Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Uhanalainen LUONTO

Aloittaja Magdaleena, toukokuu 06, 2019, 22:45:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 25, 2019, 09:08:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 21, 2019, 22:04:48Nuo salametsästäjät ovat paskiaisia, emme kai asiasta eri mieltä ole.

Itse entinen metsästäjä. Oli siinä jotain, en ota kantaa, mitä. Metsästystä voi nähdä nykyään paljon kyseenalaisemmin silmin.

Metsästys ei ehkä tietyllä tapaa poikkea tavastamme olla, kuten sitä yleisesti ilmenee. Metsästys ei merkitse hyvää eikä pahaa, kun eliöitä ollaan. En osaa tosin ajatella, miksi nykyään olisi sopivaa metsästää. Ehkä jotain lajeja, jotenkin.

Nykyisen metsästyksen kohdalla voi kysyä, mitä se on. Voi olla ihan seesteistä. En tunne kenttää.

Kun puhutaan salametsästäjistä, niin haiskahtaa melkein ihmistenväliseltä ongelmalta. Siten jos rakennettu porukalla tällaiset, vaikka toisten toimesta viimekätisesti ilmenevät, niin moralisointi on vähän niin ja näin.

Elävää luontoa jos ei näe rikkaana, eikä kunnioita tällaista, ... niin kai sitä on siinä tilassa, josta voisi yrittää toipua. Mistä sitten tulisi toipua?

Vähän eri vinkkeli nähdä asiaa. Käytännön juttuna sanktiot ovat hyvä, tosin ei riittävä. Irtioton voi saada metsästykseen, pakottamalla joissakin tapauksissa. Osaa sanktiot kiihottaa, ja osa kiihottuu näistä, sivustakatsojina. Ei kun metsälle!

Ei metsästämisessä ole minusta mitään periaatteellista ongelmaa. Itse asiassa riistahan on kaikkein onnellisinta "lihakarjaa" ja ekologisinta lihaa. Salametsästystäkin on kahtalaista: sitä, joka vain loukkaa metsän tai metsästysoikeuden omistajaa, ja sitä, joka loukkaa eläinkunnan uusitumisen takaavia rajoituksia. Ensimmäisessä on ongelmana se, kenen riistaa metsästetty riista on. Toisessa ongelmana on se, että eläimen tappaminen uhkaa jopa tappaa eläinlajin sukupuuttoon. Näkökulma on hieman toinen näissä kahdessa, vaikka joskus ne myös molemmat voivat tulla loukatuiksi - esim. hirvilupien määrän ylittäminen. Ikävimpiä ovat nämä sarvikuonojen tappaminen sarvien saamiseksi ja norsujen tappaminen norsunluun saamiseksi ym. metsästys, jossa kyse on  trofeen saamisesta, ei syötävän hankkimisesta tai kannanhoidosta (kun luontaiset pedot ovat kadonneet). Suomessa hirvenmetsästys sekä tuottaa ekologisesti lihaa että pitää hirvikannan liikenteen kannalta turvallisemmalla tasolla. Metsillekin on hyväksi, ettei hirviä ole liikaa syömässä taimia. Kaatolupia säädellään, jotta alueen hirvikanta kestää metsästyksellä tehtävän verottamisen. Vaikkapa ilmastonmuutoksen kannalta hirvenliha on parempi vaihtoehto kuin lehmänliha.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 25, 2019, 07:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 24, 2019, 22:52:24
Teemme jo paljon, ylläpidämme metsiämme yhtä lailla kuin hyväksikäytämme.
Kyllä luontoa voi ja saa hyväksikäyttää, kunhan tiedämme rajamme sille.
No emme kovinkaan paljon, jos lajikato vain kiihtyy ja suomalaisen luonnolle elintavoillaan tuottama taakka on maailman huippuluokkaa. Me emme voi edes perustella tätä sillä, että suomalainen yhteiskunta on liian köyhä ja kehittymätön, eikä väestön koulutustaso ole riittävä. Kun sinäkin aina vaadit, että jokaisen on huolehdittava omasta maastaan, niin voiskos suomalaiset aloittaa huolehtimaan suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen lajirikkaudesta? Edes sen verran, että lajien katoaminen pysähtyisi?
Metsät kasvavat Suomessa enemmän, kuin niitä hyödyksi hakataan. Meillä on jo varsin hyvä tasapaino. Soita soisin turvaavan enemmän kuin nykyisin, en turvevoimaa pidä hyvänä vaihtoehtona, jos ydinvoimaa on tarjolla. Säästetään siis turvesuot.

Koulutustasomme on toki riittävä, kunhan käytämme matemaattisten osaajien, emmekä humanististen hörhöjen "asiantuntemusta".


Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 25, 2019, 12:51:54
Ei metsästämisessä ole minusta mitään periaatteellista ongelmaa. Itse asiassa riistahan on kaikkein onnellisinta "lihakarjaa" ja ekologisinta lihaa.
Hirvien lahtaaminen on jopa pakkotilanne, ei valinta.

MrKAT

En löytänyt kantapaikasta haulla että tätä sanaa (ja käsitettä) olisi ennen käsitelty.

Avainlajit  (keystone species =  "species that are critical to the functioning of an ecosystem") ovat kriittisiä ekosysteemin toiminnan kannalta. Eli kaikki lajit eivät ole "samanarvoisia" tällä mitalla. Hipsin hapsun harvinaiset koppakuoriaiset ei usein ole sitten niin kriittisiä* eli avainlajeja, mutta jos näitäkin katoaa liian monta sorttia niin yhdessä "pienistä puroista voi muodostua ekotuhoisa virta".


Esim. harmaasusi Yellowstonessa:
The elimination of the gray wolf from the Greater Yellowstone Ecosystem had profound impacts on the trophic pyramid. Without predation, herbivores began to over-graze many woody browse species, affecting the area's plant populations. In addition, wolves often kept animals from grazing in riparian areas, which protected beavers from having their food sources encroached upon. The removal of wolves had a direct effect on beaver populations, as their habitat became territory for grazing. Increased browsing on willows and conifers along Blacktail Creek due to a lack of predation caused channel incision because the beavers helped slow the water down, allowing soil to stay in place. Furthermore, predation keeps hydrological features such as creeks and streams in normal working order. When wolves were reintroduced, the beaver population and the whole riparian ecosystem recovered dramatically within a few years.
- [2]

Käsittääkseni Suomessa susi ->pitää hirviä ja peuroja kurissa ->pitää inhottavia hirvikärpäsiä kurissa
->mahdollistaa siedettävän marjastuksen ja sienestyksen (kunhan susikohuille ja -kammolle ei antaudu).
Toki metsästävä ihminenkin eikä vain susi.

Törmäsin tähän käsitteeseen muinoin kun luin muistaakseni Mayrin tms kirjaa evoluutiosta.
Yllätys minulle oli se, että isot nisäkkäät, että vaikka niitä on lukumääräisesti ja massallisestikin harvassa verrattuna vaikka pikkuelukoihin tai bakteereihin joita on skiljoonittain, niin isot nisäkkäät usein voivatkin olla yllättävän ekokriittisiä avainlajeja ja ekolokeroiden "hallitsijakunkkuja".

Mutta minulla on käsitys että me emme tunne kaikkia avainlajeja, ekologinen riippuvuusverkosto on vielä paljolti kartoittamatta (emmehän edes tunne kaikkia lajeja maapallolta) ja yhden lajin menetyksestä voi olla arvaamattomia seurauksia sen tähden että "emme tienneet miten tärkeä avainlaji se olikin".
  Lajikato voi olla verrannollisesti kuin hiekkakasa tai maakasa tai kivikasa josta poistamme jyväsen tai kiven kerrallaan oman talomme koristukseksi. Me jotka olemme kasan juurella laaksossa havaitsemme sitten 1 kaunis päivä jyrinää kun hautaudumme äkillisesti alkaneeseen maanvyörymään. Ekologinen maanvyörymä voisi asettaa ekolokeromme samanlaiseen maailmanloppu-tilanteeseen. Elämä ei tuhoudu vaan asettuu uuteen asentoon, johon nykyinen ihmiskunta ei mahdu.


Ref.
[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Avainlaji
[2] https://en.wikipedia.org/wiki/Keystone_species

*"Kriittinen" on tässä ekologisen verkon tärkeä avainsolmukohta-merkityksessä. Sama "kriittinen" määre toisessa eli uhanalaisuuden yhteydessä, joka tarkoittaa vähän eri asiaa ja on riippumatta lajin merkityksestä ekologisessa verkossa.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Juha

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:44:00Hirvien lahtaaminen on jopa pakkotilanne, ei valinta.

Ei ole.

Sudet voisivat olla tässä luontevampi ratkaisu. Toki ihminenkin voi hirviä metästää, tosin pakko on tässä huono kuvaus, ellei tosiaan mennä kivikautisemmalle tasolle.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:41:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 25, 2019, 07:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 24, 2019, 22:52:24
Teemme jo paljon, ylläpidämme metsiämme yhtä lailla kuin hyväksikäytämme.
Kyllä luontoa voi ja saa hyväksikäyttää, kunhan tiedämme rajamme sille.
No emme kovinkaan paljon, jos lajikato vain kiihtyy ja suomalaisen luonnolle elintavoillaan tuottama taakka on maailman huippuluokkaa. Me emme voi edes perustella tätä sillä, että suomalainen yhteiskunta on liian köyhä ja kehittymätön, eikä väestön koulutustaso ole riittävä. Kun sinäkin aina vaadit, että jokaisen on huolehdittava omasta maastaan, niin voiskos suomalaiset aloittaa huolehtimaan suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen lajirikkaudesta? Edes sen verran, että lajien katoaminen pysähtyisi?
Metsät kasvavat Suomessa enemmän, kuin niitä hyödyksi hakataan. Meillä on jo varsin hyvä tasapaino. Soita soisin turvaavan enemmän kuin nykyisin, en turvevoimaa pidä hyvänä vaihtoehtona, jos ydinvoimaa on tarjolla. Säästetään siis turvesuot.

Koulutustasomme on toki riittävä, kunhan käytämme matemaattisten osaajien, emmekä humanististen hörhöjen "asiantuntemusta".

Puurot ja vellit sekaisian sulla. Lajien katoamista ei estä se, että lajiköyhässä talousmetsässä kasvaa enemmän puuta. Eikä metsän kasvamisella myöskään pelasteta vaikkapa niittykasveja ja niitä tarvitsevia hyönteisiä ja näitä hyönteisiä syöviä lintuja. Lajikadosta eivät meitä varoittele humanistit, vaan biologit. Sulla tässäkin taas logiikka ihan sekaisian. Jos humanisti vetoaa luonnontieteelliseen tietoon, ei tuo tieto muutu humanistisen tieteen asiantuntemukseksi. Se on edelleen luonnontieteen tuottamaa tietoa. Humanistit eivät ole se taho, joka on tutkinut tätä lajikatoa. Yritä nyt edes välttävästi keskittyä siihen, mitä oikein kirjoittelet. (Matematiikkakaan ei varsinaisesti ole se koulutustausta, joka riittää lajikadon tutkimiseen. Kyllä siinä on biologia tarpeen - vaikka matematiikkaa käytettäisiinkin apuna lajien laskemisessa. Ihan kuten metsätalouskaan ei kulminoidu siihen, että kehitetään matematiikan osaamisen avulla tapa arvioida puun määrän muutoksia metsässä.)

Juha

#66

Toopen ajatus metsän rikkaudesta on bulkki-painotteiseen viittaava, joka on vastakkaista laadulle. Suomen käytännön linja on valitettavasti sama, paljolti, ja vaikka tällainen liitetään neuvostotoimintaan, niin omana ideana on varmasti jotenkin kivaa.

Suuret atomivoimalat taitaa olla samaa. Yleensäkin suurimuotoisuus.

Suurimuotoisuus yksinkertaisina peruslinjoina on eri asia. Se vaatii seurailua. Päinvastaisessa tehdään jotain, joka vaatii seurailua. Siis seurataan, ... mitä.

Ehkä Toope on paras nykyisyyden ilmaisija, foorumilla.


L.

Itse koen olevani pikkupelaaja, koska en hahmota kokonaisuutta, enkä myöskään elä sen tasolla. Syrjässäolemisen voi kuitenkin pyrkiä tiedostamaan. Tästä ei voi lähteä kokonaisen ratkaisevaa, joskin pieniä paljoja voi arvioida, vaikka toisaalta se ei merkitse suoraan mitään hyödyllistä.

L2:  Tai no, suunta on kyllä ok-juttu. Näin tiedekkin perustelee "itseään".

Juha


Onko ihmisten luonnoprosessien tuntemus käytännössä nolla-tasoa?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 26, 2019, 09:30:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:41:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 25, 2019, 07:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 24, 2019, 22:52:24
Teemme jo paljon, ylläpidämme metsiämme yhtä lailla kuin hyväksikäytämme.
Kyllä luontoa voi ja saa hyväksikäyttää, kunhan tiedämme rajamme sille.
No emme kovinkaan paljon, jos lajikato vain kiihtyy ja suomalaisen luonnolle elintavoillaan tuottama taakka on maailman huippuluokkaa. Me emme voi edes perustella tätä sillä, että suomalainen yhteiskunta on liian köyhä ja kehittymätön, eikä väestön koulutustaso ole riittävä. Kun sinäkin aina vaadit, että jokaisen on huolehdittava omasta maastaan, niin voiskos suomalaiset aloittaa huolehtimaan suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen lajirikkaudesta? Edes sen verran, että lajien katoaminen pysähtyisi?
Metsät kasvavat Suomessa enemmän, kuin niitä hyödyksi hakataan. Meillä on jo varsin hyvä tasapaino. Soita soisin turvaavan enemmän kuin nykyisin, en turvevoimaa pidä hyvänä vaihtoehtona, jos ydinvoimaa on tarjolla. Säästetään siis turvesuot.

Koulutustasomme on toki riittävä, kunhan käytämme matemaattisten osaajien, emmekä humanististen hörhöjen "asiantuntemusta".

Puurot ja vellit sekaisian sulla. Lajien katoamista ei estä se, että lajiköyhässä talousmetsässä kasvaa enemmän puuta. Eikä metsän kasvamisella myöskään pelasteta vaikkapa niittykasveja ja niitä tarvitsevia hyönteisiä ja näitä hyönteisiä syöviä lintuja. Lajikadosta eivät meitä varoittele humanistit, vaan biologit. Sulla tässäkin taas logiikka ihan sekaisian. Jos humanisti vetoaa luonnontieteelliseen tietoon, ei tuo tieto muutu humanistisen tieteen asiantuntemukseksi. Se on edelleen luonnontieteen tuottamaa tietoa. Humanistit eivät ole se taho, joka on tutkinut tätä lajikatoa. Yritä nyt edes välttävästi keskittyä siihen, mitä oikein kirjoittelet. (Matematiikkakaan ei varsinaisesti ole se koulutustausta, joka riittää lajikadon tutkimiseen. Kyllä siinä on biologia tarpeen - vaikka matematiikkaa käytettäisiinkin apuna lajien laskemisessa. Ihan kuten metsätalouskaan ei kulminoidu siihen, että kehitetään matematiikan osaamisen avulla tapa arvioida puun määrän muutoksia metsässä.)
Metsien hallitty hyödyntäminen ei tarkoita kaikkien metsien olevan puupeltoja. Meillä on valtavasti suojeltuja alueita ja alueita, joilla toteutetaan hyvin luonnonsuojelullista metsänhoitoa sekä ihan metsän jättämistä sellaisekseen. Toki metsähakkuualueet kärsivät lajikadoista tms., mutta yhtä lailla metsiin jätetään alueita, joihin ei kosketa. Paikallisia ongelmia on, mutta pääsääntöisesti Suomen metsätalous on varsin tervettä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 26, 2019, 08:33:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:44:00Hirvien lahtaaminen on jopa pakkotilanne, ei valinta.
Ei ole.
Sudet voisivat olla tässä luontevampi ratkaisu. Toki ihminenkin voi hirviä metästää, tosin pakko on tässä huono kuvaus, ellei tosiaan mennä kivikautisemmalle tasolle.
Hirviä pitää ampua, se on yksinkertainen fakta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 26, 2019, 21:50:49
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 26, 2019, 08:33:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:44:00Hirvien lahtaaminen on jopa pakkotilanne, ei valinta.
Ei ole.
Sudet voisivat olla tässä luontevampi ratkaisu. Toki ihminenkin voi hirviä metästää, tosin pakko on tässä huono kuvaus, ellei tosiaan mennä kivikautisemmalle tasolle.
Hirviä pitää ampua, se on yksinkertainen fakta.

Tosin tarve vähenee huomattavasti, jos alueella on susilauma. Susi syö vuodessa kymmenen hirveä. Kun vertaa tätä määrää metsästysseuran hirvilupien määrään, on helppoa tajuta, että susilauma hoitaa tarpeen ampua jokseenkin kokonaan.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 10, 1974, 08:41:04Hirviä pitää ampua, se on yksinkertainen fakta.

Vaikuttaa fakta-sanan väärinkäytöltä.

Tämä on läheistä valeuutisille tai ehkä raskaampaa.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 27, 2019, 07:45:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 26, 2019, 21:50:49
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 26, 2019, 08:33:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:44:00Hirvien lahtaaminen on jopa pakkotilanne, ei valinta.
Ei ole.
Sudet voisivat olla tässä luontevampi ratkaisu. Toki ihminenkin voi hirviä metästää, tosin pakko on tässä huono kuvaus, ellei tosiaan mennä kivikautisemmalle tasolle.
Hirviä pitää ampua, se on yksinkertainen fakta.

Tosin tarve vähenee huomattavasti, jos alueella on susilauma. Susi syö vuodessa kymmenen hirveä. Kun vertaa tätä määrää metsästysseuran hirvilupien määrään, on helppoa tajuta, että susilauma hoitaa tarpeen ampua jokseenkin kokonaan.

Sudet pitävät hirvikannan terveenä ja luonnollisen kokoisena syömällä vanhat, vammaiset ja tyhmät. Autokanta taas pitää huolen, että metsät ja tienvieret ovat täynnä kolmijalkaisia ja kuolevia sisäelinvammautuneita hirvieläimiä. Pikkulinnut vähenee hyönteisten puutteessa, mutta varikset ja korpit lisääntyvät hullun lailla kun roadkill ruokavalio on ehtymätön ja aina jotakin tarjolla.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Saares

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 26, 2019, 02:19:47
En löytänyt kantapaikasta haulla että tätä sanaa (ja käsitettä) olisi ennen käsitelty.

Avainlajit  (keystone species =  "species that are critical to the functioning of an ecosystem") ovat kriittisiä ekosysteemin toiminnan kannalta. Eli kaikki lajit eivät ole "samanarvoisia" tällä mitalla. Hipsin hapsun harvinaiset koppakuoriaiset ei usein ole sitten niin kriittisiä* eli avainlajeja, mutta jos näitäkin katoaa liian monta sorttia niin yhdessä "pienistä puroista voi muodostua ekotuhoisa virta".


Esim. harmaasusi Yellowstonessa:
The elimination of the gray wolf from the Greater Yellowstone Ecosystem had profound impacts on the trophic pyramid. Without predation, herbivores began to over-graze many woody browse species, affecting the area's plant populations. In addition, wolves often kept animals from grazing in riparian areas, which protected beavers from having their food sources encroached upon. The removal of wolves had a direct effect on beaver populations, as their habitat became territory for grazing. Increased browsing on willows and conifers along Blacktail Creek due to a lack of predation caused channel incision because the beavers helped slow the water down, allowing soil to stay in place. Furthermore, predation keeps hydrological features such as creeks and streams in normal working order. When wolves were reintroduced, the beaver population and the whole riparian ecosystem recovered dramatically within a few years.
- [2]

Käsittääkseni Suomessa susi ->pitää hirviä ja peuroja kurissa ->pitää inhottavia hirvikärpäsiä kurissa
->mahdollistaa siedettävän marjastuksen ja sienestyksen (kunhan susikohuille ja -kammolle ei antaudu).
Toki metsästävä ihminenkin eikä vain susi.

Törmäsin tähän käsitteeseen muinoin kun luin muistaakseni Mayrin tms kirjaa evoluutiosta.
Yllätys minulle oli se, että isot nisäkkäät, että vaikka niitä on lukumääräisesti ja massallisestikin harvassa verrattuna vaikka pikkuelukoihin tai bakteereihin joita on skiljoonittain, niin isot nisäkkäät usein voivatkin olla yllättävän ekokriittisiä avainlajeja ja ekolokeroiden "hallitsijakunkkuja".

Mutta minulla on käsitys että me emme tunne kaikkia avainlajeja, ekologinen riippuvuusverkosto on vielä paljolti kartoittamatta (emmehän edes tunne kaikkia lajeja maapallolta) ja yhden lajin menetyksestä voi olla arvaamattomia seurauksia sen tähden että "emme tienneet miten tärkeä avainlaji se olikin".
  Lajikato voi olla verrannollisesti kuin hiekkakasa tai maakasa tai kivikasa josta poistamme jyväsen tai kiven kerrallaan oman talomme koristukseksi. Me jotka olemme kasan juurella laaksossa havaitsemme sitten 1 kaunis päivä jyrinää kun hautaudumme äkillisesti alkaneeseen maanvyörymään. Ekologinen maanvyörymä voisi asettaa ekolokeromme samanlaiseen maailmanloppu-tilanteeseen. Elämä ei tuhoudu vaan asettuu uuteen asentoon, johon nykyinen ihmiskunta ei mahdu.


Ref.
[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Avainlaji
[2] https://en.wikipedia.org/wiki/Keystone_species

*"Kriittinen" on tässä ekologisen verkon tärkeä avainsolmukohta-merkityksessä. Sama "kriittinen" määre toisessa eli uhanalaisuuden yhteydessä, joka tarkoittaa vähän eri asiaa ja on riippumatta lajin merkityksestä ekologisessa verkossa.
Merisaukot Kalifornian rannikolla. Pitävät kurissa merisiilien kannat jotka lisääntyessään ovat uhka muille mereneläville.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - toukokuu 27, 2019, 07:45:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 26, 2019, 21:50:49
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 26, 2019, 08:33:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 25, 2019, 21:44:00Hirvien lahtaaminen on jopa pakkotilanne, ei valinta.
Ei ole.
Sudet voisivat olla tässä luontevampi ratkaisu. Toki ihminenkin voi hirviä metästää, tosin pakko on tässä huono kuvaus, ellei tosiaan mennä kivikautisemmalle tasolle.
Hirviä pitää ampua, se on yksinkertainen fakta.

Tosin tarve vähenee huomattavasti, jos alueella on susilauma. Susi syö vuodessa kymmenen hirveä. Kun vertaa tätä määrää metsästysseuran hirvilupien määrään, on helppoa tajuta, että susilauma hoitaa tarpeen ampua jokseenkin kokonaan.
Mutta heh, mietipä nyky-yhteiskuntaa. Ei voida susilaumoja päästää sinunkaan naapurien lasten kimppuun.
Siksi ammumme sekä hirviä, että susia.