistä, niin kaatuneet rungot ovat ihan kivoja.

Kun kaatunut puu voi olla puolielävä, ja hiipumassa, voi sen käyttäminen siltana, tuntua vähän kyseenalaiselta. Kun sitten katselee vihreitä ja tuuheita sammalikkoja, miettii, että haluaako oikeasti miten paljon vioittaa tällaisia kasvustoja, jos vaikka on kosteaa, ja kulkeminen tosiaan näkyy ja varmaan vaikuttaakin.

Metsässä kasvaa kaikenlaista, niin kasvikunta pitää sisällään melkoista rikkautta, miten siitä osalliseksi pääseekin, ja minkä ketjun kautta, kukakin. Lähtee ihan maan pinnan lyhytkasveista.

Metsien eri kohdat vaihtelee kasvirikkauden suhteen. Tiheämmissä kuusikoissa, voi pohja olla melko niukkaa, joten kävely ei vaikuta niin paljoa. Jos jossain on selkeä aukko, ja paikallinen kasvustoparatiisi, niin ei ehkä enää tule niin helposti se fiilis, että tallaisi tällaista, turhan takia.

Polut ja pienet metsätietkin voi nähdä luonnonsuojelullisesti hyvinä. Etenkin vilkkaammin asutuilla alueilla hyvä, ettei kaikki tanner ole pelkkää "kenkäpeltoa", vaikka osa metsän vioittamisesta, esim askeltamalla, jne, on tervettä, ja tuo monimuotoisuutta, kuten sitä voi tehdä jopa maastopalot.

Kun yleensä kävellään pienkasvuston päällä, niin joskus voi kävellä latvustotasolla, jos puita on kaatunut. Tästä voi ajatella monella tapaa. Käytännössä kulkemiset vaikuttaa metsän kokonaisuuteen. Apinastoa jos ei saada puihin, niin maapohja-apinoille käy vähemmätkin korkeudet.